KUNTOTUTKIMUS- RAPORTTI

KUNTOTUTKIMUS- RAPORTTI LUVIAN KUNTA/ KEITTOLARAKENNUS 27.6.2014 RTC VAHANEN TURKU OY www.vahanen.com 358 20 769 8618 Ratapihankatu 53 C, 20100 Turku, Finland Y-tunnus 1643714-3

Kuntotutkimusraportti 2 (22) 27.6.2014 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kohteena on Luvian koulukeskuksessa oleva keittolarakennus. Samassa rakennuksessa toimii myös iltapäiväkerho. Rakennus on rakennettu kahdessa osassa. Iltapäiväkerhon puoli on vanhempi osa ja se on tehty arviolta 1950-luvulla. Vanhempi rakennusosa on hirsirunkoinen ja siinä on luonnonkivisokkeli. Uudempi rakennusosa on tehty 1980-luvun alussa. Se on rankarakenteinen, eristetty mineraalivillalla ja siinä on betonisokkeli. Rakennuksen molemmissa osissa on harjakatto jossa katteena on konesaumattu pelti. Julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Rakennukseen on uusittu salaojat ja sadevesijärjestelmä sekä muotoiltu maan pintoja lähivuosien aikana. Rakennuksen ulkopuolella ei ole tarpeen tehdä korjauksia. Rakennuksen alapohja on maanvarainen betonilaatta. Alapohjasta virtasi ilmaa koulun tiloihin yleisesti ulkoseinien ja väliseinien liittymistä. Olemme suositelleet koko alapohjarakenteeseen tiivistyskorjauksia sekä havaittujen kohonneiden kosteusarvojen tarkempia tutkimuksia aikana jolloin rakennuksessa ei ole käyttöä. Ulkoseiniin tehtiin useita rakenneavauksia sisä- ja ulkopuolelle. Ulkopuolisissa avauksissa havaittiin mikrobikasvua silmämääräisen arvion perusteella laudoitusten taustapinnoilla ja yhdessä avauskohdassa rakenteessa havaittiin selkeitä kosteusjälkiä. Otettujen materiaalinäytteiden perusteella ulkoseinissä on paikoin sekä sisä- että ulkopuolella kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa sekä kosteusvaurioita indikoivaa sienilajistoa. Rakenteessa havaittiin selkeitä puutteita ilmatiiveydessä. Jalkalistojen takaa, ikkunaliittymistä sekä läpivientien kohdilta tapahtui selviä vuotoilmavirtauksia sisäänpäin. Näiden vuotojen mukana todennäköisesti kulkeutuu sisäilmaan epäpuhtauksia (esimerkiksi mikrobeja tai eristekuituja). Olemme suositelleet tiivistyskorjauksia kaikkiin rakenneosiin (ulkoseinät, alapohja, ikkunat, välipohjat ja yläpohja). Vahan osan ikkunat ovat hyvin huonokuntoisia. Puuosissa on havaittavissa harmaantumista, halkeilua, pehmenemistä ja lahoa. Maalipinnat ovat huonokuntoisia. Olemme suositelleet vanhan osan ikkunoiden uusimista. Uudemman osan ikkunat ovat parempikuntoisia ja niille olemme suositelleet huoltokunnostusta. Uusimisen / korjauksen yhteydessä tulee miettiä ikkunoiden rakenteelliset liittymät julkisivuun. Tällä hetkellä ikkunat ovat samassa tasossa julkisivun kanssa mikä aiheuttaa osaltaan kohonneen kosteusrasituksen ikkunan alapuolisille seinärakenteille. Välipohjassa havaittiin jalkalistojen takaa (seinän ja lattian liittymä), kynnyksiltä sekä läpivienneistä paikoin ilmavuotoja. Ilmavuodot voivat kulkeutua joko välipohjarakenteen tai ulkoseinien (ulkoseinän ja lattian liittymässä) kautta, ja niiden mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia (mikrobeja) sisäilmaan. Rakenneavauksista otetuissa materiaalinäytteissä havaittiin aktiivista mikrobikasvustoa sekä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Välipohjan rakenne huomioiden (vanhan osan puolella), on mahdollista, että esimerkiksi siivousvedet pääsevät jalkalistojen tai kynnyslistojen kautta rakenteisiin (listojen alla havaittiin isohkoja koloja). Suosittelemme läpivientien ja liittymien tiivistämistä. Helpoiten tiivistykset on toteutettavissa pintamateriaalien uusimisen kanssa samassa yhteydessä.

Kuntotutkimusraportti 3 (22) 27.6.2014 Iltapäiväkerhon puolella suosittelemme piipun ympäristössä välipohjan eristeiden uusimista. Piipun juuri on muuta välipohjaa alttiimpi kosteusrasitukselle. Samalla on syytä tarkistaa piipun juuripellitykset vesikatolla (on mahdollisesti korjattu jo aiemmin vesikattokorjauksen yhteydessä), jotta kosteusvaurioita ei pääse enää syntymään. Vesikaton maalaus on hyväkuntoinen. Vesikatosta puutuu yleisestikin tuuletusväli peltikaton ja aluskatteen välistä, josta johtuen riski ruoteiden lahoamiselle on suuri. Kattorakenteissa havaittiin tutkimuksen yhteydessä paikallisia kosteusvaurioita. Vanhan osan yläpohjan eristeissä havaittiin mikrobikasvustoa sekä kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa. Olemme suositelleet, että höyrynsulku korjataan ja seuraavan peruskorjauksen yhteydessä ja samalla vanhojen purueristeiden ja niiden alla olevien vaurioituneiden materiaalien (tervapahvi) poistamista ja uusimista nykyistä vastaaviksi. Kattorakenteiden kautta todettiin selkeitä ilmavuotoja ulkoseinien liittymien kohdalla. Ilmavuotojen mukana saattaa kulkeutua sisäilmaan epäpuhtauksia, kuten mikrobeja ja eristekuituja. Tilojen sisäpinnat ovat suurelta osin alkuperäisiä ja ne ovat saneerauksen tarpeessa lähivuosien aikana. Keittiön varastotilassa on väliseinässä ja sähkökeskuksen edessä olevassa varasto- / käytävätilassa kosteusvaurioalueet. Suosittelemme näiden tilojen pintamateriaalien purkua ja rakenteiden kuivattamista. On mahdollista, että näiden tilojen kosteusongelmat ovat peräisin ajalta ennen kuin ulkopuoliset korjaukset (salaojat ja patolevyt) on asennettu. Toisaalta tilat sijaitsevat lähellä sisäänkäyntiä vanhan puolen osaan, eikä ulkopuolisia korjauksia ole todennäköisesti sisäänkäynnin alueelle tehty, jolloin ongelmat voivat olla edelleen jatkuvia. Olemme suositelleen kellarin seinien kohonneiden kosteusarvoalueiden tarkempia tutkimuksia samanaikaisesti alapohjan tutkimuksen kanssa. Seinänurkat suositellaan tiivistettäväksi (ulkoseinän ja väliseinän väli) ilmavuotojen ehkäisemiseksi.

