Kasvitautien torjunta viljoilla

Samankaltaiset tiedostot
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Hometoksiinit hallintaan!

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Syysviljan kasvinsuojelu

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Kasvuohjelmaseminaari

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kasvinsuojelu Katri Haavikko p

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Lisälannoitus kasvukaudella

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Kasvintuotanto kannattaa

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

SERTIFIOITU SIEMEN JA PEITTAUS LUOMUVILJELYSSÄ

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Viljan kasvinsuojelu 2013

Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

K-maatalous kevät Joensuu

Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta. Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljelijän Avena Berner Juha-Pekka Klasila

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

Kauran kasvinsuojelu

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

VIKING MALT Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ

Viljan hygieeninen laatu

Miten hometoksiinit hallintaan?

Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa?

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Ruis ja vehnä luomussa

KASVITAUTIEN JA LAON TORJUNTA

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Kasvuohjelmaseminaari

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Peltokasvien luomuviljely

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Transkriptio:

Kasvitautien torjunta viljoilla Ulla Heinonen, Marja Jalli, Peppi Laine PesticideLife 19.2.21 LIFE8 ENV/FIN/64 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.

Kasvitaudin esiintymisen edellytykset Kasvitaudin esiintymiseen tarvitaan Sopivat ympäristöolosuhteet (lämpötila, kosteus) Taudille alttiin isäntäkasvin läsnäolo Virulentin taudinaiheuttajan läsnäolo Kolmen tautikolmion osatekijän pitää kohdata, jotta tauti on mahdollinen Kolmion sivujen pituuksiin vaikuttamalla voidaan vähentää potentiaalista taudin määrää Mikäli jokin kolmion sivuista on nolla, ei tautia voi esiintyä

Kasvitaudin esiintymisen edellytykset: isäntäkasvi Kasvilajin valinta lohkolle Sopiva kasvilaji lohkolle ja muokkaukselle Lohkon viljelyhistoria, esikasvi Minkälaista tautipainetta lohkolla on ennen ollut muistiinpanot!! Lajikkeen valinta sen ominaisuuksien mukaan Huomioida myös taudinkestävyys ja suunnitella toimenpiteet sen mukaan Siemenen laatu Siemenlevintäisten taudinaiheuttajien määrä peittaustarve? Kuva: Ulla Heinonen Peittauksesta ei tingitä kestävälläkään lajikkeella Tulevaisuudessa: syysmuotoisten viljakasvien viljelyn lisääntyminen - myös siltana kasvukaudesta toiseen taudinaiheuttajille, voivat lisätä taudinaiheuttajan muuntelua suvullisen lisääntymisen runsastuessa Uudet kasvilajit uusia isäntiä taudinaiheuttajille Kestävä isäntäkasvi Altis isäntäkasvi

n luontainen taudinkestävyys Ohra, 22-29, Viralliset kokeet Sato Sadonlisa Verkkolaikku Lajike kg/ha % tartunta % NFC TIPPLE 6147 2 2 FAIRYTALE 642 3 ELMERI 6464 4 1 ANNABELL 62 5 1 JYVÄ 5572 6 2 SAANA 524 6 3 ROLFI 5372 6 6 KUNNARI 644 7 3 VOITTO 5892 1 25 ARVE 5819 17 44

Siemenlevintäisen verkkolaikun määrä, % (4 kokeen keskiarvo vuodelta 28, MTT) Täyssato S-neste 2 ml/1 kg Fungazil A 25 2 ml/1 kg Käsittelemätön 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 siemenlevintäinen oraissa keväällä heinäkuun alussa kasvustossa PEITTAAMATON PEITATTU Västankvarn 29 Marja Jalli

Kasvitaudin esiintymisen edellytykset: taudinaiheuttaja n määrä: Kasvijätelevinnäiset taudit Kasvinvuorottelu lohkolla hillitsee Muokkauksen keventyessä enemmän kasvijätettä pintaan tutkimustulosten mukaan haittaa vain monokulttuurissa Ilmalevintäiset taudit Esim. ruosteet ja härmät, kulkeutuvat etelämpää meille n populaatio voi vaihdella virulenssin (taudinaiheuttamiskyvyn voimakkuuden) suhteen n perimän muuttuminen kestävyys ks-aineita vastaan paranee Fungisidien käyttö on lääkintää oireisiin Hyvä viljelykierto Monokulttuuri tai huono viljelykierto

