Piia Karjalainen. Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi

Piia Karjalainen Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi

Piia Karjalainen Hoidon kilpailutus 2005 arviointi Sisäisiä julkaisuja 36/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

Verkkojulkaisu pdf ISSN 1458-1561 TIEH 4000473-v Helsinki 2005 www.tiehallinto.fi Tiehallinto Hankinta Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211

Piia Karjalainen: Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi. Helsinki 2005. Tiehallinto, Hankinta. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 36/2005. 26 s.+ liite 1 s. ISSN 1458-1561, TIEH 4000473-v TIIVISTELMÄ Vuonna 2005 kilpailutettiin yhteensä 20 hoidon alueurakkaa. Kaikki nämä urakat oli kertaalleen kilpailutettu jo vuonna 2002. Tänä vuonna 20 urakasta 17 voitti Tieliikelaitos, kaksi Traktoriurakointi Veljekset Määttä Ay ja yhden urakan YIT Rakennus Oyj. Kaikkien käynnissä olevien urakoiden keskuudessa Tieliikelaitoksen markkinaosuus pysyy 77 prosentissa. Vain neljässä tänä vuonna kilpailutetussa urakassa vaihtuu urakoitsija uuden sopimuskauden alkaessa 1.10.2005, lopuissa alueen hoitoa jatkaa entinen urakoitsija. Urakka-alueissa tapahtuu joitain muutoksia muutaman alueen yhdistyessä ja yhden urakan jakautuessa. Tänä vuonna hoitourakoiden kilpailutushistoriassa saatiin ensimmäisen kerran keskimäärin yli viisi tarjousta urakkaa kohti. Tarjouskilpailuun ilmoittautuneiden ja tarjouksen jättäneiden urakoitsijoiden määrä on sen sijaan laskenut kilpailutuskaudella. Tilaajan asettama 240 miljoonan euron kustannusarvio alittui tänäkin vuonna reilulla 16 prosentilla. Hankintamenettelyä uudistettiin tämän vuoden kilpailutukseen siten, että käyttöön otettiin kolmesta tiepiiristä muodostuvien yhteistoiminta-alueiden yhteiset arviointiraadit. Tällä uudistuksella tavoiteltiin arviointimenettelyn yhtenäistämistä ja näyttää siltä, että tavoite myös saavutettiin: laatupisteiden hajonta pieneni aiemmista vuosista selvästi. Lisäksi vertailuhinnan laskentakaavaa uudistettiin niin, että 700 laatupistettä ylittävältä osalta ei lisälaadusta saa enää etua vertailuhintaa laskettaessa. Useassa urakassa oli mukana erilaisia pilotteja, jotka laajensivat urakan sisältöä perusurakkaa vaativammaksi. Viime vuoden kilpailutuksessa pilotoitavana ollut asiakastyytyväisyysbonus sisällytettiin nyt mukaan kaikkiin urakoihin.

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 5

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 7 Sisältö 1 YLEINEN KILPAILUTILANNE 9 2 MARKKINAOSUUDET 11 3 TARJOUSKILPAILU PIIREITTÄIN TARKASTELTUNA 14 4 HINTAKILPAILU 16 5 LAATUKILPAILU 19 6 URAKKAKOON JA KESTON VAIKUTUS TARJOUSKILPAILUUN 24 7 PILOTIT 26 8 KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA 26

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 9 1 YLEINEN KILPAILUTILANNE Taulukko 1. Kilpailutus 2005 urakoita 20 ilmoittautuneita urakoitsijoita 16 hylättyjä 0 tarjouksen jättäneitä urakoitsijoita 15 % tarjouspyynnön saaneista 94 tarjouksia 109 hyväksyttyjä tarjouksia 108 % kaikista tarjouksista 99 hyväksyttyjä tarjouksia / urakka 5,4 hyväksytyn tarjouksen jättäneet urakoitsijat 15 % tarjouspyynnön saaneista 94 % tarjouksen jättäneistä 100 tarjouspalkkioita maksetaan 68 % kaikista tarjouksista 62 eri urakoitsijoita 14 % tarjouksen jättäneistä 93 voittajia 3 Tieliikelaitoksen voittamat urakat 17 % urakoiden määrästä 85 % urakoiden kokonaisarvosta 89 % urakoiden vuosiarvosta 86 Tänä vuonna kilpailutettavana oli 20 hoidon alueurakkaa. Nämä urakat oli kilpailutettu jo kertaalleen vuonna 2002 kolmen vuoden mittaiselle sopimuskaudelle. Ilmoittautuneiden urakoitsijoiden määrä oli tähänastisen kilpailutuskauden alhaisin: vain 16 urakoitsijaa ilmoitti halukkuudestaan osallistua hoidon alueurakoiden tarjouskilpailuihin. Heistä kaikki yhtä lukuun ottamatta jättivät myös tarjouksen. Esikarsintavaiheessa ei hylätty yhtään tarjoajaa. Huolimatta ilmoittautuneiden määrän laskusta hyväksyttyjen tarjousten määrä urakkaa kohti (5,4) oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Ainoastaan yksi tarjous hylättiin. Neljä suurinta yritystä (Tieliikelaitos, YIT Rakennus Oyj, NCC Roads Oy ja Skanska Asfaltti Oy) jättivät tarjouksensa kaikkiin urakoihin. Seitsemään urakkaan ei saatu tarjousta muilta kuin viideltä suurelta, val-

