Autenttisen verkko-opetuksen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen

Autenttisen verkko-opetuksen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen 28.3.2008 Irja Leppisaari Leena Vainio 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 1

Tavoitteet perustuvat arviointiprojekti 2007 tuloksiin Projektin loppuraportti Leppisaari, I. & Vainio, L. (2007).:VirtuaaliAMK:ssa tuotettujen sisältöjen pedagoginen vertaisarviointi virtuaalisena henkilöstökoulutuksena - Verkkomentorointikonseptin kehittäminen Saatavilla: http://www2.amk.fi/esr_raportit/mentorointiprojekti_ii.pdf Pedagogisen laadun arviointitulokset: Vainio, L. & Leppisaari, I. (2008).: Virtuaaliammattikorkeakoulun opintojaksojen verkkopedagoginen laadun arviointi Mentorointipilotti2 Saatavilla: http://www2.amk.fi/julkaisut/leppisaari_vainio_virtamkopintojaksoj en_arviointi_2008.doc 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 2

Opettajat oppivat verkostoyhteistyöss ssä ja kehittämisprojekteissa VirtuaaliAMK:ssa on tehty viime vuosina useita tutkimuksia (esim. Leppisaari, Vainio & Tenhunen 2007), joiden tulokset osoittavat opettajien oppineen laajamittaisessa verkostoyhteistyössä omaa työtään hyödyttäviä verkkopedagogisia taitoja, uusien virtuaalisten työkalujen käyttöä, verkostoyhteistyön taitoja sekä hyödyntäneen erityisen vahvasti kollegiaalisen asiantuntijuuden kehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia. 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 3

Kehittämistarpeita Tutkimukset (esim. Leppisaari & Vainio 2006; Leppisaari et al 2007) ovat osoittaneet myös tarpeen kehittää uudenlaisia, asiantuntija- ja vertaismentorointia hyödyntäviä täydennyskoulutuksen muotoja verkko-opettajien verkostoitumista kaivataan arviointiprojektissa nousi esille toive saada palautetta ja arviointia omista verkkototeutuksista ja ehdotettiin toteutettavaksi arviointia aidossa oppimis- ja opetusprosessissa, jossa voitaisiin havainnoida toisten opetusta ja saada vertaispalautetta omasta opetuksesta 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 4

Autenttisuusprojektin tavoitteet 2005-2007 on VirtuaaliAMK:n verkkopedagogiikka ja tutkimus - piloteissa tuettu oppimisaihioiden ja opintojaksojen pedagogisesti laadukasta tuottamista sekä pedagogisen laadun arviointia. Laajan sisällöntuotantovaiheen seurauksena yhteistä materiaalivarantoa on v. 2008 panostetaan puolestaan laajempaan verkko-opetuksen toteuttamisen näkökulmaan. VirtuaaliAMK-strategiassa (2008-2010) linjataan, että opettajille tulee tarjota edellytykset suunnitella verkkototeutuksia ja toimia verkkototeutusten ohjaajina. Toteutusten tuottamista tukemalla annetaan opettajille työkaluja kehittää verkkopedagogisia valmiuksiaan ja verkko-ohjaus- ja -opetustyötään monimuotoisissa, erilaisia digitaalisia työvälineitä hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Projektin tavoitteena on tukea VirtuaaliAMK:n toimijoita tuottamaan autenttista oppimista edistäviä verkkotuettuja toteutuksia. 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 5

Autenttisuus AMK-verkkopedagogiikan helmenä Verkkopedagogiikan kehittäminen ja laadukkaan opetuksen toteuttamisen tukeminen ovat avainasemassa verkko-opetuksen jalkauttamisessa korkeakouluihin. Autenttisuus ja työelämänäkökulma asiantuntijuuden kehittämisessä on ammattikorkeakoulun verkkopedagogiikan erityispiirre ja -haaste. Autenttisella verkko-opetuksella viitataan opetukseen ja opiskeluun ympäristössä, joka tarjoaa oppijalle mahdollisuuden harjoittaa aidoissa työtilanteissa käytettäviä työtapoja, menetelmiä, kognitiivisia prosesseja sekä hyödyntää autenttisia lähteitä ja materiaalia (Leppisaari, Silander & Vainio 2006). 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 6

