LASTEN JA NUORTEN KANNANOTOT KULTTUURISTA JA KAUPUNGIN HALLINTOKUNTI- EN KANNANOTTOIHIN ANTAMAT VASTAUKSET, 24.4.2012/Marju Kortemäki, Opev 2012-005466 Ylipormestarin oppilaskuntapäivät järjestettiin Helsingissä 1., 2., 6. ja 8.3.2012. Helsingin kaupungin oppilaitoksissa valmisteltiin kulttuuriin liittyviä kannanottoja, joista keskusteltiin ja äänestettiin Fronterissa ja Internetissä. Lopulliset kahdeksan kannanottoa äänestettiin Ylipormestarin oppilaskuntapäivillä jatkoon. ja käsitellään oppilaitoksissa, opetusvirastossa, ao. lautakunnissa, Ruudin Ydinryhmässä ja Päättäjämiitissä. Kulttuurifestivaaleja 6-18 -vuotiaille. Toivoisimme kulttuurifestivaaleja eri aiheista, eri-ikäisille ja eri puolille kaupunkia. Nykyisin festarit sijoittuvat lähes aina kesäkauteen. Haluaisimme olla mukana suunnittelemassa näitä festareita, joissa olisi esim. työpajoja, opastusta ja eri ammattilaisia kertomassa työstään. Esillä olisi myös nuorten omaa kulttuurituotantoa, esim. bändejä. Helsingin kulttuurikeskus tukee Helsingissä tapahtuvia taide- ja kulttuurifestivaaleja laajasti avustusjärjestelmänsä kautta. Se on mukana tuottamassa vain yhtä pääkaupunkiseudun kulttuuritoimien yhteistä lasten taidefestivaalia. Liittyen Ylipormestarin oppilaskuntapäivien julkilausumaan kulttuurikeskus tulee lähettämään kulttuurijohtajan kirjeen kaikille avustusta saaville festivaaleille lapsilta ja nuorilta nousseesta kiinnostuksesta ja laajennustoiveesta festivaaleja kohtaan, sekä toiveen ottaa se mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan huomioon. Kulttuurikeskus Oppilaat suunnittelevat yhteistyössä opettajien kanssa, miten taito- ja taideaineita opiskellaan koulussa. Oppilailla on hyviä ideoita, miten taito- ja taideaineita voisi koulussa toteuttaa. Toivomme monipuolista tekemistä, taito- ja taideaineen tunneilla ei saa olla liikaa teoriaa! Luokilla 7-9 toteutuu jo valinnaisaineiden tunneilla yhteissuunnittelu melko hyvin, mutta luokilla 1-6 yhteistä suunnittelua pitäisi olla enemmän. Koulut ovat määritelleet opetussuunnitelmassa, miten oppilaat voivat osallistua opetuksen, arvioinnin ja luokan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä opettajan kanssa. Opettajan ja oppilaiden tulisikin siis suunnitella yhdessä opetus-
suunnitelman asettamissa raameissa sitä, mitä ja miten taito- ja taideaineiden tunneilla opiskellaan. Oppilaskuntaa tulee kuulla koulun kerhotarjontaa suunniteltaessa ja myös siten toteuttaa oppilaiden toiveita taito- ja taideaineiden opetuksesta. Helsingin koulujen välinen Talent-kisa Järjestimme viime vuoden Ylipormestarin hanke -rahoilla Talent-kisan koulussamme ja siitä heräsi ajatus, että olisi hienoa järjestää koulujen välinen Talent-kisa. Kouluissa järjestettäisiin esikarsinnat ja koulujen voittajat osallistuisivat kilpailuun, jossa olisi sarjoja eri-ikäisille. Olisi mukava päästä seuraamaan kisoja. Talent-kisa voisi olla mainio areena näyttää harrastuksissa opittuja taitoja. Talentkisa olisi avoin kaikille mahdollisille lajeille - jo keksityille ja aivan uusille. Kaikkien koulujen yhteinen Talent-kisa on mahdollista toteuttaa yhteistyössä koulujen kanssa. Koulut voisivat järjestää alkukarsinnat ja nuorisoasiainkeskus olisi mukana järjestämässä loppukilpailua. Koulujen kokemuksia Talent- kisojen järjestämisessä voidaan käyttää hyväksi, kun mietitään alkukarsintojen ja itse kisan järjestämistä. Nuorisoasiainkeskus Kouluissa tulee olla mahdollisuus tehdä itse elokuvia ja näytellä sekä käydä katsomassa muiden tekemiä elokuvia ja teatteriesityksiä n pitäisi tukea kouluja ilmaisutaidon hankkeissa antamalla