VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET / EHDOTUS

Samankaltaiset tiedostot
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET / 1.EHDOTUS

Sisällysluettelo MAANKJ, :00, Esityslista 1

Osa tiloista Stusnäs Östergård ja Stusnäs Vestergård Stusnäsin kylässä

Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 0 / KAAVAKORTIT / 1.EHDOTUS

ERIK SOROLAISEN TIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS

UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS. Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 0 / KAAVAKORTIT / EHDOTUS

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

SUUNNITTELUPERIAATTEET

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ak-330 Kemmolan asemakaava

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

LOIMAAN KAUPUNKI ( 5)

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 7. / KAAVARATKAISUN SEUTUKOHTAISET PERUSTELUT / 1.

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

LOIMAAN KAUPUNKI ( 7)

Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 19. kaupunginosan korttelin 6 tonttia 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä Heikki Saarento

Kainuun maakuntakaavan tarkistaminen Luonnos

Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Asemakaava ja asemakaavan muutos 11 kaupunginosa kadun nimeäminen ja alueiden käytön järjestäminen

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 7. / KAAVARATKAISUN SEUTUKOHTAISET PERUSTELUT / EHDOTUS

Jämijärven kunta 8-1. Kauppa

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Yleisötilaisuus Fellmannia

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

VALTATIEN 8 POHJOISEN RISTEYKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

PÖYTÄKIRJANOTE 13 VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKMVAN HWÄKSYMINEN

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

RAISION KAUPUNKI IKEAN LAAJENNUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA (KUNINKOJA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

VARSINAIS-SUOMI KESKUSTAN ULKOPUOLISTEN KAUPAN ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 79-81, 85 ja sekä katu-, viher- ja erityisaluetta

Maakuntakaavaehdotus 2014

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään:

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA LIITE 7. / KAAVARATKAISUN SEUTUKOHTAISET PERUSTELUT / EHDOTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11. kaupunginosa Jylppy, osa Soravuorenpuistoa

LAITILAN KAUPUNKI MEIJERIN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

HARTIKKALAN KORTTELEIDEN 5021, 5022 JA 5023 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 14 HAKOLA.

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tekniset palvelut maankäyttöosasto kaavoitus sivu 1/9

Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus sivu 1/8

LIITE 1a. Suunnittelu

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 6. kaupunginosan telttailu- ja leirintäaluetta (Dnro NOK 233/2018 / TEKE 1233/2013).

KUNNANTALON TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari Sanna Jylhä

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Transkriptio:

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET / EHDOTUS

KAAVA-AINEISTON LUKUOHJE VAIHEMAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on kartalla esitetty yleispiirteinen suunnitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käöstä sekä yhdyskuntarakenteen periaatteista. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakunnan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekohtaisena vaihekaavana. Tässä vaihemaakuntakaavassa keskitään ainoastaan taajamien maankätöön ja taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kehittämistavoitteisiin ja -kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seuraavien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. KAAVAKARTTA Hyväkstävässä vaihemaakuntakaavakartassa ratkaisuna esitetään ainoastaan teemaan kuuluvat uudet ja kumoutuvat merkinnät, poikkeuksena erilliskysymyksinä ratkaistavat kysymykset sekä esiin nousseet tekniset korjaustarpeet. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta maakuntakaavayhdistelmästä, jossa esitetään kaikki merkinnät. Kaavakartalla luetellaan ratkaisua koskevat kaavamerkinnät. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KUMOAA JA KORVAA VOIMASSA OLEVAN MAAKUNTAKAAVAN aktiivisen maankäön aluevaraus- (A, C, TP, T, E, R) ja kohdemerkintöjä (at, c, km, t, t-kem, et) sekä niihin liittyvien/ rajautuvien virkistys-, suojelu ja maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden aluevarausmerkintöjä (V, S, M, MRV) kaupunkikehittämisen kohdealue ja raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue - kehittämisperiaatemerkinnät liikenteen merkintöjä Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tehdään valittujen teemojen ulkopuolisia teknisiä tarkistuksia ja korjauksia, jotka on erikseen lueteltu selostuksen luvussa 6.8. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET -VIHKO Kaavaratkaisua koskevat kaavamerkinnät määräyksineen luetellaan erillisessä, hyväkstävässä kaavamerkinnät ja -määräykset vihkossa. KAAVAKORTIT Kaavaratkaisussa käettävien merkintöjen sisältö ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavakorteissa. Samassa yhteydessä kuvataan myös kaavan yleisratkaisua sekä ratkaisun vaikutuksia. Korteissa todetaan kaavaratkaisua koskevat lähtökohta-, tavoite-, selvitys- ja perusteluasiakirjat/liitteet sekä ne osa-alueet, joihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Kortissa todetaan alkuperäinen, mahdollisesti muuttuva merkintä sekä muutos. SELOSTUS Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, suunnittelun lähtökohdat, tietopohja johon kaavaratkaisu tukeutuu (selvitykset ja muut aineistot) sekä kaavaratkaisun sisältö ja vaikutukset. LIITTEET Kaavaratkaisun muutokset perusteluineen esitetään teemakohtaisesti teemakartoilla sekä erillisissä perusteluasiakirjoissa. Liitteisiin on koottu myös lähtötilanneaineistoa taajamien kehityksestä sekä kaupan yksiköistä. Lisäksi on kooste luonnosvaiheen palautteesta vastineineen.

MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET MAAKUNTAKAAVA-ALUEEN RAJA Maakuntakaava-alue. 1:175 000 kaavakartan ulkopuolelle jäävillä alueilla ei ole maakuntakaavamerkintöjä. SEUTUKUNNANRAJA KUNNANRAJA KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEALUE Kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä maakunnallista vetovoimaisuutta vahvistava alue. Alueen vetovoimaisuutta tulee parantaa kokonaisvaltaisella kaupunkisuunnittelulla. Alue, jolla yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää ja ominaispiirteet huomioivaa. Alueen kehittämisen tulee tukea kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennereittien parantamista sekä edistää palveluiden saavutettavuutta ja turvaamista. Kehitettävät pyöräilyn seudulliset laatuväylät on esitetty ohjeellisina erillisellä liitekartalla. Asemapaikkojen yhteydessä alueen maankätö suunnitellaan ja mitoitetaan paikallisjunaliikenteen toimintaedellyksiä suosivaksi ja matkaketjuja tukevaksi. Alueen kehittämisessä tulee turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. TAAJAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä, seudullista palveluverkkoa vahvistava alue. Alueen vetovoimaisuutta tulee parantaa turvaamalla alueen palvelut maankätöä kehittämällä ja edistämällä palvelujen kestävää saavutettavuutta. Asemapaikkojen yhteydessä alueen maankätö ja liikenneverkko suunnitellaan ja mitoitetaan paikallisjunaliikenteen toimintaedellyksiä suosivaksi ja matkaketjuja tukevaksi. Alueen kehittämisessä tulee turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus VÄHITTÄISKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai keskittymiä. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan seudullisten suuryksiköiden toteuttaminen Raision Mylly-Hauninen-Kuninkoja eteläosa,turun Itäharju-Biolaakso, Kaarinan Piispanristi alueilla edelltää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyvää saavutettavuutta ja ympäristön laatua parantavaa kehittämistä. Kaupan mitoitus alueittain on osoitettu erillisessä taulukossa. TEOLLISUUDEN JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä, ensisijaisesti kehitettävä tuotannon alue. Suunnittelulla tulee turvata ja edistää alueen kehittymistä korkeatasoiseksi ja tehokkaaksi yritysalueeksi. Alueen suunnittelussa tulee edistää maankäön ja kestävän liikennejärjestelmän yhteensovittamista sekä varmistaa monipuolinen saavutettavuus ja valtakunnallisen liikenteen sujuvuus. Alueen kehittämisessä tulee huomioida pohjavesialueet sekä turvata luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä yhtenäisten virkistysalueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus.