Kuntotutkimusraportti 4 (22) 27.6.2014 Sisällys 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot... 5 1.1 Kohde ja tilaaja... 5 1.2 Tekijä ja ajankohta... 5 1.3 Tutkimuksen tavoite... 6 1.4 Aikaisemmat tutkimukset... 6 1.5 Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot... 8 2 Kiinteistön yleistiedot... 9 2.1 Kohteen kuvaus... 9 2.2 Käytössä olleet asiakirjat... 9 2.3 Käyttäjiltä saadut tiedot... 9 2.4 Tehdyt korjaukset... 9 3 Tehdyt havainnot... 10 3.1 Ulkopuoli... 10 3.1.1 Havainnot... 10 3.1.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 10 3.2 Alapohja... 10 3.2.1 Havainnot... 10 3.2.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 11 3.3 Ulkoseinät... 11 3.3.1 Havainnot... 11 3.3.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 13 3.4 Ikkunat... 14 3.4.1 Havainnot... 14 3.4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 14 3.5 Välipohjat... 15 3.5.1 Havainnot... 15 3.5.2 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset... 16 3.6 Yläpohja ja vesikatto... 17 3.7 Sisätilat... 19 3.7.1 Havainnot... 19 3.7.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 20 3.8 Ilmanvaihto... 20 3.8.1 Havainnot... 20 3.8.2 Johtopäätökset... 21 4 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä... 21 4.1 Suositellut lisäselvitystarpeet... 21 4.2 Suositellut jatkotoimenpiteet... 21

1 Kuntotutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde Keittola Kirkkotie 18 29100 Luvia Kuntotutkimusraportti 5 (22) 27.6.2014 Tilaaja Tilaajan yhteyshenkilö Luvian kunta Kiinteistölaitos Kirkkotie 17 29100 Luvia Sami Nummi p. 050 387 9124 1.2 Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijät RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C 20100 TURKU p. 0207 698 618 s-posti etunimi.sukunimi@vahanen.com Timo Hautalampi, FM Eveliina Mattila, DI Esko Randell, LVI-suunnittelija Yhteyshenkilö Timo Hautalampi, p. 0400 740 054 Kohteen kenttätutkimukset suoritettiin maalis- ja toukokuussa 2014.

Kuntotutkimusraportti 6 (22) 27.6.2014 1.3 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteissa esiintyvät ja sisäilman laatuun vaikuttavat kosteusvauriot ja muut sisäilman laatua heikentävät ongelmat sekä esittää toimenpide- ja korjaustapaehdotuksia havaittujen ongelmien poistamiseksi. 1.4 Aikaisemmat tutkimukset Aikaisemmista tutkimuksista käytettävissä oli nyt tehdyn tutkimuksen lähtötiedoiksi: Testausselosteet ruokalarakennuksessa (iltapäiväkerho, luokka 3a, luokka 4a ja ruokala) otetuista ilmanäytteistä, Porilab, päivätty 18.2.2013 ja 4.3.2013. o Ilmanäytteiden sieni-itiöpitoisuudet eivät ylittäneet käytettyjä vertailuarvoja. Näytteissä ei todettu kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. o näytteissä ei todettu sädesieniä Hiilidioksidipitoisuuksien mittaus koulukeskuksen tiloissa, Polygon, päivätty 17.4.2013 o Ruokalan ja ruokalan pikkuhuoneen ilmanvaihto ei ole raportin mukaan riittävällä tasolla. Lattiapinnoitteiden asbestinäytteet, Purkukolmio, päivätty 11.6.2014 o Raportin mukaan keittiön lattialaatta, kiinnitysliima tai tasoite ei sisällä asbestia Kellarikerroksen lattian ja seinien kosteusmittaukset, Polygon Finland Oy, raportti päivätty 4.5.2012 o Pihanpuoleisten seinien alaosissa todettiin kohonneita kosteusarvoja o Lattiassa todettiin alueita, joissa kosteus oli koholla o Seinä- ja lattiapinnoitemateriaaleina suositeltiin käytettäväksi kosteutta sietäviä materiaaleja, joilla on alhainen vesihöyrynvastus Ruokalarakennuksen kellarin kosteusvauriot, lausunto, A-Insinöörit, päivätty 28.5.2012 o Kellarikerroksessa todettiin vähäisiä vaurioita seinien alaosissa ja kohonneita kosteuspitoisuuksia seinien alaosassa ja osassa lattiaa o Vauriot todettiin lähinnä esteettisiksi o Vaurioita voidaan estää sopivilla korjauksilla ja oikeilla materiaalivalinnoilla. Ruokalarakennuksen kellarin kosteusvauriot, korjausohje, A-Insinöörit, päivätty 18.6.2012

Kuntotutkimusraportti 7 (22) 27.6.2014 o seinien korjaukselle esitettiin kaksi korjausvaihtoehtoa (vedeneristyslaastin käyttö tai injektointiin perustuva korjaus) o lattian korjaus poistamalla vanha pinnoite ja tasoite, uusi vedeneristyspinnoite ja keraamiset laatat Yläpohjan kartoitus, Polygon 19.3.2012 o Johtopäätöksenä todettiin, että rakenteen läpi tulevat ilmavuodot saattavat heikentää sisäilman laatua. o jatkotoimenpide-ehdotuksena mm. ilmavuotojen estäminen rakenteita tiivistämällä Oirekyselyn tulokset (opettajille tehty), Satakunnan Työterveyspalvelut, 2.2.2013 o Oireilua eniten Viirikoulussa Yhteenveto oirekartoituksesta Luvian peruskoulun oppilaille 1/2013 o oireilevia oli Viirikoulussa (6 luokassa), keittolarakennuksessa (yhdessä luokassa) ja yläkoulussa (yhdessä luokassa). Tiedotteita koulukeskuksen sisäilmatilanteesta vuosilta 2012 2014 Työterveyden oirekyselyt kevät 2014

Kuntotutkimusraportti 8 (22) 27.6.2014 1.5 Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot Rakenneavaukset Avauksia tehtiin, jotta päästiin tarkastamaan rakennekerroksia ja niiden kuntoa sekä kosteusvauriokohdissa mahdollisten vaurioiden ja kosteuslähteiden tarkastamiseksi. Rakenneavaukset ja niiden paikkaukset teki tilaajan edustaja. Pintakosteuskartoitus ja piikkikosteusmittaukset Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä mittalaitetta Gann Hydrotest LG2. Puu- ja levyrakenteissa käytettiin sähkönjohtavuuteen perustuvaa piikkikosteusmittaria Trotec, joka ilmaisee rakenteen kosteuden painoprosentteina. Kivirakenteissa käytettiin sähkönjohtavuuteen perustuvaa pintakosteusilmaisinta LB 70, jonka antamalla lukemalla ei ole yksikköä. Mitattaessa saatu tulos on suuntaaantava. Asteikko muodostuu lukemista 0...170. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteutta enimmillään noin 2-3 cm syvyyteen asti. Ilmaisimesta saatu lukema riippuu myös tarkasteltavasta materiaalista. Materiaalinäytteet Rakenteista, joista halutaan arvioida niissä mahdollisesti esiintyvä mikrobikasvu, otettiin materiaalinäytteet. Otetut näytteet viljeli (25 C, 7-14 vrk) ja analysoi Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Kasvatuksen jälkeen syntyneiden pesäkkeiden määrät laskettiin ja sienet tyypitettiin. Analyysissä käytetty mikrobikasvun runsauden mukainen asteikko (- ei kasvua / () yksittäinen pesäke / vähän kasvua / kohtalainen kasvu / runsas kasvu / erittäin runsas kasvu / Y ylikasvu) on vain suuntaa antava. Painesuhteet ja ilmavirtaukset Ilman virtaussuuntia ja tilojen painesuhteita tutkittiin merkkisavun avulla. Ilmavirtojen mittaukset Tulo- ja poistoilmavirtoja mitattiin mittarilla Alnor Micro Manometer AXD-530 Lisäksi ilmanvaihtokoneita tutkittiin silmämääräisin havainnoin.