Kasvijätelevintäisen taudin määrä riippuu viljelykierrosta ja muokkaustavasta MTT:ssä tutkittua: Verkkolaikkusieni talvehtii kasvijätteessä paremmin maan pinnalla kuin muokkaussyvyydessä (1-2 cm) 1 8 6 4 2 suorakylvö cm kyntö cm kyntö 1cm kyntö 2cm Verkkolaikkusienen elinvoiman säilyminen maan eri kerroksissa Viljelykierron merkitys korostuu suorakylvettäessä 5 % 4 3 2 1 monokulttuuri kv-ry-kv-oh kv-oh-kv-ry kv-ry-oh-he Vehnänlehtilaikkutaudit eri viljelykierroissa suorakylvettäessä

Fungisidiresistenttien kantojen muodostuminen on mahdollista myös Suomessa 2 15 1 5, <, -,1,1 -,2,2 -,3,3 -,4,4 -,5,5 -,6,6 -,7,7 -,8,8 -,9,9 - >1, 1, >1, - 1,1 Verkkolaikkuisolaattien herkkyys imatsaliilille 1. µg/ml

Kasvitaudin esiintymisen edellytykset: ympäristöolot Sääolosuhteet n kasvu ja kestävyys taudinaiheuttajaa vastaan n virulenssisuus ja taudinaiheuttajan leviäminen Erityisesti sään voimakkaat vaihtelut heikentävät kasvijätteessä olevan taudinaiheuttajan talvehtimiskykyä Lämpimät kasvukaudet Esim. syysvehnän harmaalaikku ja DTR-laikku ovat yleistyneet Ilmasto-olojen samankaltaisuus Suomessa ja Tanskassa mahdollisti keltaruosteen kaukolevinnän v. 29 Kasvusto: liiallinen N-lannoitus saattaa lisätä tautien määrää Sopivan tiheyksinen ja pysty kasvusto Kasvitautien vuosittainen esiintymisrunsaus vaihtelee pelkästään ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikeasti arvioitavissa Epäsuotuisat olosuhteet taudille Suotuisat olosuhteet taudille

Fungisidien käyttö Suomessa Fungisidien käyttöä viljoilla kysyttiin Farmit.net -portaalin kautta tehdyssä kyselytutkimuksessa Vastanneita 454 kpl 1 8 6 4 2 Kaura Ohra Kevätvehnä Syysvehnä 1 % 8 Tautiruiskutukset vuosittainen vakiotoimenpide, % vastanneista tiloista 6 4 2 Tautiruiskutuspäätökseen vaikuttavat tekijät Kauppiaan myyntipuheet Muu Kasvitautien es ajankoht palv per Tutkimustulokset Viljan hinta Lajikeominaisuudet Sato-odotukset Kasvitautien es hav perusteella

Viljojen fungisidien myynti Tehoaine Tuotenimiä, esim. Tehoaineiden myynti v. 28 (kg) Tehoaineiden myynti v. 27 (kg) Tehoaineiden myynti v. 26 (kg) Peittausaineita n. 25 kg Kasvustoon ruiskutettavia tehoaineita n. 62 5 kg azoxystrobin bitertanol * carboxin + imazalil cyproconazole + imazalil cyprodinil + propiconazole fenpropidin + propiconazole fludioxonil * guazatine + imazalil imazalil imazalil + triadimenol imazalil + triticonazole metconazole picoxystrobin picoxystrobin + cyprodinil prochloraz prochloraz prochloraz + propiconazole propiconazole prothioconazole pyraclostrobin pyraclostrobin + fenpropimorph triadimenol + imazalil + fuberidazole trifloxystrobin + propiconazole Tässä mainitut vilja-aineet yht. Amistar Baykor Täyssato S-neste Zardex G Stereo Zenit 575 EC Celest Formula M Panoctine Plus Fungazil A 25, Viljan peitt.neste 11 Baytan I Robust Juventus 9, Maatilan Metkonatsoli Acanto, Viljan Tautiaine 32 Acanto Prima Prelude 2 LF, Sportak Basso Tilt 25 EC Proline 25 EC Comet Comet Plus Baytan Universal Stratego 3526 1 31 1 195 17 25 959 297 12 87 1 98 2 214 385 11 142 3 56 2 352 6 3 1 858 4 95 4 275 3 813 2 3 86 739 4726 2 8253 275 75 14 49 73 2688 491 14 673 2 16 5215 13 3 13 822 2 94 6 843 2 661 3 1 26 1 38 1 238 11 23 4 569 229 13 55 3 148 2 436 37 2 528 55 16 97 1 715 7 7 25 293 14 58 4 898 6 946 2 965 868 1 251 3 269 139 26 Lähde: Evira ja Tike Total fungisidit Suomessa 158 18 186 895 26 78 g tehoainetta / ha viljanviljelyalaa 69 94 121

Kohti tasapainoisempaa kasvinsuojelua! Mielenkiinnostanne kiittäen