Maakunnan tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä Teemu Puolijoki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Heli Seppelvirta, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Timo Takala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Harri Jokiranta, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus Maria-Liisa Nurmi, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Jouni Nummi, Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo Matti Rekiaro, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Arto Rautajoki, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia Tuula Ristimäki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Jarmo Lusa, Juko (henkilöstön edustaja) Juha Alarinta, Seinäjoen Yliopistokeskus Helena Tiilikainen, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Reija Lepola, Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä Elina Varamäki, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu
Maakunnan tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä Maakunnallisen tutkimus- ja kehittämisrakenteen työryhmärakenne: Maakunnan tutkimus- ja kehittämisrakennetyöryhmä (päätyöryhmä) Aluekehitys ja strateginen suunnittelu (alatyöryhmä) Sote tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointityöryhmä (alatyöryhmä) Tietojohtamisen ja tietotuotannon työryhmä (alatyöryhmä; yhteinen strategisten tukipalvelujen kanssa) Päätyöryhmän yksi tärkeimmistä tehtävistä hahmottaa strategisen suunnittelun ja TKI-toimintojen (tutkimus- ja kehittämistoimintojen) toimintamallia tulevassa maakuntahallinnossa Alatyöryhmät tuottavat omat raporttinsa
TKI rakenteen hahmotelmaa Siirtyy 1.1.2019 SB (2) AKSILA (7,5) EPSHP (5) kehittämisyksikkö Maakunnan TKI Järjestöt TKI maakunnassa strateginen yhteistyösopimus EPTEK Kunnat Yliopistokeskus Seudulliset osaamiskeskittymät Epky SeAMK SEDU + muut II asteen oppilaitokset Maakunta konserni TKI SOTE+PELA järjestäjän TKI-toiminnot Liikelaitoksen SOTE+PELA TKI-toiminnot MAKU järjestäjän TKI-toiminnot Valinnanvapausyhteisöjen TKI-toiminnot Yhteistyöalue TKI - TAY / TTY (T3) Kansallinen TKI - THL, SITRA, VTT, yliopistot ja korkeakoulut, Maakuntien kanssa TKI yhteistyö (KP,P,EP jne.)
Etenemisvaihtoehtoja: Strateginen suunnittelu ja maakuntakonsernin TKI A. Strateginen suunnittelu sijoitetaan toiminnan pääasiallisen luonteen mukaan aluekehitys ja SOTEPELA toimialueisiin. Konsernipalveluihin sijoitetaan tilasto- ja tietotuotanto ym. tukitoimintoja. Maakuntastrategiaa johdetaan keskitetysti. Perustetaan monialainen strategia- ja TKItiimi. B. Monialainen strateginen suunnittelu kootaan yhteen konsernipalvelujen sisälle. Lisäksi on suunniteltava, miten ja miltä osin liikelaitokset voivat hyödyntää ja käyttää järjestäjässä olevia strategia- ja TKI-palveluja Samoin on suunniteltava, miltä osin liikelaitoksiin tarvitaan omaa strategista suunnittelua ja TKI -toimintaa Olennaista on hahmottaa paitsi maakuntakonsernin strategisen suunnittelun ja TKI-toiminnan rakenne, myös suhde Etelä-Pohjanmaan maakunnan TKI-toimintoihin, yhteistyöalueella, naapurimaakuntiin, kansalliselle ja kansainväliselle tasolle