10 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi takunnanlaajuisesti toimivalta urakoitsijalta eli Tieliikelaitokselta, NCC Roads Oy:ltä, YIT Rakennus Oyj:ltä, Skanska Asfaltti Oy:ltä ja Lemminkäinen Oyj:ltä. 1 Viime vuonna mukana olleista tarjoajista viisi jätti tänä vuonna osallistumatta kilpailuun. Poisjääneet paikalliset urakoitsijat osallistuivat viime vuonna Lapin, Oulun ja Turun tiepiirien urakkakilpailuihin. Kukaan näistä poisjääneistä ei saanut viime vuonna urakkaa hoitaakseen ja kaksi näistä jäi viime vuonna kokonaan ilman tarjouspalkkiota. Tänä vuonna kolme eri yritystä voitti alueurakan tarjouskilpailun. Nämä olivat Tieliikelaitos, joka voitti 17 urakkaa, Traktoriurakointi Veljekset Määttä Ay (2 urakkaa) ja YIT Rakennus Oyj (1 urakka). Tieliikelaitoksen voittamien urakoiden osuus tänä vuonna kilpailutetuista urakoista oli aiempien vuosien keskiarvoa korkeampi. Tieliikelaitos voitti itselleen 85 prosenttia niistä urakoista, joiden tarjouskilpailuihin se osallistui. YIT Rakennus Oyj:n voittoprosentti oli 5 prosenttia ja Traktoriurakointi Veljekset Määttä Ay:n, joka paikallisena toimijana voitti kaksi, voittoprosentti oli 67 prosenttia. Tänä vuonna ilmoittautuneita oli vain noin kolmasosa ensimmäisenä kilpailutusvuonna 2001 tarjouskilpailuun osallistuneiden määrästä. Viime vuodestakin ilmoittautuneiden määrä laski yhdeksällä, ollen nyt koko kilpailutusajanjakson matalin. Tänä vuonna ei tarjouskilpailuun saatu mukaan yhtään uutta tarjoajaa. Tilaajan pitäisi miettiä keinoja potentiaalisten urakoitsijoiden mielenkiinnon kasvattamiseksi. Hankintaohjelmasta voisi tiedottaa entistäkin paremmin. Lisäksi Tiehallinto voisi jalkautua esimerkiksi MVR-alan messuille ja tapahtumiin kertomaan toiminnastaan ja tulevista hankinnoistaan. Alan suuret toimijat ovat varmasti hyvin informoituja Tiehallinnon hankkeista, mutta pienet urakoitsijat, joista ainakin erilaisten työyhteenliittymien muodossa löytyisi potentiaalia, eivät välttämättä tiedosta mahdollisuuksiaan toimia Tiehallinnon toimittajana. He eivät välttämättä osaa seurata kanavia, joissa julkiset hankintayksiköt nykyisellään ilmoittavat hankinnoistaan. Erityisesti tähän pkyritysten joukkoon tulisi kiinnittää huomiota. Toki myönteistäkin kehitystä tapahtui: hyväksyttyjen tarjousten määrä/urakka oli huomattavasti suurempi kuin aiempina vuosina. Urakoitsijoiden tietoisuus tilaajan vaatimuksista on selvästi kasvanut. Tänä vuonna hoidon alueurakoiden kilpailutushistoriassa saatiin ensimmäistä kertaa keskimäärin yli viisi tarjousta per urakka. Tätä voidaan pitää merkityksellisenä siitä syystä, että julkista hankintatoimea käsittelevässä lainsäädännössä todetaan, että tarjouskilpailuissa tulisi pyrkiä saamaan vähintään viisi tarjousta. Nyt siis tämä kilpailullisuuden vaatimus ylittyi ja on toivottavaa, että jatkossakin tarjouksia saadaan vähintään nykyinen määrä. Tarjouspalkkion saaneiden tarjousten osuus oli tänä vuonna aiempia vuosia hieman matalampi. Yhtä tarjoajaa lukuun ottamatta kaikki tarjouksen jättäneet tarjoajat saivat tarjouspalkkion vähintään yhdestä tarjouksestaan. 1 Tässä raportissa käytetään seuraavia luokitteluja: 4 suurinta yritystä: Tieliikelaitos, NCC Roads Oy, Skanska Asfaltti Oy ja YIT Rakennus Oyj Valtakunnalliset yritykset: Tieliikelaitos, NCC Roads Oy, Skanska Asfaltti Oy, YIT Rakennus Oyj ja Lemminkäinen Oyj. Maakunnalliset ja paikalliset yritykset: Työyhteenliittymä RTA-yhtiöt, Kesälahden maansiirto Oy, Andament Oy, Napapiirin Kuljetus Oy, Kuusamon KTK Oy, Veljekset Karjalainen Oy, Traktoriurakointi Veljekset Määttä Ay, Savon Kuljetus Oy, Kuljetus-Pudas Oy ja AS Teho.

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 11 Tämän vuoden kilpailutus poikkesi aiemmista vuosista siten, että nyt oltiin ensimmäistä kertaa sellaisessa tilanteessa, että kaikki kilpailutettavana olleet urakat oli kilpailutettu jo kertaalleen vuonna 2002. Muutamaa urakkaaluemuutosta lukuun ottamatta urakoiden tiestö pysyi jotakuinkin samana. Aiemmat Loviisan ja Porvoon urakat yhdistyvät 1.10.2005 Itä-Uudenmaan urakaksi. Samoin Heinolan ja Padasjoen urakat yhdistyvät Päijänteen urakaksi sekä Jyväskylän itäinen ja läntinen yhdeksi Jyväskylän urakaksi. Hämeen tiepiirin Tampereen urakka sen sijaan jaettiin kahtia Tampereen ja Vammalan urakoiksi. Uuden kilpailutuskierroksen myötä neljässä urakassa vaihtuu urakoitsija 1.10.2005. YIT Rakennus Oyj voitti Tieliikelaitokselta puolet aiemmasta Tampereen alueurakasta. Samoin Tieliikelaitos menetti Kemijärven urakan Traktoriurakointi Veljekset Määttä Oy:lle. Tieliikelaitos voitti Puolangan urakan NCC Roads Oy:ltä ja Oulun urakan Rakennusliike Karjaluodolta. Oulun urakka oli ainoa, jossa nykyinen urakoitsija ei jättänyt tarjoustaan uudelle urakkakaudelle. 2 MARKKINAOSUUDET Taulukko 2. Markkinoiden jakautuminen tarkasteluvuonna kilpailutetuissa urakoissa kokonaistarjoushinnan mukaan 2001, % 2002, % 2003, % 2004, % 2005, % Tieliikelaitos 77 87 77 73 89 YIT Rakennus Oyj 15 3 16 15 6 Skanska Asfaltti Oy 6-2 - - NCC Roads Oy - 3 5 10 - Savon Kuljetus Oy 2 - - 1 - Traktoriurakointi Velj Määttä Ay - 2-1 5 Rakennusliike Karjaluoto - 5 - - - Taulukoissa 2 ja 3 on tarkasteltu urakoiden jakautumista eri urakoitsijoille kunakin kilpailutusvuonna. Vuosina 2002 ja 2005, jolloin kilpailutettavana olivat samat urakat, Tieliikelaitos on onnistunut voittamaan keskimääräistä suuremman osan urakoista. Traktoriurakointi Veljekset Määttä Ay kasvatti osuuttaan aiemmista vuosista voittamalla kaksi alueurakkaa. Taulukko 3. Markkinoiden jakautuminen tarkasteluvuonna kilpailutetuissa urakoissa vuosittaisen tarjoushinnan mukaan