esimerkiksi välineitä projektin toteuttamiseen. Leffat tehtäisiin kouluaikana ja kaikille löytyisi sopiva tehtävä, jos ei halua näytellä, vaan tehdä esim. lavasteita ja osallistua elokuvan leikkaamiseen. Kouluissa voidaan tehdä elokuvia jo nyt. n mediakeskus tarjoaa tiloja ja välineitä, sekä ammattilaisten tukea koulujen mediaprojekteille. Mediakeskuksen laitelainaamossa on laadukkaita kameroita, mikrofoneja ja muita välineitä elokuvan tekoa varten ja niitä voi lainata kouluun ilmaiseksi. Mediakeskuksessa on ammattimaiset kuva ja äänistudiot, joita voi käyttää kuvaamisessa, sekä musiikin ja äänien nauhoittamisessa. Näiden lisäksi mediakeskuksessa on kaksi editointitilaa, joihin voi tulla editoimaan kouluissa tehtyjä elokuvia. Editointiin saa myös apua ja aina perjantaisin paikalla on editointiopas. Mediakeskuksen studioiden palveluissa käy vuosittain arviolta 1000 oppilasta ja opettajaa.
Mediakeskus voi tällä hetkellä tukea lukuvuosittain noin 60 koulujen media - tai musiikkiprojektia, jotka ovat laajempia kokonaisuuksia. Tällöin opettaja-oppilasryhmä saa räätälöidysti tukea mediaprojektiinsa suunnittelusta ja teknisestä opastuksista aina räätälöityihin työpajoihin asti. Opettaja on kuitenkin aina pedagogisessa vastuussa mediaprojekteista. Mediakeskuksen studioissa järjestetään opettajien täydennyskoulutusta mediataitoihin, kuvaamiseen, editointiin ja muuhun elokuvaoppiin. Kelaamo tarjoaa kouluille paikan netissä http://kelaamo.fi/ mihin itse tehtyjä elokuvia voi viedä muiden katsottaviksi. Mediakeskus on verkostoitunut muiden helsinkiläisten elokuva-alan toimijoiden kanssa ja heidän kanssaan yhteistyössä järjestetään erilaisia työpajoja ja elokuvanäytöksiä. Koulu voi hankkia maksullisen elokuvalisenssin, joka mahdollistaa elokuvien rajattoman katsomisen. Opetus, kulttuuri, tiede- ja muita televisio-ohjelmia voi katsoa ilmaiseksi TV1, TV2 ja Yle Teemalta, sekä Yle Areenalta. tarjoaa mahdollisuuden tallentaa näitä luvallisia tv-ohjelmia Educast-palveluun https://www.educast.fi/ Elokuvaopetusta ja projekteja tarjoavat myös Metka, Happi ja Annantalo. Ruokakulttuuria tulee kehittää, erityisesti kasvisruokien laatua halutaan paremmaksi Kouluruokailu on tärkeä osa koulupäivää ja silloin on mahdollisuus oppia uusia asioita eri maiden ruokakulttuurista ja käytöstavoista. Toivoisimme enemmän teemaviikkoja ja makuelämyksiä ja vaikkapa puikoilla syömisen harjoittelua. Haluamme, että toiveitamme kuunnellaan entistä enemmän. Ruokalan viihtyvyyteen voisi panostaa enemmän ja esillä voisi olla esim. oppilaiden maalauksia. Kasvisruoan laatua tulisi parantaa. käynnistää yhteistyössä koulujen, aluerehtoreiden ja palveluntuottajien kanssa lukuvuonna 2012 2013 aluekohtaisen ravintolatoimikunta pilottihankkeen. Pilottihankkeen tarkoituksena on kehittää ja luoda malli koulujen ravintolatoimikuntien toiminnalle, lisätä oppilaiden osallisuutta kouluyhteisössä kouluruokailun ja ruokakulttuurin kehittämiseksi kouluruokailun ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Ravintolatoimikuntien tavoitteena on myös vahvistaa koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria oppilaiden, opettajien ja kouluravintolan henkilökunnan välisen vuoropuhelun ja toiminnan avulla. Oppilaiden toivomuksesta koulu- ja opiskelijaruokailussa järjestetään lukuvuonna 2012 2013 toiveruokaviikko, erilaisia kansainvälisiä ruokateemoja ja suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvia vuodenaikaisjuhlia. Ruokateemoissa ja vuodenaikaisjuhlissa keskeisiä asioita ovat teeman mukainen ruoka- ja tapakulttuuri, ruokalajit, ruoka-aineet ja maut.