Kuntotutkimusraportti 9 (22) 27.6.2014 2 Kiinteistön yleistiedot 2.1 Kohteen kuvaus Tutkimuksen kohteena on Luvian koulukeskuksessa oleva keittolarakennus. Samassa rakennuksessa toimii iltapäiväkerho. Rakennus on rakennettu kahdessa osassa. Iltapäiväkerhon puoli on vanhempi osa ja se on tehty arviolta 1950-luvulla. Vanhempi rakennusosa on hirsirunkoinen ja siinä on luonnonkivisokkeli. Uudempi rakennusosa on tehty 1980-luvun alussa. Se on rankarakenteinen, eristetty mineraalivillalla ja siinä on betonisokkeli. Rakennuksen molemmissa osissa on harjakatto jossa katteena on konesaumattu pelti. Julkisivut ovat lautaverhoiltuja. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Koulussa on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämpö tuotetaan yläkoulussa olevalla öljykattilalla. 2.2 Käytössä olleet asiakirjat Tutkimusta tehtäessä käytettävissä oli rakennuksen pohjapiirrokset sekä ivpiirustukset. 2.3 Käyttäjiltä saadut tiedot Keittiöhenkilökunnan mukaan ongelmia on ollut erityisesti keittiössä. Ilmanvaihto ei toimi halutulla tavalla ja osalla henkilökuntaa on ollut oireita huonosta sisäilmasta. Iltapäiväkerhon puolella henkilökunnan mukaan sisäilmaongelmaa ei ole havaittu. Vedon tunnetta ja huoneilman kylmyyttä talvisin valitettiin. 2.4 Tehdyt korjaukset Ruokasalin puolella yksi ruokasalin osa, lattia laatoitettu (keraaminen laatta) Salaojat ja patolevyt asennettu 2012 Keittiön varastotilan pintoja korjattu Iltapäiväkerhon puoleisen tilan pintoja korjattu vesivahinko korjausten yhteydessä

Kuntotutkimusraportti 10 (22) 27.6.2014 3 Tehdyt havainnot 3.1 Ulkopuoli 3.1.1 Havainnot Rakennus on rakennuttu rinteeseen siten, että sisäänkäynnin puoleisella julkisivulla maanpinta on takaosaa korkeammalla. Rakennuksen salaojat on korjattu ja sokkeliin on osittain asennettu patolevyt. Rakennuksen vierellä on sepelikaista. Rakennuksen vierustoille on asennettu salaojakorjauksen yhteydessä myös sadevesikaivot. 3.1.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen ulkopuolisille tekijöille ei esitetä toimenpide-ehdotuksia, koska ulkopuolelle on tehty laajoja korjauksia lähivuosien aikana eikä merkittäviä korjaustarpeita havaittu. 3.2 Alapohja 3.2.1 Havainnot Rakennuksen alapohja on saadun tiedon ja havaintojen mukaan betonirakenteinen ja maanvastainen. Pintamateriaalina on muovimatto tai keraaminen laatta. Alapohjan tarkka rakenne ei ole tiedossa. Rakennuksen alapohjassa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia pintakosteustunnistimella tarkasteltuna lukuun ottamatta varasto- ja eteistilaa sähkökeskuksen vieressä. Ruokasalissa keskellä lattiaa havaittiin lattian poikki menevällä alueella kohonneita kosteusarvoja, mutta aluemuoto huomioiden on todennäköistä että mittauksen lukemat aiheutuvat alapohjan alla kulkevasta putkesta (vesi- tai viemäri) tai rakenteellisesta seikasta (vanhan ja uuden osan liittymäalue). Kohonneiden kosteusarvojen alueet on merkitty pohjakuviin (liitteenä 2). Viiltomittauksia kohteeseen ei tehty, koska lattiamateriaalista (ruokasalin palamatto) ei ollut varmuutta, sisältääkö se haitallisia aineita. Alapohjaa katselmoitiin vanhasta avauskohdasta (R1) ruokasalin nurkkauksesta. Avauskohdasta havaittiin betonilaatan alla eristelevy (polystyreenimuovi, styrox). Eristeen alla maanpinta (hiekkamaa) oli selvästi eristeen alapuolella. On todennäköistä, että vanhan avauksen kohdalla on poistettu hiekkaa, mutta täytön painuminenkin on mahdollista. Rakennukseen havaittiin virtaavan monin paikoin ilmaa lattian ja seinien liittymien kohdalta.

3.2.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kuntotutkimusraportti 11 (22) 27.6.2014 Saatujen tietojen ja havaintojen mukaan alapohja on maanvaraisena hiekkapitoisen maan päällä. Jalkalistojen takaa havaittiin paikoin ilmavuotoja. Ilmavuodot voivat kulkeutua joko alapohjarakenteen tai ulkoseinien (sokkeli) kautta, ja niiden mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. On suositeltavaa tiivistää ulkoseinien alaosan ilmavuodot. Asiaa on käsitelty tarkemmin kohdassa 3.3 Ulkoseinät. Suosittelemme tarkempia kosteusmittauksia alueille joissa havaittiin kohonneita kosteusarvoja ajankohtana jolloin rakennus ei ole käytössä (mahdollisen lattiamateriaalin asbestipitoisuuden vuoksi). 3.3 Ulkoseinät 3.3.1 Havainnot Ulkoseiniin tehtiin ulkoapäin kaksi laajempaa rakenneavausta (R2 ja R3) (molempiin osiin yksi). Sekä vanhemman osan päätyyn ikkunalistan avaus (R4). Vanhemman osan ulkoseinän rakenneavauksen R2 perusteella on ulkoa sisälle seuraava: ulkovuoraus (ulkolaudoitus) pahvi (pinkopahvi) hirsi sisäpuolinen pintarakenne Avauksessa havaittiin sekä hirsissä, että niiden päällä olevassa pahvissa kosteusvaurioita. Piikkikosteusmittarilla mitattaessa saatiin ylimmistä hirsistä ikkunan alta sekä ikkunan alakarmista kohonneita kosteuslukemia. Ulkoseinän rakenne ei ole tuulettuva. Ikkunoiden tilkevälin tiivistys on toteutettu ikkunariveyksellä. Avauskohdasta otettiin kaksi materiaalinäytettä (K5 ja K6), pinkopahvista sekä ikkunariveyksestä. Näytteen K5 (pinkopahvi) viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon, mutta näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioindikoivaa lajistoa (mm. Aspergillus fumigatus). Näytteen K6 (ikkunariveys) viljelytulosten runsas sienten kasvu viittasi aktiiviseen mikrobikasvustoon. Näytteessä tavattiin myös kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Rakenneavauksesta R5 (sisäpuoli) havaittiin, että hirren alla on kermi ja eristelevy.

