Luottokriisi: syyt ja seuraukset Huhtikuu 2009 Jari Järvinen, apulaisjohtaja ja pääekonomisti Tapiola-ryhmä jari.järvinen@tapiola.fi, 09-4532049 23.4.2009 1
Luottokriisin syyt ja seuraukset: Luottokriisin syyt: Velkavetoinen kasvu Ylikeveä rahapolitiikka Uudet monimutkaiset rahoitustuotteet Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys Riittämätön sääntely ja valvonta Luottokriisin seuraukset Rahoitusmarkkinat Reaalitalous Julkisen vallan ja viranomaisten rooli Sääntely ja valvonta 23.4.2009 2
Näkymät heikkenevät edelleen: 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 Osakkeiden ja joukkolainojen tuottoero YoY OECD:n ennakoiva indikaattori, 12 kk:n muutos, % -10 % -20 % -30 % 3/87 3/88 3/89 3/90 3/91 3/92 3/93 3/94 3/95-40 % -50 % -60 % 3/96 3/97 3/98 3/99 3/00 3/01 3/02 3/03 3/04 3/05 3/06 3/07 3/08 Lähde: Bloomberg / Tapiola Tuottoero OECD-indikaattori 23.4.2009 3-2.0-4.0-6.0-8.0-10.0
Taantuman dynamiikka: USA 2006 Asuntomarkkinoiden taantuma Heikentynyt työllisyys Kotitalouksien heikentynyt kulutusja velanhoitokyky USA, Eurooppa 2007 Pankkien ym. rahoituslaitosten luottotappiot Luottotappiot Luotonsäännöstely Yritysten toimintaympäristön heikentyminen Globaali taantuma luottokriisin ja maailmankaupan tyrehtymisen seurauksena 2008 23.4.2009 4
Luottokriisin syyt ja seuraukset: Luottokriisin syyt: Velkavetoinen kasvu Ylikeveä rahapolitiikka Uudet monimutkaiset rahoitustuotteet Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys Riittämätön sääntely ja valvonta Luottokriisin seuraukset Rahoitusmarkkinat Reaalitalous Julkisen vallan ja viranomaisten rooli Sääntely ja valvonta 23.4.2009 5
Velkakupla puhkeaa USA:n johdolla: 375 % 350 % 325 % USA:n talouden kokonaisvelka, % BKT:sta (vasen) Kotitalouksien säästämisaste (oikea) 12,0 % 10,0 % 300 % 8,0 % 275 % 250 % 6,0 % 225 % 4,0 % 200 % 175 % 2,0 % 150 % 0,0 % 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Fed, Flow of Funds Accounts, Bloomberg, 23.4.2009 6
USA:n talouden ulkona oleva kokonaisvelka sektoreittain, % BKT:stä: Kotimaiset rahoituslaitokset 25 % 116 % Kotitaloudet 49 % 100 % Yritykset (pl. rahoituslaitokset) 57 % 76 % Liittovaltio Osavaltiot- ja paikallishallinto 16 % 13 % 33 % 37 % 2007 1983 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Lähde: Fed, Flow of Funds Account, September 2008 23.4.2009 7
Korkotason lasku ja osakkeiden nousu kiihdyttivät osaltaan velkaantumista 50 45 2000 20 18 40 1981 16 35 1929 14 Price-Earnings Ratio 30 25 20 Price-Earnings Ratio 1901 1966 Long-Term Interest Rates 12 10 8 15 1921 13.10 6 10 4 5 Long-Term Interest Rates 2 0 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Year 0 23.4.2009 8
Maailmantalouden vanha paradigma Kehittyvät markkinat Kiinan johdolla Kasvuresepti: USA Kasvuresepti: Vientivetoinen kasvu ja sen turvaaminen aktiivisella valuuttakurssipolitiikalla Korkea kansallinen säästämis- ja investointiaste, nopea länsimarkkinoita palvelevan tuotantokapasiteetin kasvu Lieveilmiöitä: Voimakas talouskasvu, ylijäämäinen talous, reservivarantojen paisuminen Riippuvuus amerikkalaisesta kuluttajasta ja dollarista Voimakas kulutuskysynnän kasvu ja sen tukeminen tehokkaiden rahoitusmarkkinoiden finanssi-innovaatioilla Ylijäämäisten talouksien säästöjen kierrätys USA:n kasvun polttoaineeksi Lieveilmiöitä: Vaihtotaseen massiivinen alijäämä, kotitalouksien ja finanssisektorin ylivelkaantuminen Alhainen korkotaso, asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen, vaurastumisen illuusio 23.4.2009 9
Luottokriisin syyt ja seuraukset: Luottokriisin syyt: Velkavetoinen kasvu Ylikeveä rahapolitiikka Uudet monimutkaiset rahoitustuotteet Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys Riittämätön sääntely ja valvonta Luottokriisin seuraukset Rahoitusmarkkinat Reaalitalous Julkisen vallan ja viranomaisten rooli Sääntely ja valvonta 23.4.2009 10