Koulun toimintaan enemmän kansainvälisyyttä Toivoisimme, että kansainvälisyys tulisi paremmin esille koulun toiminnassa. Kouluissa voitaisiin järjestää teemaviikkoa ja tehdä yhteistyötä eri järjestöjen esim. SPR:n kanssa. Kummikoulutoiminta, kirjeenvaihto ja leirikoulut ovat hyviä esimerkkejä kansainvälisestä toiminnasta. Kansainvälisen toiminnan toimintasuunnitelma päättyy 2012 lopussa. Parhaillaan opetusviraston 13.2.2012 kansainvälisen toiminnan työryhmä valmistelee luonnosta uudeksi toimintasuunnitelmaksi. Oppilaat, opiskelijat ja henkilöstö voivat vaikuttaa toimintasuunnitelman sisältöön ja painotuksiin Fronterissa olevan kansainvälisen toiminnan kehittämishuoneen Repun kautta. Toimintasuunnitelmaa tehtäessä oppilaiden Ylipormestarin oppilaskuntapäivillä esittämät ehdotukset ja toiveet kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi kouluissa tullaan huomioimaan. Oppilaat ja opiskelijat voivat esittää Repussa myös muita kuin toimintasuunnitelmaa varten tarkoitettuja ideoita tai yhteistyöehdotuksia, esim. muille kaupungin kouluille. Hanketoiminnassa toteutuu jo ehdotus leirikoulutoiminnasta. Perusopetuslinjalla on meneillään pääkaupunkiseudun yhteinen kansainvälistämishanke nimeltä Maailma koulussa. Hankkeen tavoitteina on pääkaupunkiseudun kielivarannon rikastaminen, kotikansainvälisen toiminnan kehittäminen ja vieraiden kielten sekä oman äidinkielen, kotikielen ja ylläpitokielen opetuksen laadullinen kehittäminen. Kotikansainvälisellä toiminnalla tarkoitetaan kaksi- ja monikielisten oppilaiden ja koulun henkilökuntaan kuuluvien aikuisten kulttuuriosaamisen tuomista näkyväksi koulun arjessa. Samoin kotikansainvälisyyttä on pääkaupunkiseudulla toimivien kieli- ja kulttuuririkastumien hyödyntämistä opetuksessa. Esimerkkeinä tästä ovat esim. Goethe-Institutin oppilaille tarjoamat saksankieliset kielisuihkutukset ja draamatyöpajat, suomalais-venäläisen, saksalaisen ja ranskalaissuomalaisen koulun järjestämät erilaiset tapahtumat oppilaille, kieltenopettajien työelämään tutustumispäivä kansainvälisessä, globaalisti toimivassa yrityksessä tai erilaisten järjestöjen kouluille tarjoaman globaalikasvatusmateriaalin käyttö. Oppilaiden osallisuutta kotikansainvälisen toiminnan kehittämiseen omalla koululla on tarkoitus lisätä syksyllä 2012 järjestettävien koulutusten ja oppilaskuntapäivien avulla. Kieltenopettajille tarjotaan täydennyskoulutusta, kuinka oppilaat saadaan mukaan suunnittelemaan kansainvälistä toimintaa omalla koululla. Oppilaskuntapäivien tavoitteena on koota oppilaiden konkreettiset toiveet kansainvälisen toiminnan lisäämisestä omalla koululla. Ideat kootaan digitaaliseen oppimisympäristöön Fronteriin ja verkkosivustolle www.viehko.wordpress.com. Ylipormestarin oppilaskuntapäivät osaksi jatkuvaa vaikuttamisprosessia