Kuntotutkimusraportti 12 (22) 27.6.2014 Uudemman osan ulkoseinä rakenneavauksen R3 perusteella on seuraava: ulkovuoraus (ulkolaudoitus) puukoolaus villa 50 mm 125 mm höyrynsulkumuovi sisäverhouslevy Rakenteessa ei havaittu kermiä betonisokkelin päällä. Rakenneavauksessa havaittiin ulkovuorilaudoitusten (ulkovuoren laudoitus on toteutettu kolmesta erityyppisestä laudasta) taustapinnalla selviä kosteusjälkiä sekä silmämääräisen arvion perusteella mikrobipilkkuja. Villojen pinta oli kauttaaltaan tummentunut. Ulkovuorauksen taustalla oleva väli on alaosastaan umpinainen, jolloin väli ei ole tuulettuva. Uudessa osassa sokkeli on lautamuottikuvioinen betonisokkeli. Ulkoseinän alajuoksu on kannatettu sokkelin päältä. Rakenteessa ei havaittu vaurioita silmämääräisessä tarkastelussa ulkovuorauksen taustapinnan mikrobipilkkuja lukuun ottamatta, eikä kosteutta piikkikosteusmittarilla tehdyssä tarkastelussa. Rakenteissa ei myöskään havaittu poikkeavia hajuja. Uudemman osan päätyjulkisivulla otettiin ikkunan alta vuorilauta pois (R4). Kohdasta tarkasteltiin ikkunan tiivistyksiä (polyuretaani). Uretanivaahdossa havaittiin epätiiviitä kohtia. Irrotetun listan taustaosassa havaittiin silmämääräisen arvion perusteella mikrobikasvua. Sisäpuolinen pintarakenne vaihtelee havaintojen mukaan. Ulkoseiniin tehtiin kolme rakenneavausta (R5, R6, R7) myös sisältäpäin. Pintarakenteet sisäpuolilla olivat seuraavat: R5: sisäpinnassa suoraan hirren päällä pinkopahvi (maalattu) R6 (sisältä ulospäin): kipsilevy 9 mm haltex-levy pinkopahvi kovalevy seinähirsi Rakenteessa ei havaittu vaurioita silmämääräisessä tarkastelussa, eikä kosteutta piikkikosteusmittarilla tehdyssä tarkastelussa. Rakenteissa ei myöskään havaittu poikkeavia hajuja.

Kuntotutkimusraportti 13 (22) 27.6.2014 R7 (sisältä ulospäin): tapetti kipsilevy 9 mm puukuitulevy tapetti (useampi kerros) pinkopahvi seinähirsi Rakenteessa havaittiin sekä hirsissä, että päällä olevissa pintamateriaaleissa kosteusvauriojälkiä. Avauskohdasta otettiin yksi materiaalinäyte (K1), hirren päällä olevasta pinkopahvista ja tapetista. Näytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon, mutta näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioindikoivaa sienilajistoa. Kellarissa havaittiin ulkoseinässä paikoin kohonneita kosteusarvoja pintakosteusmittarilla mitattaessa. Alueet on merkitty pohjakuvaan (liite 2). 3.3.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinään tehtiin rakenneavaus kolmeen paikkaan ulkopuolelta sekä kolmeen paikkaan sisäpuolelta. Avauksissa R3 ja R4 havaittiin mikrobivaurioita ulkoverhouksen taustapinnoilla. Avauksessa R2 ikkunariveen materiaalinäytteen analyysin mukaan runsas sienikasvu viittasi aktiiviseen mikrobikasvuun. Avauksessa R2 havaittiin silmämääräisellä tarkastelulla selkeitä vesivauriokohtia. Rakenteessa havaittiin selkeitä puutteita ilmatiiveydessä. Karmilistojen takaa ikkunaliittymistä tapahtui vuotoilmavirtauksia sisäänpäin. Näiden vuotojen mukana todennäköisesti kulkeutuu sisäilmaan epäpuhtauksia (esimerkiksi mikrobeja). Sisäpuolissa avauksissa avauskohdassa R7 havaittiin rakennusmateriaaleissa selkeitä vesivauriojälkiä. Avauksesta otetun materiaalinäytteen viljelytulokset eivät viitanneet aktiiviseen mikrobikasvustoon, mutta näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioindikoivaa sienilajistoa. Ulkoseinien rakenneavauksissa havaitut vesivauriojäljet olivat ikkunoiden alapuolisissa rakenteissa. Ikkunoiden kuntoa on käsitelty kohdassa 3.4. Kohdassa suositellaan ikkunoiden uusimista vanhemman osan puolella. Ikkunoiden uusimisen yhteydessä suositellaan poistettavaksi ulkoseinistä vaurioituneet materiaalit (ikkunariveet). Kohdassa 3.7. on käsitelty sisätilojen osuutta ja siellä suositellaan sisäpintojen uusimista. Uusiminen tehdään siten, että vanhat pintamateriaalit (hirteen asti) poistetaan ennen uusien asennusta. Näin voidaan varmistua, että kaikki ulkoseinien sisäpuoliset mah-

3.4 Ikkunat 3.4.1 Havainnot Kuntotutkimusraportti 14 (22) 27.6.2014 dollisesti vaurioituneet rakennusmateriaalit poistetaan. Ennen purkutöihin ryhtymistä on varmistettava sisältävätkö rakennusmateriaalit haitallisia aineita. Koska ulkovuorauksen taustapinnassa havaittiin mikrobikasvua, suosittelemme, että rakenteen (höyryn- tai ilmansulku) ilmanpitävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta vuotoilmavirtojen mukana ei pääse kulkeutumaan epäpuhtauksia sisäilmaan. Suosittelemme tarkempia kosteusmittauksia alueille joissa havaittiin kohonneita kosteusarvoja samanaikaisesti alapohjalaatan tutkimusten kanssa. Rakennuksen vanhanosan ikkunat ovat ilmeisesti alkuperäisiä kaksipuitteisia, maalattuja puuikkunoita. Ikkunat ovat hyvin huonokuntoisia. Ikkunoiden kaikissa puuosissa (karmit, puitteet ja listat) on havaittavissa selkeitä lahovaurioita, puumateriaalin halkeilua sekä haristumista. Vaurioita on myös maalipinnoissa kaikissa ikkunapinnoissa (maalipinta on kulunutta, halkeillutta ja hilseilee monin paikoin kaikilla ikkunapinnoilla). Uudemman osan ikkunat ovat parempikuntoisia. Muutamissa ikkunoissa havaittiin isompia vaurioita (esim. keittiön ikkunoiden alakarmeissa lahovaurioita). Kaikkien ikkunoiden tilkevälien sekä ikkunarakenteen kautta havaittiin ilmavirtauksia sisätilojen suuntaan. Ikkunoissa ei ole kellarin ikkunoita lukuun ottamatta vesipeltejä. Ikkunat ovat samassa tasossa julkisivun kanssa. 3.4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Suosittelemme rakennuksen vanhan osan alkuperäisten ikkunoiden uusimista. Samassa yhteydessä uusitaan kaikki vesipellit. Suosittelemme, että tilkevälin tiiveyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Ikkunoiden vaihdon yhteydessä tulee tarkastaa mahdolliset rakenteiden kosteusvauriot ja mahdolliset vauriot korjataan vaihtotyön yhteydessä. Uudemman osan ikkunat suositellaan huoltokunnostettavaksi (huoltomaalaus, käyntikorjaukset, tiivistykset, tarvittaessa ikkunoiden puuosien uusiminen). Ikkunan rakenteesta aiheutuu osittain (ei vedenohjauspellitystä ulkopuolella, ikkunat samassa tasossa julkisivun kanssa) kohonnut kosteusrasitus ikkunan alapuolisiin rakenteisiin. Rakenneavauksissa havaittiin sekä sisä- että ulkopuolella ikkunoiden alla kosteusvauriojälkiä sekä paikoin mikrobikasvustoa (kts. kohta 3.3). Ikkunoiden uusimisen yhteydessä on suositeltavaa miettiä ikkunoiden liittymät julkisivuun siten, että kosteusrasitusta saadaan pienennettyä.