Autenttisuuden elementit Autenttista oppimista tukevan verkko-opetuksen kehittämisessä sovelletaan teoreettisena viitekehyksenä Herringtonin & Oliverin (2000) luomia yhdeksää autenttisen oppimisen elementtiä: 1) Autenttinen konteksti, todellisen työelämän ongelmat (Authentic context), 2) Autenttinen toiminta ja tehtävät (Authentic activity), 3) Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin (Expert performances), 4) Monipuoliset ja moniammatilliset näkökulmat (Multiple perspectives), 5) Kollaboratiivinen tiedonrakentelu (Collaboration), 6) Reflektio (Reflection), 7) Artikulaatio, tietämyksen sanoittaminen, ilmaiseminen ja jakaminen eri menetelmin (Articulation), 8) Ohjaus, valmennus ja mentorointi (Coaching and scaffolding) sekä 9) Autenttinen arviointi (Authentic assessment). 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 7

Autenttisuudella vahvistetaan verkko- opetuksen mielekkyyttä ja vastataan työel elämän n tarpeisiin Edellä mainittuja 9 autenttisuuden elementtiä tukevia pedagogisia toimintatapoja kehittämällä ja teknologisten työkalujen käyttövalikoimaa laajentamalla vastataan juuri niihin epäilyihin, joita on esitetty verkossa toteutettavan opetuksen mielekkyyttä kohtaan. Verkko-opetus voi olla työelämälähtöistä, käytäntöä ja teoriaan integroivaa. Verkko-opetuksessa voidaan tukea opiskelijan oppimista mielekkäällä, aktiivisella asiantuntijaohjauksella sekä hyödyntämällä vertaisohjausta. Sen avulla voidaan rakentaa oppijan tarpeiden mukaan sekä yksilöllisiä oppimispolkuja että yhteisöllisiä oppimiskokemuksia. 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 8

Autenttisuuden edistäminen haasteena sisällöntuotannolle opetuksen ja ohjauksen toteuttamiselle (sisältäen esim. pedagogiset toimintamallit) opetuksessa käytettäville digitaalisille työkaluille opettajien verkkopedagogisen osaamisen kehittämiselle verkkopedagogiselle tutkimus- ja kehitystyölle ja sen integroimiselle T&K-toimintaan verkko-opetuksen laadunarvioinnille 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 9

Autenttiset caset Casien kautta mallinnetaan autenttisten verkkomateriaalien ja toteutusten elementtejä ja mallien avulla tuetaan uusia sisällöntuotantohankkeita ja verkkototeutuksia. Etelä-Karjalan AMK, Kirsti Sandell ja Anneli Hartikainen: Lonkka paremmaksi Elämä helpommaksi Oulun AMK: Tiina Tervaskanto-Mäentausta: Kansanterveystyö ja moniammatillinen yhetistyö Vaasan AMK, Mira Pihlaja: Leading Multicultural Networks Lahden AMK, Johanna Halonen: Information Systems Analysing and Desing Jyväskylän AMK, Linda Saukko: Ruotsi Stadia AMK, Raisa Koivusalo-Kuusivaara: Viestinnän perusteet Kajaanin AMK, Pekka Tervonen: Vienti- ja tuontitoiminta Keski-Pohjanmaan AMK, Kaija Arhio ja Marja-Liisa Kaakko: Yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan suunnittleu Hämeen AMK, Leena Mäkinen: Yrityksen rahoitustoiminta Pirkanmaan AMK, Tuija Salo: Kehityspsykologian verkkokurssi Humanistinen AMK, Erja Anttonen: Sukupuoli ja media Kemi-Tornion AMK, Annette Suopajärvi: Anatomia ja fysiologia Arcada AMK, Marie-Louise Paqvalen ja Tore Ståhl: Social- och hälsövård 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 10

BENCHMARKING Autenttista oppimista tukevan verkko- opetuksen kehittämist mistä tuetaan hyvien käytäntöjen benchmarkkauksen keinoin Benchmarking-projektin tavoitteena on tukea VirtuaaliAMK:n toimijoita tuottamaan autenttista oppimista edistävi viä verkkototeutuksia. Keskeinen lähde (sovellettu): Seppo Saari: Benchmarking -hanke 2007. KKA. 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 11

Benchmarking systemaattinen tapa oppia Ei ole yhtä benchmarking määritelmää ja menetelmää, benchmarkingit muodostavat käytäntöjä, jotka ovat vaihtelevia. Benchmarking-menetelmää on paremminkin syytä kuvata kuin yrittää pitävästi määritellä. Koko arviointiprosessi rakentuukin yleensä toimijoiden tarpeista. Oppia itseltä - systemaattisesti Oppia toiselta systemaattisesti Benchmarking-arviointia käytetään etsittäessä oman toiminnan parantamiseen vertailukohtia tai uusia näkökohtia. Benchmarking menetelmän väljyys vs. oppimista tarpeeksi tukeva strukturointi 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 12

