KUHMON KAUPUNKI LENTIIRAN KYLÄ

1 KUHMON KAUPUNKI LENTIIRAN KYLÄ SÄÄSKENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA EHDOTUS.2014

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.2. Asemakaava 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 11 3.1.4 Maanomistus 12 3.1.5 Muinaismuistot 12 3.2. Suunnittelutilanne 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 17 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 17 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 18 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 18 4.3.1. Osalliset 18 4.3.2. Vireilletulo 18 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 18 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 20 4.4. Asemakaavan tavoitteet 21 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet 21 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet 22 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 22 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi 22 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet 22 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 22 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 24 Vaikutukset talouteen 25 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 25 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 25 Vaikutukset kulttuuriin 25 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 26 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 26 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 26 5.1. Kaavan rakenne 26 5.1.1. Mitoitus 26 5.1.2 Palvelut 29 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 29 5.3. Aluevaraukset 30 5.3.1. Korttelialueet 30 5.3.2. Muut alueet 30 5.4. Kaavan vaikutukset 31 5.5. Ympäristön häiriötekijät 31 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset 31 5.7. Nimistö 31 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 31 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 31 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 33 6.3. Toteutuksen seuranta 33 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 36

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUHMON KAUPUNKI (290) LENTIIRAN KYLÄ (408) Tila: Naava 80:3 SÄÄSKENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LENTIIRAN JÄRVI LOMARAKENTAMISTA PALVELEVAN, OMARANTAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATI- MINEN. KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - KUHMON TEKNISEN LAUTAKUNNAN 24.10.2013 87 JA KAUPUNGINHALLITUKSEN 5.11.2013 412 PÄÄTÖKSET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN HY- VÄKSYMISESTÄ - VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 18.2.2014 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 18.2.2014 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MU- KAAN 18.2.-21.3.2014 - KUHMON TEKNISEN LAUTAKUNNAN. JA KAUPUNGINHALLITUKSEN..3. PÄÄTÖKSET KAAVAEHDOTUKSEN ASETTAMISESTA NÄHTÄVILLE - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MRA 27 MUKAAN.. - KUHMON KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT. 201.. Kuvat: Kimmo Mustonen 6.9.2013

4 Kuva 1 Alueen yleissijainti Kuva 2 Kaava-alueen sijainti satelliittikuvalla

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta v. 2013 loppukesällä. Kesällä 2013 suoritettiin maastokäynnit, luontoinventointi, perustietojen keräys jne. Kaavan luonnostelu alkoi v. 2013 syksyllä maastokarttapohjalle. Kuhmon tekninen lautakunta 24.10.2013 878 ja kaupunginhallitus 5.11.2013 412 hyväksyivät osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 18.2.2014 ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä siitä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 18.2.-21.3.2014. Kuhmon tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat esittäneet kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä... Kuhmon kaupunginvaltuusto on sen hyväksynyt 201.... 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaava on laadittu normaalina omarantaisena kaavana. Kaava-alueeseen kuuluu muuntamatonta rantaviivaa n. 2935 m, joka muunnettuna on n. 1675 m. Rakennuspaikkoja oli kaavaluonnoksessa 5 kappaletta. Ne kaikki ovat uusia rantarakennuspaikkoja. Näin ollen rakennuspaikkojen suhde rantaviivan pituuteen on n. 3.0 kpl/muunnettu ranta-km. Kaavaehdotuksessa määrä pysyi ennallaan. Emätilasta on ennen kaavoitusta ja tilojen yhdistämistä erotettu rakennuspaikkoja, jotka laskelmissa on otettu huomioon myöhemmin esiteltävällä tavalla. Alue sijaitsee Kuhmon kaupungin koillisosassa. Matkaa kaupungin keskustaan on n. 40 km ja Lentiiran kyläkeskukseen n. 8 km linnuntietä. Lentiirantie kulkee alueen itäpuolella lähimmillään n. 0,5 km etäisyydellä. Kaava-aluetta ei koske mikään osayleiskaava. Lentiiran kylän alueelle on osayleiskaava laadittu. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. Loiste Sähköverkko OY (ent. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy) vastaa sähköhuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen. Kuva 3 Kaava-alueen osat punertavalla esitettynä

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa kangasmaastoa. Alueen sijainti sopii lomakäyttöön; Kuhmon ja Lentiiran taajamien palvelut ovat varsin lähellä hyvien kulkuyhteyksien varrella, Lentiiran kylä ja Vartiuksen rajanylityspaikka ovat lähellä, vesistöt ovat puhtaita ja kirkasvetisiä, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää, ilmansuunnat ovat sopivat rakentamiseen jne. 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista, kuivaa kangasta. Alueella on jonkin verran suoalueita, jotka ovat ojituksen ansiosta kuivuneet. Rannat ovat lähes kauttaaltaan rakennuskelpoista aluetta. Maasto on pääasiassa loivasti viettävää rinnettä. Hepolahden ympärillä on hieman enemmän korkeuseroja, mutta nekin alueet soveltuisivat rakentamiseen. Vesistöt ovat kirkkaita ja puhdasvetisiä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Kuva 4 Kaava-alueen pohjoisosan rantaa Korkeuserot vaihtelevat Lentiiran järven n. 173,7 m tasosta alueen korkeimpien kohtien n. 200 m tasoon. Korkeustasot on esitetty oheisella kartalla ja Paikkatietoikkunan rinnevalovarjoste kuvilla.

7 Kuva 5 Korkeustasot kaava-alueen ympäristössä. Lentiiran pinta on n. 173,7 ja korkeimpien kohtien n. 200 m Kuva 6 Rinnevalovarjoste kaava-alueelta ja ympäristöstä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Suomen järvitietokannassa, Järviwikissä, ilmoitetaan Lentiiran pinta-alaksi 18,43 km2. Järven suurin syvyys on 27 m, keskisyvyys 5,52 m ja rantaviivan pituus 90,16 km. Järviwikin tiedot ovat ohessa.

8 Kuva 7 Järviwikin yleistiedot Kaurojärvestä Kainuun alueen järvien vedenlaatukartan mukaan Lentiiran laatu on hyvä. Oheisella kartalla on myös lähijärvien tilannetta esitetty. Kuva 8 Lähialueen vesistöjen vedenlaatu

9 Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty kaavatyötä varten laadittuna, erillisenä inventointina kesällä 2013. Selvitys on liitteenä. Kuva 9 Lähde Hepovaaran länsipuolella n. 50 m rannasta Alueen itäpuolella kulkee UKK-reitti ja Lentiiran järven poikki moottorikelkkareitti. Otteet Kainuun ulkoilukartasta eri teemojen osalta on ohessa. Kuva 10 Lähialueen talviretkeilyreitit, punaisella ladut ja magentalla kelkkailu. Kelkkareitti menee Lentiiran poikki hieman kaava-alueen eteläpuolelta