YHDYSKUNTARAKENTEEN LAAJENTUMISEN SELVITYSALUE Pitkällä aikavälillä tapahtuvalle suunnitellulle kehitykselle turvattava alue. Mahdollinen alueiden kätöönotto tulee ajoittaa aikaan, jolloin seudun yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sen mahdollistaa. Suunnittelulla voidaan tutkia alueen pitkän aikavälin kehittämisedellyksiä arvioimalla vaikutukset ensisijaisten kaupunkikehittämisen kohdealueiden toteuttamiseen. Rakentaminen alueella ei saa laadullaan ja määrällään heikentää kaupunkikehittämisalueiden ja taajamatoimintojen alueiden toteuttamista. C Alueen suunnittelun tulee tukea kestävän liikennejärjestelmän tavoitteita. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Maankäöltään muuttuva, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden sekoittuneiden toimintojen alue sekä siihen liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen. Maankäön, kestävän liikkumisen, asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen yhteensovittavaa kehittämistä tulee edistää kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Suunnittelun tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa ehetävää ja ominaispiirteet huomioivaa. C/m Suunnittelulla tulee varmistaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan edellykset olemassa olevia rakenteita kehittäen. TULEVA KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Maankäöltään muuttuva, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden sekoittuneiden toimintojen alue sekä siihen liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen. Alueen vaiheittaista muutosta tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kehittäminen edelltää maankäön, kestävän liikkumisen, asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen yhteensovittavaa kehittämistä kokonaisvaltaisella suunnittelulla. A Suunnittelun tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa ehetävää ja ominaispiirteet huomioivaa. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Alueen kehittämistä tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella olevaa yhdyskuntarakennetta täydentäen. at TP tp Alueen maankäön kehittämisen, liikenteellisten ratkaisujen ja palvelujen yhteensovittamisen tulee olla taajamakuvaa ehetävää ja taajamakuvalliset ominaispiirteet huomioivaa. KYLÄ Seudullisesti merkittävät kyläalueet, joilla on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä peruspalveluita. Maankäön- ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalveluiden säilyminen. Uudet asuinalueet ja kylien täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen. TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE / KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä ALUEKOHTAINEN SUUNNITTELUMÄÄRÄYS (Vahdontien, Ohitustien, Tampereen valtatien, Lentoasemantien ja LL-alueen rajaaman alueen sisäpuoliset TP-alueet): Rakentaminen tulee suunnitella niin, että se ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi muuta Natura 2000 -alueen Pomponrahka vesitaloutta.

TP/m MUUTTUVA TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE Maankäön painotukseltaan muuttuva, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää asuntoalueita. Alueen vaiheittaista muutosta tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella hyvää sijaintia ja saavutettavuutta hyödyntäen. Alueen maankäön, liikenteellisten ratkaisujen ja palvelujen yhteensovittamisen tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa ehetävää. Väistyvien toimintojen merkitys tulee tunnistaa ja toimintaedellykset turvata vuorovaikutteisella suunnittelulla. km Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö ja/ tai keskittymä. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai keskittymiä. kms Kaupan mitoitus kohteittain on osoitettu erillisessä taulukossa. VÄHITTÄISKAUPAN MONIPUOLISESTI SAAVUTETTAVA SUURYKSIKKÖ Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä monipuolisesti saavutettava vähittäiskaupan suuryksikkö ja/tai keskittymä. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai keskittymiä. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan seudullisten suuryksiköiden toteuttamminen alueella edelltää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyvää saavutettavuutta ja ympäristön laatua parantavaa kehittämistä. T t R Kaupan mitoitus kohteittain on osoitettu erillisessä taulukossa. TEOLLISUUSTOIMINTOJEN ALUE / KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus-, varasto- ja vastaavaan kätöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojaviheralueineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita. RETKEILY- JA MATKAILUTOIMINTOJEN ALUE / KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät retkeily- ja matkailualueet. r E ea ep et V ERITYISTOIMINTOJEN ALUE / -KOHDE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät puolustusvoimien, ampumaratatoiminnan, kaivostoiminnan, energia- ja jätejuollon sekä vesihuollon alueet ja kohteet. Tuulivoiman suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä tulee selvittää ja minimoida mahdolliset maisema- ja linnustovaikutukset. Alueellisille ympäristöviranomaisille ja puolustusvoimille on tuulivoiman suunnittelu- ja rakennustoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Puolustusvoimien käössä oleviin alueisiin kohdistuvien suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Pohjaveden valmistus- ja ottoalueita koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen kätömahdollisuuksia, laatua ja riittävytä ei vaaranneta. VIRKISTYSALUE