Tarkastuslautakunta MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Vaalilautakunta Maakuntajohtaja Esikunta (mitä toimintoja?) Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli TOIMIALUE: ALUEKEHITYS - Aluekehityksen strateginen suunnittelu TOIMIALUE: SOTEPELA 12 17 * - Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Rahoitus- ja kehittämispalvelut - Maatalouspalvelut - Rekrytointi- ja osaamispalvelut - Alueiden käytön palvelut - Liikennepalvelut TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut - Palvelujen järjestäminen - SOTE - Ympäristöterveydenhuolto - PELA - Työterveydenhuolto - Suunnittelu, valvonta ja ohjaus - Hoidon integraatio - Lääketieteelliset tukipalvelut Järjestäjätoiminnot * Lisäksi määräaikaisten sote-kehittäjäresurssien määrä v. 2017 28,5 htv (sis. valtion tieteellisen tutkimusrahoituksen kautta tulevien resurssien arvion n. 3 htv) * Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan 4 yleislääketieteen erikoistumisvirkaa eivät mukana tässä
VAHVUUDET - Suunnittelu ja strategiatyö ovat lähellä tekemistä ja asiakasrajapintaa - Substanssiosaaminen ja lähtöisyys - Tiedon kulku mutkatonta - Toimintojen häirötön jatkuvuus ja turvallinen käyntiinlähtö SWOT / VAIHTOEHTO A HEIKKOUDET - Strateginen kokonaisnäkemys saattaa hämärtyä - Kehittämisrakenteen hajanaisuus - Kehittämisen tuotteet eivät leviä koko organisaatioon - Ohjauksen haasteet ja resurssien päällekkäisyys MAHDOLLISUUDET - Toimintojen ja prosessien tiedolla johtaminen tiivistyy - Eri toimintojen tarpeiden huomiointi - Tiimimäisellä toimintatavalla enemmän aikaan vähemmillä resursseille (ml. Johtamisjärjestelmän tuki) - Toimialueiden osaamisen ristiinkäyttö - Poikkihallinnollisten strategia ja TKI-tiimin muodostaminen UHAT - Roolien sekavuus - Rajapinnat jäävät hyödyntämättä ja tiimimäinen toimintatapa ei toimi - Yhteinen näkemys maakunnan kehittämisestä uupuu - Osaoptimoinnin mahdollisuus / tarve kasvaa
Aluekehityksen strateginen suunnittelu Toimintojen kokoaminen Maakunnan liiton, ELY-keskuksen, TE-toimiston, kuntien maataloushallinnon tehtävät > Aluekehitys toimialueen strateginen suunnittelu näiltä osin Strategiatyö Toimintaympäristön analysointi ja toimialueen ennakointityö Maakuntaohjelma Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakuntakaava Liikennejärjestelmäsuunnitelma Kulttuuristrategia, kulttuurin ja liikunnan kehittäminen Kansainvälistymisen toimintaohjelma, kansainvälistyminen Kuntaan osoittamisen alueellinen strategia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, kehittämisen alueosio EAKR / ESR -rakennerahasto-ohjelma Koulutustarpeiden ennakointi + oma hanketoiminta liittyen aluekehitykseen?
Toimintojen kokoaminen Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksila Sairaanhoitopiirin kehittämisyksikkö Sonet Botnia (sosiaalialan osaamiskeskus) Strategiatyö SOTE-tietotuotanto, toimintaympäristön muutos, muutostutkimus Palvelustrategia Palvelulupaus Alueellinen hyvinvointikertomus Vaikutusten ennakkoarviointi Hyvinvointibarometri Valmiussuunnitelma SOTE TKI toiminnot SOTEPELA -suunnittelu/ TKI Yhteistyöalue Tutkimuslaitosyhteistyö Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö + oma hanketoiminta liittyen soteen?
Konsernipalvelut / tietopalvelualue / Strateginen suunnittelu Demokratia, osallisuus ja vaikuttaminen Maakunnallisen demokratian, identiteetin ja elinvoiman edistäminen Kansalaisviestintä ja maakuntavaalit Asiakas- ja asukasraadit, neuvostot, neuvottelukunnat Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen Maakuntastrategia Maakunnan strategiatyön koordinointi Tietotuotanto ja ennakointi, (koulutustarpeiden ennakointi?) Neuvottelumenettely Toiminta- ja laatujärjestelmät, auditointi Maakuntakonsernin oma hanketoiminta Koordinointi ja kehittämisrahastojen toiminta
Maakuntajohtajan esikunta Mitä toimintoja? > Johtamisjärjestelmän läpivalaisu kesken Maakuntastrategia, viestintäresurssi? > Tarvitaanko näitä toimintoja lähelle ylintä johtoa?