10 Kuva 11 Kesäretkeilyreitit, UKK -reitti vihreällä UKK-reitti Kuhmossa Etelän suunnasta Kainuuseen tuova ulkoilureitti haarautuu jo Valtimolla, Pohjois-Karjalassa. Sen itäinen haara suuntaa kohden koillista ja Kuhmon keskustaa. Sieltä reitti jatkaa halki erämaakaupungin valtakunnan itärajan tuntumaan. Pohjoisessa, Kuhmon ja Suomussalmen rajalla reitti jatkuu edelleen rajan läheisyydessä pohjoiseen Itärajan retkeilyreitin nimellä. UKK-reitti Kuhmossa on sinisellä merkitty, mittava 205 240 km (reitin valinnasta riippuen) yhtenäinen ja vaihteleva, peruspalvelurakentein varusteltu retkeily- ja vaellusretti. Se luo kulkijalleen kattavan kuvan paikallisesta luonnosta, jossa itäinen, eteläinen ja pohjoinen metsäluonto kohtaavat. Reitti polveilee halki niin talous- kuin vanhojen luonnonmetsien kattaman vaaramaiseman ja välillä pitkin hulppeaa harjunselkää. Moni-ilmeiset suot ja runsas vesilunto keventävät taigametsien syvää vihreyttä. Varsin usein poiketaan siis yli solisevien purojen sekä sinisten järvien ja hiljaisten erämaalampien rantamaisemissa. Myös muutamia tieosuuksia kuljetaan siirtymätaipaleina. Kuhmolaisen metsäluonnon parasta antia reitti tarjoilee useilla suojelualueilla kuten esim. Ystävyyden puiston osaalueilla. Myös muita luontonsa monimuotoisuuden - niin kasvi- kuin eläinkuntansakin - puolesta merkittäviä kohteita ja alueita tavoittaa reitin varrella. Kuhmon UKK-reitiltä pääsee tieyhteyttä ja Petranpolkua pitkin myös itärajan tuntumassa Pohjois-Karjalaan vievälle Karhunpolulle. Reitin ylläpitäjät Kuhmossa ovat Kuhmon kaupunki, vapaa-aikapalvelut puh. (08) 6155 5411 ja Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut/luontokeskus Petola puh. 0205 646 380. Kainuun luontokohdeopas: Erityisen hieno luontokohde, johon kannattaa tulla kauempaakin.

11 Kuva 12 Vesiretkeilyreittejä ei ole aivan alueen lähellä. Lentiiran kylän kautta kulkevalle reitille on kuitenkin lyhyehkö matka 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella ei sijaitse rakennuksia. Lentiiran rannoilla on jonkin verran pysyvää asutusta ja loma-asuntoja. Niiden sijainti ja määrä lähialueilla selviävät kaavaselostuksessa olevista kartoista ja kuvista. Vesi- ja viemärijohtoa ei alueella ole. Lähimmillään verkosto on Vartiuksen raja-aseman alueella n. 12 km päässä ja Lentiiran kylällä n. 8 km päässä. 20 kv sähkölinja on lähimmillään Lentiirantien varrella n. puolen kilometrin etäisyydellä kaava-alueen itäpuolella. Alue on täten kohtuudella sähköistettävissä. Kuva 13 Lähistön rakennustilanne kaikkien rakennusten osalta. Ympyrät ovat tervahautoja

12 3.1.4 Maanomistus Antti Heikkinen ja Marjo Piirainen omistavat määräalan Naavan tilasta 80:3 (290-408-80-3). 3.1.5 Muinaismuistot Paikkatietoikkunaan Museoviraston antamien tietojen mukaan Sääskenniemen etelärannalla on useita muinaismuistoja tai kohteita. Alueella on tervahautoja Hepolahden pohjukassa, jotka on otettu huomioon. Tarkempi inventointi kaava-alueella tehdään kesällä 2014. Kuva 14 Paikkatietoikkunan lähialueen muinaismuistot Kuva 15 Tervahauta Hepolahden pohjukassa

13 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kainuun maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.5.2007 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 29.4.2009. Alue on kaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Aluetta koskevat rantojen käytön yleismääräykset. Ote vahvistetusta kaavasta lähialueen merkintöineen on ohessa.

14 Kuva 16 Ote maakuntakaavasta ja sen merkinnöistä myös lähialueen varausten osalta Kainuun maakunta kuntayhtymä on laatinut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan. Se koskee puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Vuosangan ampumaalue on ranta-asemakaava-alueen länsipuolella. Kainuun maakuntavaltuusto on 19.3.2012 hyväksynyt kaavan ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.7.2013. Siinä on ampumarata-alue hieman laajentunut pääasiassa länteen. Ranta-asemakaavaan sillä ei ole vaikutusta. Ote kaavan karttaosasta on ohessa. Kaava-alue ei ole ko. karttalehden alueella.

15 Kuva 17 Vaihemaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava ja kaupan vaihemaakuntakaava ovat laadittavana. Alueelle ei ole laadittu tai tekeillä osayleiskaavoja. Lentiiran kylän ympärillä järven eteläpäässä on kaupunginvaltuuston 31.10.2006 82 hyväksymä Lentiiran yleiskaava, jossa on RA rakennuspaikoilla rakennusoikeutta sen hetkisen käytännön mukaisesti 160 k-m2. Kaavamerkintä ja kaavaosa ovat ohessa.

16 Kuva 18 Lentiiran yleiskaava Lähimmät vahvistetut ranta-asemakaavat ovat n. 3 km etäisyydellä nyt tekeillä olevasta kaavasta Lentiiran ja Änättijärven rannalla, jossa on Pykälikön ranta-asemakaava. Kaava on laadittu 1996-97 ja on varsin tehokas. Siinä on 28 rakennuspaikkaa, minkä lisäksi tilasta on aiemmin erotettu 5 lohkotilaa. RA rakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla 120 k-m2. Rantaviivan muunnettu määrä on kaavaselostuksen mukaan n. 5,22 km. Rakennuspaikkoja on yhteensä 33 kpl alueen sisällä olevat mukaan laskien eli n. 6,32 kpl/muunnettu rv-km. Tämä rantakaava rajoittuu lännen puoleisen osa-alueen eteläosaltaan edellä esitettyyn Lentiiran yleiskaavaan. Pykälikön kaavan RA merkinnän sisältö, ote kaavakartasta ja lähistön rantakaavatilanne on esitetty oheisilla kuvilla.

17 Kuva 19 Pykälikön ranta-asemakaava ja RA merkinnän selitys Kuva 20 Lähialueen rantakaavatilanne Kuhmon rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 26.8.2008 48. Siinä on mm. rakennusoikeutta lisätty lomarakennuksille. Kaava tehdään rakennusoikeuksiltaan yms. rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytetään maastokarttaa mittakaavassa 1:5000, joka on laitettu ajan tasalle maastomittausten ja ilmakuvien perusteella. Kartta on hyväksytty Kuhmon kaupungin maanmittausinsinööri Mika Hakkaraisen päätöksellä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole perusteltua, koska silloin kokonaisuus jäisi pitkäksi aikaa epävarmaksi sekä maanomistajan että tulevien lomarakentajien kannalta. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. Aluetta ei koske mikään osayleiskaava, joten yleisempää ja laajempaa pohjaa rakentamiselle ei ole.

18 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2013 loppukesästä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 18.2.2014 alkaen. Sitä päivitetään työn aikana ja se on selostuksen liitteenä. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2013 syksyllä maastokäyntien jälkeen. Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja: - alustavat puhelinkeskustelut ja sähköpostit Kuhmon kaupungin (Mika Hakkarainen), maanomistajan (Antti Heikkinen) sekä kaavoittajan (Kimmo Mustonen) kesken elosyyskuussa 2013. Esteitä kaavoituksen käynnistämiselle ei todettu olevan. MRL 63 mukaan ilmoitettiin hankkeen vireilletulosta 18.2.2014 Kuhmolainen sanomalehdessä julkaistulla ilmoituksella. Ilmoitus lähetettiin myös rajanaapureille sekä viranomaisille. Samalla pidettiin kaavaluonnos nähtävillä 18.2.-21.3.2014. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - järvellä ja ympäristössä liikkuvat veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Loiste Sähköverkko Oy (ent. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy) - viranomaiset - Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset - Kainuun liitto kuntayhtymä - Kainuun museo - kuhmolaiset seurat ja yhdistykset; Kuhmon luonnonsuojeluyhdistys, kyläyhdistys, tiekunnat jne 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alunperin päivätty 3.10.2013 ja se on nähtävillä 18.2.2014 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - puhelinkeskustelut kaavoittajan, kaupungin ja maanomistajan kesken Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 18.2.- 21.3.2014 välisen ajan. Huomautuksia ei jätetty. Lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä: - Loiste Sähköverkko Oy 21.2.2014 ilmoittaa, että jos kaava aiheuttaa muutostöitä nykyiseen sähköverkkoon, niin työntilaaja aiheuttamisperiaatteen mukaisesti maksaa kustannukset. Huomautettavaa ei ole. o Käydyissä keskusteluissa on uudet 20 kv linjavaraukset pyydetty merkitsemään kaavaehdotukseen, mikä tullaan tekemään - Kainuun liitto 27.2.2014 toteaa alueen olevan Kainuun maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), mitä koskeva kaavamerkintä ja määräys pyydetään lisäämään selostukseen. Muuta huomautettavaa ei ole

