Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen, 23.4.2015
Esityksen sisältö Neuvottelujen tuloksista ja tilanteesta Maiden ilmoitukset Pariisiin Loppuvuoden näkymät 24.4.2015 2
Neuvottelujen tuloksista ja tilanteesta 24.4.2015 3
Päästöjen vähentäminen 2013 2020
Vihreä ilmastorahasto Perustettu 2010 COP-16:ssa Cancunissa Kööpenhaminan kokouksessa 2009 sovittu sitoumus virallistettiin Perustamisasiakirja ja julkistus COP-17:ssa Durbanissa 2011 Lokakuu 2013: rahaston johtokunta sopii 14 alustavaa tulosaluetta liiketoimintakehykseen 2014: resurssien mobilisointi kaudelle 2015-2018 3.4.2015 koossa yhteensä 10,2 Mrd USD, Suomen osuus 80 milj. EUR www.gcfund.net
UNFCCC: Pariisissa (COP 21) 2015 kattava, kaikkia maita koskeva ilmastosopimus vuodesta 2020 eteenpäin Kioton pöytäkirjan 1. velvoitekausi Kioton pöytäkirjan 2. velvoitekausi 2013-2020 Uusi sopimus 2020 -> 2008 2012 2020 Päästövähennysvelvoite KP:n teollisuusmaaosapuolilla Ei-sitovia toimia muilla osapuolilla Päästövähennyssitoumus kaikilla osapuolilla
Durbanin mandaatti 2015 sopimukselle YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen alainen sovelletaan kaikkiin muoto pöytäkirja, muu oikeudellinen instrumentti, tai sovittu lopputulos, jolla lainvoimaa kunnianhimon tasoa nostetaan mm. IPCC:n tulokset huomioonottaen sopimusneuvotteluihin liittyy 2012 2015 työohjelma kunnianhimon parantamiseksi
Lähde: OECD/IEA, 2014
Liman T1 kokouksen päätulokset 2014 Lima call for climate action, ts. päätös etenemisestä ennen Pariisia ja sen jälkeen: a. Kansallisten panosten kattavuus ja sitovuus b. Kansallisista panoksista annettavat tiedot c. Kansallisten panosten julkaiseminen ja käsittely d. Toimet päästöjen hillitsemiseksi ennen 2020 Liman luonnos : Pariisin sopimuksen keskeisten elementtien kartoitus ja ratkaisuvaihtoehtojen kirjaaminen Ilmastorahoituspäätökset pitkän aikavälin rahoitus vihreä ilmastorahasto pysyvän rahoituskomitean raportti GEF:n ohjintapäätös rahoitusmekanismin 5. arviointi Vahingot ja menetykset päätös kaksivuotisen työohjelman käynnistämisestä
Dia 10 T1 Otsikko esim. Liman COP20 kokouksen päätulokset TAI Liman 2014 kokouksen päätulokst (ts. vuosiluku kytkettävä limaan tai pois) Tekijä; 13.4.2015
Geneven neuvottelukokous 8-13.2.2015 Kaikki osapuolet hyväksyivät Geneven neuvottelutekstin jatkoneuvottelujen pohjaksi. pohjana Limassa työstetty ensimmäinen versio toimitettiin virallisesti 19.3. => ns. 6 kk sääntö täyttyy = > mahdollista solmia pöytäkirja Pariisissa Teksti kuitenkin paisui 38-sivusta 86:een sivuun maiden esittäessä lisäyksiään. Puheenjohtajien ylistäessä kokouksen päätöspäivänä saavutusta merkittäväksi EU luonnehti lopputulosta minimivaatimuksen täyttäväksi.
Komission visio uudesta sopimuksesta (25.2.) Läpinäkyvä, dynaaminen ja oikeudellisesti sitova sopimus, jotta pysytään kahden asteen tavoitteessa sisältyy 60% globaali päästövähennys vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2010 Viiden vuoden välein tapahtuva tarkastelu (review) Tekniset yksityiskohdat erikseen vuoteen 2017 mennessä Liittyminen: hillintätoimet ilmoitettava, oikeudellisesti sitovia kaikille osapuolille ehto rahoitukselle Voimaantulo: ratifioineiden maiden päästöt > 80% päästöistä http://ec.europa.eu/priorities/energy-union/docs/paris_en.pdf Tiedonannosta keskusteltiin ympäristöneuvostossa 6.3
Maiden ilmoitukset Pariisiin 24.4.2015 13
Kansalliset panokset 10.4. mennessä Perusvuosi Panos Muuta Sveitsi 1990 35 % 2025 mennessä, 20 % päästökaupalla 50 % 2030 mennessä EU 1990 vähintään 40 % 2030 mennessä - EU:n sisällä - maankäyttösektori avoin Norja 1990 vähintään 40 % 2030 mennessä - osallistuu EU-kuplaan - tarjoaa hiilineutraalisuutta 2030 mennessä Meksiko Perusura 25 % 2030 mennessä - nokipäästöt mukana 40 % 2030 mennessä - sopeutuminen mukana (ehdollinen) USA 2005 26-28 % 2025 mennessä - USA:n sisällä - maankäyttösektori mukana Venäjä 1990 25-30 % maankäyttösektori mukana Gabon Perusura 50 % 2025 mennessä, osin ehdollinen rahoitukselle - sopeutuminen ja rahoitus mukana - metsien hiilinielut eivät mukana
USA ja EU päästötavoitteet ja kehitys(?)
