MITEN SOSIAALITYÖSSÄ VOIDAAN TUKEA YKSILÖN LIITTYMISTÄ LÄHIYHTEISÖÖNSÄ? Uudistuvat sosiaalityön käytännöt 30.10.2012 Helsinki Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke
Yksilöllinen suunta palvelusuunnittelussa Asiakaslaki (4 ) Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet Asiakaslaki (8 ) Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen Vammaispalvelulaki (3 ) Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015 Asiakkaan yksilöllinen tarve tulee huomioida palveluja ja tukitoimia järjestettäessä. Jokaisen oikeus elää omaa elämää ja tulla kuulluksi ja ymmärretyksi omilla viestintätavoillaan, -keinoillaan ja muodoillaan. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu Asiakastyön malli, tapa työskennellä Vaihtoehtoinen tapa vastata yllä mainittuihin näkökohtiin ja vahvistaa yksilöllistä suuntaa palvelusuunnittelussa.
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen Uudistamisen lähtökohtana on yksilö omine tarpeineen Yksilön mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluprosessiinsa Palvelut muotoutuu yksilöiden tuen tarpeiden mukaan 4
Järjestelmäkeskeisyys karrikoituna Työntekijöiden olettamus palvelutarpeista Asumisyksikkö tietylle kohderyhmälle Rakentamisen aloittaminen X määrä paikkoja täytettävänä Taloudellinen näkökulma ohjaa Uusi rakennus ohjaa Saadaanko paikat täyteen??? Asukasvalinnat, palvelutarpeen arviointi 5
Yksilöllinen palvelukokonaisuuksien muotoilu Kuka tukea tarvitseva ihminen on? Yksilöllinen tuen tarve, toiveet, elämäntapa ja -tilanne Käsitys kokonaistilanteesta Tarvittaessa lisäselvitystä henkilön toimintakyvystä ja tuen tarpeesta Ihmisen tarpeet ja omat tavoitteet ohjaavat Esimerkiksi ryhmäkotiasuminen paikassa X Esimerkiksi tuki omaan kotiin Esimerkiksi palvelun hankkiminen palvelusetelillä yksityiseltä palveluntuottajalta Erilaiset tukiratkaisut Miten ja millä voidaan tukea ihmistä? 6
Palvelun muotoutuminen yksilön tuen tarpeen mukaan Yksilön tavoitteet Yhteinen näkemys henkilön elämän tavoitteista, toiveista ja siitä mikä tällä hetkellä toimii/ei toimi = Yksilökeskeinen elämänsuunnitelma (elämänhistoria, sosiaalinen tilanne, merkityksellinen tekeminen, terveydentila ja henkilön erityispiirteet) Toimintakyky Tieto henkilön toimintakyvystä (sis. Sosiaalisen ja terveydellisen tilanteen arvioinnin, turvallisuus- ja riskianalyysin) Tuen ja avun tarve Henkilön tarvitseman tuen ja avun määrä, muoto ja moninaisuus Tuki/palvelusuunnitelma Suunnitelma tuen ja avun tarpeesta, laadusta ja määrästä sekä palvelusuunnitelman päivitys Kaavio Oili Sauna-aho, Eteva 7
ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Eteva kuntayhtymä ja Nurmijärven kunta Vammaispalveluhankkeessa syyskuu 2011 elokuu 2012
LÄHTÖKOHTA VAMPO:ssa todettua Vammaisten ihmisten yhteiskunnallisen osallisuuden tiellä olevien epäkohtien korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan toimenpiteitä seuraavilla sisältöalueilla: Itsenäinen elämä, johon kuuluu kommunikoinnin, tiedonsaannin ja viestinnän mahdollisuuksien yhdenvertaisuus (s. 29) 9
Esteettömien ja saavutettavien tieto- ja viestintäratkaisujen tarve kasvaa lähivuosina. Yksilöllisten viestintätapojen ja puhetta tukevien ja korvaavien viestintäkeinojen ja - menetelmien samoin kuin selkokielisen materiaalin käytön tarve lisääntyy (Vampo s. 36) 10
Tavoitteena löytää keinoja, joilla sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja voi paremmin kuulla asiakasta luoda tähän tekemisen ja oppimisen kautta toimintamalli 11
Työryhmä Anna Tähtinen sosiaalityöntekijä Nurmijärven kunta Marjatta Berg sosiaaliohjaaja Nurmijärven kunta Carina Lusikka johtava sos.tt. Eteva kuntayhtymä Anne Uotinen sosiaaliohjaaja Eteva kuntayhtymä Pekka Pihlaja perheiden edust. Nurmijärven KVTry Seija Kanerva esimies Eteva kuntayhtymä Pia Pulkkinen AAC-ohjaaja Eteva kuntayhtymä Miia Koski kehittämissuunnitt. Vammaispalveluhanke/Eteva
Toteutus Työskentely keskittyi kahteen asiaan 1. Asiakaspalavereihin uudistettu toimintamalli 2. Kuvat ja keskustelumatto käyttöön palvelusuunnittelussa