12 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 2001, % 2002, % 2003, % 2004, % 2005, % Tieliikelaitos 77 87 77 72 86 YIT Rakennus Oyj 15 3 15 16 7 Skanska Asfaltti Oy 6-3 - - NCC Roads Oy - 3 5 8 - Savon Kuljetus Oy 2 - - 2 - Traktoriurakointi Velj Määttä Ay - 2-2 7 Rakennusliike Karjaluoto - 5 - - - Taulukko 4. Alueurakoitsijoiden markkinaosuudet, kaikki käynnissä olevat kilpailutetut urakat 2 1.10.2001 1.10.2002 1.10.2003 1.10.2004 1.10.2005 % % % % % Tieliikelaitos 77 83 81 77 77 YIT Rakennus Oyj 15 8 11 13 14 Skanska Asfaltti Oy 6 3 3 1 1 NCC Roads Oy 0 2 3 6 5 Savon Kuljetus Oy 2 1 1 1 1 Traktoriurakointi Velj Määttä 0 1 1 1 2 Rakennusliike Karjaluoto Oy 0 3 2 1 0 Tieliikelaitoksen markkinaosuus pysyy lokakuussa alkavalla sopimuskaudella nykyisellä tasollaan. Vaikka Tieliikelaitos onnistui voittamaan itselleen tämän vuoden urakoista varsin merkittävän osan, sai se itselleen ainoastaan kaksi uutta urakkaa, toisaalta menettäen kaksi aiemmin hoitamaansa. Kaiken kaikkiaan Tieliikelaitoksen markkinaosuus on vuodesta 2001 lähtien pysynyt melko vakaana. Tänä vuonna myös alueurakoita hoidettavakseen saaneet YIT Rakennus Oyj ja Traktoriurakointi Veljekset Määttä Ay onnistuivat kasvattamaan markkinaosuuttaan hieman. 2 Vuosien 2001, 2002 ja 2003 osalta osuus on laskettu kilpailutetuista urakoista: Tieliikelaitoksen ja Tiehallinnon välisiä neuvottelu-urakoita ei siis ole otettu huomioon. Tämän vuoksi ainoastaan vuodet 2004 ja 2005 kuvaavat realistisesti koko maan markkinaosuuksia.

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 13 1 % 5 % 1 % 2 % Tieliikelaitos YIT Rakennus Oy 14 % Skanska Asfaltti Oy NCC Roads Oy Savon Kuljetus Oy 77 % Traktoriurakointi Velj Määttä Ay Kuvio 1. Urakoitsijoiden markkinaosuudet 1.10.2005 1.10.2006 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 2001 2002 2003 2004 2005 YIT Rakennus Oy NCC Roads Oy Traktoriurakointi Velj Määttä Ay Skanska Asfaltti Oy Savon Kuljetus Oy Rakennusliike Karjaluoto Oy Kuvio 2. Yksityisen sektorin urakoitsijoiden markkinaosuudet 2001 2005 3 3 Vuoden 2001 kilpailutuksesta lähtien laskettuna. Kahdella urakoitsijalla, YIT Rakennus Oyj:llä ja Rakennusliike Karjaluodolla oli vuonna 2001 käynnissä Tiehallinnon kanssa hoitourakkasopimukset, jotka oli kilpailutettu Tielaitoksen toimesta vuosina 1998 ja 1999.

14 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi Vuosien 2002 ja 2005 kilpailutuksessa Tieliikelaitoksen voittamien urakoiden osuus on ollut keskimääräistä korkeampi. Koska kyseessä ovat olleet samat kilpailutettavat urakat, lienee näiden urakoiden joukossa erityisesti Tieliikelaitosta kiinnostavia tai sen kalustoa ja osaamista suosivia piirteitä. Tämän olettamuksen mukaan ensi vuoden kilpailutuksessa Tieliikelaitoksen voitto-osuus palautunee taas vuosien 2003 ja 2004 tasolle. 3 TARJOUSKILPAILU PIIREITTÄIN TARKASTELTUNA Taulukko 5. Kilpailutus piireittäin hyväksyttyjä tarjouksia/ urakka tarjoajia 5 valtakunnallisen tarjoajan tarjousten osuus, % urakoita tarjouksia U 1 5 5 5 100 % 1 T 3 16 5,3 6 88 % 1 KaS 2 11 5,5 6 73 % 1 H 3 15 5 7 87 % 2 SK 3 17 5,7 7 71 % 1 KeS 1 4 4 4 100 % 1 V 2 10 5 6 80 % 1 O 3 18 6 9 67 % 2 L 2 13 6,5 7 71 % 2 voittajia Urakoita oli tänä vuonna kilpailutuksessa 1 3 kappaletta tiepiiriä kohti. Uudenmaan ja Keski-Suomen tiepiireissä oli kilpailutettavana kussakin ainoastaan yksi urakka. Urakkaa kohti jätettyjen tarjousten määrässä on piireittäin huomattavia eroja. Eniten tarjouksia/urakka jätettiin viime vuosien tapaan Lapin tiepiirissä. Myös Oulussa jätettyjen tarjousten määrä oli huomattavasti keskiarvoa korkeampi. Vähiten tarjouksia urakkaa kohti saatiin jälleen Keski-Suomessa. Koska neljä suurinta, koko maan laajuisesti toimivaa yritystä (Tieliikelaitos, YIT Rakennus Oyj, NCC Roads Oy ja Skanska Asfaltti Oy) jättivät tarjouksensa kaikkiin urakoihin, selittävänä tekijänä tarjousten määrän vaihteluun on paikallisten ja maakunnallisten urakoitsijoiden tarjousaktiivisuus. Vuosina 2004 ja 2005 ei Uudenmaan eikä Keski-Suomen tiepiirissä ole saatu yhtään paikallisen urakoitsijan tarjousta. Sen sijaan Savo-Karjalassa, Oulussa ja Lapissa valtakunnallisten urakoitsijoiden jättämien tarjousten osuus on ollut näinä vuosina muuta maata matalampi. Oulun ja Lapin tiepiirissä on vuosina 2003, 2004 ja 2005 saatu huomattavasti keskiarvoa enemmän tarjouksia. Lapissa on näinä vuosina aina saatu jopa yli 6,5 tarjousta urakkaa kohti. Keski-Suomessa sen sijaan on saatu 3 4 tarjousta/urakka. Tämä voi selittyä yritysrakenteen alueellisilla ominaisuuksilla tai näissä tiepiireissä kilpailutettujen urakoiden erityispiirteillä. Jot-