Kaksisuuntainen kohde, kaksisuuntainen oppiminen B Y H T E I S Ö Olemme hyviä, haluamme olla parempia Meillä on halu oppia ja kehittyä Haemme parhaat vertailukohteet Olemme hyviä, haluamme olla parempia Meillä on halu oppia ja kehittyä Haemme parhaat vertailukohteet 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 13 B Y H T E S Ö

Parhaiden käytk ytäntöjen benchmarking avoin vuorovaikutus muiden toimijoiden kanssa Benchmarkingissa arvioidaan, opitaan ja kehitetään yhdessä vertaisten kanssa yhdessä VERTAISOPPIMINEN Se on usein vastavuoroista, jolloin osapuolilla on samanaikaisesti käytettävissä sekä sisäpuolisen (internal) että ulkopuolisen (external) näkökulmat Benchmarkingin arviointikohteet / avaintekijät määritelty autenttisen oppimisen elementit Benchmarkingissa ei vain vastaanoteta arvioita vaan ollaan itse reflektiivisiä toimijoita Arvioitsijana ja arvioitavana oleminen ja roolien vaihtuminen auttaa näkemään 'toisen' kannalta On hyväksi todettujen käytäntöjen etsimistä Se voi johtaa myös kumppanien kanssa jatkoyhteistyöhön Benchmarking jättää hyvien käytäntöjen ja menetelmän soveltamisen toimijoille itselleen 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 14

Erityisen hyvän n yhdessä oppimista Sen oleellisia osia ovat neuvottelu, yhteistyö ja kehittäminen. Benchmarking ei ole paremmuuteen asettamista tai asioiden selvittämistä ilman parantamista. Se on 'erityisen hyvän' tunnistamista ja sen ymmärtämistä, miten se on saavutettu. Benchmarking tarjoaa paperiarviointien sijasta vuorovaikutusta, mahdollisesti innostavia vaikutteita ja parhaimmillaan yhteisen oppimisen kokemuksia. Oppimiselementti on motivointia ja sitoutumista lisäävä. Kumppanit ovat benchmarkingissa tasaveroisia Se on menestyksellisen toiminnan soveltamista omassa kontekstissa Parhaiksi todettujen toimintatapojen hyödyntäminen ja seuranta 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 15

Mitä voimme oppia toisiltamme Miten benchmarking partnerit toteuttavat prosessin 1. Arvioidaan omat toteutukset autenttisuuden kriteerien avulla ja mietitään sen pohjalta kysymykset tapaamiseen 2. Vaihdetaan parin kanssa kysymykset etukäteen. Valmistaudutaan tapaamiseen ja kysymyksiin ja mietitään mikä aineistosta esitetään (esitykseen aikaa 20 minuuttia keskusteluun 20 min/case) 3. Tavataan virtuaali-istunnossa. Benchmarking-tilanteessa parit esittelevät omat verkko-opetusratkaisunsa ja käyvät yhteisen arviointikeskustelun Tulosten tai prosessien vertailu toisiinsa ja autenttisen oppimisen elementteihin. Vaihdetaan kokemuksia partnerin kanssa käydään / kummankin kysymykset systemaattisesti läpi - tehdään tilanteen mukaisia kysymyksiä Analysoidaan eroja, vahvuuksia ja puutteita 4. Muut osallistujat kirjaavat havaintojaan esityksen aikana osallistuvat keskusteluun 5. Asetetaan kehittämisen tavoitteet, jotka kirjataan näkyviin joko istunnon aikana tai jälkikäteen 6. Tulosten toimeenpano. Saatujen ideoiden/informaation soveltaminen ja muuttaminen käytännön toimiksi. 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 16

Jatkuvaa parantamista Benchmarking sisältää vertailuelementin, joka saavutetaan yhteisten tarkasteltavien kohteiden perusteella. Autenttisen oppimisen elementit avautuvat vuoropuhelussa tarkasteltaessa opetuskäytänteitä yhdessä. Benchmarkingissa on vahva oppimisen elementti tavoitteena omien käytäntöjen parantaminen. Benchmarking vaatii aikaa ja on parhaimmillaan, jos se jatkuu arvioinnin jälkeen. Oppimiselementin saavuttamiseksi prosessin omistajuus on tärkeä. Benchmarking on jatkuva toimintatapa - ei kertaprojekti Samalla projektissa testataan ja kehitetään pääosin virtuaali-istuntoina ja sosiaalisen median työmenetelmillä toteutettavaa benchmarkkaus -toimintamallia opettajien autenttisen oppimisen edistämisessä. 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 17