19 o kaavaselostusta täydennetään esitetyllä tavalla - Kainuun museo 14.3.2014 toteaa, että alueella on muinaisjäännösinventointi tehty 1997 osana Kuhmon perusinventointia. Se ei ole ollut järjestelmällinen ja on vanhentunut. Luonnos ei perustu täten riittäviin selvityksiin ja kaavoitusta varten on tehtävä inventointi. Lausunto voidaan antaa vasta sen valmistuttua. Alueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteita. Muuta huomautettavaa ei ole o Kainuun museo tekee alueella inventoinnin kesällä 2014, mikä otetaan aikanaan ehdotuksessa huomioon - Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus 28.2.2014 ilmoittaa, ettei ole huomautettavaa o ei vaikutusta kaavaehdotukseen - Kainuun ELY keskus 26.3.2014 lausuu, että luontoselvityksessä maisemakuvan kannalta merkittävimmiksi maisemakokonaisuuksiksi on todettu Laajanpuron suistoalue ja Varsanhännän kapea niemi. Tätä ei ole huomioitu muutoin kuin jättämällä ne rakentamisen ulkopuolelle M- tai MY alueina. Laajanlahden alueella on myös huomionarvoisia elinympäristöjä tai biotooppeja; hiekkataskuja tai rantoja. Tämä pitäisi huomioida kokonaisuutena, jolloin kortteli 1 ei täytä MRL 73 sisältövaatimuksia. Korttelin 3 rakennuspaikan 2 edessä ja korttelin 2 vieressä on huomionarvoinen elinympäristö tai biotooppi, hiekkatasku. Nämä tulisi huomioida rakennuspaikkoja siirtämällä, koska siihen on mahdollisuus. Emätilaselvitystä tulee täydentää huomioimalla jo rakennetut rantarakennuspaikat. Jokialueilla muuntokertoimena tulee käyttää 0,25. o Laajanlahdella Laajanpuron alue muodostaa oman selkeän kokonaisuuden, jota voidaan korostaa muutoinkin kuin MY varauksella. Varsanhäntä ja sen lähellä olevat pienehköt hiekkarannat muodostavat vastaavasti keskenään oman kokonaisuuden, jonka merkintöjä voidaan yhtenäistää. Korttelia 1 ei tämän vuoksi ole syytä muuttaa, koska se ei haittaa kummankaan em. kokonaisuuden säilymistä. Korttelien 2 ja 3 rakennuspaikkoja voidaan siirtää. Luonnoksen luo merkinnät on merkitty huomattavasti laajempina, mitä ne todellisuudessa ovat. Merkintöjä tarkennetaan. Kaava-alueen ulkopuolella varsinaisen Sääskenniemen lounaaseen avautumalla rannalla on huomattavasti laajempia hiekkarantoja, joilla on suurempi merkitys sekä virkistyskäytön että ympäristönsuojelun kannalta. Emätilaselvitystä täydennetään. Yleensä jokialueilla käytetään kerrointa 0,50, kuten tässä tapauksessa myös Kuhmon kaupunki on jo ennen kaavoitusta käyttänyt. Poikkeamislupaa koskevassa päätöksessä Taltio 2034, 19.6.2013 Dnro 2499/1/11 Korkein hallinto-oikeus lausui, että rantarakentamisesta ohjaavan kaavan sisältövaatimuksia koskevassa maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä ei ollut säädetty kilometrikohtaisesta lomarakennusten enimmäismäärästä taikka rantaviivan mittaustavasta. Näin ollen kunnalla oli laaja liikkumavara päättäessään ranta-alueille sijoitettavan lomarakentamisen määrästä. Kaavaa laadittaessa oli kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 73 huomioon ottaen selvitettävä muun ohella ranta-alueiden soveltuvuus rakentamiseen, alueiden maisemalliset arvot, luonnonsuojelukohteet ja muut luonnonarvot ja perustettava kaavan maankäyttöratkaisut näihin ominaisuuksiin. Kunta saattoi hyväksyä kaavan laadinnan perustaksi yleiset mitoitusperusteet, joissa voitiin päättää esimerkiksi lomarakennuspaikkojen enimmäismäärästä joko koko kaava-alueella tai mitoitusvyöhykkeittäin ja tietynlaisen rantaviivan mittaustavasta. Mitoitusperusteiden suhteen kunnalla oli laaja liikkumavara, kunhan mitoitusperusteita soveltaen laadittu kaava täytti maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä ja perustuslain 6 :ssä säädetyt vaatimukset. Jokialueen mitoitusta ei ole syytä muuttaa, koska se on Kuhmon kaupungin käytännön mukainen. Jokialueen kertoimen muuttaminen ei vaikuttaisi kaavan sisältöön ja esitettyyn rakennuspaikkamäärään missään tapauksessa.

20 Kuva 21 Ilmakuva, josta selvästi käy ilmi kaava-alueen ulkopuolella esim. Sääskenniemen eteläosassa olevien hiekkarantojen koko verrattuna kaava-alueen vastaaviin Kuhmon tekninen lautakunta.. ja kaupunginhallitus.. ovat hyväksyneet kaavaehdotuksen asettamisen nähtäville vastineessa esitetyllä tavalla korjattuna. Kaavaehdotus on nähtävillä... Kuhmon tekninen lautakunta. 201, kaupunginhallitus. 201 ja kaupunginvaltuusto. 201 ovat 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 1. viranomaisneuvottelu on pidetty 11.10.2013. Muistio on ohessa ************************** KUHMON SÄÄSKENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN VIRANOMAISNEUVOTTELU 11.10.2013 klo 13.15-14.05 KAINUUN ELY -KESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Sirpa Lyytinen Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - läsnäolijat em. lisäksi Mika Hakkarainen Kuhmon kaupunki Harri Piirainen - - Jari Juntunen - - Esa Suominen Kainuun museo Martti Juntunen Kainuun liitto Antti Heikkinen maanomistaja 2 RANTA-ASEMAKAAVAN TILANNE

