Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Transkriptio

1 Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän ja syksyn 2006 aikana eri puolilla Suomea.

2 Ilmastotekoja-kampanjan tavoitteena on ollut muistuttaa suomalaisia ja päättäjiä siitä, että parhaimmillaan ilmastonsuojelussa kansalaisten omat teot ja poliittiset päätökset tukevat toisiaan. Yksilön helpoilla, konkreettisilla valinnoilla on suuri merkitys ilmaston tulevaisuuden kannalta, ja muutoksia tarvitaan sekä politiikassa että ihmisten arkivalinnoissa. Omassa ilmastoviestissään kuvattava saattoi luvata esimerkiksi vaihtaa vihreään sähköön tai tehdä kesälomamatkansa auton sijasta junalla tai bussilla. Samassa viestissä vaadittiin päättäjiltä uusiutuvien energialähteiden tai julkisen liikenteen parempaa edistämistä.

3 Lupauksissa ja vaatimuksissa korostuivat julkisen liikenteen ja pyöräilyn sekä kävelyn suosiminen omassa elämässä ja poliittisissa päätöksissä, uusiutuvan energian tukeminen ja käyttäminen sekä luomuruoan ja lähiruoan käyttäminen niin omassa ruokavaliossa kuin kuntien ruokapalveluissa. Myös energian säästäminen esimerkiksi energiansäästölampuilla tai sammuttamalla tietokoneet ja valmiustilat kokonaan ja lentämisen välttäminen esiintyvät useissa lupauksissa. Vastaavasti päättäjiltä toivotaan energiankäytön ja lentämisen verotusta ja ekologisen asumisen mahdollistamista.

4 Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia muun muassa merkittävänä ilmastoteknologian kehittäjänä ja käyttöönottajana. Päästöt voitaisiin kääntää nopeaan laskuun vähentämällä energian haaskausta, edistämällä uusiutuvaa energiaa sekä tekemällä kestäviä rakentamis- ja liikenneratkaisuja. Suomessa tuotetaan asukasta kohti kasvihuonekaasupäästöjä kolme kertaa niin paljon kuin maailmassa keskimäärin. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten me, tarvittaisiin neljä maapalloa. Tärkein ajanjakso ilmastonmuutoksen torjumiseksi on nyt: odotamme teiltä päätöksiä, joista lapsenlapsemme voisivat olla ylpeitä. Lisätietoja: Ilmastotekoja-kampanja: Ilmastonmuutos:

5

6

7 Nairobissa marraskuussa pidettävissä YK:n ilmastoneuvotteluissa Maan ystävät -järjestö toivoo Suomen kiinnittävän huomiota seuraaviin seikkoihin: 2 asteen keskilämpötilan nousu tulee nähdä lämpenemisen ylärajaksi. Kioton pöytäkirjan seuraavan sitoumuskauden päästörajoitukset pitää perustaa tähän tavoitteeseen. 2 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi kasvihuonekaasupäästöjen määrän on taituttava laskuun 2010-luvulla. EU:n päästöt on saatava alas vähintään % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Kioton pöytäkirja tarjoaa hyvän pohjan jatkoneuvotteluille. Kioton pöytäkirjan toisen sitoumuskauden on seurattava välittömästi ensimmäisen sitoumuskauden jälkeen. Sitoumuskausien väliin jäävä aukko todennäköisesti romuttaisi esimerkiksi päästökaupan. Neuvotteluissa on päästävä eteenpäin niin, että toinen sitoumuskausi alkaa vuonna Seuraavaa sitoumuskautta koskevat neuvottelut on saatava valmiiksi vuonna Osapuolikokousten ja SBSTA-kokousten lisäksi tarvitaan muita neuvottelutapaamisia. Neuvotteluissa on löydettävä oikeudenmukaisia tapoja kehitysmaiden sopeutumisohjelmien rahoittamiseen, samoin kuin nopeasti kehittyvien maiden osallistumiseen (esimerkiksi no-lose-tavoitteet, sektorikohtaiset tavoitteet liikenteelle, kestävän kehityksen politiikkatoimet, teknologian siirron helpottaminen esimerkiksi luomalla avoimen lähdekoodin teknologiaa ). Julkisen sektorin tutkimusrahoja tulee suunnata energiatehokkuuteen, energiansäästöön ja uusiutuviin esimerkiksi hiilensidonnan ja varastoinnin tai ydinvoiman sijasta, energiaturvallisuus-diskurssi tulee suunnata uusiutumattomien energialähteiden saannista keskustelemisen sijaan energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Puhtaan kehityksen mekanismia tulee kehittää kestävän kehityksen tavoitteita ja kohdemaan tarpeita palvelevaksi. CCS tulee pitää CDM:n ulkopuolella ja päästökauppaan tulee sisällyttää vain EU:n sisällä tehtävät päästövähennykset. CDM/JI päästövähennysten linkittäminen päästökauppaan johtaa kermankuorintaan eikä kannusta vähäpäästöisen teknologian kehittämiseen. EU:n tulee näyttää hyvää esimerkkiä omien päästövähennystavoitteiden saavuttamisella kestävin keinoin. Suomen tulee edistää koherenssia EU:n eri politiikkasektorien kesken. Esimerkiksi maiden kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyöpolitiikassa pitää ilmastonmuutoksen torjumisen olla keskiössä ja tämän tulee näkyä mm. investointipankkien toiminnassa. Maan ystävät ry on vuonna 1996 perustettu kansalaisjärjestö, joka toimii ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Suomen Maan ystävät kuuluu kansainväliseen Maan ystävien liittoon (Friends of the Earth International), jolla on jäsenjärjestöjä yli 70 maassa ympäri maailmaa. Maan ystävien ilmastokampanja on seurannut ilmastokysymyksiä vuonna 1997 pidetystä Kioton kokouksesta alkaen. Ilmastokampanja on tuottanut aineistoa ja tiedottanut ilmastokysymyksistä, edistänyt uusiutuvien energialähteiden käyttöä, järjestänyt mm. lumiukkotempauksia ja Autottoman päivän tapahtumia eri puolilla Suomea sekä nostanut esiin ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Maan ystävät on mukana kansainvälisessä kansalaisjärjestöjen ilmastoaiheisessa verkostossa, Climate Action Networkissa. Lisätietoja Layout: Teemu Helenius