Prosessia tukevia työkaluja Autenttisen oppimisen arviointikriteerit (ks. erillinen lomake) Halutessanne voitte hyödyntää ja soveltaa myös koontimatriisia (ks. erillinen taulukko) Ninq sosiaalisen median työkaluna 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 18

Tutkimustoiminnan kehittäminen Kartoitetaan autenttista oppimista tukevan verkko-opetuksen tilaa amk:eissa ja kootaan ja levitetään ao. kansainvälisiä hyviä käytänteitä Kehitetään ammattikorkeakoulun T&K-toiminnan malleja Yhdistetään kansainvälisiä toimijoita mukaan ja mahdollisuuksien mukaan tehdään vertailevaa tutkimusta Leppisaari ja Vainio tekevät projektin eri osa-alueista toiminta-/ kehittävää tutkimusta, myös yhdessä muiden tutkijoiden ja asiantuntijatahojen (erityisesti ylempi AMK -tutkinnot, KEVER, AVERKO (ohjausarviointi), elearningcentre, Virtuaaliyliopisto, AOKK:t) Mitä toimenpiteitä autenttisen oppimisen edistäminen verkko-opetuksessa edellyttää? Mitkä ovat autenttisen oppimisen hyviä käytänteitä verkkoopetuksessa? Arviointi- ja tuotekehitystutkimuksen tulosten esittely seminaareissa ja konferensseissa Aihepiirin tutkimusverkostojen rakentaminen Tehdään julkaisu autenttisista caseista 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 19

Projektin resurssit ja eri osapuolten tehtävät, t, toimintamalli Rahoitus OPM Hankkeen vetäjinä toimivat yliopettaja Irja Leppisaari ja kehittämispäällikkö Leena Vainio Hankkeeseen pyydetään arvioitavat autenttiset caset (autenttista oppimista tukevan verkko-opetuksen hyvät käytännöt) kaikilta ammattikorkeakouluilta ja benchmarkkaus -prosessiin ovat kaikki ammattikorkeakoulujen edustajat tervetulleita Projekti ei maksa osallistujille osallistumiskustannuksia, kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 20

Aikataulua HELMIKUU Kerätään caset kirje VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöille Valmistellaan arviointikriteerit Valmistellaan yhteisöllisen työskentelyn mahdollistava virtuaaliympäristö MAALISKUU Valitaan caset Projektin alkuseminaari verkossa pe 28.3. klo 12.30-15.30 Kuvaukset caseista verkkoon Alkukysely HUHTI-TOUKOKUU Virtuaaliset benchmarkkausistunnot pe 4.4, ke 9.4, ti 22.4, pe 9.5, pe 16.5 ja ti 27.5 Osallistujille tutkimuskysely autenttisuudesta ja toimintamenetelmästä 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 21

Aikataulua KESÄ-ELOKUU Benchmarkkauksen tulosten perusteella jatkokehittäminen ja yhteenvedot (casien esittelijät) Haastattelut casien toteuttajille ja heiltä 2-3 sivun yhteenveto Tutkimusaineiston analysointia ja tutkimusartikkelin kirjoittamista SYYSKUU Syyskuussa yhteenvedot englanninkielelle Arviointikeskustelu autenttisuudesta Ass. Prof. Jan Herringtonin kanssa 25.9.2007 - Herringtonin asiantuntijaluento 25.9. Kokkolassa Oppimisella innovaatiokyvykkyyteen konferenssissa sekä virtuaalinen istunto klo 14-16 - Osallistujille tutkimuskysely autenttisuudesta ja toimintamenetelmästä 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 22

Aikataulua LOKAKUU Loppuseminaari VirtuaaliAMK päivien yhteydessä Tutkimusaineiston analysointia ja tutkimusraportin ja -artikkelin kirjoittamista MARRASKUU Osallistuneilta kommentit raporttiin, Tutkimusta, julkaisu caseista JOULUKUU Tutkimusta, tutkimusartikkeli, loppuraportointia 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 23