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 15 ta kilpailua saataisiin aktivoitua ja yksityisen sektorin urakoitsijoiden markkinaosuutta kasvatettua, olisi erityisesti Uudellamaalla ja Keski-Suomessa paikallisten urakoitsijoiden mukaantulo tarjouskilpailuun olisi erittäin tervetullutta. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Vaasa Häme Oulu Savo-Karjala Turku Uusimaa 1.10.2003-1.10.2004 1.10.2004-1.10.2005 1.10.2005-1.10.2006 Lappi Kuvio 3. Tieliikelaitoksen markkinaosuudet tiepiireittäin 2003-2005 4 Tieliikelaitoksen markkinaosuus vaihtelee hyvinkin runsaasti tiepiireittäin, ollen korkeimmillaan Keski-Suomen tiepiirissä 100 prosenttia ja alhaisimmillaan Lapissa 52 prosenttia. Kuviossa 3 on nähtävissä Tieliikelaitoksen markkinaosuuden vaihtelu tiepiireittäin vuosina 2003 2005. 4 Kaikki käynnissä olevat urakat. Huom! Tiepiirit on järjestetty keskimääräisen vuosittaisen markkinaosuuden mukaan alenevaan suuruusjärjestykseen.

16 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 4 HINTAKILPAILU 5 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 -40 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 voittajan hintaero toiseksi tulleeseen, % Kuvio 4. Voittajan hintaero toiseksi tulleeseen Tänä vuonna kaksi urakkaa ratkesi laatupisteiden perusteella, siten, että voittajan tarjoushinta oli toiseksi tulleen urakoitsijan tarjoushintaa kalliimpi. Suurimmillaan voittajan ja toiseksi tulleen hintaero oli yli 35 prosenttia ja keskimäärin 9,24 prosenttia. Taulukossa 6 on tarkasteltu tarjoushintojen suhdetta alimpaan tarjoushintaan. Kaikkein tiukinta hintakilpailu on ollut Kaakkois-Suomen tiepiirissä, jossa kolmannes tarjouksista oli enintään viisi prosenttia alinta tarjoushintaa kalliimpia. Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Lapissa yksikään tarjous ei ollut halvinta tarjousta yli 30 prosenttia kalliimpia. Näissä piireissä kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet saivat tarjouspalkkion. Hämeessä, Savo- Karjalassa ja Vaasassa merkittävä osa tarjouksista (Hämeessä jopa puolet), oli yli 30 prosenttia alinta tarjousta kalliimpia. Tänä vuonna hintakilpailu oli viime vuotta vaisumpaa. Tänä vuonna 86 prosenttia tarjouksista oli tarjoushinnaltaan yli 5 prosenttia voittajatarjousta kalliimpia. Viime vuonna vastaava osuus oli 80 prosenttia. Tänä vuonna 23 prosenttia tarjouksista oli voittajahintaan yli 30 prosenttia kalliimpia (viime vuonna osuus oli vain 15 prosenttia).

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 17 Taulukko 6. Tarjoushintojen ero alimpaan tarjoushintaan, jakauma enintään 5 % 6-15 % 16-30 % yli 30 % yhteensä U 0 1 2 1 4 T 2 1 6 3 12 KaS 3 3 3 0 9 H 2 2 2 6 12 SK 0 2 6 6 14 KeS 0 1 2 0 3 V 2 2 1 3 8 O 0 9 5 1 15 L 3 6 2 0 11 yht. 12 27 29 20 88 Taulukko 7. Vertailuhintojen ero voittajan vertailuhintaan, jakauma enintään 5 % 6-10 % 10-20 % 21-30 % yli 30 % U 0 1 0 2 1 T 1 1 2 3 5 KaS 2 1 4 2 0 H 2 1 1 2 6 SK 1 0 1 6 6 KeS 0 0 2 1 0 V 1 2 0 2 3 O 0 3 7 5 0 L 3 3 5 0 0 10 12 22 23 21 Vertailuhintoja tarkasteltaessa huomattiin suuriakin eroja urakoiden kilpailun kireydessä. Tampereen urakan kaikki neljä tarjousta olivat hyvin lähellä toisiaan: eroa voittaneen ja vertailuhinnaltaan heikoimman tarjouksen välillä oli alle 10 prosenttia. Kristiinankaupungissa taas ero parhaan ja toiseksi parhaan vertailuhinnan välillä oli 37 prosenttia. Kouvolan, Savonlinnan, Tampereen ja Kemijärven urakoissa eroa voittajan ja toiseksi tulleen vertailuhinnat olivat korkeintaan prosenttiyksikön päässä toisistaan. Vertailuhintojen eroja voittajan vertailuhintaan tarkastellaan piireittäin taulukossa 7. Lapin tiepiirissä kilpailu oli kireintä, siellä lähes 30 prosenttia tarjouksista poikkesi vertailuhinnaltaan vähemmän kuin 5 prosenttia voittajasta. Lapissa kaikki tarjoukset olivat vertailuhinnaltaan enintään 20 prosentin päässä voittajasta. Sitä vastoin Hämeessä puolessa tarjouksista oli ero voittajan vertailuhintaan yli 30 prosenttia. Taulukkoa havainnollistaa kuvio 5.

18 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 70 % 60 % 50 % ero 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % U T KaS H SK KeS V O L < 5 % 6-10 % 10-20 % 21-30 % > 30 % Kuvio 5. Vertailuhintojen ero voittajan vertailuhintaan, prosentuaalinen jakauma Taulukko 8. Vuosina 2002 ja 2005 kilpailutettujen urakoiden perustöiden vuosikilometrihinnat vanhalla ja uudella sopimuskaudella Vanha sopimuskausi 1.10.2004-1.10.2005 Uusi sopimuskausi 1.10.2005-1.10.2006 ero U 2 435 2 168-11 % T 2 274 1 916-16 % KaS 2 055 1 776-14 % H 2 189 2 145-2 % SK 1 618 1 428-12 % KeS 2 167 1 922-11 % V 1 827 1 689-8 % O 1 600 1 531-4 % L 1 599 1 621 1 % keskiarvo 1 917 1 766-8 % Taulukossa 8 on vertailtu urakoiden perustöiden vuosikilometrihintaa vanhalla ja uudella sopimuskaudella. Lapin tiepiiriä lukuun ottamatta hinta laski kaikissa tiepiireissä. Hinnanlasku oli keskimäärin 8 prosenttia. Eniten hinta laski Turun tiepiirissä. Asiaa tarkasteltaessa on lisäksi otettava huomioon alan yleinen kustannustason nousu, joka kasvattaa uuden ja vanhan sopimuskauden hintaeroa vielä lisää.