KONSERNI- HALLINTO ALUEKEHITYS SOTEPELA LIIKELAITOS EP SOTE OY Hallinto Talous Henkilöstö ICT Sopimusohjaus Sisäinen valvonta Asianhallinta - Aluekehityksen strateginen suunnittelu - Rahoitus- ja kehittämispalve lut - Maatalouspalv elut - Rekrytointi- ja osaamispalvelu t - Alueiden käytön palvelut - Liikennepalvelu t - SOTE toimintojen suunnittelu - SOTEpalvelujen järjestäminen - SOTEtutkimus- ja kehittämistoimi nta - Ympäristöterve ydenhuollon järjestäminen - PELA järjestäjätoimin not SOTE: - Terveyden ja sairaanhoidon palvelut - Ikäihmisten palvelut - Perhe- ja sosiaalipalvelut PELAENSI: - PELAENSI toiminnot YLEISET TOIMINNOT - Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta - Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut - Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Kehitys ja strategia Viestintä Turvallisuus
Vaihtoehto A: strateginen suunnittelu on substansseissa, konsernihallinnossa kevyet tukipalvelut TOIMIALUE: KONSERNIHALLINTO KEHITYS JA STRATEGIA Maakuntastrategia ja strategiatyön yhteensovitus Tietotuotanto, ennakointi Yhteiset tietojärjestelmät ja -hankinnat Demokratia, osallisuus, vaalit Neuvottelumenettelyn koordinointi Yhteispalveluiden järjestäminen Laatutyö TOIMIALUE: ALUEKEHITYS Aluekehittämisen ohjelmatyö Maakuntaohjelma Maakuntakaava LJS Kulttuuristrategia Kv-ohjelmatyö ********************** Tulevaisuustyö ja ennakointi Koulutustarpeiden ennakointi Aluekehitystoimialan tulevaisuus ja ennakointityö Aluekehityksen tilannekuva ********************** Tietotuotanto Substanssia tukeva tietotuotanto ********************** Aluekehittämisen verkostotyö ja edunvalvonta Substanssin kehittämistä koskeva strateginen yhteistyö TOIMIALUE: SOTEPELA Strategiatyö SOTE palvelustrategia ja -lupaus Alueellinen hv-kertomus, HYTE SOTE-substanssiin ja prosesseihin liittyvä suunnittelu Maakuntien yhteistyö PELA-strategiatyö Valmiussuunnittelu ******************** Tietotuotanto ja tiedonhallinta SOTE järjestämistä tukeva tietotuotanto SOTE substanssia tukeva tietotuotanto Asukas, asiakas, osallisuustieto Toimintaympäristön muutostutkimus ja muutosten ennakointi Menetelmä- ja järjestelmätutkimus ja kehittäminen ******************** Osaamisen ylläpitäminen ja uudistaminen Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi ja osaamisen kehittämisen tutkimustieto (peruskoulutus ja täydennyskoulutus) ******************** Kansallinen ja kansainvälinen tutkimustoiminta Tutkimusverkostot Kehittämishanketyö ******************** Laadunvarmistus ja auditointi Palvelutuotannon ohjaus, kehittäminen ja kehittämistoiminnan koordinointi
Tarkastuslautakunta MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Vaalilautakunta Maakuntajohtaja Esikunta (mitä toimintoja?) Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli TOIMIALUE: ALUEKEHITYS - Rahoitus- ja kehittämispalvelut - Maatalouspalvelut - Rekrytointi- ja osaamispalvelut - Alueiden käytön palvelut - Liikennepalvelut TOIMIALUE: SOTEPELA - Palvelujen järjestäminen - SOTE - Ympäristöterveydenhuolto - PELA - Työterveydenhuolto - Suunnittelu, valvonta ja ohjaus - Hoidon integraatio - Lääketieteelliset tukipalvelut TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut 29 * Järjestäjätoiminnot * Lisäksi määräaikaisten sote-kehittäjäresurssien määrä v. 2017 28,5 htv (sis. valtion tieteellisen tutkimusrahoituksen kautta tulevien resurssien arvion n. 3 htv) * Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan 4 yleislääketieteen erikoistumisvirkaa eivät mukana tässä