Projektin tulokset Esimerkkejä ja hyviä käytänteitä autenttisesta oppimista tukevasta verkko-opetuksesta ja niistä koottuja autenttisuuden elementtejä 13 benchmarkkausprosessissa kollektiivisesti analysoitua casea Autenttista oppimista tukevan verkko-opetuksen arviointikriteeristöt Virtuaalinen benchmarkkausmalli ja siihen liittyvät työkalut ja käytänteet Benchlearning - vertaisoppimista ja asiantuntijuuden kollektiivista jakamista Virtuaalisten työvälineiden käytön osaamista Verkko-opetuksen konferenssipäivä Kokkolassa 25.9.2008 pidettävässä Oppimisella innovaatiokyvykkyyteen konferenssissa, Loppuseminaari VirtuaaliAMK -päivien yhteydessä Loppuraportti, julkaisu caseista, tutkimusartikkeleita (2 kpl) 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 24

Autenttista oppimista käsittelevk sittelevää kirjallisuutta: Autenttisuus-sivustoja: http://edserver2.uow.edu.au/~janh/elearn/site/authentic%20design.html http://edserver2.uow.edu.au/~janh/assessment/authentic%20assessment.html Barab, S.A., Squire, K.D. & Dueber, W. 2000. A co-evolutionary model for supporting the emergence of authenticity. Educational Technology Research and Development 48(2), 37-62. Bennett, S., Harper, B. & Hedberg, J. 2002. Designing real life cases to support authentic design activities. Australian Journal of Educational Technology 18(1), 1-12. Bonk, C. J., Kim, K., Zeng, T. 2006. Future directions of blended learning in higher education and workplace settings. In Bonk, C. J. & Graham, C. R. (Eds.) Handbook of blended learning: Global Perspectives, local designs. San Francisco, CA: Pfeiffer Publishing. Boud, D. 2006. Creating the space for reflection. In D. Boud, P. Cressey & P. Docherty (Eds.) Productive reflection at work. London and New York: Routledge, 158-169. Fullerton, H. 2003. Observation of teaching. In H. Fry, S. Ketteridge & S. Marshall (Eds.) A Handbook for Teaching and Learning in Higher Education. Enhancing academic practice. London and New York: RoutledgeFalmer, 226-241. Garrison, D. R. & Anderson, T. 2003. E-Learning in the 21st Century. A Framework for Research and Practice. London and New York: RoutledgeFalmer. Hakkarainen, K., Paavola, S. & Lipponen, L. 2003. Käytäntöyhteisöistä innovatiivisiin tietoyhteisöihin. Aikuiskasvatus, 4-13. Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S. & Lehtinen, E. 2004. Communities of Networked Expertise. Earli. Amsterdam: Elsevier. Herrington, J. & Oliver, R. 2000. An instructional design framework for authentic learning environments. Educational Technology Research and Development 48, 23-48. 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 25

Herrington, J. 2006. Authentic elearning in higher education: Design principles for authentic learning environments and task. E-Learn 2006 World Conference on E-Learning in Corporatte, Government, Healthcare, & Higher Education. CD. October 13 17.2006. Honolulu, Hawaiji, USA. Herrington, J., Oliver, R. & Reeves, T. C. 2003. Patterns of engagement in authentic online learning environments. Australian Journal of Educational Technology 19(1), 59-71. Herrington, A. & Herrington, J. 2006. Authentic Learning Environments in Higher Education. Information Science Publishing. Jaakkola, T. 2004. Anna oppijan kohdata opittavan ilmiön monimutkaisuus. Teoksessa L. Ilomäki (toim.) Opi ja onnistu verkossa aihiot avuksi. Käsikirja opettajille, kouluttajille ja tekijöille. Helsinki: Opetushallitus, 73-75. Jonassen, D. 1995. Supporting communities of learners with technology: a vision for integrating technology with learning in schools. Educational Technology 35(4), 60-63. Kahne, J. & Westheimer, J. 2000. A Pedagogy of collective action and collective reflection. Preparing teachers for collective school leadership. Journal of Teacher Education 51(5), 372-383. Klasen, N. & Clutterbuck, D. (2004). Implementing Mentoring Schemes. Oxford: Elsevier. Korhonen, V. 2005. Kehittävää työelämäorientaatiota tukeva ohjaus. Teoksessa A-R. Nummenmaa, M. Lairio, V. Korhonen & S. Eeerola (toim.) Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä Tampere University Press. Lave, J. & Wenger, E. 1991. Situated learning. Legitimate peripheral participation. Cambridge; Cambrige University Press Tuomi-Gröhn, T., Engeström, Y. & Young, M. 2003. From Transfer to Boundary-crossing Between School and Work as a Tool for Developing Vocational Education: An Introduction. In T. Tuomi-Gröhn & Y. Engeström (Eds.) Between school and work: New perspectives on transfer and boundary-crossing. Amsterdam: Pergamon, 1-15. Tynjälä, P. 2003. Oppiminen ja koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja5(3), 8-20. Tynjälä, P., Välimaa, J. & Sarja. A. 2003. Pedagogical perspectives on the relationships between higher education and working life. Higher Education 46: 147-166. 2.4.2008 Tynjälä, P., Kekäle, T.& Heikkilä, J. 2004. Copyright Työelämälähtöisyys VirtuaaliAMK koulutuksessa. Teoksessa E. Olkkonen 26 (toim.) Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto toeteutuksia ja kokemuksia. Julkaisu 2. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna.