Kiinan päästökehitys ja tehty linjaus Lähde: Climate Action Tracker
Odotukset lähikuukausille Lähde: New Climate Institute
Kaupunkien toimet ja UNFCCC Yli 500 kaupunkia ilmoittanut uusista ilmastotoimista Nazca tietokantaan Lähde: http://climateaction.unfccc.int/
Neuvottelujen jatkonäkymät 24.4.2015 19
Eteneminen kohti Pariisia (1) 1. Geneven teksti: vaihtoehtojen karsinta Paljon työtä, Genevessä vaihtoehtojen kirjaus, ei karsintaa Edistyminen vaihtoehtojen karsinnassa välttämätöntä jo ennen Pariisia: ei liikaa poliittisia kysymyksiä loppumetreille Etenkin rahoitus, sopeutuminen ja vahingot/menetykset hankalia 2. Kansallisten kontribuutioiden (INDC) käsittely vuonna 2015 Ohjeistus panoksia kuvaavista tiedoista vapaaehtoista: vertailtavuus kärsii, miten kokonaiskuva suhteessa pitkän aikavälin tavoitteeseen? INDC osalta ei UNFCCC-arviointiprosessia; kansalaisyhteiskunnan, tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen rooli korostuu 3. Työ kunnianhimon parantamiseksi ennen vuotta 2020 Tekniset asiantuntijakokoukset (TEM) jatkuvat; hillintätoimien lisäksi huomio toimiin joilla vaikutuksia sopeutumiseen, terveyteen ja kestävään kehitykseen. Erityistä huomiota tiedon välittämiseen tuloksista.
Ratkaisun avaimet v. 2015 neuvotteluissa: tasapainon löytäminen Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Sopeutuminen Toimien läpinäkyvyys Tuen läpinäkyvyys Päästöjen vähentäminen Rahoitus (=Päästöt) (=Rahoitus)
Eteneminen kohti Pariisia (2) COP-19 Varsova 11/2013 COP-20 Lima 12/2014 Geneve Bonn Bonn Bonn 25.2.2015 3/2015 2/2015 6/2015 9/2015 10/2015 1.11.2015 COP-21 Pariisi 12/2015
Suomen rooli Kansainvälinen ilmastosopimus on Suomelle mahdollisuus selkeämpi ja ennustettavampi suunta tasaisempi pelikenttä kasvavat markkinat olemassaolevalle cleantechille ja osaamiselle kokonaan uudet liiketoimintamahdollisuudet pienemmät globaalit päästöt => pienemmät suorat ja epäsuorat ilmastovaikutukset ja sopeutumiskustannukset siksi Suomi vaikuttaa neuvotteluissa EU:n sisällä EU:n päätöksentekoon pohjoismainen yhteistyö on vahvaa ja ollut kasvussa: Suomi 2011 2014 pohjoismaisen toiminnan puheenjohtaja suomalaiset asiantuntijat vaikuttavat itse neuvotteluprosessissa
Kiitos!
YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus (UNFCCC) Tavoite: vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään Osapuolten jako kahteen ryhmään: teollisuusmaat (Annex I) ja kehitysmaat (non-annex I) teollisuusmailla velvoite tukea kehitysmaiden toimia. kaikilla velvoite laatia ja toteuttaa ilmaston-muutosta hillitseviä ja ilmastonmuutokseen sopeuttavia toimia sekä seurata kasvihuonekaasupäästöjä. Hyväksyttiin Riossa 1992, astui voimaan 1994. 195 osapuolta ratifioinut Toimeenpanosta vastaavat osapuolten konferenssi (COP, Conference of Parties) ja sopimuksen sihteeristö Bonnissa
Lisätietoja YK:n ilmastosopimus: www.unfccc.int Pariisin ilmastokokous: www.cop21.gouv.fr/en, #COP21 Pariisin sopimus: #Paris2015 - neuvotteluteksti: unfccc.int/resource/docs/2015/adp2/eng/01.pdf Ilmastoneuvottelut 2015: #ADP2015 Ympäristöministeriö - ilmastoneuvottelublogi: ym.fi/ilmastosopimus2015 - tiedotteet: ym.fi/fi-fi