21 - kaavan tilanne/kimmo Mustonen o kaava ei ole vielä virallisesti vireillä. Maastokäynnit ja luontoselvityksen maastotyöt on tehty ja alustava kaavaluonnos selostuksineen on laadittu. Ne on toimitettu osallistujille ennakkoon. Kaikkea mahdollista mitoitusta ei ole tarkoitus käyttää 3 KESKUSTELU JA OSALLISTEN NÄKEMYKSET - Sirpa Lyytinen pyysi selvittämään ja lisäämään Pykälikön ranta-asemakaavan ja Lentiiran yleiskaavan mitoitukset ja rakennusoikeudet. Luontoselvityksessä on huomioitava myös maisematekijät ja mm. liito-oravat ja luontokohteet. Alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä - Martti Juntunen totesi kyseessä olevan tavanomainen kaava eikä maakuntakaavan suhteen ole huomauttamista - Esa Suominen ilmoitti, että keväällä 2014 tehdään maastokäynnit muinaismuistojen osalta. Alueella voi olla kivikautisen asutuksen jälkiä - Mika Hakkarainen totesi, että kaavoituksesta on keskusteltu ennakkoon eikä huomauttamista ole - Antti Heikkinen sanoi, että suunnitellut rakennuspaikat on valittu huolella katsoen mm. maaston ja rannan luonne ja ominaisuudet. Markenniemi on mieluisin paikka. Se on kapeahkon lahden pohjukan lähellä eikä erityistä maisemallista näkyvyyttä ole. Edellinen omistaja on tehnyt alueella laajahkoja hakkuita 4 JATKOTOIMET - oas hyväksyttiin pienillä muutoksilla - kaava vireille ja luonnos nähtäville Sirpa Lyytinen puheenjohtaja Kimmo Mustonen sihteeri JAKELU: sähköpostilla osallistuneille 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet ************************** Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tässä kaavahankkeessa oleellisia näistä ovat lähinnä kohtaan Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat liittyvät tavoitteet. Päätöksen kohdan 4.4. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityistavoitteissa todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Edelleen Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Tavoitteiden toteutumista on selostettu kohdassa 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Tiestöä, M alueita ja rantojen käyttöä ja muita maakuntakaavan merkintöjä koskevat määräykset ja tavoitteet on esitetty edellä kohdassa 3.2.1. Vaihemaakuntakaava ei vaikuta ranta-asemakaavaalueeseen eikä ilmeisesti tekeillä oleva maakuntakaavoitus.

22 Osayleiskaavaa alueelle ei ole laadittu eikä ole suunnitteillakaan. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen. Alue on tarkoitettu tavanomaiseen, omarantaiseen lomarakentamiseen eikä lomarakentamisen määrää ole tarkoitus maksimoida. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Alustavasti on tutkittu erilaisia korttelialueiden ja rakennuspaikkojen sijoittelu- ja kokomalleja. Tilojen rakentamiskelpoisuus, ilmansuunnat, maaston piirteet, tiestön olemassa olo yms. luovat hyvät mahdollisuudet rakentamisen sijoittumiseen. Maanomistajan toiveet rakennuspaikkojen määrästä on ollut hyvin maltillinen, jolloin luonnonympäristön arvokkaimmat piirteet on helposti voitu huomioida ja jättää laajoja yhtenäisiä alueita rakentamattomiksi. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajan ja kaavoittajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa ratkaisuun, jossa on 3 korttelia ja 5 rakennuspaikkaa. Reilusti yli puolet rantaviivasta jää rakentamattomaksi yhtenäisinä osuuksina. Ehdotuksessa rakennuspaikkojen määrä pysyi ennallaan. Sijoittelua ja kokoa muutettiin, jotta luonto- ja ympäristöolot saatiin vielä paremmin huomioitua. Kuva 22 Markenniemen aluetta 73 Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä on esitetty loma-asutusta koskevan asemakaavan sisältövaatimukset. Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;

23 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Kaavassa on vaatimukset huomioitu seuraavasti: MRL Rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön Luonnonsuojelu Maisema-arvot Virkistystarpeet Vesiensuojelu, vesihuolto Vesistön ominaispiirteet Maaston ominaispiirteet Luonnon ominaispiirteet Yhtenäinen rakentamaton ranta-alue Kaavassa huomiointi Maisematekijät on inventoitu ja otettu huomioon kortteleiden ym. sijoittelussa, rakennusten etäisyydet rantaviivasta kaupungin rakennusjärjestyksen mukaiset Suojelualueita vaativia kohteita ei ole löydetty Merkittäviä alueita ei ole alueella. Kapea Hepolahden alue jää rakentamattomaksi Alueella ei ole yleistä virkistystarvetta. Suuri osa rannoista ja tilan alueesta jää rakentamisen ulkopuolelle, mikä mahdollistaa jokamiehen oikeuksien käytön, rantautumisen jne. Vesiasiat järjestettävä erityislainsäädäntöä noudattaen, yhteisiä hankkeita ei alueelle ole tarpeen toteuttaa väljän rakentamisen vuoksi Erityispiirteitä ei ole havaittu. Kapeat niemet, lahdet ja hiekkarannat jäävät rakentamisen ulkopuolelle Alueella ei ole erityispiirteitä vaan se on varsin tasalaatuista Inventointi tehty ja kohteet otettu huomioon Rakentamatta jää yli puolet rantaviivasta yhtenäisinä alueina Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue ei ole isompien taajamien läheisyydessä. Haja-asutusta järven ympärillä ja teiden varsilla on jonkin verran, mihin rakentaminen liittyy. Runkotiestö Sääskenniemeen on rakennettu alueen läpi. Rakennuspaikkoja varten joudutaan rakentamaan jonkin verran lisäteitä, jotka palvelevat myös metsänhoitoa, virkistystä, kalastusta, metsästystä yms. Yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan rakennuspaikka- tai korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sähkönjakelu on helposti järjestettävissä.

24 Kuva 23 Enonperänlahden itäpuolen rantaa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueen maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset tämän hetken lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Kaava-alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Luontoarvojen inventointi on tehty ja paikallisesti merkittävät kohteet on jätetty rakentamattomiksi. Kaava-alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavanomaista, väljää lomarakentamista, joten ei ole pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen vieressä oleva Lentiira on kooltaan pienehkö ja varsin kapea (ks. tiedot edellä ja luontoselvityksessä). Rakentaminen ei merkittävästi vaikuta kaukomaisemiin. Kaavoitetut alueet ovat järven etäisimpien lahtien päässä. Myös hyvä puusto ja vaihteleva pinnanmuodostus estävät rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta koska ympäristöt on jo otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Kaavan tavanomaisuudesta johtuen ei tarkempia maisemainventointeja, havainnekuvia tms. ole tarpeen tehdä. Kaupungin rakennusvalvonnalla on suuri merkitys rakentamisen sopeutumisessa ympäristöön. Rakennusten värityksen, muotojen, sijoittelun jne on oltava kaavamääräysten ja ohjeiden mukainen. Vaikutuksia luontoon on tarkemmin käsitelty liitteenä olevassa luontoselvityksessä. Lahtien pohjukoissa on lyhyehköjä (10-25 m) hiekkarantoja, jotka eivät ole luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Ne jäävät kortteleiden ulkopuolelle. Luontoselvityksen mukaan ei ole esteitä sille, että ne jäävät myös kortteleiden alueelle, kunhan niiden piirteet säilytetään. Tämä on etenkin lähellä olevan mökkiläisen etu. Kaava-alueen ulkopuolella olevien lähialueiden hiekkarannat ovat huomattavasti laajempia ja yleisen käytön kannalta merkityksellisempiä.

25 Kuva 24 Pieni hiekkaranta Varsanhännän pohjoispuolelle. Sen kohdalle ei tule rakentamista. Kuvassa myös luontoselvittäjä Jari Hietaranta Vaikutukset talouteen Kaava-alueelle joudutaan rakentamaan loma-asutuksen tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Rakennettavat tiet ovat suhteellisen lyhyitä ja maasto hyvin rakentamiskelpoista. Samalla tiet palvelevat myös tilan muuta käyttöä, esim. metsätaloutta, kalastusta, metsästystä, marjastusta jne. Sähköhuollon verkostot ovat alueiden lähellä. Sähköistyksen taloudellisuus edellyttää lähes kaikkien rakennuspaikkojen ja muiden lähialueen rakennusten liittymistä verkostoihin. Sähköistys voidaan hoitaa myös tuuli-, aurinko- yms. voimalla rakennuspaikkakohtaisesti. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen viitoitus suoritetaan teiden rakentamisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman alueella kaavan toteuduttua. Alueen kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Mitoitus on varsin väljä ja vapaata rantaviivaa jää myös satunnaiseen maihinnousuun, uimiseen, retkeilyyn, kalastukseen rannalta jne. Järven koko on pienehkö eikä ulkopuolista liikkumista kovin paljon ole. Kaava-alue on lisäksi aivan järven pohjoispäässä. Rakentaminen ei estä vesistön käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää alueelle, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Yleisen käytön kannalta ei mm. tämän alueen pienillä hiekkarannoilla ole merkitystä, koska aivan lähellä on huomattavasti laajempia hiekkarantoja. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen ja rakennuspaikkojen sijoittelu on varsin väljää, rakentamistehokkuus noudattaa Kuhmon rakennusjärjestystä ja rakennuspaikat ovat kookkaita, joten rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutukset kulttuuriin Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asu-