M MRV S LR LL LS sv mo mo vt/kt vt/kt MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskätöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan kätää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueita voidaan kätää harkitusti myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen. Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista kätötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. MAA- JA METSÄTALOUS- / RETKEILY- / VIRKISTYSALUE Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan kätää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn sekä harkitusti haja-asutusluonteiseen pysyvään asutukseen. Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista kätötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskätöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. SUOJELUALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelualueet. SUOJELUMÄÄRÄYS: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. RAIDELIIKENTEEN ALUE Jatkosuunnittelussa tulee Saramäessä turvata valtakunnallisesti merkittävän lentoaseman kehittämismahdollisuudet ja lentoturvallisuuden vaatimukset. LENTOLIIKENTEEN ALUE Rakentaminen tulee suunnitella niin, että se ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi muuta Natura 2000 alueen Pomponrahka vesitaloutta. SATAMA-ALUE Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vesiliikenteen alueet sekä niitä palvelevien toimintojen alueet. ALUEKOHTAINEN SUUNNITTELUMÄÄRÄYS (Pansion sataman LS-alue): Satamatoiminta tulee suunnitella niin, että toiminnasta aiheutuvat typenoksidipäästöt eivät yhdessä muista lähteistä peräisin olevien päästöjen kanssa merkittävästi rehevöitä Natura 2000 -alueen Ruissalon lehdot luontaisesti karuja luontotyyppejä. SUOJA- TAI KONSULTOINTIVYÖHYKE Puolustusvoimien käössä olevalle alueelle on määritelty suojaetäisyysalue. Vaarallisia kemikaaleja valmistaville tai varastoiville laitoksille on määritelty Seveso III-direktiiviin (2012/18/EU) perustuva vuoden 2016 tilanteen mukainen konsultointivyöhyke. Vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely. MOOTTORITIE / UUSI MOOTTORITIE KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN VALTA- TAI KANTATIE / UUSI KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN VALTA- TAI KANTATIE vt/kt vt/kt vt VALTA- TAI KANTATIE / UUSI VALTA- TAI KANTATIE / OHJEELLINEN VALTATIE

st st st st SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / UUSI SEUTUTIE TAI PÄÄKATU / OHJEELLINEN SEUTUTIE Maankäön suunnittelu- ja rakennustoimenpiteillä ei saa estää Parainen-Nauvo kiinteän yhteyden toteutusmahdollisuuksia. KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN YHDYSTIE TAI -KATU / UUSI KAKSIAJORATAINEN TAI NELIKAISTAINEN YHDYSTIE TAI -KATU YHDYSTIE TAI PÄÄKATU / UUSI YHDYSTIE TAI PÄÄKATU / OHJEELLINEN YHDYSTIE VAIHTUVA TIELUOKKA Valtatiellä 10, Liedon taajaman kohdalla, tieluokitus merkitty vt/st. Valtatie muuttuu seututieksi vasta kun valtatien 10 kääntö valtatielle 9 toteutuu. TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE Maankäön suunnittelulla ja rakentamisella ei saa tehdä mahdottomaksi yhteyden myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. RAUTATIE / UUSI RAUTATIE Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava liikenneturvallisuuden kehittämiseen mm. tasoristeysturvallisuuden parantamisella. ALUEKOHTAINEN SUUNNITTELUMÄÄRÄYS (Salon oikorata): Radan ja ratalinjaan kohdistuvien teknisten ratkaisujen kuten tunneleiden suunnittelussa tulee huolehtia alueen luonnon, maiseman, kulttuuriperinnön, geologisten muodostumien ja pohjavesialueiden arvojen huomioon ottamisesta. Radan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on teknisin ratkaisuin varmistettava, ettei merkittävästi heikennetä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Kiskonjoen latvavedet -alue on sisälletty Natura 2000 -verkostoon. OHJEELLINEN RAUTATIE LAUTTA / UUSI LAUTTA Lauttayhteyksien kehittämisessä tavoitteena on parempi liikenteen palvelutaso, jossa liikenne on säännöllistä ja tukee rengastien kehittämistä. LAIVAVÄYLÄ / VENEVÄYLÄ / UUSI VENEVÄYLÄ VENEILYN RUNKOVÄYLÄ VESILIIKENTEEN YHTEYSTARVE MATKAILUN JA ULKOILUN YHTEYSTARVE RAIDELIIKENNEPAIKKA / UUSI RAIDELIIKENNEPAIKKA ERITASOLIITTYMÄ / UUSI ERITASOLIITTYMÄ LM MATKAKESKUS KUMOTTAVA MERKINTÄ