Asuntokupla puhkeaa: Amerikkalaisen kuluttajan paluu todellisuuteen alkoi loppuvuodesta 2006 asuntojen hinnat kääntyivät laskuun, velkavetoinen kulutus oli ohi ja talouskriisi alkoi kyteä 6.0 % Kotitalouksien tase (=kokonaistulot-kulutus-investoinnit), % BKT:sta (vas) Asuntojen hinnat, YoY, Case-Shiller (oik) 20 % 4.0 % 2.0 % 0.0 % 15 % 10 % 5 % 0 % -2.0 % -5 % -10 % -4.0 % -15 % -6.0 % 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08-20 % Lähde: Bloomberg, 23.4.2009 11
10 Rahapolitiikkaa kevennetään nopeasti ja paljon: 9 8 7 Prosenttia 6 5 4 3 2 1 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Bloomberg Fed EKP BoJ BoE 23.4.2009 12
Reaalikorot liian alhaisia liian pitkään: 5 4 3 2 Prosenttia 1 0-1 -2-3 -4 Ohjauskorko korjattuna kuluttajahintainflaatiolla 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Bloomberg / Tapiola Omaisuudenhoito Oy Fed EKP Japani 23.4.2009 13
Optimaalinen rahapolitiikka: 8 Ohjauskorko liian alhainen 6 Pro osenttia 4 2 0-2 Fed Funds Taylorin sääntö 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 23.4.2009 14
Taylorin sääntö vs. FED Funds: 3 Ohjauskorkoje en ero, % 2 1 0-1 -2-3 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Liian keveä rahapolitiikka (ohjauskorko liian alhainen) Liian kireä rahapolitiikka (ohjauskorko liian korkea) 23.4.2009 15
250 200 Asuntojen hinnat ja perustekijät: 1000 900 800 Index or Interest Rate 150 100 50 Building Costs Home Prices Population 700 600 500 400 300 200 Population in Millions Interest Rates 100 0 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 0 Lähde: Robert Shiller, Yale University Year 23.4.2009 16
Öljyn kallistuminen: spekulaatiota vai ylikysyntää? 100,00 80,00 S&P 500 (1929) Nikkei (1990) Nasdaq (2000) Brent crude oil (2000:04 -) 60,00 40,00 20,00 0,00-8 -7-6 -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Vuosia hintakuplan huipusta 23.4.2009 17
Raaka-aineiden hintakupla puhkeaa: 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 4/02 4/03 4/04 4/05 4/06 4/07 4/08 Lähde: Bloomberg Reuters CRB indeksi 23.4.2009 18
Inflaatioasteet: 6 5 4 Vuotuinen muutos, % 3 2 1 0-1 -2 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde: Bloomberg USA Euroalue Japani 23.4.2009 19
Inflaatioasteet: core vs. headline 6 5 Vuotuinen muutos, % 4 3 2 1 0-1 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde: Bloomberg kuluttajahinnat kuluttajahinnat (pl. energia ja ruoka) 23.4.2009 20
Kysyntä romahtaa, tarjonta sopeutuu (?) Teollisuusmaissa kaikki yksityiset kysyntäerät supistuvat Varallisuusarvojen lasku ja nouseva työttömyys voimistavat säästämistarvetta Talouspolitiikalla tuettava julkista kysyntää, hillittävä työttömyyden nousua ja pyrittävä lopettamaan varallisuusarvojen romahdus Kuitenkin s.e. ylikapasiteetin purkaminen ei häiriinny Ellei resursseja kyetä vapauttamaan tehottomasta yritystoiminnasta talouden dynamiikka uhkaa pysähtyä Kysyntä Tarjonta Deflaatio Ylikapasiteetti laskee hintoja Ylikapasiteetin purku nostaa työttömyyttä ja alentaa kulutusta 23.4.2009 21
Luottokriisin syyt ja seuraukset: Luottokriisin syyt: Velkavetoinen kasvu Ylikeveä rahapolitiikka Uudet monimutkaiset rahoitustuotteet Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys Riittämätön sääntely ja valvonta Luottokriisin seuraukset Rahoitusmarkkinat Reaalitalous Julkisen vallan ja viranomaisten rooli Sääntely ja valvonta 23.4.2009 22
Kuplan puhkeaminen USA:n asuntomarkkinoilla käynnisti kansainvälisen pankkikriisin 2007 Markkinoilla ollut suuri kysyntä korkean luottoluokituksen velkapapereille Kysyntää tyydytettiin strukturoiduilla velkainstrumenteilla, joissa vakuuspoolin luottoriskiä annosteltiin vain pieninä pitoisuuksina struktuurin laadultaan parhaille viipaleille; huonoimmat viipaleet (toxic waste) kantoivat pääosan luottoriskistä AAA AA A. toxic waste Velkainstrumentti, jonka vakuutena asuntoluottopohjaisia arvopapereita Rahoitusjärjestelmän epäluottamuksen juurena epätietoisuus siitä, kenen haltuun toxic waste on jäänyt... AAA AA (toxic waste) 2 23.4.2009 23