Tuotos 14
Tuloksia
Tuloksia NIMI: Elli Esimerkki 24.10.2012 PALVELUSUUNNITELMA TOIMINTAKYKY KOMMUNIKOINTITAIDOT: OSAAN LUKEA JA KIRJOITTAA ISOILLA KIRJAIMILLA. LIIKKUMINEN : LIIKUN ITSENÄISESTI KÄVELLEN JA BUSSILLA. PUKEUTUMINEN: TARVITSEN APUA/OHJAUSTA SÄÄNMUKAISESSA PUKEUTUMISESSA, NAPPIEN AVAAMISESSA/ SULKEMISESSA JA KENGÄNNAUHOJEN SITOMISESSA. 16
Tuloksia 17
Tuloksia Asiakaspalaverikäytäntöjen uudistaminen Vahvistetaan asiakkaan roolia omassa palaverissaan Ennakkovalmistautuminen Tuki omien asioiden pohtimiseen Palaverin eteneminen 18
Pilotin arviointi toteutui soveltamalla review-menetelmää 19
LÄSNÄ 21.8.2012 20
Ensimmäinen tapaaminen oli 19.9.2011. Mitä hyviä asioita on tapahtunut sen jälkeen? 21
Ensimmäinen tapaaminen oli 19.9.2011. Mitä hyviä asioita on tapahtunut sen jälkeen? Yksilökeskeisen suunnittelun ideologia on korostunut entisestään ja saanut vahvempaa jalansijaa palvelusuunnittelussa Kuvamateriaalin valmistuminen palvelusuunnitteluun Konkreettinen väline palvelusuunnittelussa, jolla asiakas voi kertoa mielipiteensä Ryhmän yhteinen kasvu on ollut mahtavaa Asiakkaan kuuleminen parantunut ja lisääntynyt 22
Ensimmäinen tapaaminen oli 19.9.2011. Mitä hyviä asioita on tapahtunut sen jälkeen? Yhteinen kieli Työryhmän kanssa Asiakkaan kanssa Toimintamalli juurtunut Sitoutumista Innostuneisuutta Hyviä, antoisia keskusteluja ja pohdintoja Tuuletusta asenteille! Vaikeiden ja hankalien asioiden läpikäyminen 23
HYVIÄ ASIOITA ASIAKASNÄKÖKULMA - Henkilö tulee paremmin kuulluksi - Tilanne on henkilölle turvallisempi - Asiakkaan rooli palvelusuunnittelussa menee siihen rooliin kuin pitääkin - Henkilön mielipiteet ja toiveet tulevat esille - Henkilöön tutustutaan paremmin - Omaiset ja läheiset kuulevat ja kuuntelevat henkilöä itseään - Ennakkovalmistautuminen rauhoittaa henkilön mieltä - Henkilö ymmärtää käsiteltäviä asioita paremmin 24
HYVIÄ ASIOITA OMAN TYÖN NÄKÖKULMASTA - Asiakaslähtöisempi lähestymistapa - Oma työ palkitsevampaa, työn mielekkyys - Asiakas on tullut paremmin kuulluksi - Lähemmäksi palvelun käyttäjää - Miettii miten asiat esittää asiakkaalle selkeästi ja ymmärrettävästi - Perehtyy ja kuuntelee asiakasta enemmän ja paremmin - Asiakkaan oma mielipide kuuluu - Asian oma prosessointi on syventänyt kuvien käyttöä - Oma osaaminen on kehittynyt 25
Mitä kysymyksiä, mikä askarruttaa? Kuinka voimme jalkauttaa toimintamallin paremmin käytäntöön? Sitoutuvatko kaikki toimintamallin käyttöön? Jatkot? Miten työ mahdollistuu/mahdollistetaan? Kunnan johdon sitoutuminen esim. boardmaker-ohjelman saaminen 26
Mitä kysymyksiä, mikä askarruttaa? Onko mahdollisuus päivitykseen/arviointiin esim. 2 vuoden kuluttua? Miten juurruttaa toimintamalli myös muihin yksiköihin/eri palveluntuottajille? Miten saada toimimaan työyhteisössä? Osaamisen siirtyminen kun työntekijät vaihtuu 27
Toimintasuunnitelma 28
MITEN ONNISTUIMME? TAHTO KUULLA ASIAKASTA JA SAADA SIIHEN VÄLINEITÄ KOOTAAN TYÖRYHMÄ (AAC-OHJAAJA TYÖRYHMÄN JÄSEN) YLEINEN ESITTELY PUHETTA TUKEVISTA JA KORVAAVISTA KOMMUINOINTIKEINOISTA (AAC) PÄÄTÖS, MIKÄ AAC-KEINO VALITAAN TARKEMPAAN KÄSITTELYYN (NURMIJÄRVI-PILOTISSA VALITTIIN KUVAT) KUNNAN PALVELUSUUNNITELMALOMAKE TOIMII KUVAMATERIAALIN POHJANA KUVAMATERIAALIN VALMISTAMINEN KUVAMATERIAALIN KÄYTÖN OHJAUS JA HARJOITTELU - Työryhmässä - Aidoissa asiakastilanteissa (AAC-ohjaaja ensimmäisissä palavereissa) ARVIOIDAAN KUVAMATERIAALIN KÄYTTÖKELPOISUUTTA, KESKUSTELLAAN ASIAKASTILANTEISTA, MUOKATAAN KUVAMATERIAALIA KUVIEN KÄYTTÖ OSANA OMAA TYÖTÄ. SEURANTAPALAVERI (noin puolen vuoden kuluttua) 29
Lähteet Asiakaslähtöisen palvelusuunnittelun kehittäminen. Nurmijärvi-pilotti. Materiaali saatavissa: http://vammaispalveluhanke.eteva.fi/88 Helen Sanderson ja Ruth Matiesen: The Headings Used in a Person Centred Review. http://www.helensandersonassociates.co.uk/media/14640/the%20headings%20used%20in%20a%20per son%20centred%20review.pdf Suomen Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:21. 31