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 19 5 LAATUKILPAILU Laadun painoarvokerroin vertailuhinnan laskentakaavassa 0,22 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 400 450 550 600 650 700 1000 Laatupisteet Kuvio 6. Laatupisteiden vaikutus vertailuhintaan Tämän vuoden kilpailutuksessa oli käytössä vertailuhinnan uusi laskentakaava. Maanrakennusalan kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella kaavaa muokattiin niin, että 700 laatupisteen ylittyessä lisälaadusta ei saa enää etua vertailuhintaan. Pisteiden vaikutus vertailuhintaan on nähtävissä kuviossa 6. Yhteensä 108 tarjouksesta vain kuudessa laatupisteet ylittivät 700 pisteen rajan. Näissä kuudessa tarjouksessa siis 700 pistettä ylittävältä osalta ei enää laatupisteillä ollut merkitystä vertailuhintaa laskettaessa. Nämä kuusi 700 pistettä ylittävää tarjousta olivat kyseisen urakan korkeimmat pisteet saanut tarjous. Näin ollen ei jouduttu tilanteeseen, jossa kaksi tai useampia 700 pistettä ylittävää tarjousta olisivat kilpailleet ainoastaan tarjoushinnan perusteella. Kuudesta 700 pistettä ylittäneestä tarjouksesta kahdessa huippupisteet eivät riittäneet voittoon vaan urakka meni halvemman hinnan tarjonneelle urakoitsijalle. Tänä vuonna korkeimmat pisteet, 791, sai Tieliikelaitos Puolangan urakkakilpailussa. Viime vuoden korkeimmat pisteet olivat 810. Parhaiden pisteiden keskiarvo oli tänä vuonna 677, toiseksi parhaiden 612 ja kolmanneksi parhaiden 588. Matalimmillaan pistevoiton sai 595 pisteellä Pielaveden urakassa. 12 urakassa parhaiden ja toiseksi parhaiden laatupisteiden välinen ero oli yli 50 pistettä ja 3 urakassa yli 100 pistettä. Keskimäärin ero oli 68 pistettä. Suurimmillaan ero oli 125 pistettä ja pienimmillään vain 3 pistettä. Toiseksi ja kolmanneksi parhaiden laatupisteiden ero oli keskimäärin 24 pistettä. Suurimmillaan ero oli 70 ja pienimmillään 2 pistettä.

20 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 800 750 700 pisteet 650 600 550 500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 parhaat pisteet 2. parhaat pisteet 3. parhaat pisteet parhaiden pisteiden keskiarvo 2. parhaiden pisteiden keskiarvo 3. parhaiden pisteiden keskiarvo Kuvio 7. Kolmen parhaan laatupisteet Tänä vuonna Tieliikelaitos sai parhaat laatupisteet kaikissa muissa paitsi Pielaveden urakassa, jossa Savon Kuljetus Oy sai korkeimmat pisteet. Urakka päätyi kuitenkin Tieliikelaitokselle, joka siis voitti sen hinnan perusteella. Muita urakoita, joissa korkeimmat laatupisteet saanut urakoitsija ei voittanut tarjouskilpailua, olivat Tampere, Taivalkoski ja Kemijärvi. Näissä urakoissa Tieliikelaitos sai korkeimmat laatupisteet, mutta YIT Rakennus Oyj voitti Tampereen ja Traktoriurakointi Veljekset Määttä Ay voitti pohjoisen urakat alhaisilla tarjoushinnoillaan. Taulukko 9. Urakoitsijoiden pistejakauma hylätyt, kpl 400-449, kpl 450-499, kpl 500-549, kpl 550-599, kpl 600-649, kpl 650-699, kpl 700-749, kpl 750-799, kpl 5 valtakunnallista 0 0 1 13 23 28 13 5 1 maakunnalliset 1 3 7 7 6 1 0 0 0 ja paikalli- set yhteensä 1 3 8 20 29 29 13 5 1 % tarjouksista 1 3 7 18 27 27 12 5 1

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 21 Suurin osa laatupisteistä keskittyi välille 550-649 pistettä. Paikallisten ja maakunnallisten urakoitsijoiden tarjouksista suurin osa sijoittui välille 450 550 pistettä. Pistejakaumassa tapahtui tänä vuonna huomattavaa keskittymistä, joka johtunee yhteistoiminta-alueittaisten arviointiraatien 5 käyttöönotosta tarjousten pisteytyksessä. Tänä vuonna 83 prosenttia kaikista tarjouksista sijoittui 500 699 pisteen väliin. 500 pisteen alittavien tarjousten osuus pienentyi merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Taulukko 10. Laatupisteiden prosenttijakauma vuosina 2001-2005 hylättyjä, % - 499 (hyväksytyt), % 500 699, % yli 700, % 2001 3 21 61 15 2002 6 22 49 23 2003 1 21 68 10 2004 6 24 63 7 2005 1 10 83 6 Korkein pistekeskiarvo oli Lapin tiepiirissä. Myös Vaasassa ja Oulussa pistekeskiarvo oli yli 600 pistettä. Matalin laatupisteiden keskiarvo oli Kaakkois- Suomen tiepiirissä. Suurinta laatupisteiden keskihajonta oli Vaasan ja Turun tiepiireissä, ja matalinta Keski-Suomessa. Kaikkien tarjousten pistekeskiarvo oli tänä vuonna 583 pistettä, nousten hieman viimevuotisesta 575 pisteestä. Taulukko 11. Laatupisteet tiepiireittäin pisteiden keskiarvo parhaiden pisteiden keskiarvo pisteiden keskihajonta maksimipisteet minimipisteet U 587 696 59 696 524 T 566 682 85 689 377 KaS 546 651 73 662 413 H 579 671 68 688 446 SK 561 630 48 667 475 KeS 572 623 33 623 531 V 617 737 88 739 456 O 601 715 73 791 464 L 618 712 63 720 498 Parhaiden laatupisteiden keskiarvo oli korkein Vaasan tiepiirissä, 737 pistettä. Myös Oulun ja Lapin tiepiireissä parhaiden laatupisteiden keskiarvo oli yli 700 pistettä. Matalin parhaiden laatupisteiden keskiarvo oli Keski-Suomen tiepiirissä, missä myös saatiin vähiten tarjouksia per urakka. 5 Raadit (3 kappaletta) noudattivat tiepiirien yhteistoiminta-alueittaista jakoa ja muodostuivat seuraavasti: HTU (Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiirit), KSK (Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan ja Keski-Suomen tiepiirit) ja VOL (Vaasan, Oulun ja Lapin tiepiirit).