MAAKUNTAKAAVAN YLEISMÄÄRÄYKSET: Pääteiden rinnakkaisväylien tarve tulee tutkia ja niiden sijainti sekä ympäröivän maankäön kkeyminen tulee ratkaista jatkosuunnittelun yhteydessä. Seudullisesti merkittävän erillisen päivittäistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunki- ja taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa, Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m2 Seudullisesti merkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunkija taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa 10 000 k-m2 Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m2 Seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunki- ja taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa 15 000 k-m2 Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m2 Maakuntakaavan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alaraja em. keskusten ja kaupunkikehittämisen ja taajamatoimintojen kohdealueiden ulkopuolella kaikilla kaupan toimialoilla on 4 000 k-m2. Edellä mainitut alarajat ovat voimassa, ellei selvityksin muuta osoiteta. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta/keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. KAUPAN MITOITUS: Loimaan seutu Loimaa - Niittukulma/VT9 50 000 k-m 2 Salon seutu Salo - Halikko (kms-kohde) Salo - Meriniitty Salo - Valuri-Ollikkala Vakka-Suomi Laitila - keskustan laajennus Turun seutu Turku - Itäharju-Biolaakso Turku - Oriketo-Topinoja Turku - Rieskalähteentie (km-kohde) Turku - Kärsämäki (kms-kohde) Turku - Manhattan (kms-kohde) Raisio - Mylly-Hauninen-Kuninkoja Kaarina - Piispanristi Kaarina - Krossi Kaarina - Ravattula (kms-kohde) Masku - Riviera (km-kohde) 50 000 k-m2 120 000 k-m2 40 000 k-m2 8 000 k-m2 86 000 k-m2 50 000 k-m2 32 000 k-m2 20 000 k-m2 30 000 k-m2 330 000 k-m2 60 000 k-m2 80 000 k-m2 20 000 k-m2 50 000 k-m2 Vaihemaakuntakaava kumoaa ja korvaa voimassa olevan maakuntakaavan: aktiivisen maankäön aluevaraus- (A, C, TP, T, E, R) ja kohdemerkintöjä (at, c, km, t, t-kem, et) sekä niihin liittyvien/ rajautuvien virkistys-, suojelu ja maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden aluevarausmerkintöjä (V, S, M, MRV) kaupunkikehittämisen kohdealue ja raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue kehittämisperiaatemerkinnät Liikenneverkon merkinnät ja määräykset yhdenmukaistetaan. Vaihemaakuntakaava korvaa kaavaselostuksen luvussa 6.7.6 erikseen luetellut merkinnät seuraavista maakuntakaavoista: Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004 Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008 Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013 Merkintöjä määräyksineen tulkittaessa on huomioitava, että samaa aluetta voi koskettaa useampi maakuntakaavamerkintä.