VAHVUUDET - Lisäarvoa monialaisesta osaamisesta - Päällekkäisen työn määrä vähenee - Selkeä kokonaisuus ja vahva resurssi - Uusi rakenne, ei kiinni vanhoissa rakenteissa - Tiedon tuotannon ja kehittämisen vahva yhteistyö SWOT / VAIHTOEHTO B HEIKKOUDET - Strateginen suunnittelu etääntyy substanssiosaamisesta ja olennaisista kehittämishaasteista - Substanssitoimijoita pitää aktivoida ja haastaa erikseen mukaan - Strateginen suunnittelu / TKI saattaa jäädä erilliseksi käytännön toiminnasta MAHDOLLISUUDET - Kokonaisuus avaa uusia ideoita ja kehittämispolkuja - Monialaisuus rakentaa maakunnan kehittämisen näyn - Maakuntastrategiaan saadaan jatkuvia syötteitä ja neuvottelumenettely on ajatasalla - Osaamisen keskittäminen UHAT - Yksikkö elää kehittämiskuplassa, irti asiakasrajapinnasta ja arkisesta substanssityöstä - Strateginen suunnittelu koetaan ulkoa saneltuna pakkopullana - Sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus ei toimi - Kaiken strategisen suunnittelun / TKI:n nivominen yhteen muodostaa harmaan mössön jossa vaikea saada kiinni konkretiasta
Tietohallinto ja tiedontuotanto Konsernipalvelut Konsernipalvelujen toimialue oikeus-, resurssi- ja tietopalvelualue Konserni- ja sopimusohjaus Yleishallinto ja juridiikka Turvallisuus ja varautuminen Sisäiset konsernipalvelut Viestintä Asiakirjahallinto Maakunta Järjestämistoiminnot ja tuottaminen Henkilöstö-hallinto Tukipalvelut Strateginen suunnittelu ja TKI Tukiprosessit toimialuejohtaja Taloushallinto
Vaihtoehtoihin liittyviä huomioita Strategisen suunnittelun ja TKI -prosessien sijoittumisen lopullinen määrittely edellyttää koko johtamisjärjestelmän läpivalaisua (vaihtoehtoja on vaikea arvottaa tämän hetkisen tiedon pohjalta) Resurssikysymykset ovat haastavia kaikissa ratkaisuvaihtoehdoissa (konsernipalveluihin keskittäessä esim. toimialueiden/liikelaitosten johdon tukitoiminnot jäävät olemattomiksi) Lisärahaa ei ole tulossa, pikemminkin päinvastoin - Yhtenä mahdollisuutena on pidettävä myös htv-panoksen jakamista substanssin ja konsernipalvelujen kanssa Punaisena lankana tulisi olla roolien selkeys ja vuoropuheluyhteyden varmistaminen (mallissa kuin mallissa) Suunnittelun lähtökohtana oltava toimintojen - Toimintojen häiriötön jatkuvuus 2019 - Strategisen suunnittelun ja operatiivisen toiminnan tiivis yhteys - Monialaisen suunnittelut synergiaedut Eräs pohdittava näkökulma on myös se, miten eri vaihtoehtomallit ovat uudelleen muokattavissa vuoden 2019 jälkeen