22 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi Toiseksi parhaiden laatupisteiden ero parhaisiin pisteisiin oli tänä vuonna keskimäärin 63 pistettä. Korkeimmillaan piste-ero oli 169 pistettä ja matalimmillaan vain 3 pistettä. Tieliikelaitoksen piste-ero parhaaseen yksityiseen oli keskimäärin 67 pistettä. Ero kasvoi viime vuodesta hieman: tuolloin vastaava luku oli 61 pistettä. Tieliikelaitoksen ja toiseksi parhaan yksityisen piste-ero sen sijaan kaventui tänä vuonna huomattavasti viime vuoden 130 pisteestä tämän vuoden 92 pisteeseen. Taulukko 12. Laatupisteiden jakauma tiepiireittäin hylättyjä, kpl 400 499, kpl 500-599, kpl 600-699, kpl 700-799, kpl U 0 0 4 1 0 T 1 2 7 6 0 KaS 0 2 6 3 0 H 0 2 7 6 0 SK 0 1 13 3 0 KeS 0 0 3 1 0 V 0 2 0 6 2 O 0 1 5 10 2 L 0 1 3 7 2 Taulukko 13. Laatupisteiden ero parhaisiin pisteisiin, prosentuaalinen jakauma enintään 5 % 6 10 % 10-20 % 21-30 % yli 30 % U 0 0 75 25 0 T 0 25 42 17 17 KaS 11 0 56 11 22 H 8 17 50 8 17 SK 21 21 36 21 0 KeS 0 67 33 0 0 V 0 0 75 0 25 O 0 20 27 47 7 L 0 36 27 27 9 Laatukilpailu oli kireydeltään viime vuoden luokkaa. Noin neljäsosa hävinneistä tarjouksista oli alle 10 prosentin päässä parhaista laatupisteistä. Kireintä kilpailu oli Savo-Karjalan tiepiirissä, jossa reilu viidennes tarjouksista oli korkeintaan 5 prosentin päässä parhaat laatupisteet saaneesta tarjouksesta. Sen sijaan Uudellamaalla ja Vaasassa toiseksi parhaatkin laatupisteet olivat kaikissa urakoissa vähintään 10 prosentin päässä parhaat pisteet saaneesta tarjouksesta.

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 23 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % U T KaS H SK KeS V O L hylättyjä, % 400-499, % 500-599, % 600-699, % 700-799, % Kuvio 8. Laatupisteiden hajonta tiepiireittäin, prosentuaalinen jakauma Taulukossa 14 on esitetty laatupisteiden tunnuslukuja urakoitsijakoon mukaan lajiteltuna. Viiden valtakunnan laajuisesti toimivan yrityksen, Tieliikelaitoksen, NCC Roads Oy:n, Skanska Asfaltti Oy:n, YIT Rakennus Oyj:n ja Lemminkäinen Oyj:n pistekeskiarvo on reilu sata pistettä paikallisten ja maakunnallisten urakoitsijoiden pistekeskiarvoa korkeampi. Pisteiden keskihajonnassa ei ole juurikaan eroa. Taulukko 14. Laatupisteiden hajonta urakoitsijakoon mukaan tarjouksia yhteensä hyväksytyt tar- joukset, % kesiarvo k keskihajonta max/ min 5 valtakunnallista urakoitsijaa 84 100 606 59 1,61 paikalliset ja maakunnalliset urakoitsijat 25 96 503 60 1,64 Taulukon luvut eivät ole verrannollisia viime vuoden tunnuslukuihin eriävien luokitteluperusteiden vuoksi. Käyttäen viime vuoden laskentaperustetta 6 paikallisten ja valtakunnallisten urakoitsijoiden piste-ero kaventui tänä vuonna. Pistekeskiarvojen ero oli tänä vuonna 70 pistettä kun se viime vuonna oli 88 pistettä. Molemmissa ryhmissä pisteiden keskihajonta pienentyi. 6 Viime vuoden raportissa valtakunnalliseksi tarjoajaksi oli luokiteltu sellaiset tarjoajat, jotka olivat jättäneet tarjouksen useamman kuin yhden tiepiirin urakoihin. Vastaavasti paikallinen urakoitsija oli sellainen, joka oli jättänyt tarjouksensa/tarjouksiaan vain yhden tiepiirin alueurakoihin.