26 tusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole löydetty muinaisjäännöksiä tai merkittäviä kulttuuri- tai rakennushistoriallisia arvoja. Olevat tervahaudat on huomioitu. Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. Muut kaavan merkittävät vaikutukset 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Naavan tila 80:3 on ollut aiemmin UPM:n omistuksessa ja kaavoituksen kohteena oleva palsta on myyty kaavahankkeen vireillelaittajille. Sääskiniemen tilasta on 15.12.1926 lohottu tila 18:1 ja tila 18:2 on jäänyt kantatilaksi. Täten tilat 18:1 ja 18:2 ovat olleet vuonna 1969 omia emäkiinteistöjään. Tila 18:2 on usean muun tilan kanssa yhdistetty 17.5.1976 Naavan tilaksi 80:0. Siitä on pakkolunastettu alue 80:1 ja lohottu tilat 80:2 ja 80:4. Tätä osaa koskee kaavan laatiminen ja sen mitoitus. Tilasta 18:1 on 20.1.1992 muodostuneet tilat 18:3-9. Ne on jäljempänä kaupungin laskelmissa otettu virheellisesti samaan kokonaisuuteen kuuluvaksi. Koko alkuperäisen talon 18:0 tällä kohtaa olevan alueen muunnetun rantaviivan pituus on Kuhmon kaupungin laskelmien mukaan 4267 m. Kaupungin laatima kartta on ohessa. Lentiiran osayleiskaavan mitoitus on ollut 7 rakennuspaikkaa muunnetulla rantaviiva-km:llä mm. Lentiirajärven alueella. Pykälikön ranta-asemakaava on myös varsin tehokkaaksi laadittu eli määrä on ollut n. 6,3 kpl / muunnettu rantaviiva-km. Edellä selostetuille emätiloille tulee eri mitoitusperusteilla seuraavan taulukon mukaisia rakennuspaikkamääriä: MITOITUS Muunnettu rv 4 rp/km 5 rp/km 6 rp/km Toteutuminen 18:1 2,63 10,5 13,2 15,8 7 tilaa, joista 6 rakennettu 18:2 1,637 6,5 8,2 9,8 5 rakennuspaikkaa kaavassa YHTEENSÄ 4,267 17,1 21,3 25,6 Kaavoituksen kohteena olevalle emätilalle 18:2 (nykyisin 80:3) olisi mahdollista ollut lisätä 2-5 rakennuspaikkaa mitoitusperusteilla, joista tiheinkin on alle Lentiiran osayleiskaavan ja Pykälikön ranta-asemakaavan määrien. Emätilaan 18:1 kuuluvat nykyiset tilat 18:3-9. Ainoastaan tila 18:4 on rakentamaton. Tälle emätilalle voidaan em. mitoitusperusteilla lisätä vielä 5-10 rakennuspaikkaa. Kaavassa esitetty rakennuspaikkamäärä ei täten mitenkään vaaranna kaavan ulkopuolelle jääneiden tilojen 18:3-9 rakennus- tai kaavoitusmahdollisuuksia.

27 Kuva 25 Kuhmon kaupungin laskelmat rantaviivan muuntamisesta Varsinaiseen kaava-alueeseen kuuluu rantaviivaa muuntamattomana ja muunnettuna oheisen kartan mukaisesti kaavoittajan laskelmien mukaan. Ne vastaavat varsin tarkoin kaupungin tekemiä laskelmia. Rantaviivan jakautumisessa käytetyt muuntokertoimet ovat normaalit seutukaavaliittojen käytännön mukaiset.

28 Kuva 26 Kaava-alueen rantaviivan muuntaminen ja määrä Kaavaluonnoksessa on 3 korttelia, joissa yhteensä 5 rakennuspaikkaa. Rakennusoikeus RA rakennuspaikoilla on 170 k-m2 lomarakennuksille ja 230 k-m2 koko rakennuspaikalle. Rakennuspaikkojen keskikoko on n. 9400 m2. Ehdotuksessa rakennuspaikkojen määrä pysyi samana, mutta kortteleista tuli yksi lisää. Tarkemmat mitoitustiedot ovat tilastolomakkeella. Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 20-30 kpl. Rantaviivan määrästä jää kaavaluonnoksen mukaan vapaaksi korttelialueiden ulkopuolelle n. 1785 m kaava-alueen n. 2935 metristä. Määrä on täten n. 61 %. Oheisella kartalla on sen muodostuminen esitetty luonnoksen mukaisesti. Ehdotuksessa ei tullut merkittäviä muutoksia. Kuva 27 Vapaan rantaviivan määrä yli 250 m osuudet huomioiden

29 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Kuhmon keskustassa, Vartiuksessa tai Lentiirassa. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin. Kuva 28 Hepovaaran länsipuoleinen ranta, jonka kohdalle ei tule rakentamista Kuva 29 Varsanhäntä alueen itäosassa

30 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet RA -kortteleiden pinta-alat ovat yhteensä 42040 m2 ja niissä on rakennusoikeutta yhteensä 1150 k-m2. Rakennuspaikan keskimääräinen koko on n. 8400 m2. Korttelitehokkuus on varsin alhainen eli 0.027, joten rakennusten sijoittelussa voidaan maasto ja sen ominaispiirteet ottaa hyvin huomioon. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. Lomarakennustonttien lomarakentamiseen sallittu määrä on 170 km2, mikä on Kuhmon rakennusjärjestyksen mukainen. Saunan koko saa olla 30 k-m2 ja koko rakennuspaikan rakennusoikeus 230 k-m2. Kuva 30 Markenniemen rakennuspaikan rantaa 5.3.2. Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M tai MY). M aluetta on n. 41,23 ha ja MY aluetta n. 2,71 ha.

31 Kuva 31 Laajanpuro. Vasen kuva tien läheltä ja oikea kuva järven päästä Kuva 32 Hepolahti. Vasemmassa kuvasta lännestä ja oikeassa idästä kuvattuna 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu edellä kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Yleisiä teitä ei ole alueen lähellä eivätkä liikennemäärät muutenkaan ole kovin suuria. Alueen läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, retkeily- tms. reittejä ja järvellä veneily on vähäistä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön antaman 1.5.2000 astuneen asetuksen kaavamerkintöjä. 5.7. Nimistö Kuhmon kaupunki nimeää tiet rakentamisen edistymisen mukaan. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Vaikutukset ja näkyvyys vesistöille on vähäinen rakentamisen etäisyyden ja peittävän puuston vuoksi. Oheisilla kuvilla kaavaluonnos ja ehdotus on esitetty uudella v. 2013 otetulla ilmakuvalla.