Kuntotutkimusraportti 15 (22) 27.6.2014 3.5 Välipohjat 3.5.1 Havainnot 1. kerros: Uudemman osa välipojat ovat ainakin osin betonirakenteisia. Vanhassa osassa välipohjat ovat puurakenteisia. Ensimmäisen kerroksen lattiaan tehtiin rakenneavaus (R8) iltapäiväkerhon puollella keittiötilaan (allaskaappiin). Lisäksi tehtiin rakeenavaukset R9 luokkatilaan josta poistettiin jalkalista ja rakenneavaus R10 jossa wc:n kynnys irrotettiin. Rakenneavauksessa R8 välipohjan rakenne oli seuraava: lastulevy 22 mm lauta 30 mm kantavat orret / ilmatila 120 mm eristeenä purua 200 mm Avauksessa havaittiin kaapissa pohjalevyn alla runsaasti hiirten ulostetta. Rakenteessa ei havaittu vaurioita silmämääräisessä tarkastelussa eikä myöskään havaittu poikkeavia hajuja. Rakenneavauksessa R10 välipohjan rakenne oli seuraava: muovimatto lastulevy lauta 19 mm ilmaväli 70 mm eristepuru 300 mm Avauksessa rakenteessa ei havaittu vaurioita silmämääräisessä tarkastelussa eikä myöskään havaittu poikkeavia hajuja. Rakenneavauksessa R9 otettiin luokkatilassa jalkalista pois. Jalkalistan takana havaittiin iso rako josta oli isoja ilmavuotoja välipohjarakenteesta huonetilaan päin. Rakenneavauksen kohdalla lattiassa on: muovimatto lastulevy eristepurut Ensimmäisessä kerroksessa havaittiin runsaasti ilmavuotoja välipohjan läpi. Ilmavuotoja on erityisesti lämpöjohtojen ja viemäröintien läpivienneistä, kynnyksiltä sekä lattian ja seinän liittymistä (jalkalistojen takaa).

Kuntotutkimusraportti 16 (22) 27.6.2014 Välipohjaan tehtiin rakenneavauksia myös alapuolelta keittiön kohdalta R11 ja R12. Rakenneavauksissa välipohjaa tarkasteltiin alakatossa olevista luukuista. Saatujen tietojen mukaan avauksen R11 kohdalla on ollut joskus vesivaurioalue joka on korjattu. Luukuista tarkasteltuna havaittiin, että välipohjan alapinnassa maalit ja tasoitteet halkeilevat / lohkeilevat runsaasti. Tasoitteesta ja maalista otettiin materiaalinäyte K7. Näytetulosten perusteella ei ole syytä epäillä mikrobi tai kosteusvauriota. Välipohjan alapinta on todennäköisesti jätetty korjaamatta vesivahingon jälkeen ja tämän vuoksi pintamateriaalit ovat huonokuntoisia. 2. kerros Toisessa kerroksessa (vanha osa) rakenneavaus välipohjaan tehtiin piipun viereen (R13). Kohdassa havaittiin seinärakenteessa seinäpahvin kupruilua sekä jälkiä mahdollisesta kosteusvauriosta. Rakenneavauksen perusteella välipohjan rakenne on seuraava: muovimatto lastulevy 22 mm ilmarako 40 mm eristepuru ja sen päällä rive 220 mm Silmämääräisen arvion perusteella avauskohta oli tutkimushetkellä kuiva. Avauskohdasta otettiin kaksi materiaalinäytettä. Näyte K2 otettiin riveestä ja näyte K3 sahanpurusta. Molemmissa näytteissä esiintynyt kohtalainen aktinomykeettien kasvu viittasi aktiiviseen mikrobikasvuostoon. Lisäksi näytteessä K2 tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. 3.5.2 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Jalkalistojen takaa (seinän ja lattian liittymä), kynnyksiltä sekä läpivienneistä havaittiin paikoin ilmavuotoja. Ilmavuodot voivat kulkeutua joko välipohjarakenteen tai ulkoseinien (ulkoseinän ja lattian liittymässä) kautta, ja niiden mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia (esimerkiksi mikrobeja) sisäilmaan. Rakenneavauksista otetuissa materiaalinäytteissä havaittiin aktiivista mikrobikasvustoa sekä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Välipohjan rakenne huomioiden (vanhan osan puolella), on mahdollista, että esimerkiksi siivousvedet pääsevät jalkalistojen tai kynnyslistojen kautta rakenteisiin (listojen alla havaittiin isohkoja koloja). Suosittelemme läpivientien ja liittymien tiivistämistä. Helpoiten tiivistykset on toteutettavissa pintamateriaalien uusimisen kanssa samassa yhteydessä. Iltapäiväkerhon puolella suosittelemme piipun ympäristössä välipohjan eristeiden uusimista. Piipun juuri on muuta välipohjaa alttiimpi kosteusrasitukselle. Samalla on syy-

Kuntotutkimusraportti 17 (22) 27.6.2014 tä tarkistaa piipun juuripellitykset vesikatolla (on mahdollisesti korjattu jo aiemmin vesikattokorjauksen yhteydessä), jotta kosteusvaurioita ei pääse enää syntymään. 3.6 Yläpohja ja vesikatto Rakennuksen kattomuotona on harjakatto ja katemateriaalina on konesaumapelti. Kattoristikot ja yläpohjan kantavat rakenteet ovat puisia. Saadun tiedon mukaan vesikatto on maalattu lähiaikoina. Katto on vanhemman osan puolella oletettavasti uusittu samaan aikaan kun uudempi osa on rakennettu. Yläpohjassa havaittiin vanhoja kattotiiliä (todennäköisesti vanhan puolen vanhoja kattotiiliä). Tehtyjen havaintojen perusteella (R14) yläpohjan rakenne uudemmassa osassa on ulkoa sisälle seuraava: konesaumattu pelti ruoteet / harvalaudoitus aluskate puiset kattoristikot / katonkannattajat yläpohjatila katon kannattajat ja lasivilla (250 mm) harvalauta kattotuolien alapinnat ja tyhjää tilaa noin 150 mm höyrynsulkumuovi harvalauta ja kattolevy 3.6.1 Havainnot Vanhemman osan yläpohjaan tehtiin kaksi rakenneavausta (R15 ja R16). Rakenneavauksessa R15 eristeenä oli purua 350 mm ja rakenneavauksessa R16 eristeenä oli purua 150 mm ja sen alla tervepahvi. Rakenneavaus 16 tehtiin ullakkohuoneiden päällä olevaan yläpohjatilaan (matalampi yläpohjatila). Vesikaton maalaus on hyväkuntoinen. Katolla on osittain kulkutasoja, mutta ei koko katon alueella. Melko loivasta kattomuodosta johtuen ne eivät ole kovin tarpeellisia. Etupihan puolella olevat lumiesteet ovat hyväkuntoisia. Yläpohjatilan tuuletus on aistinvaraisesti arvioiden riittävä. Tuuletus on toteutettu räystäiden tuuletusraoilla. Aluskatteen ja kattoruoteiden välissä ei ole tuuletusrakoa, mistä johtuen peltikatteen alapintaan ajoittain kondensoituva kosteus kuivuu hitaasti. Rakenteet olivat kuivia pistokoeluonteisen piikkikosteusmittarilla suoritetun kartoituksen perusteella. Rakenteissa havaittiin yksittäisiä kosteusjälkiä puurakenteissa. Höyrynsulun tiiveyttä arvioitiin poistamalla eristettä satunnaisista paikoista yläpohjaa. Ilmanvaihdon läpivientejä ei ollut tiivistetty ja niiden kohdalla putken ja höyrynsulun välissä oli paikoin isoja rakoja. Räystäällä höyrynsulku oli limitetty asianmukaisesti seinän höyrynsulun kanssa. Alakaton ristiinkoolauksen naulaus puhkaisee höyrynsu-