24 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 6 URAKAN KESTON JA URAKKAKOON VAIKUTUS TARJOUSKILPAILUUN Taulukko 15. Erimittaiset sopimuskaudet kilpailutuksessa 7 3 3+2 5 5+2 7 5 valtakunnallisen tarjoajan osuus tarjouksista, % 70 77 77 82 84 tarjouksia/urakka 4,7 4,4 4,8 4,9 4,5 laatupisteiden keskiarvo 575 571 580 584 593 1. ja 2. tarjoushinnan ero -6,47-8,72-6,77-10,20-6,04 Tieliikelaitoksen voitot, % 70 73 81 67 95 Tänä vuonna kilpailutettavana oli 3-, 5- ja 7-vuotisia urakoita. Lisäksi joukossa oli kuusi 5+2-optiourakkaa. Eniten tarjouksia saatiin kolmevuotiseen Taivalkosken urakkaan, 9 hyväksyttyä tarjousta. Koska kolmevuotisia urakoita oli tämän vuoden kilpailutuksessa mukana vain yksi kappale, ei urakan keston vaikutusta tarjousmäärään voida näin vähäisen havaintomäärän perusteella arvioida. Kuviossa 5 on tarkasteltu tarjousmäärän vaihtelua vuosina 2003 2005 erimittaisia sopimuskausia kilpailutettaessa. Saatujen tarjousten määrän keskiarvo vaihtelee 4,4 ja 4,9 välillä, riippuen sopimuskauden pituudesta. Eniten tarjouksia/urakka on saatu 5+2 vuoden urakoihin, vähiten taas 3+2 urakoihin. Tämä tarkastelu ei anna yksiselitteistä vastausta kysymykseen vaikuttaako urakkakauden pituus tarjousaktiivisuuteen. Viiden valtakunnallisen tarjoajan tarjousten osuus kaikista tarjouksista kasvaa sopimuskauden pituuden kasvun myötä, ollen 7-vuotisissa urakoissa 84 prosenttia. Tieliikelaitoksen osuus voitetuista urakoista on myös suurin seitsenvuotisten urakoiden keskuudessa ja pienin 5+2 urakoissa. 5+2 urakkamuotoa lukuun ottamatta trendi näyttää olevan sellainen, että Tieliikelaitoksen osuus kasvaa sopimuskauden pidentyessä. Laatupisteiden keskiarvo nousee sopimuksen keston pidentyessä. Tämä selittynee sillä, että pidempien urakoiden tarjouksista suurempi osa on valtakunnallisten urakoitsijoiden tarjouksia. 5+2 urakoissa voitot ovat tulleet keskimääräistä suuremmalla hintaerolla. Tiukinta hintakilpailu on ollut seitsemän vuotta kestävissä urakoissa. Näillä hinta- ja laatukilpailun mittareilla tarkasteltuna seitsenvuotiset urakat näyttävät tuottavan hyvän lopputuloksen. 5+2-urakka on saavuttanut urakoitsijoiden kiinnostuksen: siihen on saatu keskimäärin eniten tarjouksia per urakka. Yksityiset urakoitsijat ovat onnistuneet voittamaan suhteessa eniten juuri 5+2 urakoita. Näyttää siis siltä, että jatkossa 5+2 urakka lienee toimiva urakkamuoto. Lisäksi joukossa kannattaa säilyttää tiepiireittäin ainakin yksi kolmivuotinen, niin sanottu sisääntulourakka. Taulukosta on nähtävissä, että pitkä, seitsenvuotinen sopimuskausi selvästi vähentää pienten ja keskisuurtenkin yritysten tarjousten osuutta tarjouskilpailussa. Kohti pidempiä, 7 Tässä on otettu huomioon vuosina 2003 2005 kilpailutetut erimittaiset urakat.

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 25 seitsenvuotisia sopimuksia tulee siirtyä hitaasti, varmistaen että alan yritykset ovat valmiita pidempiin palvelusopimuksiin. 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % TLL:n voitot, % 5 suurimman tarjouksia, % 70 % 65 % 3 3+2 5 5+2 7 Kuvio 9. Sopimuksen keston vaikutus kilpailutukseen Taulukko 16. Urakkakoon vaikutus tarjouskilpailuun alle 1,5 M :n urakat yli 1,5 M :n urakat urakoita 7 13 tarjoajia 12 13 5 valtakunnallisen tarjoajan tarjousten osuus, % 75 78 tarjouksia 39 69 hyväksyttyjä tarjouksia/urakka 5,6 5,3 voittajia 2 3 Tieliikelaitoksen voittamat, % 86 85 Yllä olevassa taulukossa on tarkasteltu urakkakoon vaikutusta tarjouskilpailuun. Urakat on jaettu pieniin ja suuriin urakoihin käyttäen rajana 1,5 miljoonan euron keskimääräistä vuosihintaa. Pieniin urakoihin saatiin myös hieman enemmän hyväksyttyjä tarjouksia per urakka ja paikallisten ja maakunnallisten urakoitsijoiden tekemiä tarjouksia on pienten urakoiden keskuudessa hieman suuria enemmän. Urakan koolla ei tämän tarkastelun perusteella näyttäisi olevan vaikutusta kilpailun toimivuuteen.

26 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 7 PILOTIT Erilaisia pilotteja sisällytettiin kolmeen neljännekseen kilpailutettavana olleista urakoista, eli 15 urakkaan. Viime vuoden kilpailutuksessa pilottina mukana ollut asiakastyytyväisyysbonus otettiin tänä vuonna mukaan kaikkiin urakoihin. Sorateiden runkokelirikkokorjaukset olivat mukana 15 urakassa. Itä-Uudenmaan, Oulun ja Kiteen urakat poikkesivat merkittävimmin sisällöltään muista urakoista. Itä-Uudellamaalla urakkaan sisältyi muun muassa kokonaishinnoiteltua päällystepaikkausta ja liikennemerkkien uusimisia sekä rakenteenparantamiskohteita. Oulun urakan tehtävistä muita suurempi osa oli hinnoiteltu kokonaishintaperusteisesti. Lisäksi Oulussa kokeiltiin sähköistä hankintajärjestelmää. Samoin Kiteen urakassa painottui kokonaishintaperusteisuus ja lisäksi urakkaan sisältyi tiemerkintöjen teko. Oulun lisäksi Kemijärvellä ja Pellossa kokeiltiin sähköistä hankintajärjestelmää, eurakkaa. Useassa urakassa oli lisäksi mukana sorateiden hoito kokonaishintaperusteisena sekä opasteviittojen uusimista. Taulukko 17. Pilottien vaikutus kilpailutukseen urakoita tarjouksia/ urakka 5 suurimman tarjousten osuus tarjouksista, % Tieliikelaitoksen voitot, % Opasteiden uusiminen 10 5,9 68 80 eurakka 3 5,7 70 67 Muut pilotit 11 5,5 75 73 Ei pilotteja 5 5,2 85 100 Erilaisten pilottien sisällyttämisellä alueurakoihin ei näyttäisi olevan ainakaan negatiivista vaikutusta tarjouskilpailuun. Päinvastoin pilotteja sisältäviin urakoihin saatiin tänä vuonna niin kutsuttuja perusurakoita enemmän tarjouksia/urakka. Myös paikalliset ja maakunnalliset urakoitsijat tarjosivat ahkerasti pilottiurakoihin. 8 KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA Tämän vuoden kilpailutuskierros muistutti vuoden 2002 kilpailua. Tieliikelaitos voitti tänä vuonna paria viime vuotta suuremman osan urakoista. Kaikkien käynnissä olevien urakoiden keskuudessa Tieliikelaitoksen markkinaosuus pysyi 77 prosentissa. Hoidon alueurakoiden tarjouskilpailuihin osallistuvien tarjoajien määrä putosi viime vuodesta. Vaikka tarjonneita urakoitsijoita oli kilpailussa mukana aiempia vuosia pienempi joukko, saatiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa hoidon kilpailutuksen historiassa keskimäärin yli 5 tarjousta urakkaa kohti. Hintakilpailu oli tänä vuonna viime vuotta vaisumpaa. Kilpailun kireyden heikentymisestä huolimatta voittaneet tarjoukset alittivat tilaajan kustannusarvion reilulla 16 prosentilla.

Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi 27 Laatukilpailu pysyi kireydeltään viime vuoden tasolla. Arviointimenettelyä uudistettiin tänä vuonna niin, että tarjoukset arvioi yhteistoiminta-alueittain yksi ja sama viisihenkinen raati, jossa oli neljä vakiojäsentä ja vaihtuvana jäsenenä arvioitavan urakka-alueen tiemestari. Tällä uudistuksella pyrittiin yhtenäistämään pisteytystä. Saatujen tulosten valossa voidaan todeta, että tässä onnistuttiin: pisteiden keskihajonta pieneni voimakkaasti ja suuri osa pisteistä keskittyi aiempia vuosia tiiviimmin 550-650 pisteen ympäristöön. Toinen uudistus oli vertailuhinnan uusi laskentakaava, jossa 700 laatupistettä ylittävältä osalta ei lisälaadusta saa etua vertailuhintaa laskettaessa. Laskentakaavan muutoksen takana oli ajatus siitä, että 700 pisteen laatutason ylitys ei tuo tilaajalle enää huomattavaa lisäarvoa vaan 700 laatupisteen ylittyessä on tarkoituksenmukaista valita halvimman tarjouksen jättänyt toteuttaja. Tänä vuonna kilpailutetuissa urakoissa oli kaikkiin otettu käyttöön asiakastyytyväisyysbonus. Lisäksi kaiken kaikkiaan lukuisissa urakoissa oli mukana erilaisia pilotteja, jotka laajensivat urakan sisältöä perusurakkaa vaativammaksi. Pilottikokeiluna urakoihin sisällytettiin muun muassa sorateiden kokonaishintaperusteista kunnossapitoa sekä mobiiliteknologian käyttöä tiedonvälityksessä että sähköisen kaupankäynnin menettelyjä. Urakoiden sisältöä laajennettiin lisäksi opastintaulujen uusimisilla. Pilottiurakoissakin kilpailu oli aktiivista, eivätkä urakoitsijat näyttäneet vieroksuvan urakoiden sisällöllisiä laajennuksia. Teiden hoidon hankinnan kehittäminen hankintastrategian mukaisesti on hyvällä mallilla. Vuonna 2003 laaditussa hankintastrategiassa tavoitteeksi on asetettu hoitourakoiden alueen, sisällön ja keston laajentaminen. Tässä arvioinnissa esitetyn tarkastelun perusteella ei huomattu alue- tai sisällöllisten laajennusten vaikuttaneen kilpailuun. Sen sijaan urakoiden keston laajentamisen huomattiin vielä markkinoiden kehittymisen tässä vaiheessa heikentävän kilpailua. Alueurakoinnin sisällölliset ja alueelliset laajentumiset voidaan toteuttaa hankintastrategian mukaisesti.

Taulukko 18. Vuonna 2005 kilpailutetut hoitourakkasopimukset piiri Urakka kesto km:t Tilaajan kustannusarvio (M ) Hyv. tarjousten lukumäärä Voittaja Voittajan tarjoushinta (M ) Voittajan ero kustannusarvioon (M ) Voittajan ero kustannusarvioon (%) Toiseksi tulleen hinta (M ) Voittajan ero 2. tulleeseen (%) euroa/ km/ vuosi U Itä-Uusimaa 5+2 1150 15,746 5 Tieliikelaitos 12,616-3,130-19,0 13,325-5,6 2 194 T Merikarvia 7 519 7,100 4 Tieliikelaitos 6,285-0,815-11,5 7,169-14,1 1 730 T Pöytyä 7 721 11,100 6 Tieliikelaitos 9,065-2,035-18,3 9,280-2,4 1 796 T Salo 5 506 6,900 5 Tieliikelaitos 5,725-1,175-17,0 5,795-1,2 2 263 KaS Kouvola 7 1014 14,400 5 Tieliikelaitos 13,113-1,287-8,9 12,893 1,7 1 847 KaS Savonlinna 5 1018 9,700 6 Tieliikelaitos 9,117-0,583-6,0 9,123-0,1 1 791 H Päijänne 7 1194 18,870 5 Tieliikelaitos 13,906-4,964-26,3 17,388-25,0 1 664 H Vammala 5+2 1000 10,163 6 Tieliikelaitos 7,691-2,472-24,3 8,856-15,1 1 538 H Tampere 5+2 681 10,530 4 YIT Rakennus Oyj 11,453 0,923 8,8 11,470-0,2 3 364 SK Kitee 7 1112 17,061 5 Tieliikelaitos 13,511-3,550-20,8 14,823-9,7 1 736 SK Pielavesi 5 974 9,957 6 Tieliikelaitos 7,187-2,770-27,8 7,598-5,7 1 476 SK Viinijärvi 5+2 1154 13,160 6 Tieliikelaitos 9,993-3,167-24,1 12,120-21,3 1 732 KeS Jyväskylä 7 1206 20,300 4 Tieliikelaitos 16,799-3,501-17,2 18,409-9,6 1 990 V Alavus 5+2 1069 11,635 6 Tieliikelaitos 9,834-1,801-15,5 10,098-2,7 1 840 V Kristiinankaupunki 5+2 895 9,267 4 Tieliikelaitos 6,841-2,426-26,2 9,256-35,3 1 529 O Puolanka 5 1000 8,050 5 Tieliikelaitos 6,996-1,054-13,1 8,091-15,6 1 399 O Oulu 7 1272 18,200 4 Tieliikelaitos 16,900-1,300-7,1 17,866-5,7 1 898 O Taivalkoski 3 467 2,180 9 Traktoriurakointi Velj. Määttä Ay 1,816-0,364-16,7 1,970-8,5 1 296 L Kemijärvi 5 1135 11,400 7 Traktoriurakointi Velj. Määttä Ay 9,087-2,313-20,3 9,283-2,2 1 601 L Pello 7 1093 14,000 6 Tieliikelaitos 11,883-2,117-15,1 12,371-4,1 1 553 19180 239,719 5,4 199,818-39,901-16,3 217,184-9,1 1 812 Hoidon kilpailutus 2005 -arviointi Liite 1 KOKOAVIA NÄKÖKOHTIA

ISSN 1458-1561 TIEH 4000473-V