32 Kuva 33 Kaavaluonnos ilmakuvalla Kuva 34 Kaavaehdotus ilmakuvalla

33 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta rakentamalla tiet ja myymällä tontit. Loiste Sähköverkko OY (ent. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy) toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta. Lomarakennustonttien kysyntä alueella ratkaisee toteutuksen aikataulun ja keston. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten kaavan tultua vahvistetuksi alue tullenee toteutumaan varsin nopeasti. Alue on kuitenkin sivussa taajamista ja pääteistä. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 30.1.2014,. 2014 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

34 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm 290 Kuhmo Täyttämispvm 30.04.2014 SÄÄSKENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 11.02.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 48,1525 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 48,1525 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 2,94 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 5 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 5 Ei-omarantaiset Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 48,1525 100,0 1150 0,00 48,1525 1150 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,2040 8,7 1150 0,03 4,2040 1150 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 43,9485 91,3 43,9485 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

35 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 48,1525 100,0 1150 0,00 48,1525 1150 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,2040 8,7 1150 0,03 4,2040 1150 RA 4,2040 100,0 1150 0,03 4,2040 1150 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 43,9485 91,3 43,9485 M 41,2388 93,8 41,2388 MY 2,7097 6,2 2,7097 W yhteensä

36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE SÄÄSKENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI (290) LENTIIRAN KYLÄ (408) Naava 80:3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö siten, että maanomistaja voi käyttää, suunnitella ja hyödyntää omistamaansa aluetta tavanomaiseen lomarakentamiseen. Palveluita alueelle ei tule. Kaava laaditaan väljänä, omarantaisena kaavana maastokartalle oheiselle alueelle. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITEL- MAT Alueelle ei ole laadittu yleiskaavoja tai muita tarkempia maankäytön suunnitelmia. Kainuun maakuntakaava on vahvistettu 29.4.2009. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja sitä koskee mm. rantojen käytön yleismääräykset. Ote maakuntakaavasta on ohessa.

37 VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue ja aivan sen lähialue. Välillisiä vaikutuksia saattaa olla laajemmin läheisille maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, vesistössä ja tiestöllä liikkuville jne. Arvioitu välitön vaikutusalue on rajattu oheisella kartalla. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta

38 TIEDOTTAMINEN ympäristötoimi tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka Loiste Sähköverkko Oy (ent. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy) Kuhmon vesihuolto - viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto Kainuun museo - kuhmolaiset seurat ja yhdistykset Lentiiran kyläyhdistys Lentua seura ym. Työn aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään samalla nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmat laaditaan mahdollisimman havainnollisiksi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. Kaavoitukseen liittyvä aineisto pidetään koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi sekä nähtävillä oloaikoina kaupungin nettisivuilla www.kuhmo.fi. Kaavoittajan sivujen kautta on mahdollisuus myös jättää huomautuksia nähtävilläoloaikoina ja muulloinkin. OSALLISTUMINEN Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille ja heitä kehotetaan olemaan yhteydessä kaavoituksen eri vaiheissa: osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla ja keskusteluilla kaavoittajan ja osallisten kanssa. Mm. kaavoittajan kotisivujen kautta on mahdollisuus esittää mielipiteitä muulloinkin kuin kaavan nähtävilläoloaikoina. Kaavan vaikutusalue on varsin suppea ja kaavasta tulee tavanomainen, joten laajempi osallistaminen ei ole tarpeen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvottelujen ja lausuntomenettelyn avulla. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien tarkempi inventointi tehdään kaavoitustyön yhteydessä. - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöihin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kunnan talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin

39 - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavoittaja arvioi kaavan vaikutukset työn kuluessa. Niitä tarkastellaan kaavoittajan ja viranomaisten välisissä palavereissa ja lausunnoissa. Työssä käytetään asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. VAIHTOEHDOT Ranta-asemakaava tulee olemaan omarantainen kaava, joka koskee yhden maanomistajan omistamaa aluetta. Tiestö ja alueiden rakennuskelpoisuus, ilmansuunnat ja vapaan rantaviivan osoittaminen sanelevat rakennuspaikkojen sijainnin, joten merkittäviä eri vaihtoehtoja ei tulla laatimaan. Rakennuspaikat sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja vapaata rantaviivaa jää riittävästi. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU, PÄÄTÖKSENTEKO JA MUUTOKSENHAKUME- NETTELY Luonnonarvojen inventointi, maastokäynnit 09 / 2013 Viranomaisneuvottelun järjestäminen. 11.10.2013 Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä, Internet - tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille. Alustavat luonnokset pidetään nähtävillä, jolloin naapureilla ja muilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella. 18.2.-21.3.2014 Kaavaehdotuksen laatiminen, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 03-06 / 2014 Muinaismuistoselvitys 05-06 / 2014 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kirjallisena muistutuksena. Pyydetään tarvittavat lausunnot 06-07 / 2014 Kaavan hyväksyminen 09-10 / 2014 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaavan hyväksyy Kuhmon kaupunginvaltuusto. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus valittaa Oulun hallinto-oikeuteen hyväksymispäätöksestä. Mahdollinen jatkovalitus osoitetaan Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava puh. 0400 703 521 DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi 93600KUUSAMO www.kimmokaava.fi KAUPUNKI: Mika Hakkarainen Kuhmon kaupunki, Tekniikka- ja ympäristöpalvelut maanmittausinsinööri Kainuuntie 82 044 725 5258 PL 15, 88901 KUHMO mika.hakkarainen@kuhmo.fi www.kuhmo.fi

40 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kaupungin virkamiehille tai kaavoittajalle. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Kuusamossa, 3.10.2013, täydennetty viimeksi 11.2.2014 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

Kuhmon kaupunki 121013 Sääskenniemen ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT 3.3 KASVILLISUUS LINNUSTO 3.4 MAISEMA 3.5 LINNUSTO 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaikki valokuvat Jari Hietaranta Kansikuva: Laajanlahden lohkareista rantaviivaa Ekotoni Ky, Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO, jari.hietaranta@pp.inet.fi, 0400 479740

3 1. TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää Kuhmon Lentiiran rannalla sijaitsevan Sääskenniemen rantakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, mahdollista suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäytön suunnittelun tueksi. Lähtökohtana on, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan ja eläimistölle merkittävien alueiden ja myös maisemakuvalle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Suunnittelualue sijaitsee Lentiiran pohjoisosassa. Suunnittelualueeseen ei kohdistu aluevarauksia maakuntakaavassa eikä maakuntakaavoituksen kannalta alueella ole erityisiä vaatimuksia. Järvellä on sekä loma- että ympärivuotista asutusta. Laajat alueet järven ympäristössä ovat hakkuualueita tai taimivaiheen nuorta mäntyvaltaista kangasta. Myös suunnittelualueella on toteutettu tai käynnissä (kesä 2013) metsänhoitotoimia. Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia verkostoja. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta elokuun lopussa 2013. Alueen kasvillisuuden ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa 9 h. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen sijoitteluun. Myöhäisestä inventointiajankohdasta johtuen alueen linnustosta ei ollut mahdollista saada tarkkaa suoraa käsitystä. Muun luonnonympäristön piirteiden perusteella arvioitiin eri alueiden linnustollista kapasiteettia Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että kaava-alueen ranta-alueet käveltiin siten, että ensin Laajanlahden puoleinen ranta (pohjoisesta etelään) ja toiseksi Enonperänlahti - Hepolahti etelästä pohjoiseen. Enonperänlahden alue katsottiin läpi myös veneestä. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Kuviorajoja tarkennettiin maastotöiden yhteydessä ja sen jälkeen ilmakuvilta ja metsäyhtiöltä saadulla kuviotiedoilla. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys 10 50 %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys 50 75 %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %)

4 Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. 3. LUONTOSELVITYS 3.1 Topografia ja geomorfologia Suunnittelualueeen topografia on Laajanlahden puoleisella osalla tasaista, lähinnä kankaremaata, jossa relatiiviset korkeuserot jäävät noin 7 metriin. Maaperä on lähinnä moreenia, joka etenkin rannan lähellä on voimakkaasti lajittunutta postglasiaalisen ajan rantatoiminnan seurauksena. Geomorfologiset muodostuvat liittyvät kiinteästi rantaan: geologisten prosessien tuloksena ovat syntyneet hiekkataskut, lohkarevyöt ja rantaan kohtisuoraan pistävät lohkarevyöt (mm Varsanhäntä) Hepolahden Enonperänlahden alueella relatiiviset korkeuserot ovat huomattavasti isommat. Suurimmillaan ne ovat noin 12 m luokkaa ja aluetta voidaan korkeuserojensa puolesta luonnehtia loivaksi mäkimaaksi. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei ole lukuun ottamatta pientä hiekkarantaa. Hepovaaran lähteikkö on geologinen kohde. Kuva 1. Varsanhännän eteläpuolista hiekkarantaa. Kuva 2ab. Vasemmalla tyypillinen rannan lohkarevyö. Kuva Markenniemen eteläpuolelta. Oikealla Aivan suunnittelualueen rajalla sijaitseva rantaan kohden pystysuoraan sijoittuva lohkarevyö