2007: Subprime-kriisi puhkeaa, pankkikriisi alkaa kyteä Myynti investointipankille Investointipankki Subprimelaina Asuntoluottopankki Subprimelaina Luottotappioiden alkaessa realisoitua, Myynti sijoittajat sijoittajille pelästyvät ja alkavat karttaa näitä velkapaketteja markkinat jäätyvät Subprime-osat saastuttavat koko velkasitoumuspaketin, jotka menettävät arvonsa Subprimelaina Suurtappiot Subprime-riskin viipalointi ja paketointi korkean luottoluokituksen johdannaisiin 23.4.2009 24
Pankkikriisi: Missä mennään? Pankkien välisen luottamuspulan vuoksi rahamarkkinat eivät vieläkään toimi normaalisti => raha ei virtaa reaalitalouteen => investoinnit ja kulutus jäätyvät => talouden taantuma syvenee Luottamuspula ei ole psykologinen ilmiö, vaan rationaalinen reaktio löysään luotonantoon ja pelkoon luottotappioiden kasvusta taantuman syventyessä. Tukitoimien tavoitteet: velallisen asemaa pyrittävä helpottamaan, pankkien välisten lainamarkkinoiden takaus, raha- ja finanssipolitiikka. Lisäksi luotonannon elvyttäminen rahoitusjärjestelmän pääomittaminen uudelleen. Luotonannon elpyminen vie aikaa, riskilisät eivät palaudu kriisiä edeltävälle tasolla, rahoitusvalvonta tiukentuu (alhaisempi, mutta vakaampi kasvu-ura teollisuusmaissa) 23.4.2009 25
Luottokriisin syyt ja seuraukset: Luottokriisin syyt: Velkavetoinen kasvu Ylikeveä rahapolitiikka Uudet monimutkaiset rahoitustuotteet Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys Riittämätön sääntely ja valvonta Luottokriisin seuraukset Rahoitusmarkkinat Reaalitalous Julkisen vallan ja viranomaisten rooli Sääntely ja valvonta 23.4.2009 26
Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys: Lyhyen aikavälin voitontavoittelu Kannustimet johtivat liialliseen riskinottoon, jolloin riskiä ei enää hinnoiteltu oikein Pankkien luotonantokriteerit löystyivät (ns. ninja-lainat) Velalliset laskivat ikuisen asuntojen hintojen nousun varaan (Irrational Excuberance johti asuntokuplaan) Velalliset usein tietämättömiä asuntolainojensa ehdoista Sijoittajat hakivat lisätuottoja paketoiduista asuntoluotoista 23.4.2009 27
Luottokriisin syyt ja seuraukset: Luottokriisin syyt: Velkavetoinen kasvu Ylikeveä rahapolitiikka Uudet monimutkaiset rahoitustuotteet Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys Riittämätön sääntely ja valvonta Luottokriisin seuraukset Rahoitusmarkkinat Reaalitalous Julkisen vallan ja viranomaisten rooli Sääntely ja valvonta 23.4.2009 28
Riittämätön sääntely ja valvonta: Perinteiset talletuspankit valvonnan piirissä Asiakkaiden ongelmat muuttuivat pian perinteisten talletuspankkien ongelmiksi Asuntomarkkinoiden heikkous edelleen ongelma Luottotappioita, konkursseja ja asuntojen pakkomyyntejä Investointipankit ja asuntoluottolaitokset (ns. Shadow Banking) olivat valvonnan ulkopuolella Strukturoidut tuotteet ja monimutkaiset johdannaisstrategiat Luottoriskit myytiin heti eteenpäin sijoittajille FED ei halunnut kiristää sääntelyä ja valvontaa (Alan Greenspanin vahva usko vapaan markkinatalouden voimaan ja itsesäätelyyn) 23.4.2009 29
Luottokriisin syyt ja seuraukset: Luottokriisin syyt: Velkavetoinen kasvu Ylikeveä rahapolitiikka Uudet monimutkaiset rahoitustuotteet Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys Riittämätön sääntely ja valvonta Luottokriisin seuraukset Rahoitusmarkkinat Reaalitalous Julkisen vallan ja viranomaisten rooli Sääntely ja valvonta 23.4.2009 30
Luottokriisin vaikutukset? Varallisuuskohteiden hintojen syvä ja pitkäkestoinen romahdus : Asuntojen reaalihinnat laskevat keskimäärin 35 % (kesto 6 vuotta) Osakkeiden hinnat laskevat keskimäärin 55 % (kesto 3,5 vuotta) Tuotanto ja työllisyys heikkenevät merkittävästi: Työttömyys nousee keskimäärin 7 %-yksikköä (kesto 4 vuotta) Tuotanto supistuu keskimäärin 9 %-yksikköä (kesto 2 vuotta) Valtionvelan reaaliarvo räjähtää : Nousua keskimäärin 86 % (verotulot romahtavat samaan aikaan kun julkisia menoja lisätään) Syynä ei niinkään pankkien pääomittaminen tai muut pelastuskustannukset Lähde: Reinhart, C. M. & Rogoff, K. S. (2008): The Aftermath of Financial Crises 23.4.2009 31