Ylipormestarin oppilaskuntapäivät on toimimaton systeemi. Vain kaksi kannanottoa joka kokouksesta menee eteenpäin ja muut unohdetaan, vaikka ne ovat tärkeitä. Yhteistyö kaupungin kanssa on erittäin vaatimatonta ja hankalaa. Rahat voitaisiin suunnata käytäntöihin, joilla olisi oikeasti vaikutusta opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta. Hankkeisiin vaatimianne rahasummia voisi leikata, ettei Helsinki joudu huonoon taloustilanteeseen. Ylipormestarin oppilaskuntapäivien tulee olla osa jatkuvaa vaikuttamisprosessia, joka osallistuttaa nuoret toimimaan julkilausumansa puolesta konkreettisesti eikä julkilausuma jää kaupungin byrokratiakoneiston varaan. Oppilaskuntapäivien ympärille tulisi kehittää suurempi vaikuttamismahdollisuuksia sisältävä kokonaisuus. Ylipormestarin oppilaskuntapäivät on osa Ruuti-vaikuttamiskokonaisuutta. Ruutia ovat myös Päättäjämiitti, Ydinryhmä, toimintaryhmät, RuutiExpo, ruuti.net ja Oppilaskuntapäivät. ja perus- ja toiselta asteelta on tullut yhteensä yli 60. Näistä parikymmentä on käsitelty Ylipormestarin kokouksissa. Eri kokouksista koostetaan kahdeksan kannanoton julkilausuma, joka menee mm. lautakunnille, kouluille ja Ruudin Ydinryhmään jatkotyöstämistä varten. Myös opiskelijat itse ja oppilaitokset voivat tarttua hyviin kannanottoihin. Se on yksi tapa vaikuttaa. Ruuti kehittyy koko ajan ja pian myös muut hallintokunnat alkavat ymmärtää sen mahdollisuuksia. Kaupungin pitää aktiivisella työotteella käydä opiskelijoiden kanssa keskustelua siitä, miten nuorten esiin nostamia asioita voidaan ratkaista. Nuorille suunnatut rahat ovat lisäämislistalla, niitä ei olla poistamassa. Nuorisoasiainkeskus Mahdollisuus luovempiin projekteihin lieventämällä Ylipormestarin oppilaskuntapäivien rahanjakorajoituksia Ylipormestarin oppilaskuntapäivien hankerahoja koskevia rajoituksia on paljon. Rajoitukset vähentävät demokratiaa. Miksei rahaa anneta köyhille? Koulu voisi äänestää, mille hyväntekeväisyysjärjestölle annettaisiin. Toisaalta teemapäivätkin ovat tärkeitä me-hengelle, vrt. kouluampumiset yms. Toivomme kuitenkin, että rajoituksia vähennetään. Luovuus on tärkeää! Rajoituksista huolimatta tänäkin vuonna on ehdotettu hyvin monenlaisia hankkeita. Luovuudelle on tilaa myös annettujen raamien sisällä. Ylipormestarin oppilaskuntapäivillä päätettävien hankerahojen suhteen noudatetaan Helsingin kaupungin hankintasääntöjä, joista nousee tiettyjä rajoituksia. Etuna on, että tavarantoimittajat tuntevat kaupungin ja oppilaitosten vaatimukset tuotteille. Samoin yritysten luotettavuudesta ja tuotteiden laadusta voidaan varmistua. Ostosäännöt ovat olemassa osin myös siksi, että oppilaskunnat eivät käyttäisi niille myönnettyjä varoja ostaakseen tuotteita tai palveluita joita jonkun muun kuuluu hankkia. Säännöillä siis varmistetaan, että rahat käytetään juuri niihin asioihin, joihin oppilaitoksissa ei välttä-
mättä muuten olisi varoja. Oppikirjat ja muut opetukseen tarvittavat tavarat sekä korvaukset opettajansijaisuuksista tulee ja täytyy maksaa oppilaitoksen budjetista. Tilojen korjaaminen kuuluu niille, joiden vastuulla asia on. Myös laitteistohankinnoille on omat vastuutahonsa. Tiloja, kuten oppilaitoksia, koskevat tarkat säädökset. Esimerkiksi huonekalujen tai kiipeilytelineiden on täytettävä hyvin tiukat turvallisuusmääräykset. Myös rahojen käyttöaikataulusta on aika ajoin kysytty. Rahat on käytettävä ennen tiettyä päivämäärää, koska toimimme budjettivuoden mukaan. Vuodelle 2012 myönnetyistä varoista on maksettava kaikki vuoden aikana hankittu. Hankkeisiin tarkoitettuja rahoja ei ole mahdollista antaa pois, mutta rahaa voidaan muulla toiminnalla kerätä hyväntekeväisyyteen.