Kuntotutkimusraportti 18 (22) 27.6.2014 lun. Höyrynsulun limityksiä ei ole teipattu. Kohdissa, joissa yläpohjan villoja avattiin, havaittiin eristeissä mustumia, jotka johtuvat todennäköisesti yläpohjan kautta tapahtuvista ilmavirtauksista sisätilojen suuntaan. Sisätiloissa havaittiin joitakin tiivistämättömiä alakaton läpivientejä, joiden kautta virtasi ilmaa sisätiloihin. Rakenneavausten yhteydessä otettiin kohdasta R16 materiaalinäytteet sahanpuru / kutterilastusta (K4) sekä tervapaperista (K8). Näytteessä K4 esiintynyt erittäin runsas ja näytteessä K8 esiintynyt kohtalainen aktinomykeettien kasvu viittasivat aktiiviseen mikrobikasvuostoon. Lisäksi näytteessä K8 tavattiin erittäin pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Yläpohjassa on runsaasti tavaraa joka aiheuttaa ylimääräisen palokuorman. 3.6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vesikatto on hyväkuntoinen eikä sille esitetä korjaustoimenpiteitä. Yläpohjassa havaittiin paikoin kosteusvaurioita puurakenteissa. Pääasiallisesti vaurioita havaittiin kattoruoteissa. Vauriot ovat todennäköisesti aiheutuneet siitä, että aluskate on asennettu suoraan kiinni kattoruoteiden alapintaan, jolloin rakenne ei tuuletu riittävästi. Vesikaton korjaukseen tulee varautua tavanomaista nopeammalla aikataululla tuuletuksen puutteiden takia. Yläpohjan höyrynsulun liittymät ja läpiviennit eivät ole tiiviitä. Tehdyssä tarkastelussa havaittiin eristeissä mustumia, jotka todennäköisesti johtuvat eristeen läpi sisätiloihin virranneesta ilmasta. Ilmavuotoja havaittiin myös sisätilojen puolelta tehdyssä tarkastelussa läpivienneistä ja katon ja seinien liittymistä. Yläpohjassa havaittujen vuotoilmavirtausten mukana tiloihin saattaa kulkeutua mikrobeja (joita havaittiin otetuissa materiaalinäytteissä) tai esimerkiksi eristekuituja, jotka saattavat aiheuttaa ärsytysoireita. Suosittelemme, että läpiviennit ja seinän ja katonliittymät tiivistetään sisäpuolelta ilmatiiviiksi, jotta vuotoilmavirrat saadaan minimoitua. Kohdassa 3.3 Ulkoseinät on suositeltu ulkoseinien ilmavuotojen tiivistämistä. Yläpohjan läpivientien ja liittymien tiivistys on suositeltavaa tehdä samassa yhteydessä sisäpinnoilta. On kuitenkin huomattava, että tällä ei voida estää kaikkia höyrynsulun epätiiveydestä aiheutuvia ilmavirtauksia yläpohjasta, jotka aiheutuvat siitä, että höyrynsulun liitoksia ei ole tiivistetty, läpiviennit eivät ole tiiviitä ja lisäksi katon harvalaudoituksen naulaus puhkaisee höyrynsulun. Näiden korjaaminen vaatisi käytännössä yläpohjan eristeiden poistamista. Suosittelemme, että höyrynsulku korjataan ja seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi suosittelemme vanhojen purueristeiden ja alla olevien vaurioituneiden materiaalien (tervapahvi) poistamista ja uusimista. Ilmanvaihdon säätäminen hieman alipaineiseksi (noin 5 Pa) on suositeltavaa vuotoilmavirtausten minimoimiseksi.

Kuntotutkimusraportti 19 (22) 27.6.2014 3.7 Sisätilat 3.7.1 Havainnot Saadun tiedon mukaan vanhemman osan päädyssä (1. kerros) on sisätiloja kunnostettu vuonna 2003 vesivahinkokorjauksen yhteydessä. Kellari: Kellarin sosiaalitilat ovat laatoitettuja. Alapohjan pintamateriaalina on paikoin muovimatto (ruokasali) ja paikoin keraaminen laatta. Kellarissa pintamateriaalit ovat kuluneita lukuun ottamatta korjattuja alueita ruokasalin puolella. Keittiön varastotiloissa on tehty pintojen korjauksia ulkopuolisten korjausten jälkeen, mutta siitä huolimatta varastotilan seinissä havaittiin kosteusvaurioita (laastin hilseilyä). Varastotilan seinästä (väliseinä) otettiin materiaalinäyte K9. Näytteessä esiintynyt erittäin runsas aktinomykeettien ja runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvuostoon. Seinärakenteessa todettiin korkeita kosteusarvoja pintakosteustunnistimella tarkasteltaessa. 1. kerros: Luokkatilojen ja käytävien lattioissa on muovimatot. Seinät ovat maalattuja levyseiniä ja levyrakenteisissa katoissa on paikoin akustointilevyjä. Tilojen pinnat ovat melko nuhruisia ja esimerkiksi lattiamatot ovat paikoin heikkokuntoisia. Akustointilevyissä on havaittavissa mekaanisia vaurioita sekä ilmanvaihdosta aiheutuneita mustia jälkiä. Iltapäiväkerhon puolella korjatut pintamateriaalit ovat hyväkuntoisia. Wc-tilat ovat lähes alkuperäisessä kunnossa. Lattioissa on muovimatto ja seinät ovat levyrakenteisia. Koulutarvikevarastossa panelikaton maalipinta lohkeilee. 2. kerros (iltapäiväkerho) Lattioissa on pintamateriaalina muovimatto. Seinät ovat levyrakenteisia, osin maalattuja ja osin tapetoituja. Pintamateriaalit ovat kuluneita.

Kuntotutkimusraportti 20 (22) 27.6.2014 3.7.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Keittiön varastotilassa on väliseinässä ja sähkökeskuksen edessä olevassa varasto- / käytävätilassa kosteusvaurioalueet. Suosittelemme näiden tilojen pintamateriaalien purkua ja rakenteiden kuivattamista. On mahdollista, että näiden tilojen kosteusongelmat ovat peräisin ajalta ennen kuin ulkopuoliset korjaukset (salaojat ja patolevyt) on asennettu. Toisaalta tilat sijaitsevat lähellä sisäänkäyntiä vanhan puolen osaan, eikä ulkopuolisia korjauksia ole todennäköisesti sisäänkäynnin alueelle tehty, jolloin ongelmat voivat olla edelleen jatkuvia. Rakenteen kuivumisesta tulee varmistua ennen niiden pinnoitusta. Seinänurkat suositellaan tiivistettäväksi (ulkoseinän ja väliseinän väli) ilmavuotojen ehkäisemiseksi. Tilojen pinnat ovat suurelta osin alkuperäisiä / tai vanhan rakenteen päälle tehtyjä korjauksia. Suositellaan korjaamattomien sisätilapintojen uusimista. 3.8 Ilmanvaihto 3.8.1 Havainnot Rakennuksen iltapäiväkerhon puoleisen osan ilmanvaihtokoje kanavistoineen on uusittu vuonna 2012. Uusittu koje on Iloxair-merkkinen tulo-poistoilmakoje joka sisältää lämmöntalteenottotoiminnon. Koje ja näkyvät päätelaitteet olivat siistissä kunnossa ja vaikuttivat toimivan suunnitellulla tavalla. Pistokoeluonteisesti tarkasteltuna ilmamäärät olivat piirustusten suunnitteluarvojen puitteissa ja aistinvaraisesti havainnoiden ilma tuntui hyvinkin raikkaalta, normaalilta sisäilmalta. Tosin tutkimushetkillä henkilökuormaa ei tiloissa juurikaan ollut. Rakennuksen ruokalaosan ilmanvaihtolaitteet ovat vuodelta 1980 ja varsinkin tuloilmakoje kanavistoineen auttamatta vanhentunut, epähygieeninen ja ilmeisen riittämätön ruokalan/keittiön nykyiselle kuormitukselle. Tuloilmakoje sijaitsee ullakolle rakennetussa kojehuoneessa. Kojeen muutenkin riittämätön suodatinosa on jossain vaiheessa vaurioitunut eikä sulkeudu ja tiivisty niin kuin sen kuuluisi. Tästä syystä koje ottaa osan ilmavirrastaan likaisena ullakkoilmana. Koska koje on rakenteeltaan muutenkin vanhanaikainen yksivaippakoje (sisäosat pinnoittamatonta villakuitulevyä) ja todennäköisesti myös kanaviston äänenvaimennin on ajalleen tyypillisesti tehty, on irtokuituongelma mitä todennäköisin.