Strategisen suunnittelun ja TKI-toiminnan resurssit Maakuntakonsernin kehittämisrakennetta ylätasoisesti tarkastellen resurssit voidaan hahmottaa seuraavin lukumäärin (suuntaa-antava tieto): Aluekehitys: 9 vakituista henkilöä, 3 määräaikaista henkilöä Teemoja mm: maakuntaohjelma, kansainvälistyminen ja kv-toimintaohjelma, kulttuuri ja kulttuuristrategia, aluekehittämisen tilannekuva, tulevaisuustyö ja ennakointi, aluekehityksen toimialueen toimintaympäristön analysointi ja seuranta, osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta, MYR-tyyppinen toiminto Sote-kehittäminen: 17 vakituista henkilöä (esim. ICT-kehittämisen vakituiset resurssit ei mukana tässä, vaan raportoidaan ICT-työryhmän toimesta), 28,5 määräaikaista henkilöä Teemoja mm: palvelustrategia ja palvelulupaus, suunnittelu ja seuranta, tiedontuotanto, yleinen tai yksityiskohtaisempi kehittäminen, laatu- ja prosessityö, hanketyö, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta Työryhmä on tarkastellut myös alueen suurimpien koulutustoimijoiden TKI-resursseja Koulutustoimijat / TKI-resurssit suuntaa-antavasti: Seinäjoen Yliopistokeskus: vakituiset 25 htv, määräaikaiset 66 htv Seinäjoen Ammattikorkeakoulu: vakituiset 30 htv, määräaikaiset 23,9 htv Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä: vakituiset 5 htv, määräaikaiset 15 htv Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys: vakituiset 4,5 htv
Koulutus- ja TKI-sektorin tuki uudelle maakunnalle ja sen kehittämisrakenteelle Uuden maakuntahallinnon yhteistyö koulutus- ja TKI-toimijoiden kanssa on tärkeää Mahdollisia jatkoselvitysaiheita / tärkeitä teemoja: Täydennyskoulutuksen ja peruskoulutuksen tuottaminen Palvelujen tuottamisen ja kehittymisen kannalta erityisasiantuntijoiden saatavuuden turvaaminen yhteiset virat ja tehtävät (erityisesti tki-toiminnassa) Palvelujen tuottamisen kannalta avainhenkilöstön saatavuuden turvaaminen yhteistyö koulutuksen järjestämisessä ml. lääkärikoulutus (ennakointi ja vaikuttaminen) Strateginen yhteistyö palvelujen pitkäjänteisessä kehittämisessä puitesopimukset osaamisen vahvistamisessa (tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämistyössä), hankeyhteistyö Maakunnassa asuvien ja työskentelevien asiantuntijoiden kehittymisen turvaaminen; jatkokoulutuksen ja omaehtoisen tutkimustyön tukeminen, henkilöstön kehittäminen Palvelujärjestelmän toimivuuden seuranta monin menetelmin sekä erilaisilla aineistoilla monipuolisen aineiston turvaaminen kilpailutuksilla (olosuhdeanalyysejä, tilannekuvatietoa (esim. työvoimatarpeiden ennakointi yhteistyössä), vaikuttavuusanalyysejä, barometritietoa (esim. väestöbarometrit), markkinatutkimukset). Maakunnallisen identiteetin vaaliminen ja edunvalvonta edellyttävät omaa tiedontuotantoa ja yhteistyötä alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Kansainvälinen yhteistyö ja koulutusvienti mahdollisesti uusien ulottuvuuksien avaajina ja maakunnallisen vaikuttavuuden vahvistajina Yhteisten oppimis- ja tutkimusympäristöjen rakentaminen verkostomaisesti (esim. simulaatiot, laboratoriot, sosiaalityön opetus- ja tutkimuskeskukset)
Tutkimus- ja kehittämisrakenteen valmistelun jatkoselvitysaiheet Maakunnallisen kehittämisrakenteen konkreettinen toimintamalli (kaikki kehittämistoiminnot keskitettynä vai hajautettu rakenne esim. aluekehityksen ja sotekehittämisen kesken) Kehittämisresurssien ja toiminnan (tehtävät) sijoittuminen järjestäjän ja tuottajan (liikelaitos ja julkinen sote-yhtiö) kesken Sijaitsevatko kaikki kehittämisresurssit järjestäjässä, vai jakautuvatko ne järjestämisen ja tuottamisen kesken? Miten turvataan esim. liikelaitoksen tarvitsema vahva kehittämistoiminta? Konkreettisempi kehittämistoiminnan työnjako maakunnan ja sote-yhteistyöalueen kesken Mitä tehtäviä sovittavia yhteistyöalueen kanssa, missä maakunnallinen itsehallinto mahdollistaa vahvan itsenäisen aseman, missä tehtävissä maakuntarajat ylittävää yhteistyötä voidaan rakentaa selkeästi myös yli yhteistyöaluerajan? Yhteistyömallin rakentaminen alueen koulutus- ja TKI-toimijoiden kanssa Esim. osaamisen kehittäminen Yhteistyö kunnissa tapahtuvan kehittämistoiminnan kanssa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä elinkeinojen kehittäminen Yhteinen alueellinen edunvalvonta ja kehittyminen
Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnan tehtävänä. Kehittämisen rakenne (SOTE + muut) KANSAINVÄLINEN: Kv-tutkimus ja kehittäminen, osaaminen ja innovaatiot (esim. terveysteknologia) KANSALLINEN: Tietotuotanto, yhteistyökumppanuudet YHTEISTYÖALUE: Tarvelähtöinen maakuntien kehittymistä tukeva monialainen yliopistollinen perustutkimus, koulutus ja kehittäminen. Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä ja sen kehittäminen. POHJALAISMAAKUNTIEN YHTEISTYÖ: Kehittäminen ja yhteistyö, hyvinvointibarometri, hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta MAAKUNTA: Palveluketjujen optimointi eri tuottajien kesken. Palvelukokonaisuuden varmistaminen ja toimintaprosessien kehittäminen. Suunnittelu ja seurantayhteistyö. Indikaattorityö, määrällisen ja laadullisen tiedon tuotanto ja analysointi. Sisäisesti ja ulkoisesti tuotetun tiedon vertailu. Ennakointi ja tulevaisuustyö. Tutkimuksen, koulutuksen sekä osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Alueellinen hyvinvointikertomus, maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma, maakuntakaava, kansainvälisyystoimintaohjelma, kulttuuri- ja liikuntastrategia. Aluekehittäminen ja alueellinen edunvalvonta. KUNTA: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, sisäinen ja ulkoinen tietotuotanto, päätösten vaikutusten ennakkoarviointi, kunnallinen hyvinvointikertomus. Peruspalvelujen toimivuus ja vaikuttavuus. Kunnan elinvoimatyö (kuntapolitiikat). Kansalaisyhteiskuntatyö. ERI IKÄISET ASUKKAAT MITÄ TAVOITELLAAN? Väestön sosiaalisten ja terveyserojen kaventaminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen. Kustannusten kasvun hillitseminen MILLÄ MENETELMILLÄ TAVOITTEISIIN PYRITÄÄN? Tiedonkeruun, päätöksenteon, suunnittelun toimeenpanon, arvioinnin ja ennakoinnin tukemisella Osaamisen ylläpitämisellä ja uudistamisella Elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisellä Työmenetelmien ja palvelujen vaikuttavuuden kehittämisellä. Palvelupakettien kehittämistyöllä Asukas- ja asiakaslähtöisillä toimintatavoilla Osallistavilla toimintatavoilla Yhdyspintayhteistyöllä Sote-johtamisen tukemisella (vertaistukiverkosto) Yhdyspintaviestinnällä
www.ep2019.fi