5 3.2 Vesistöt Suunnittelualueen itärajalla Laajanlahteen laskeva Laajanpuro ei ole luonnontilainen se on tosin saanut hieman luonnontilaisia piirteitä. Hepolahden pohjoisrannalla on muutama suo-oja. Hepovaaran korkeimman kohdan eteläpuolella on lähde, jonka ympäristössä on myös tihkupintaa ja rinnesoistumaa. Lentiiran pinta-ala on 18,428 km² (1 842,77 ha). Suurin syvyys on 27 m ja keskisyvyys on 5,52 m. Kokonaisrantaviivaa Lentiiralla on n. 90,16 km. Lentiira on vedenlaatuluokitukseltaan ollut erinomaisessa kunnossa. 3.3 Kasvillisuus Inventointi aloitettiin Laajanlahteen laskevan Laajanpuron kohdalta. Yleisesti voidaan todeta, että Sääskenniemen keskiosassa on lähes kokonaan niemen poikki ulottuva laaja hakkuualue. Laajanlahden rantaa reunustaa kapea noin 10..15 m leveä puustoinen vyöhyke. Mainittu Laajanpuro toimii samalla suunnittelualueen itärajana. Puron reunalla kasvaa melko runsaasti heinälajistoa ja saroja. Lisäksi puron varsialueella etäämpänä Lentiirasta esiintyy mm mesiangervoa, koiranheinää, kultapiiskua, metsäkurjenpolvea. Pajukko reunustaa luhtareunusta. Erityisesti puron suuosat lähellä lahtea ovat sarareunaisia. Kuva 3. Laajanpuron suistoa. Ranta on kivinen ja sarainen. Maisemakuva on kaunis. Kun siirrytään Laajanlahden puolelle Markenniemen alueelle, on puusto lähinnä mäntyvaltaista sekapuuta (ks kuva 3). Männyn ohella esiintyy hieman kuusta ja koivua. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Metsäalue on selvästi talousmetsäkäytössä olevaa. Kenttäkerros on niemialueelle lähes kokonaan mustikkaa. Hieman esiintyy puolukkaa ja kanervaa. Hakkuualueen ja rannan välinen puustoinen vyöhyke on hyvin samantyyppinen koko Laajanlahden alueella. Rantavyöhyke itsessään on kauttaaltaan Laajanlahden puoleisella rannalla kivinen ja lohkareinen. Vyöhykkeellä on myös pieniä hiekkaisia ranta-osuuksia. Hiekkaranta-alueet eivät täytä luonnonsuojelulain mukaisia kriteerejä (ks kartta ja kuvat).

6 Varsanhännän niemen pohjoispuolella on noin 10 m x 3 m kokoinen hiekkatasku. Taskun takana on rannan taustamaa soistuva. Mainittujen lajien lisäksi täällä esiintyy mm ruohokanukkaa, juolukkaa, suopursua, äimäsaraa, jouhisaraa, tupasvillaa, harmaasaraa, jouhivihvilää, lakkaa, suokortetta, vaivaiskoivua, jopa raatetta ja kurjenjalkaa. Hakkuualue on tälläkin kohtaa taustalla. Kuva 4. Tyypillistä metsäkasvillisuutta hakkuualueen ja rannan välissä. Mustikka ja variksenmarja ovat kenttäkerroksen valtalajit. Kuva 5. Rantavyöhykettä Laajanlahden alueen eteläosassa. Taustalla lohkarevyö. Calluna vulgaris, kanerva, 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 1 Ledum palustre, suopursu 2 Vaccinum uligosum, juolukka 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 2 Carex vesicaria, luhtasara 2 Carex canescens, harmaasara 1

7 Jungus filiformis, jouhivihvilä 2 Erophorum vaginatum, tupasvilla 3 Rubus chamaemorus, lakka 2 Betula, nana, vaivaiskoivu 2 Varsanhännän eteläpuolella lohkarerannan taustalla indikoi kasvillisuus lievästi soistuvaa maaperää. Lajisto on edellä kuvatun kaltaista. Myös tällä alueella on hiekkaranta-alue, joka on kooltaan hieman Varsanhännän pohjoispuolista hiekkarantaa pidempi. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi kaunis rantaa vasten kohtisuuntainen lohkarevyö, joka lienee Varsanhännän tapainen muinaisen aalto- ja glasifluviaalitoiminnan aikaansaama muodostuma (ks kuva 5 edellä). Hepolahden puoleisessa rannalla inventointi aloitettiin alueen etelärajan tuntumasta. Rantaviivan tuntumassa on puusto pääosin nuorta tuoretta kangasmetsää ja vähitellen Hepolahden puolella lehtipuuvaltaista sekametsää. Koivun ja harmaalepän ohella esiintyy kuusta ja pihlajaa. Täällä kasvillisuus on hieman monipuolisempaa. Lehtipuusto on noin ranteen vahvuista. Rannassa on pieni hiekkatasku Heponiemen puoleisessa reunassa kaava-aluetta. Kuva 6ab. Vasemmalla tyypillistä harvennettua lievästi soistuvaa rantaa Hepovaaran kohdalla. Oikealla kuva hieman lähempää Hepolahden suuta. Lähde kuvasta oikealle ylempänä rinteessä. Puusto on tavanomaista. Kuva 7ab. Hepolahden suuosaa. Ranta on kovapohjainen. Oikealla Hepolahti pohjukasta nähtynä. Lahdella havaittiin laulujoutsen 4 poikasen kanssa. Lisäksi lahdelta pyrähti lentoon viiden isokoskelon parvi. Lähteen ympäristön kasvillisuus ei merkittävästi erotu muusta kasvillisuudesta. Kenttäkerros on lähes kokonaisuudessaan mustikan dominoimaa ylempänä rinteessä on myös variksenmarjaa ja puolukkaa. Jonkin verran on nuorta lehtipuuta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny; puusto on selvästi talousmetsäkäytössä olevaa. Puuston latvuksessa ei esiinny monikerroksellisuutta. Ranta on myös Hepolahden puolella kivinen ja lohkareinen, paikoin rannassa on saraa. Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1

8 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Ledum palustre, suopursu 2 Calluna vulgaris, kanerva, 1-3 Hepolahden pohjukassa esiintyy mm mustikka, juolukka, lakka, suokorte, äimäsara, juolukka, lakka, karpalo jne. Pohjukka on lievästi soistuva. Lahden pohjoisrannalla on tehty hakkuita. Rannan läheisyydessä on metsäkasvillisuus pääosin mänty-kuusivaltaista tuoretta kangasta. Harvennushakkuita oli menossa kesällä 2013. Lehtipuuta on vähäisessä määrin sekapuuna ja puusto on nuorta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Kun kuljetaan pohjoisrantaa länteen päin, alkaa maaperä hieman kuivua ja mänty alkaa runsastua. Lähellä lahden suuosaa on jossain määrin rinnesoistumaa. Kun siirrytään Enonperänlahden puolelle, muuntuu rantavyöhyke lohkareiseksi. Hieman niemen pohjoispuolella on pieni hiekkatasku. Toinen hiekkatasku sijaitsee aivan suunnittelualueen pohjoisrajalla. Laajat hakkuut ulottuvat lähelle rantavyöhykettä koko Enonperänlahden puoleisella rannalla. Hakkaamaton rantarinne on pääosin mäntyä tai koivua. Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Luzula pilosa, kevätiippo 1 Calluna vulgaris, kanerva, 1-2 Ledum palustre, suopursu 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Ebilobium angustifolium, maitohorsma 1 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1-2 Kuva 8ab. Tyypillistä Hepolahden pohjoisrannan kasvillisuutta. Puusto on tasaikäistä, verraten nuorta talousmetsää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. 3.4 Maisema Laajanlahden puoleisella rannalla rantaviiva on mutkainen koostuen pienten niemien väliin jäävistä kaarevista lahdista, jotka ovat lohkareisia tai kivisiä. Myös lyhyttä hiekkarantaa esiintyy kahdella