Luottokriisin syyt ja seuraukset: Luottokriisin syyt: Velkavetoinen kasvu Ylikeveä rahapolitiikka Uudet monimutkaiset rahoitustuotteet Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys Riittämätön sääntely ja valvonta Luottokriisin seuraukset Rahoitusmarkkinat Reaalitalous Julkisen vallan ja viranomaisten rooli Sääntely ja valvonta 23.4.2009 32
Julkisen vallan ja viranomaisten rooli: Valtiot velkaantuvat lähivuosina, kun taas kotitaloudet ja rahoituslaitokset maksavat pois velkojaan Keynesiläisyyden paluu Julkisen vallan rooli taloudessa kasvaa lähivuosina merkittävästi nykyisestä. Tilapäinen vai pysyvä muutos? Optimaalinen julkisen vallan rooli taloudessa? Keskuspankkien ja muiden laitosten (esim. IMF) rooli uudessa finanssiarkkitehtuurissa? Riskinä liiallinen puuttuminen markkinoiden toimintaan 23.4.2009 33
Luottokriisin syyt ja seuraukset: Luottokriisin syyt: Velkavetoinen kasvu Ylikeveä rahapolitiikka Uudet monimutkaiset rahoitustuotteet Ahneus, moraalikato ja tietämättömyys Riittämätön sääntely ja valvonta Luottokriisin seuraukset Rahoitusmarkkinat Reaalitalous Julkisen vallan ja viranomaisten rooli Sääntely ja valvonta 23.4.2009 34
Sääntely ja valvonta: Sääntelyä ja valvontaa tulee lisätä nykyisestä, mutta ei kuitenkaan liikaa Nykyinen luottokriisi osoittaa, miten paikallisen valvonnan pettäminen voi johtaa globaaliin luottokriisiin Talletus- ja investointipankit eriytettävä toisistaan? Talletuspankit => maturiteettitransformaatio Investointipankit => osakesijoitukset ja johdannaisstrategiat Ylikansallista valvontaa kehitettävä Riskinä liiallinen sääntely ja valvonta 23.4.2009 35
Yhteenveto: Pitkään jatkunut velkavetoinen kasvu, ylikeveä rahapolitiikka, rahoitusinnovaatiot, ahneus sekä riittämätön valvonta ja sääntely johtivat kupliin ja sitä kautta nykyiseen globaaliin luottokriisiin Luottokriisin puhkeamisella on pitkäkestoisia negatiivisia vaikutuksia varallisuuskohteiden hintoihin, kasvuun, työllisyyteen ja valtioiden budjettitasapainoihin Luottokriisin ratkaisu edellyttää luottamuksen palautumista, mikä puolestaan edellyttää... lyhyellä aikavälillä pelastusoperaatioita (bail out), jotka kohdistetaan erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin ja pitkällä aikavälillä uutta finanssiarkkitehtuuria, mikä ehkäisee kuplien muodostumista ja liiallista riskinottoa (esim. parempaa ja laajemmalle jakautunutta informaatiota, yksinkertaisempia juridisia sopimuksia ja uusia riskienhallintamenetelmiä) 23.4.2009 36
Tämä esitys perustuu Tapiola Varainhoidon näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta, eikä ole kehotus käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai -palveluilla. Esityksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat Tapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita Tapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tapiola Varainhoito ei vastaa esityksen mahdollisista puutteista tai virheistä eikä sen käytöstä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Tätä esitystä ei tule yksinomaan käyttää sijoituspäätöksen perustana. Asiakkaan tulee ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua rahastoesitteisiin jotka ovat saatavissa :stä ja osoitteesta www.tapiola.fi/rahastot. Rahastosijoituksen arvo voi nousta tai laskea, eikä rahaston historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Tätä esitystä tai sen osaa ei saa jäljentää tai siirtää elektronisesti, kopioimalla, nauhoittamalla tai muuten tallentaa ilman :n kirjallista lupaa. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen käyttöön. Kaikki oikeudet pidätetään. Esitystä siteerattaessa on lähteenä mainittava. 23.4.2009 37