Kuntotutkimusraportti 21 (22) 27.6.2014 Muutoinkin etenkin luokkatilojen tuloilman päätelaitteet ovat tyypiltään sellaisia, ettei tuloilman tuonti sisätiloihin onnistu ilman häiritsevää vetoa ja melua. 3.8.2 Johtopäätökset Iltapäiväkerhon osalta rakennuksen ilmanvaihto on jo saneerattu. Ruokala/keittolaosan ilmanvaihto on heikommalla tolalla ja sen saneeraus olisi sisäilman laadun ja asumisviihtyisyyden kannalta tarpeellista. Toinen asia on, pystyykö pelkällä ilmanvaihdon korjauksella saattamaan ilmeisen alimitoitettuja ja matalia tiloja koskaan toimiviksi. 4 Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä Seuraavassa on esitetty pääpiirteittäin toimenpiteet, joihin tehdyn tutkimuksen perusteella on tarvetta. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöissä tulee valita käytettävät työmenetelmät Ratu-ohjekortin 82-0383 mukaan (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku). Asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna. Jos rakennukseen ei ole teetetty asbestikartoitusta, tulee sellainen teettää ennen korjauksiin ja lisäselvityksiin ryhtymistä. 4.1 Suositellut lisäselvitystarpeet Kohdassa 4.2 suositeltujen korjausten yhteydessä on tarkastettava rakenteiden vauriot (yläpohja, ulkoseinät, välipohjat ja alapohja sekä näihin liittyvät rakenteet), jotta kaikki vaurioituneet materiaalit uusitaan. Alapohjaan suositellaan tehtäväksi tarkempia kosteusmittauksia alueille joissa havaittiin kohonneita kosteusarvoja. Tutkimukset on syytä ulottaa alueiden viereisiin ulkoseiniin (maanvastainen rakenne) sekä seinäalueille joissa havaittiin kohonneita kosteusarvoja. 4.2 Suositellut jatkotoimenpiteet Alapohjan ja seinäliittymien tiivistykset (kohta 3.2) Ulkoseinien sisäpuolisten vaurioituneiden pintamateriaalien uusiminen (kohta 3.3). Ulkoseinien kautta tapahtuvien ilmavuotojen tiivistäminen mahdollisimman ilmatiiviiksi (kohta 3.3).

Kuntotutkimusraportti 22 (22) 27.6.2014 Vanhan osan ikkunoiden uusiminen (myös vanhojen riveyksien poistaminen) ja uudemman osan ikkunoiden kunnostus ja tiivistys (kohta 3.4.) Välipohjan läpimenojen ja muiden ilmavuotokohtien tiivistykset (kohta 3.5) Välipohja rakenteissa olevien rakojen tiivistys (seinä- ja lattialiittymät, kynnykset) (kohta 3.5) Yläpohjan liittymien ja läpivientien tiivistys sisäpuolelta (kohta 3.6). Yläpohjan höyrynsulun korjaus seuraavassa peruskorjauksessa ja samalla vahojen purueristeiden uusiminen nykyistä vastaaviksi (kohta 3.6). Vesikaton uusimiseen tulee varautua tavanomaista nopeammalla aikataululla, koska aluskate on asennettu suoraan kiinni kattoruoteisiin (kohta 3.6). Sisätiloissa vanhassa osassa vanhojen pintamateriaalien poisto ja uudelleen rakennus (kohta 3.7) Uudemmassa osassa sisätilan pintojen kunnostus (kohta 3.7.) Ilmanvaihdon säätäminen siten, että rakennus on hieman alipaineinen, kun suositellut tiivistyskorjaukset on tehty (kohta 3.8). Ruokala / keittola osan ilmanvaihdon saneeraus (kohta 3.8.) Turussa 27.6.2014 RTC Vahanen Turku Oy Timo Hautalampi Eveliina Mattila Esko Randell FM DI Ilmanvaihtosuunnittelija Liitteet 1 Valokuvaliite 2 Pohjapiirrokset 3 Materiaalinäytteiden analyysivastaus (22.5.2014) / Turun yliopisto 4 Materiaalinäytteiden analyysivastaus (13.6.2014) / Turun yliopisto

Valokuvaliite, liite 1 Kuva 1. Rakennuksen takaosassa maanpinta on sisäänkäyntisivua alempana. Kuvassa näkyy uudemman ja vanhemman osa raja. Kuva 2. Rakenneavaus R2 vanhan osan ulkoseinään ulkoapäin. Seinähirsissä ja päällä olevassa pinkopahvissa havaittiin kosteusjälkiä.

Valokuvaliite, liite 1 Kuva 3. Rakenneavaus R5, hirren alla on kermi ja eristettä sokkelia vasten. Kuva 4. Rakenneavaus R3, uudemman osan ulkoseinä. Laudoituksien päitä ei ole maalattu. Laudoitusten taustapinnoilla havaittiin kosteusjälkiä ja selvää mikrobikasvustoa (kts kuva 5). Ulkoseinärakenne ei ole tuulettuva.

Valokuvaliite, liite 1 Kuva 5. Ulkovuorilaudoituksen taustapinnalla kosteusjälkiä sekä silmämääräisen arvion perusteella mikrobikasvua. Kuva rakenneavauksesta R3. Kuva 6. Rakenneavaus R3 uudemman osan ulkoseinään. Villojen pinnat ovat tummentuneita. Rakenne ei ole tuulettuva.

Valokuvaliite, liite 1 Kuva 7. Rakenneavaus R4 uudemman osan päädyssä. Ikkunan vuorilauta irrotettiin. Ikkunat ovat samassa tasossa julkisivun kanssa (ei ikkunapenkkejä). Ikkunan tiivistys ei ole yhtenäinen (uretaanivaahdotus). Kuva 8. Rakenneavauksesta R4 ikkunan alta otetun vuorilaudan taustalla havaittiin mikrobikasvustoa

Valokuvaliite, liite 1 Kuva 9. Rakenneavaus R6 iltapäiväkerhon (2. krs) ulkoseinään sisältäpäin. Kuva 10. Rakenneavaus R7 iltapäiväkerhon tiloissa 2. krs rakennuksen pääty. Hirsissä ja pintamateriaaleissa havaittiin silmämääräisesti arvioituna kosteusvaurioita. Avauskohdan yläpuolella olevan ikkunan sisäpuite oli kokonaan irti.