VirtuaaliAMK:uun liittyvää tutkimusta: Leppisaari, I., Vainio, L. & Tenhunen, M-L. (2007). What Did the Teachers Learn in the Virtual Networking Project? - Experiences of Teacher Growth in the Content Production of the Finnish Virtual Polytechnic. In C. Montgomerie & J. Seale (Eds.), Proceedings of World Conference on Educational Multimedia, Hypermedia and Telecommunications 2007. Chesapeake, VA: AACE, 2359-2368. Leppisaari, I. & Vainio, L. (2007). Teachers as Peer Evaluators of Learning Object Pedagogical Quality in the Virtual Polytechnic. Paper to be published in the Proceedings of ECUCAUSE Australasian conference April 29-May 2, 2007, Melbourne, Australia. Leppisaari, I. & Vainio, L. (2006a). Initiating online mentoring as a pedagogical support for content producing teams. In T. Reeves & S. Yamashita (Eds.), Proceedings of World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2006, October 13-17, 2006. Honolulu, Hawaii. Chesapeake, VA: AACE, 1306-1314. Leppisaari, I. & Vainio, L. (2006b). Online mentoring - to developing teachers' online pedagogy expertise in content producing teams. In C.Crawford et al. (Eds.), Proceedings of Society for Information Technology and Teacher Education International Conference 2006, March 20-24, 2006, Orlando, USA. Chesapeake, VA: AACE, 2314-2321. 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 27

VirtuaaliAMK:uun liittyvää tutkimusta: Leppisaari, I., Vainio, L., Kleimola, R., Hartnell-Young, E. & Makino, Y. (2006). Comparing online mentoring cases in educational contexts in Finland, Australia and Japan. In Proceedings (CD-ROM) of EMCC, 13th Annual European Mentoring and Coaching Council Conference, November 1-3, 2006, Köln, Germany. Leppisaari, I., Silander, P. & Vainio, L. (2006). Autenttinen oppiminen ammattikorkeakoulun virtuaaliopetuksen haasteena. In M. Ylikarjula (Ed.) Ihmettelyä ja oppimista tutkimuksen äärellä. Opettaja oman työnsä tutkijana - Symposium III Articles. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, A. Tutkimusraportteja - Forskningsrapporter, Kokkola, 17 36. Vainio, L. & Leppisaari, I. (2007a). e-mentorointi tukemassa asiantuntijaksi kehittymistä. Teoksessa J. Saarinen, L. Vainio & T. Varis (toim.) Verkossa opitaan tuloksia Digital Learning Lab -tutkimushankkeesta. HAMK-julkaisuja 2/2007, Hämeen ammattikorkeakoulu, 81 99. Saatavilla: http://dll.hamk.fi/tutkimus/pdf/verkossa_opitaan.pdf Vainio, L. & Leppisaari, I. (2007b). Virtuaaliopetuksen laatu syntyy kokemuksista ja tekemällä. Available: www.puikkari.fi/sisalto/artikkelit- 1/tiedostot/Virtuaaliopetuksenlaatu.pdf Leppisaari, I. (2006). Vertaisarvioinnin avaamia näkymiä oppimisaihioiden pedagogisesta laadusta - Virtuaaliammattikorkeakoulun ristiinarviointi keväällä 2006. Saatavilla: www.virtuaaliamk.fi/fi/index/palvelut/ verkostouutiset/p_55.html 2.4.2008 Copyright VirtuaaliAMK 28