9 paikalla (ks. edellä). Maisemakuvan kannalta kaikkein merkittävimmät näkymät tai maisemakokonaisuudet ovat Laajanpuron suistoalue ja vielä merkittävämpänä Varsanhännän kapea niemi. Niemi lienee syntynyt postglasiaalisten rantavoimien työn tuloksena. Hepolahti on kapea vuonomainen lahti, joka muodostaa kauniin maisemallisen kokonaisuuden. Kaunis saravyö reunustaa lahden rantoja. Enonperänlahden puoleinen ranta on lohkareinen, jyrkähkösti viettävä ja pieni hiekkatasku sijaitsee eteläosassa. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei ole. Hakkuut näkyvät paikoin vesialueelle. Kuva 9. Laajanpuron suuosaa. Maisemakuva on kaunis. Kuva 10. Enonperänlahden puoleista rantaa. Rantaa reunustaa kaunis lohkarevyö. Taustan hakkuut näkyvät paikoin selvästi vesialueelle (ks myös seur. kuva).

10 Kuva 11. Hakkuut ovat ulottuneet lähelle rantaa. 3.5 Eläimistö Eläimiston linnuston kannalta merkittävin kokonaisuus muodostuu Hepolahdesta. Inventointiajankohtana lahdella oli laulujoutsenpari, jolla oli neljä poikasta. Lisäksi muutonaikaisia levähtäjistä lahdella mainittakoon neljän linnun sinisorsaparvi ja viiden yksilön isokoskeloparvi. Yksinäinen tavi uiskenteli lahden länsiosassa. On todennäköistä, että lahdella on merkitystä muutonaikaisena levähdys- ja ruokailupaikkana ja myös pesimälahtena. Sääskenniemen ympäristössä esiintyy lähinnä talousmetsien lintuja, kuten metsäkirvisiä, rantasipejä, västäräkkejä, hömötiaisia, leppälintuja sekä teeriä, metsoja, pyitä ja mahdollisesti myös riekkoja. Vesilinnuista tyypillisiä ovat telkkä, tukkakoskelo ja isokoskelo sekä kuikka. Myös joutsenia tapaa usein. Tämän työn yhteydessä tehtiin havainnot sekä laulujoutsenesta että isokoskelosta. On todennäköistä, että Lentiiran laajat avovedet ovat lähimailla pesivien kaakkureiden ruokapaikka. Lentiiran pesimälinnustoon kuuluvat myös kalatiira, kala- ja naurulokki sekä harvinaistuva selkälokki. Sääksi käy järvellä saalistelemassa. 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia tai alueellisissa luontoinventoinneissa mainittuja alueita. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät

11 Suunnittelualueella ei ole LSL tarkoittamia elinympäristöjä. Suunnittelualueella on kolme hiekkataskua tai rantaa, mutta niitä ei voi pitää luonnonsuojelulain mukaisina kohteina vähäisen kokonsa vuoksi. Lisäksi suunnittelualueelle ulottuu kaksi muuta hiekkataskua. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Suunnittelualueella ei esiinny metsälain kohteita kuin yksi: Hepovaaran rinteen lähdealue. Sen ympäristössä on lisäksi tihkupintaa. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ): alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Suunnittelualueelta ei löydetty edellä mainittuja luontotyyppejä. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat

12 ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueelta ei löydetty edellä esitettyjä arvokkaita elinympäristöjä tai luontotyyppejä. Lisäksi tässä yhteydessä tulee huomioida Laajanpuro. Etenkin sen suistoalueella on maisemakuvallista arvoa ja mahdollisesti myös merkitystä vesilinnuston kannalta. Hepolahti on myös linnustollisesti huomionarvoinen alue. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et.all (2008) mukaan Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ja muut 2008) mainittuja luontotyyppejä. 6. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Taulukko 3: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji DIR UHEX EVA teeri Tetrao tetrix X NT laulujoutsen Cygnus cygnus x LC metso Tetrao urogallus x NT Yhteensä 3 3 Lisäksi paikallishavaintojen mukaan ainakin kalasääski kalastaa järvellä sekä mahdollisesti myös kaakkuri käy ruokailemassa avonaisilla selillä. 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista.

13 Kohde Maankäyttösuositus 1abc. Hiekkarannat- ja taskut Hiekkaranta-alueet tulisi säilyttää nykytilaisena, mutta esteitä kuulumiselle rakennuspaikkoihin ei ole 2. Laajanpuro maisemallisesti huomionarvoinen; ma-rajaus, ehkä myös linnustollista mrkitystä 3. Hepolahti kaunis lahti, jolla ainakin merkitystä linnuston muutonaikaisena levähdysalueena. Laulujoutsenen pesimäaluetta (luo-rajaus rantaa pitkin) 4. Lähde Metsälain mukainen kohde; ympäristössä myös tihkupintaa (MY +ge rajaus). Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät varsinaisen luonnonsuojelualueen perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan voimakkaana laajojen metsäkäsittelytoimen kautta. Rakentamisen voimakkaaseen rajoittamiseen ei täten ole tarvetta. Huomioitavana asiana rakennusten sijoittelussa tulisi huomioida niemien hiekkaranta-alueet ja lohkareikot siten, että rakentamista niille pyrittäisiin välttämään. Suunnittelualueiden luokittelussa olemme käyttäneet jakoa viiteen luokkaan luontoarvojen perusteella. Luokkajako on jossain määrin subjektiivinen, mutta pyrkimyksenä on ollut huomioida luonnontilaisuutta, puuston ikärakennetta ja lajivalikoimaa, geomorfologiaa ja maisemakuvaa ja näiden yhteisvaikutusta. Käytetyt luokat ovat: arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luontoarvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) 1.hiekkarannat ja taskut arvoluokka 2 GEO (geologia) 2. Laajanpuro arvoluokka 2 LUO (maisema+linnusto) 3. Hepolahti arvoluokka 2 LUO (linnusto; pesimä ja levähdys) 4. lähde arvoluokka 2 GEO (luonnontilainen) Muilta osin suunnittelualue sisältyy arvoluokkaan 1; (tavanomainen luonnonympäristö). Myöskään pysyviä maisema- tai luontovaurioalueita ei alueella esiinny. 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ranta-alueiden hakkaamaton metsäkasvillisuus on lähes kauttaaltaan tavanomaista ihmistoiminnan muovaamaa mäntyvaltaista kangasmetsää. Laajat metsänkäsittelytoimet ovat myös tyypillisiä suunnittelualueelle Lentiiran ranta-alueilla on nykyisellään runsaasti loma- ja pysyvää asutusta. Ranta-asemakaavassa osoitettava uusi väljä rantarakentaminen ei merkittävästi lisää haitallisia ympäristövaikutuksia järviympäristöön nykytilanteeseen verrattuna, koska metsän käsittelytoimet ovat olleet laajoja, ja säilytetty puusto on tavanomaista talousmetsää. Kokonaisuutena lisärakentaminen ei aiheuta merkittävää lisähaittaa alueen luontoarvoille.

14 Sauvossa 15. lokakuuta 2013 Jari Hietaranta EKOTONI KY