Valokuvaliite, liite 1 Kuva 11. Vanhan osan ikkunat ovat huonokuntoisia. Ikkunoiden puuosat ovat vaurioituneet (harmaantumista, pehmentymistä ja lahoa). Kuva 12. Rakenneavaus R8 iltapäiväkerhon keittiön alakaappiin. Kaapin pohjalevy irrotettiin (alla runsaasti hiirten ulostetta) ja viemäröinnin viereen tehtiin rakenneavaus.

Valokuvaliite, liite 1 Kuva 13. Rakenneavaus R9. Vanhan osan 1. kerroksen luokkahuoneesta irrotettiin jalkalista. Listan takana havaittiin seinän ja lattian liittymässä iso rako. Kuva 14. Rakenneavaus R10 vanhan osan 1. kerroksen wc:n ja käytävän välinen kynnys. Kynnyslistan alla välipohjarakenteessa oli iso rako.

Valokuvaliite, liite 1 Kuva 15. Rakenneavaus R11 välipohjaan keittiön katosta. Alaslasketun katon luukusta tarkasteltaessa välipohjalaatan tasoitteet ja maalipinnat hilseilevät. Kuva 16. Rakenneavaus R13 iltapäiväkerhon 2. kerroksen välipohjaan piipun juureen.

Valokuvaliite, liite 1 Kuva 17. Keittiön varastotilan seinässä (väliseinä) havaittiin kosteusvaurioita. Seinä on saatujen tietojen mukaan korjattu, mutta vaurioitunut korjauksen jälkeen uudelleen.

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, suoraviljely 1 / 10 Luvian- koulukeskus- keittolarak_mat_rtc_050514.docx Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite.: RTC Vahanen Turku Oy / Timo Hautalampi Ratapihankatu 53 C, 20100 Turku RTC Vahanen Turku Oy, c/o Vahanen- yhtiöt, Laskutus, Viite: ID 53470 timo.hautalampi@vahanen.com Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 8 Kpl Näytetiedot: Kohde: Luvian koulukeskus / keittolarakennus Näytteenottaja: RTC Vahanen Turku Oy / Timo Hautalampi Näytteenottopvm: 5.5.2014, näytteet saapuneet 6.5.2014 Näytteet: lab.tunniste Näyte K1. Yläkerran päätyhuone / ulkoseinä (tapetti ja pahvi) Af915 Näyte K2. Yläkerran aula; välipohja, piipun vierusta (rive) Af916 Näyte K3. Yläkerran aula; välipohja, piipun vierusta (sahanpuru, kutterinlastu) Af917 Näyte K4. Yläpohja, piipun vierusta (sahanpuru, kutterinlastu) Af918 Näyte K5. Opetusvälinevarasto / ulkoseinä (pahvi) Af919 Näyte K6. Opetusvälinevarasto / ulkoseinä (ikkunarive) Af920 Näyte K7. Keittiö (kattotasoite ja maali) Af921 Näyte K8. Yläpohja, piipun vierusta (tervapaperi) Af922 Analyysi: Menetelmä: Suoraviljely; laboratorion sisäinen menetelmä Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, suuntaa antava määräarvio, viljely suoraan maljoille ilman laimennusta. Menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Viljelypvm: 7.5.2014 / JH Kasvatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG, Asumisterveysohje, 2003); bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet; 2 % mallasuuteagar (MA- 2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit; Dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet ( Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa.) kasvatuslämpötila 25 C kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 10-14 vrk Tuija Häkkilä, Satu Saaranen / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty menetelmä ei sovella Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyjä ohjeita, vaan analyysissä on käytetty mikrobikasvun runsauden mukaista asteikkoa. Kasvun runsaus esitetty taulukoissa seuraavasti: - = ei kasvua, () = yksittäinen pesäke, = vähän, = kohtalaisesti, = runsaasti, = erittäin runsaasti kasvua, y = ylikasvu). Asteikko on vain suuntaa antava. Verrattuna asumisterveysohjeen pitoisuusalueisiin, viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen mikäli elinkykyisten sienten kasvu on runsasta (/) tai aktinomykeettikasvu on kohtalaista tai runsasta (//) (Tulonen, 2005). Kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª; luokittelu Asumisterveysoppaan (2009) mukaan.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2 / 10 Luvian- koulukeskus- keittolarak_mat_rtc_050514.docx Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte K1. Yläkerran päätyhuone / ulkoseinä (tapetti ja pahvi) Af915 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Yht. Homesienet Alternaria Hormonema Mucor Penicillium Phoma * Ulocladium * Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Alternaria Mucor Ulocladium * Aureobasidium () Eurotium * () Hiivasienet Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate- riaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3 / 10 Luvian- koulukeskus- keittolarak_mat_rtc_050514.docx Näyte K2. Yläkerran aula; välipohja, piipun vierusta (rive) Af916 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Mucor Y Rhizopus Y Paecilomyces variotii *ª () Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Mucor Rhizopus Paecilomyces variotii *ª () Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt kohtalainen aktinomykeettien ja runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytekohtaiset huomiot Nopeakasvuiset Mucor- ja Rhizopus sienet ovat saattaneet peittää alleen muuta lajistoa.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 4 / 10 Luvian- koulukeskus- keittolarak_mat_rtc_050514.docx Näyte K3. Yläkerran aula; välipohja, piipun vierusta (sahanpuru, kutterinlastu) Af917 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Yht. Homesienet Mucor Y Rhizopus Y Penicillium Muut ryhmät: steriili rihma Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Aspergillus sp. Mucor Rhizopus Syncephalastrum () Muut ryhmät: steriili rihma Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt kohtalainen aktinomykeettien kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Näytekohtaiset huomiot Nopeakasvuiset Mucor- ja Rhizopus sienet ovat peittäneet alleen muuta lajistoa.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 5 / 10 Luvian- koulukeskus- keittolarak_mat_rtc_050514.docx Näyte K4. Yläpohja, piipun vierusta (sahanpuru, kutterinlastu) Af918 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. Aktinomykeetit *ª Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Yht. Homesienet Mucor Y Rhizopus Y Muut ryhmät: steriili rihma Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Mucor Rhizopus Aspergillus niger () Aspergillus sp. () Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt runsas aktinomykeettien kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Näytekohtaiset huomiot Nopeakasvuiset Mucor- ja Rhizopus - sienet ovat peittäneet alleen muuta lajistoa.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 6 / 10 Luvian- koulukeskus- keittolarak_mat_rtc_050514.docx Näyte K5. Opetusvälinevarasto / ulkoseinä (pahvi) Af919 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Alternaria Microascus Mucor Ulocladium * Aspergillus fumigatus *ª () Paecilomyces variotii *ª () Hiivasienet Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Paecilomyces variotii *ª Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate- riaalissa. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä.

Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 7 / 10 Luvian- koulukeskus- keittolarak_mat_rtc_050514.docx Näyte K6. Opetusvälinevarasto / ulkoseinä (ikkunarive) Af920 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Yht. Homesienet Aureobasidium Penicillium Microascus Ulocladium * Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. Homesienet Penicillium Näytekohtainen tulkinta Näytteessä esiintynyt erittäin runsas sienten kasvu viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa materiaalissa. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä. Näyte K7. Keittiö (kattotasoite ja maali) Af921 Bakteerit (THG elatusalusta) Yht. () Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit () Mesofiiliset sienet (MA- 2 elatusalusta) Yht. () Homesienet Penicillium () Kserofiiliset sienet (DG- 18 elatusalusta) Yht. () Homesienet Penicillium () Näytekohtainen tulkinta Näytteen viljelytulokset eivät viittaa aktiiviseen mikrobikasvustoon tutkitussa mate- riaalissa. Näytteessä ei esiintynyt aktinomykeettejä eikä selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa.