Tapanilan ala-aste Alakoulu Veljestenpiha 7 PROJEKTI: 305954 00730 Helsinki Helsingin kaupunki, HKR-Rakennuttaja
SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tutkimuksen tausta ja tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 4 1.4 Tutkimuksissa käytetyt mittalaitteet 5 2 ALUERAKENTEET 6 2.1 Aistinvaraiset havainnot 6 3 ALAPOHJARAKENTEET 6 3.1 Aistinvaraiset havainnot 6 3.2 Kosteusmittaukset 9 3.3 Alapohjan rakenneavaukset 9 3.4 Mikrobinäytteet 11 3.5 Lattiamattonäytteiden VOC-analyysi 12 4 ULKOSEINÄRAKENTEET JA JULKISIVUT 13 4.1 Aistinvaraiset havainnot 13 4.2 Kosteusmittaukset ulkoseinärakenteista 17 4.3 Rakenneavaukset 18 4.4 Mikrobinäytteet 21 5 YLÄPOHJA- JA VESIKATTORAKENTEET 22 5.1 Aistinvaraiset havainnot yläpohjasta ja vesikatolta 22 6 SISÄRAKENTEET 26 6.1 Välipohjarakenteet 26 6.2 Mikrobinäytteet 29 6.3 Väliseinärakenteet 31 7 MUITA HAVAINTOJA 31 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 33 8.1 Aluerakenteet ja salaojat 33 8.2 Alapohjarakenteet 33 8.3 Ulkoseinät ja julkisivut 33 8.4 Yläpohja ja vesikatto 34 8.5 Välipohjarakenteet 35 LIITTEET Liite 1 Tutkimuskartta Liite 2 Rakennusmateriaalinäytteiden mikrobianalyysi Liiite 3 Lattiamattonäytteiden VOC-analyysi 2 (35)
1 TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Kohde: Helsingin kaupunki Rakennusvirasto, HKR- Rakennuttaja Riitta Harju PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI 09 310 39713 riitta.harju@hel.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki Työn vastuuhenkilö Ilkka Piittisjärvi 0207 864 663 illka.piittsijarvi@wspgroup.fi Tapanilan ala-asteen Alakoulu-sivurakennus Veljestenpiha 7 00730 Helsinki Tutkimuksen kohteena on Tapanila ala-asteeseen kuuluva Alakoulu-rakennus. Alakerta on opetuskäytössä. Yläkerran asunto sekä opettajien taukotilat ovat poistettu käytöstä ja ovat tyhjillään. Rakennus on valmistunut 1914. Rakennus on kaksi-kerroksinen hirsirakennus, jonka alapohja on ns. rossipohja ja toisen kerroksen tilojen vierellä on kylmiä ullakkotiloja. Tutkimuksissa oli käytössä kohteen pääpiirustuksia sekä seuraava kuntoarvioraportti: - Kuntoarvion päivitys, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, v. 2006. Lähtötietojen perusteella kohteessa on tehty seuraavat korjaukset: - vesikate massattu 1996 - ulkoseinän alimmat hirsikerrat uusittu 1996 - ulkomaalaus 1996 - sokkeli rapattu 1996 - länsilappeen peltikate uusittu 1996-2006 välisenä aikana. 1.2 Tutkimuksen tausta ja tehtävä Tutkimuksen tarkoituksena on useilla eri tutkimusmenetelmillä selvittää kohteen rakennustekninen kunto ja soveltuvuus opetuskäyttöön. Tutkimukset kohdennettiin saatujen lähtötietojen perusteella ja tutkimusten aikana havaitut seikat huomioon ottaen. Rakennuksessa on samanaikaisesti meneillään myös ilmanvaihdon kuntotutkimus. Tarvittaessa tutkimuksissa huomioidaan myös ilmanvaihdon kuntotutkimuksessa havaittuja asioita rakennuksen ongelmien ja kokonaisuuden selvittämiseksi. 3 (35)
Tulosten perusteella pyritään antamaan alustavat toimenpidesuositukset rakenneteknisten puutteiden ja mahdollisten terveysriskien poistamiseksi. Korjaukset tulee toteuttaa suunnitelmallisesti, ja tässä raportissa esitetyt toimenpidesuositukset on tarkoitettu lähtötiedoiksi korjaussuunnittelijalle. Kenttätutkimukset suoritettiin huhti-kesäkuussa 2014. Rakennetekniset tutkimukset teki Ins (Amk) Petri Sippola, Ins (Amk) Paulus Hedenstam ja DI Olli Lipponen WSP Finland Oy:stä. 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Rakenteet tarkastettiin kohteessa kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin alustavien tutkimusten perusteella. Rakenteille tehtiin aistinvaraisen tarkastuksen lisäksi seuraavat tutkimukset: - Lyhytaikaisia suhteellisen kosteuden mittauksia ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden eristetiloista - Puun kosteusmittauksia piikkimittarilla puurakenteista - Rakenneavauksia 21 kpl - Rakennusmateriaalinäytteitä rakenneavauskohdista mikrobianalyysia varten 21 kpl Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Suhteellisen kosteuden mittauksissa kosteusmittauslaitteiden mittaepätarkkuus on noin +-1,5 2 % (RH). Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin +-1 3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin +- 5 % (RH). Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä siinä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, joka voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. - Rakenteiden kosteusmittausten virhemarginaali aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. Lisäksi kosteusmittaukset ovat hetkellisiä ja edustavat kosteuspitoisuutta tutkimushetkellä ja kosteus vaihtelee ajallisesti ulkoisen rasituksen mukaan. - Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Tutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Tiloista käytetään seuraavien pohjapiirustuksien mukaisia nimiä. 4 (35)
Kuva 1 Rakennuksen 1. kerroksen pohjapiirustus Kuva 2 Rakennuksen 2. kerroksen pohjapiirustus 1.4 Tutkimuksissa käytetyt mittalaitteet Suhteellisen kosteuden mittaukset suoritettiin Rotronic Hygropalm-mittalaitteella. Mittalaitteen Rotronic Hygroclip SC05 -anturit ja mittalaite on kalibroitu 2/2014 tarkastusvälin ollessa yksi vuosi. Puumateriaalien kosteuspitoisuuksia puurakenteista mitattiin puukosteusmittarilla, joka ilmaisee tutkittavan materiaalin kosteuspitoisuuden painoprosentteina (paino- %). Mittalaitteena käytettiin Tramex PTM 6005 -laitetta. 5 (35)
2 ALUERAKENTEET 2.1 Aistinvaraiset havainnot Tähän kappaleeseen on koottu aistinvaraiset havainnot rakennusten ulkopuolisista osista sekä piha-alueilta. Mukaan on koottu havainnot, jotka vaikuttavat rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Kuva 3 Syöksytorvesta valuvia vesiä ei ole koottu sadevesikaivoihin Kuva 4 Yleisesti ottaen maanpinta vietti rakennuksesta poispäin rakennuksen ympärillä 3 ALAPOHJARAKENTEET 3.1 Aistinvaraiset havainnot Luokkahuoneiden lattia oli paikoin kalteva. Lattiassa oli havaittavissa kohoumia, jotka olivat todennäköisesti alapohjakannattajien välitukien kohdalla. Arvion mukaan lattian paikoittaisesta kaltevuudesta ei ole merkittävää toiminnallista haittaa koululuokkakäytössä. Ensimmäisen kerroksen lattia oli päällystetty muovimatoilla, paitsi pohjoispäädyn luokkahuone, jossa oli lautalattia. Lämpöjohtojen läpiviennit lattiassa olivat paikoin epätiiviitä, jolloin mahdollisia epäpuhtauksia pääsee siirtymään alapohjasta sisäilmaan. 6 (35)
Kuva 5 Ryömintätilan luoteiskulmassa maapohjan hiekka oli kosteaa. Ryömintätilan pohjalla oli valkeaa mikrobikasvustoa Kuva 6 Ryömintätilan pohjalla oli runsaasti orgaanista materiaalia, kuten sahanpurua ja puusäleitä. Kuva 7 Puupalkit kannattivat 1. kerroksen lattiaa. Palkit tukeutuivat teräsbetonisiin välitukiin ja perusmuuriin. Kuva 8 Ryömintätilassa oli kivilatomuksia entisten uunien paikoilla. Kuva 9 Viemärin tukirakenteet (lautakoolaukset) estävät liikkumista ryömintätilassa 7 (35)
Kuva 10 Perusmuurissa oli 3 tuuletusaukkoa ryömintätilaan takapihan puolella. Havaintojen mukaan kahden oikeanpuoleisen aukon tukkeena ryömintätilassa oli LVI-teknisiä asennuksia. Kuva 11 Käytävillä ja kahdessa luokkatilassa oli muovimatto. Kahdessa luokassa, joissa on muovimatot, on koettu sisäilmaan liittyvää oireilua. Kuva 12 WC-tilojen lattialla oli muovimatto, joka toimii märkätilan vedeneristeenä Kuva 13 Sisääntuloportaat olivat puupintaiset. Portaiden maalipinta oli kulunut. Kuva 14 Rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsevassa luokassa oli lautalattia. Lämpöputkien läpiviennit lattiassa eivät ole tiiviitä. 8 (35)
3.2 Kosteusmittaukset Alapohjan rakenneavausten yhteydessä mitattiin purueristekerroksen huokosilman suhteellisia kosteuksia. Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteen 1 tutkimuskartassa. Mittaustulokset ovat alla olevassa taulukossa. Taulukko 1 Ilman suhteellinen kosteus alapohjan rakenneavauksissa mittauspiste Pvm. rakenne/tila mittaussyvyys lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 Sisäilma 2.6.2014 Luokkahuone - 18,8 53,3 8,6 Ulkoilma 2.6.2014 Piha - 17,0 59 7,7 RAK AP1 RAK AP1 RAK AP2 RAK AP2 RAK AP3 RAK AP3 RAK AP4 RAK AP4 RAK AP4 RAK AP5 RAK AP5 2.6.2014 Purueriste Alapinta 16,8 55,2 7,9 2.6.2014 Purueriste Yläpinta 16,8 49,8 7,2 2.6.2014 Purueriste Alapinta 16,7 54,3 7,7 2.6.2014 Purueriste Yläpinta 17,0 45,1 6,5 2.6.2014 Purueriste Alapinta 16,7 57,4 8,2 2.6.2014 Purueriste Yläpinta 17,4 57,2 8,5 2.6.2014 Purueriste Alapinta 17,3 50,5 7,4 2.6.2014 Purueriste Yläpinta 17,3 48,2 7,1 2.6.2014 Mineraalivillaeriste Keskiosa 18,1 53,1 8,2 2.6.2014 Purueriste Alapinta 17,0 53,8 7,8 2.6.2014 Purueriste Yläpinta 19,0 44,8 7,3 Kosteus vaihtelee rakenteessa ulkoisen rasituksen mukaan. Mittaushetkellä kaikki kosteusmittaustulokset ovat tavanomaisia. Kosteusvaurioriskiä ei todettu. 3.3 Alapohjan rakenneavaukset Alapohjarakenteeseen tehtiin 5 rakenneavausta ensimmäisestä kerroksesta käsin. Avauskohdat RAK AP1, RAK AP2, RAK AP4 ja RAK AP5 sijaitsivat luokkahuoneissa. Avauskohta RAK AP3 sijaitsi siivouskomerossa rakennuksen lounaisnurkassa. Avauskohdat on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Avauksissa havaittiin seuraavaa: - Sahanpurueriste oli silmämääräisesti tarkasteltuna kuivaa. Puru oli paikoin tummunut ja hieman paakkuuntunut. Purueriste oli painunut siten, että lämmöneristetilan yläosassa oli noin 50 mm ilmakerros. - Rakenneavauskohdista käsin mitattiin sahanpurukerroksen huokosilman suhteellinen kosteus. Avaushetkellä suhteellinen kosteus oli 45-55 RH%. Tulokset eivät viittaa ylimääräiseen kosteuslähteeseen. - Rakenneavauskohdista käsin mitattiin alimpien ulko- ja väliseinähirsien sekä lattiapalkkien kosteuspitoisuuksia. Puurakenteiden kosteuspitoisuudet olivat 8-10 painoprosenttia (p-%). Tulosten perusteella kosteusvaurioriskiä ei ole. - Puurakenteissa ei havaittu lahovaurioita. 9 (35)
Kuva 15 Alapohjan rakenneavauskohta RAK AP1 Kuva 16 Alapohjan rakenneavauskohta RAK AP2 Kuva 17 Alapohjan rakenneavauskohta RAK AP3 Kuva 18 Alapohjan rakenneavauskohta RAK AP4 Kuva 19 Alapohjan rakenneavauskohta RAK AP5 10 (35)
Kuva 20 Alapohjassa oli sahanpurueristys. Sahanpurukerroksen paksuus oli 300 400 mm, sahanpurukerroksen päällä oli noin 50 mm ilmakerros. Kuva 21 Purueriste oli paikoin paakkuuntunut 3.4 Mikrobinäytteet Alapohjan rakenneavauskohdista otettiin yhteensä 6 kpl rakennusmateriaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet kerättiin seuraavasti: - Näyte M12 RAK AP1: Alapohjan purueriste, Luokka 1 - Näyte M13 RAK AP2: Alapohjan purueriste, Luokka 1 - Näyte M15 RAK AP3: Alapohjan purueriste, Eteinen 1 - Näyte M16 RAK AP4: Alapohjan purueriste, Luokka 2 - Näyte M17 RAK AP4: Alapohjan mineraalivillaeriste, Luokka 2 - Näyte M21 RAK AP5: Alapohjan purueriste, Luokka 3. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden analysointi on tehty Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään elinkykyisille sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille 500 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g. Materiaalinäytteiden tulkinta: MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIE- NET KOSTEUS- VAURIOLA- JIT RAJA- AR- VOT 10 000 100 000 500 TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 NÄY- PITOISUUS TE M12 - - - - 0 M13 159100 2400 - P. variotii 3 M15 500 4400 - A. versicolor 0 11 (35)
M16 - - - - 0 M17 1000 - - - 0 M21 400 - - - 1 - Kahdessa näytteessä havaittiin viitteitä mikrobivaurioihin - Näytteessä M13 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK AP2, joka sijaitsi rakennuksen eteläpäädyn luokan ikkunan edessä. - Näytteessä M21 havaittiin heikko viite mikrobivaurioon. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK AP5, joka sijaitsi rakennuksen pohjoispäädyn luokkahuoneessa. 3.5 Lattiamattonäytteiden VOC-analyysi Kahdessa luokassa, joissa on muovimatot, on koettu sisäilmaan liittyvää oireilua. Ensimmäisen kerroksen lattiasta otettiin kolmesta kohtaa lattiamattonäyte VOCanalyysia varten. Mattonäytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Näytteenottopaikat on esitetty liitteen 1 tutkimuskartassa, ja yksityiskohtainen analyysivastaus on liitteenä 3. Kaikissa näytteenottokohdissa oli sinisenkirjava muovimatto. Kohdassa WAK V3 sinisen muovimaton alla oli vanha juuttipohjainen lattiamatto. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto VOC-analyysin tuloksista. Näyte Näytteenottopaikka TVOC Huom. (µg/m 3 g) WAK V1 Luokka 1 540 2-Etyyli-1-heksanoli 450 µg/m 3 g WAK V2 Eteinen 1 350 2-Etyyli-1-heksanoli 280 µg/m 3 g WAK V3 Luokka 2 270 2-Etyyli-1-heksanoli 100 µg/m 3 g Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan vanhojen, vaurioitumattomien pintamateriaalien päästöt (TVOC) ovat olleet 70 µg/m 3 g. Kaikkien kolmen materiaalinäytteen TVOC-päästöt ylittivät arvon 70 µg/m 3 g, minkä lisäksi kaikissa näytteissä oli runsaasti 2-etyyli-1-heksanolia. Näytteiden WAK V1 ja WAK V2 VOC-analyysi viittaa kosteuden vaikutuksesta tapahtuneeseen maton ja mattoliiman alkaliseen hajoamiseen. Mattonäyte WAK V3 sisälsi kaksi mattokerrosta, joista alimman maton taustana oli juuttikangas. Mattonäytteen analyysissä oli viittä eri happoa (butaanihappo, etikkahapo, heksaanihapo, pentaanihappo ja propaanihappo), mikä viitaa juuttikankaan hajoamiseen. Kaikissa mattonäytteissä oli 1-(2-butoksietoksi)etanolia ja dipropyleeniglykoliisomeeriä, jotka ovat todennäköisesti peräisin lattiavahasta. 12 (35)
Kuva 22 Näyte WAK V1. Kuva 23 Näyte WAK V3. 4 ULKOSEINÄRAKENTEET JA JULKISIVUT 4.1 Aistinvaraiset havainnot Tähän kappaleeseen on koottu merkittävimmät aistinvaraiset havainnot tutkimuksen kohteena olevan rakennuksen ulkoseinärakenteista. Havaintoja on tehty rakennuksen sisätiloista ja ulkopuolelta. Ulkoseinä on ensimmäisen kerroksen kohdalla hirsirakenteinen. Toisen kerroksen kohdalla ulkoseinä on puurankarakenteinen. Ulkoseinälinjalla sokkelin korkeus vaihtelee maan pinnanmuotojen mukaan sokkelin korkeuden ollessa 20 cm 100 cm. Ulkoseinä oli pysynyt melko suorassa. Ulkoseinään oli asennettu följareita estämään ulkoseinän pullistuminen ja vinoutuminen. Följareissa oli oikeaoppisesti soikeat reiät, jotka sallivat likkeitä. Soikeissa rei issä oli paikoin hirsiseinän painumisvara lopussa. Julkisivussa on vesilistana toimiva puinen vaakalista ensimmäisen kerroksen kohdalla ikkuna-aukkojen alapinnan kohdalla sekä 1. ja 2. kerroksen välissä. Vesilistan kohdalle muodostui epäjatkuvuuskohta ulkolaudoituksessa. Julkisivuverhouksena oli pystysuuntainen laudoitus. Alimman vesilistan alapuolella olevan ulkolaudoituksen maalipinta oli hyvässä kunnossa, lisäksi kyseinen laudoitus vaikutti muuta julkisivulaudoitusta uudemmalta. Laudoituksen alaosissa oli paikoin lahovaurioita. 13 (35)
Kuva 24 Ulkoverhouksena oli pystylaudoitus Kuva 25 Julkisivulaudoituksen alaosassa oli paikoin lahoa, mikä johtuu vaakalistan ja pystyverhouksen väliin kerääntyvästä vedestä Kuva 26 Julkisivua kiersi vesilistana toimiva vaakalista. Vaakalistan kohdalle muodostui epäjatkuvuuskohta ulkolaudoitukseen. Kuva 27 Ulkolaudoituksen vaakalistan yläpuolella maalipinta oli yleisesti ottaen heikosti kiinni laudoituksessa. Maali lähtee suikaleina irti, kun sitä vetää käsin irti. Kuva 28 Vaakalistan alapuolella maali oli hyvin kiinni ulkolaudoituksessa. Ulkolaudoitus vaikutti vaakalistan yläpuolisen osan laudoitusta uudemmalta. 14 (35)
Kuva 29 Maali oli heikosti kiinni följareissa Kuva 30 Ulkoseinän maali oli irronnut laajalti takapihan puolella seinän keskiosassa, mikä johtuu todennäköisesti kattovesien valumisesta julkisivulle. Kuva 31 Ikkuna-aukkojen välisillä lyhyillä seinäosuuksilla oli följareita estämässä kapeiden seinäosien nurjahtaminen Kuva 32 Osassa följareita ei ollut enää painumavaraa ylimmissä rei issä. Painumavaran loppumisen jälkeen seinähirsiin alkaa muodostua poikittaisia jännityksiä ja mahdollisesti halkeamia. Kuva rakennuksen pohjoispäädystä. 15 (35)
Rakennuksen ikkunat ovat vanhoja. Säärasitetuilla kohdilla ikkunoiden maalipinnat ovat laajasti irtoilleet, mutta ikkunapuitteiden puuosat eivät ole kuitenkaan lahonneet merkitsevästi. Paikoin ikkunoiden ulkopuitteen alaosissa tippanokkalistat halkeilevat ja niitä joudutaan vaihtamaan, mikäli ikkunat kunnostetaan. Kuva 33 Paikoin ikkunoiden puuupinnat ovat vielä hyväkuntoiset Kuva 34 Ikkunoiden ulkopuitteiden maalipinnat ovat yleisesti hilseilleet. Kuva 35 Ikkunapuitteiden puuosat eivät ole kuitenkaan lahonneet merkittävästi. Kuva 36 Ikkunapuitteen ja karmin välissä paikoin leveämpää rakoilua. Lukitussalpoja on satunnaisesti uusittu. 16 (35)
Kuva 37 Osittain ikkunat ovat puuosiltaan terveitä ja vain vähäistä kolhiintumista havaittavissa. Kuva 38 Karmien ja puitteiden tiiviys on heikentynyt karmien ja puitteiden elämisen seurauksena. 4.2 Kosteusmittaukset ulkoseinärakenteista Ulkoseinärakenteiden rakenneavausten yhteydessä tehtiin lyhytaikaisia rakenteen huokosilman suhteellisen kosteuden mittauksia. Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteen 1 tutkimuskartassa. Suhteellisen kosteuden mittaukset tehtiin seuraavin laittein: - Rotronic Ag:n Hygroclip SC05 -anturi - Rotronic Ag:n Hygropalm-näyttölaite - Mittalaitteet kalibroitu 2/2014 Taulukko 2 Ilman suhteellinen kosteus ulkoseinien rakenneavauksissa mittauspiste Pvm. rakenne/tila mittaussyvyys lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 Sisäilma 30.5.2014 2. kerros - 21,0 44,9 8,3 Ulkoilma 30.5.2014 Ulkoilma - 13 82 9,3 RAK US1 RAK US2 RAK US2 30.5.2014 Purueriste 100 mm 20,6 52,7 9,5 30.5.2014 Purueriste 30.5.2014 Purueriste eristekerroksen sisäpinta eristekerroksen ulkopinta 17,3 54,3 8,0 18,3 54,4 8,5 Kevytrakenteisten seinärakenteiden (puu + sahanpuru) materiaaleissa voi alkaa mikrobikasvua, mikäli RH on yli 75 %. Tutkimusten perusteella mittaushetkellä ulkoseinärakenteiden suhteelliset kosteudet eivät olleet yli RH 75 %. Mittaukset ovat kuitenkin hetkellisiä. Rakenteiden suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa ratkaisevasti vuodenaikojen ja sääolosuhteiden vaihtelu sekä sisällä että ulkona. 17 (35)
4.3 Rakenneavaukset Ulkoseinärakenteisiin tehtiin yhteensä 7 kpl rakenneavauksia, joista 5 kpl tehtiin sisältä päin ja 2 kpl ulkoa käsin. Sisäpuolen rakenneavaukset tehtiin ikkunoiden alapuolella oleviin seinäosiin, koska näiden alueiden katsottiin olevan vaurioalttiita. Sisäpuolen rakenneavauskohdista otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Ulkoa käsin tehdyt rakenneavaukset tehtiin rakennuksen nurkkaan ja seinäosaan, josta maali oli irtoillut voimakkaasti. Ulkopuolelta tehdyistä rakenneavauskohdista ei otettu näytettä mikrobianalyysiin, koska seinähirren ulkopinnan mikrobikasvuston ei katsottu olevan yhteydessä sisäilmaan. 4.3.1Sisäpuolen rakenneavaukset Ulkoseinärakenteeseen tehtiin sisäpuolelta käsin 5 rakenneavausta; rakenneavaukset RAK US1 RAK US3, RAK US6 ja RAK US7. Rakenneavauskohdat on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Ulkoseinän sisäpuolisissa rakenneavauksissa ei havaittu lahovaurioita. Kuva 39 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US1 sijaitsi ikkunasyvennyksessä Kuva 40 Rakenneavauskohdan RAK US1 kohdalla ulkoseinä oli puurankarakenteinen ja sahanpurueristeinen. Kuva 41 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US2 sijaitsi ikkunan yläpuolella Kuva 42 Rakenneavauskohdan RAK US2 kohdalla oli vanhoja vesivuotojälkiä 18 (35)
Kuva 43 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US3 sijaitsi ulkoseinässä ikkunan alakulman alla Kuva 44 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US6 sijaitsi ulkoseinässä ikkunan alakulman alla Kuva 45 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US7 sijaitsi ikkunan alakulman alla Kuva 46 Avauskohdasta RAK US7 otettiin mikrobinäyte M18 ikkunatilkkeestä 4.3.2 Ulkoseinien ulkopuolen rakenneavaukset Ulkoseinärakenteeseen tehtiin ulkopuolelta käsin 2 rakenneavausta; rakenneavaukset RAK US4 ja RAK US5. Rakenneavauskohdat on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Ulkoseinän rakenneavaus RAK US4 Rakenneavauskohta RAK US4 sijaitsi rakennuksen länsijulkisivulla. Rakenneavaus tehtiin kohtaan, jossa ulkolaudoituksen maali hilseili voimakkaasti. Avaus tehtiin poistamalla vesilistan alapuolelta ulkolaudoitusta. Avauksessa huomattiin, että avauskohdan ylimmän hirren ulkopinnassa oli valkeaa kasvustoa, joka viittaa mikrobikasvustoon. Ylimmässä hirressä oli merkittävää lahovauriota. Hirsi oli pehmennyt, ja siitä pystyi repimään lahonneita puukappaleita. Avauskohdassa RAK US4 ulkolaudoituksen vaakasuuntaisten kiinnityslautojen kosteuspitoisuus oli 23 32 painoprosenttia (paino-%), mikä merkitsee suurta kosteusvaurioriskiä puurakenteissa. Mikrobi- ja lahovauriot etenevät rakenteissa. Seinähirsien kosteuspitoisuus oli vastaavasti 10 14 paino-%, joka on tavanomainen lukema. Ulkolaudoitus oli kiinnitetty vaakakoolauksella hirsiseinään, jolloin hirsiseinän ja ulkolaudoituksen välissä ei ollut tuuletusta. Rakenneavauksessa huomattiin myös, että alin seinähirsi oli korvattu uudella puutavaralla. Vesilistan yläpuolista laudoitusta raotettiin siten, että pystyttiin tarkastamaan seinähirren kunto listan yläpuolella. Vesilistan yläpuolella oleva hirsi oli pehmentynyt alaosastaan vain vähän. Alaosasta poiketen vesilistan yläpuolella seinähirren ja ulkolaudoituksen välissä oli tervapaperi. Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US 5 Rakenneavauskohta RAK US5 sijaitsi rakennuksen luoteiskulmassa. Kohdasta poistettiin ulkoverhouslautoja, jotta pystyttiin toteamaan nurkkahirsien kunto. Nurkkahirsissä ei ollut silmämääräisesti tarkasteltuna vakavia lahovaurioita. Seinähirsien 19 (35)
kosteuspitoisuus oli 11 15 p- %. Nurkkakohdassa alimmat hirret oli vaihdettu ja korvattu uudella puutavaralla. Kuva 47 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US4 sijaitsi rakennuksen länsiseinällä. Kuva 48 Rakenneavauskohdassa RAK US4 oli havaittavissa valkeaa mikrobikasvustoa seinähirren ulkopinnassa Kuva 49 Seinähirressä oli lahovaurio avauskohdassa RAK US4 Kuva 50 Ulkolaudoituksen kiinnityslaudan kosteuspitoisuus oli 32 painoprosenttia kohdassa RAK US4. 20 (35)
Kuva 51 RAK US4: Vesilistan yläpuolella ulkolaudoituksen ja seinähirren välissä oli tervapaperi. Vesilistan yläpuolinen hirsi oli pehmennyt pinnastaan vain vähän. Kuva 52 Ulkoseinän rakenneavauskohta RAK US5 sijaitsi rakennuksen luoteiskulmassa. Rakenneavauskohdassa ei ollut lahovauriota. Ulkoseinän ulkopuolisten rakenneavausten perusteella seinähirsissä on lahovauriota. Lahovaurioiden laajuus on selvitettävä mahdollisen korjauksen yhteydessä. Puumateriaali alkaa vaurioitua, mikäli sen kosteuspitoisuus pysyy pitkiä aikoja yli 20 paino-%:ssa. Jo reilun 15 paino-%:n kosteutta voidaan pitää vähäisenä kosteusvaurioriskinä. Mittaustuloksista on tulkittavissa, että ulkolaudoituksen kiinnityslaudoissa on ylimääräistä kosteutta. Seinähirret olivat mittaushetkellä kuivia, mikä viittaa seinähirsien lahovaurioiden johtuneen mittaushetkeä aiemmin vallinneesta haitallisesta kosteusrasituksesta. 4.4 Mikrobinäytteet Ulkoseinien rakenneavauskohdista otettiin yhteensä 5 kpl rakennusmateriaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet kerättiin seuraavasti: - Näyte M1 RAK US1: Ikkunatilke, Asunto - Näyte M2 RAK US2: Sahanpurueriste, Asunto - Näyte M3 RAK VS1: Sahanpurueriste, Ullakon ja asunnon välinen seinä - Näyte M14 RAK US3: Ikkunatilke, Luokka 1 - Näyte M18 RAK US6: Ikkunatilke. Luokka 2 - Näyte M19 RAK US7: Ikkunatilke, Eteinen 2. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden analysointi on tehty Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 21 (35)
2003:ssa annettuja viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään elinkykyisille sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille 500 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g. Materiaalinäytteiden tulkinta: MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIE- NET RAJA- AR- VOT 10 000 100 000 500 NÄY- TE PITOISUUS M1 7454000 1275000 2000 KOSTEUS- VAURIOLA- JIT Eurotium Ulociadium Sädesienet TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Viittaa bakteerikasvuun = 1 Ei viitettä = 0 M2 72800 100 - - 3 M3 - - - - 0 M14-118000 - - 1 M18 400 9200 - - 0 M19 - - - - 0 Kahdessa näytteessä havaittiin viitteitä mikrobivaurioihin - Näytteessä M1 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK US1, joka oli toisen kerroksen asunnossa itäseinällä ikkunan alla. - Näytteessä M2 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen.. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK US2, jossa ulkoseinärakenteen sisäpinnassa oli nähtävissä vanhoja todennäköisesti vesikattovuotoon viittaavia vuotojälkiä. - Lisäksi näytteessä M14 havaittiin viitteitä bakteerikasvusta. Näyte M14 oli luokan 1 eteläseinän ikkunan ikkunatilkettä. Näytteenottopaikassa ei näkynyt vesivuotojälkiä. 5 YLÄPOHJA- JA VESIKATTORAKENTEET 5.1 Aistinvaraiset havainnot yläpohjasta ja vesikatolta Vesikatto tarkastettiin silmämääräisesti ulko- ja ullakkotilasta käsin. Ullakkotilasta käsin tarkasteltiin lisäksi yläpohjan kosteusteknistä toimintaa sekä kantavien yläpohjarakenteiden kuntoa. Havainnot on esitetty kuvin ja kuvatekstein. 3 22 (35)
Kuva 53 Katto on muodoltaan mansardinkatto. Kuva 54 Katon pohjoisen puoleiseen taitekohtaan oli kertynyt runsaasti havunneulasia. Vastaavassa kohtaa 1. kerroksen katossa oli vesivuotojälkiä (Rakenneavauskohta RAK VP6) Kuva 55 Katon etelän puoleiseen taitekohtaan oli kertynyt runsaasti havunneulasia. Vastaavassa kohtaa 1. kerroksen katossa oli vesivuotojälkiä (Rakenneavauskohta RAK Palkki) Kuva 56 Jalkaränniin oli kertynyt paikoin runsaasti havunneulasia. Kuvan länsikatteen vesikate oli päällisin puolin hyvässä kunnossa. Jalkarännin tulviminen on mahdollisesti aiheuttanut maalin irtoilun ulkoseinällä. Kuva 57 Itälappeen vesikatteen maali oli hilseillyt paikoin pois. 23 (35)
Kuva 58 Asunnon kohdalla yläpohjassa oli mineraalivillaeristys Kuva 59 Ristikkojen välillä ei ollut vinojäykisteitä. Ristikot olivat huomattavasti kallellaan, kuvassa vasemmalle. Kuva 60 Yläkerran asunnon katto oli notkolla kuvassa olevan kaaren mukaisesti Kuva 61 Vetotangollinen välipohjan kannattaja kylmässä ullakkotilassa Kuva 62 Peltikatteen alla oli harva laudoitus ilman aluskatetta. Nuolen kohdalla on katkaistu alapaarre. 24 (35)
Kuva 64 Ullakkotilassa kulki valurautainen viemärin tuuletusputki. Tuuletusputken läpivienti vesikatteessa ei ollut tiivis Kuva 63 Asunnon kohdalla kattoristikon alapaarteeseen oli tehty heikolta vaikuttavia jatkosliitoksia Alapaarre on katkaistu ja jatkettu, jolloin on muodostunut nivel Kuva 65 Periaatekuva kattokannattajasta 25 (35)
6 SISÄRAKENTEET 6.1 Välipohjarakenteet 6.1.1 Aistinvaraiset havainnot Toisessa kerroksessa sijaitsevan entisen asunnon lattia oli silminnähden notkolla. Kuva 66 Yläkerran asunnon lattia notkui kuvan mukaisesti Kuva 67 Yläkerran asunnon väliovi ei sulkeutunut kunnolla oviaukon vinoutumisen takia Kuva 68 Yläkerran asunnon lattian notkumista tutkittiin rakenneavauksesta Kuva 69 Rakenneavauksesta havaittiin, että väliseinää ei ole tuettu alapuolelta. Kuvassa näkyy väliseinän koolauksen naulat. 6.1.2 Rakenneavaukset Välipohjaan tehtiin 7 rakenneavausta, joista viisi tehtiin toisesta kerroksesta käsin ja kaksi ensimmäisestä kerroksesta käsin. Rakenneavausten sijainti on esitetty liitteen 1 tutkimuskartassa. 26 (35)
Kuva 70 Välipohjan rakenneavauskohta RAK VP1 Kuva 71 Välipohjan rakenneavauskohta RAK VP1 Kuva 72 Välipohjan rakenneavauskohta RAK VP2 Kuva 73 Välipohjan rakenneavauskohta RAK VP3 Kuva 74 Välipohjan rakenneavauskohta RAK VP4 Kuva 75 Välipohjan rakenneavauskohta RAK VP5 27 (35)
Kuva 76 Aukkopalkin verhoilun rakenneavauskohta RAK Palkki. Palkissa näkyi vesivuotojälkiä. Kuva 77 Aukkopalkin verhoilun rakenneavauskohta RAK Palkki. Hirsitilkkeestä otettiin mikrobinäyte M10. Rakenneavausten perusteella selvisi, että toisessa kerroksessa väliseiniä on pystytetty kantavien linjojen ulkopuolelle. Väliseinien rungon koolaus oli lattialankkujen varassa, joiden alla oli pelkkä purueriste. Tämä on aiheuttanut taipumaa lattian pintarakenteissa. Väli- /yläpohjassa oli alla olevan pohjapiirustuksen mukaan kaksi vetotangollista massiivista välipohjankannattajaa kylmän ullakkotilan puolella. Vastaavissa kohtaa yläkerran lämpimien tilojen puolella ei ollut näitä vetotangollisia kannattajia. Välipohjan rakenneavauskohdassa RAK VP5 havaittiin rakenteesta kohta, johon välipohjakannattajan yläpaarre on ollut kiinnitetty. Havaintojen mukaan on todennäköistä, että muutettaessa yläkerran ullakkotiloja asunto- ja taukotilakäyttöön välipohjakannattajista on poistettu vetotanko ja yläpaarre. Kyseisestä avauskohdasta havaittiin myös, että kantavassa välipohjapalkissa oli ulkoseinän liittymän vieressä paikallinen lahovaurio. Piikki upposi puupalkkiin noin 60...70 mm, joten lahovauriot ovat edenneet kohtuullisen syvälle. Vetotangolliset välipohjakannattajat Välipohjakannattajista todennäköisesti poistettu vetotanko ja yläpaarre Kuva 78 Havainnot välipohjakannattajista 28 (35)
Kuva 79 Rakenneavauskohdassa RAK VP5 havaittiin neliöllä merkityltä alueelta merkkejä, että siinä olisi ollut kiinni välipohjakannattajan yläpaarre Kuva 80 RAK VP5: Välipohjapalkissa oli palkin ja ulkoseinän liitoksen kohdalla paikallinen lahovaurio 6.2 Mikrobinäytteet Välipohjan rakenneavauskohdista otettiin yhteensä 5 kpl rakennusmateriaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet kerättiin seuraavasti: - Näyte M4 RAK VP1: Purueriste viemäriputken vierestä, Taukotilan keittiö - Näyte M5 RAK VP1: Purueriste välipohjan alaosasta, Taukotilan keittiö - Näyte M6 RAK VP2: Purueriste, Asunnon eteinen - Näyte M7 RAK VP3: Purueriste, Ullakkotila - Näyte M8 RAK VP4: Purueriste, Asunnon eteinen - Näyte M9 RAK VP5: Purueriste, Asunnon asuinhuone - Näyte M10 RAK PALKKI Hirsitilke, Eteinen 1 - Näyte M11 RAK VP6 Välipohjan kuitumainen eriste, Eteinen 1 - Näyte M20 RAK VP7 Purueriste, Eteinen 2 Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden analysointi on tehty Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään elinkykyisille sieni-itiöille 10 000 cfu/g, aktinobakteereille 500 cfu/g ja bakteereille 100 000 cfu/g. 29 (35)
Materiaalinäytteiden tulkinta: MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄ- DE- SIE- NET RAJA- AR- VOT 10 000 100 000 500 KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 NÄY- PITOISUUS TE M4 2272700 234200 - P. variotii 3 M5 - - - - 0 M6 - - - - 0 M7 1800 200 - - 0 M8 - - - - 0 M9 - - - - 0 M10 676000 5727000 M11 309000 14909000-9100 0 Oidiodendron Sporobolomyces Chaetomium P. variotii Sädesienet Sporobolomyces Eurotium M20 16272700 100 - - 3 - Neljässä näytteessä havaittiin viitteitä mikrobivaurioihin - Näytteessä M4 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK VP1, joka oli toisessa kerroksessa opettajien taukotilan keittiön lattiassa viemäriputken läpiviennin kohdalla. Näyte otettiin viemäriputken vierestä. - Näytteessä M10 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen.. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK PALKKI ensimmäisestä kerroksesta eteisaulan katosta. Rakenneavaus tehtiin kohtaan, jossa oli vanhoja vesivuotojälkiä. - Näytteessä M11 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK VP6 eteisaulan katosta kohdasta, jonka vieressä oli vanhoja vesivuotojälkiä. - Näytteessä M20 havaittiin vahva viite materiaalin vaurioitumiseen. Näyte on otettu rakenneavauskohdasta RAK VP7 eteisaulan katosta, jossa oli vanhoja vesivuotojälkiä. 3 3 30 (35)
6.3 Väliseinärakenteet 6.3.1 Aistinvaraiset havainnot Kuva 81 Väliseinissä oli halkeamia todennäköisesti rakennusrungon liikkeiden seurauksena 7 MUITA HAVAINTOJA LVI-tekniikka Samanaikaisesti tämän kosteus- ja rakenneteknisen tutkimuksen kanssa tehtiin myös rakennuksen ilmanvaihdon kuntotutkimus. Ilmanvaihdon tutkimukseen sisältyi myös osioita, joilla on merkitystä sisäilmaan ja yhteys rakenteiden toimintaan. Esteettömyys Rakennukseen on kolme sisäänkäyntiä, joista jokaisessa on portaat. Rakennukseen ei ole pääsyä pyörätuolilla. Myös rakennuksen sisällä on portaita ja kynnyksiä, jotka estävät liikuntaesteisen liikkumista. Esteettömyyden huomioiminen vaatii muutostöitä niin sisäänkäyntien kuin sisätilojen osalta. Siivoushuolto Rakennuksessa oli puutteelliset tilat siivousvälineiden säilytykselle. Siivousvälineitä säilytettiin 1. kerroksessa rakennuksen kaakkoiskulmassa olevassa komerossa, jonka ilmanvaihto vaikutti heikolta. Kuivumassa olevista siivousliinoista voi kulkeutua näin epäpuhtauksia sisäilmaan. 31 (35)
Kuva 82 Ulkoportaat rakennuksen pohjoispäädyn sisäänkäynnin edessä Kuva 83 Yläkertaan johtava portaikko Kuva 84 Kynnys luokkahuoneen ovella 32 (35)
8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSET 8.1 Aluerakenteet ja salaojat Alapohjan kosteudenhallinnan kannalta puutteena rakennuksen vierustoilla ovat puuttuvat sadevesien ohjausjärjestelmät ja puuttuvat salaojat. Ne voivat aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta alapohjan ryömintätilaan Toimenpide-ehdotukset - Suositellaan salaojitusta rakennuksen ympärille pienentämään ryömintätilan maakosteusrasitusta - Kattosadevesien johtamista pois rakennuksen seinustalta tulee parantaa. Suositellaan rakennettavaksi sadevesikaivot syöksytorvien alle ja pintamaiden muokkauksella ohjataan pintavedet pois rakennuksen vierustalta. 8.2 Alapohjarakenteet Ryömintätilassa havaittiin runsaasti sahanpurua, puulastuja ja laudankappaleita, jotka tarjoavat kasvualustan mikrobikasvulle. Ryömintätilan luoteisnurkassa todettiin maaperän olevan kostea sekä havaittiin silmämääräisesti viitteitä mikrobikasvusta. Mahdolliset mikrobiperäiset epäpuhtaudet voivat kulkeutua ryömintätilasta sisäilmaan alapohjan epätiiviyskohtien kautta. Alakerrasta otettiin lattiamattonäyte kolmesta kohtaa. VOC-analyysin tulokset viittasivat kosteuden vaikutuksesta tapahtuneeseen mattojen ja mattoliiman hajoamiseen. Kaikissa näytteenottokohdissa lattiamaton alla oli sementtipohjainen tasoite. Mahdollisesti lattiamatot on kiinnitetty liian kostealle tasoitteelle, mikä on aikaansaanut mattojen ja mattoliiman alkalisen hajoamisen. Lattian puurakenteissa ei havaittu lahovaurioita, mistä päätelleen lattia ei ole altistunut pitkäaikaiselle kosteusrasitukselle. Lattiat ovat voineet altistua kosteusrasitukselle myös ylläpitosiivouksen ja lattioiden vahanpoiston ja vahauksen aikana, jolloin muovimaton saumojen läpi on voinut kulkeutua vettä. Toimenpide-ehdotukset - Ryömintätilan pohjalla olevan orgaanisen materiaalin poisto. - Ryömintätilan tuuletuksen tehostaminen. - Alapohjarakenteessa olevien lämpöputkien läpivientien tiivistäminen. - Paikallisten mikrobivaurioituneiden alapohjarakenteiden purku ja uusiminen. - Vaurioituneiden muovimattojen ja tasoitteen poistaminen mikrobityönä noudattaen mikrobityön vaatimuksia osastoinnin ja siivouksen suhteen. Ennen lattioiden uudelleen pinnoittamista tulee tarkastaa olemassa olevan puulattian kunto, minkä perusteella tehdään tarvittavat korjaukset puulattiaan. Uudeksi lattiapinnoitteeksi suositellaan puulattiaa tai tasoitetta ja muovimattoa. Uusien lattioiden pinnoitettavuuden arviointi tulee suorittaa kosteusmittauksin. 8.3 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinissä todettiin paikoin kosteus ja lahovaurioita. Merkittävin syy vaurioihin on puuttuva tuuletus lautaverhouksen taustalla. Vaakalistojen kohdalla todettiin merkittävimmät kosteusvauriot, jossa vesi pääsee helpoiten seinärakenteeseen. Ylimääräistä kosteusrasitusta julkisivulle aiheuttaa räystäsrakenne, joka kastelee seinärakennetta sateella. 33 (35)
Toimenpide-ehdotukset - Julkisivuverhouksen uusiminen niin, että tuuletus toimii taustalla. - Suositellaan että tiukkoihin följareihin porataan hieman lisää pituutta soikioreikiin - Lahovaurioituneiden hirsien korjaaminen o Lahovaurioituneet ulkoseinähirret poistetaan ja korvataan uusilla hirsillä. Vaihtoehtoisesti voidaan poistaa hirrestä lahonnut puuaines ja korvata se uudella puukappaleella. o Lahovaurion laajuus selviää julkisivuverhouksen purkamisen yhteydessä. - Ikkunoiden korjaaminen o Poistetaan ulkopuitteiden nykyinen hilseilevä maalipinta ja maalauskunnostetaan o Sovitetaan puitteet karmeihin, jotta ikkunoiden käynti on asianmukainen. o Tarpeen mukaan uusitaan ruostuneita kulmarautoja o Tarpeen mukaan vaihdetaan yksittäisiä laho-osia ulkopuitteista esim. alareunojen tippalistoja o Asennetaan ikkunoihin tiivisteet siten että ulkopuite tiivistetään tuulettuvaksi. o Uusitaan ikkunakarmien tilkkeet 8.4 Yläpohja ja vesikatto Vesikatto on saatujen tietojen mukaan vuotanut useita kertoja. Muutamia vesivuotokohtia on edelleen näkyvissä sisätilojen pinnoilla. Toinen puoli katteesta on uusittu mutta toinen puoli on edelleen vanha. Näytteiden perusteella vuotokohdissa on paikoin mikrobikasvustoa yläpohjarakenteissa. Katon ristikkorakenteiden kantavuus on havaintojen mukaan heikentynyt. Alkuperäisiä kantavia rakenteita on paikoin katkaistu tai purettu. Tilojen kattorakenteet sekä yläkerrassa ja alakerrassa ovat painuneet paikoin runsaasti. Kaiken kaikkiaan katto- ja välipohjan painuneille rakenteille tulee tehdä lisätuenta. Toimenpide-ehdotukset - Huoltoluonteisena toimenpiteenä suositellaan vesikaton sekä erityisesti sadevesikourujen ja jalkarännien säännöllistä puhdistamista lehtiroskasta - Itälappeen vesikatteen uusiminen - Räystäsdetaljin muuttaminen, niin, että vedet eivät kastele julkisivua. Räystäsdetaljin suunnittelussa otetaan huomioon seuraavia asioita: o Jalkarännin vedenohjausta parannetaan esim. korottamalla listan korkeutta, jolla lisätään rännin vesimäärää. o Räystään tippanokan muotoilu niin, että vedet eivät valu julkisivulla (pidempi tippanokka ja heitto ulos). - Kattoristikoiden jäykistys o Kattoristikoilla ei ollut nykytilanteessa vinojäykisteitä. Kattoristikoille on tehtävä erillinen jäykistyssuunnitelma. - Kattorakenteiden vahvistussuunnitelma ja lisätuenta o Notkahtaneiden rakenteiden oikaisu mahdollisuuksien mukaan ennen lisätuentaa - Käytännössä yläkerta rakennetaan uusiksi laajojen korjaustarpeiden vuoksi - Vesikaton läpivientien tiivistys 34 (35)
8.5 Välipohjarakenteet Välipohjarakenteita tutkittiin rakenneavauksin ja avauksista kerättiin tutkimusten yhteydessä materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Rakenneavauksia suoritettiin havaittuihin kosteusvauriokohtiin sekä arvioituihin riskipaikkoihin. Mikrobivaurioita havaittiin toisen 1. kerroksen katossa, molempien eteisten kohdalla. Näytteitä kerättiin niin välipohjan täyttömateriaalista sekä alueella olevien hirsien tilkkeestä (rive). Katon vesivauriot ovat peräisin vesikaton taite- / nurkkakohdasta. Tässä kohdin oli runsaasti roskaa, joka on saattanut padottaa sadevedet rivipeltikatteen saumoista läpi. On myös mahdollista, että monimuotoisessa nurkkataitoksessa on muitakin epätiiveyskohtia. Välipohjan purueristeen havaittiin olevan vaurioitunut pesualtaan alapuolelle tehdyssä avauksessa. Näytteiden perusteella viemäriputkien läheisyydessä voi piillä mikrobivaurioita. Välipohjan puupalkissa havaittiin että ulkoseinärakenteen liitoskohdassa on lahovaurio. Yksittäisen havainnon perusteella lahovaurioita on paikoin välipohjan ja ulkoseinän liitoskohdissa. Lahovaurioiden todellinen laajuus selviää purkuvaiheessa. Rakenneavauksesta havaittiin myös, että palkista on poistettu kuori ja siinä oli naulan reikä, joka viittaa siihen että palkista olisi poistettu vetotanko. Toisella puolella ullakkotilaa oli vastaavassa kohdassa alkuperäinen vetotanko paikallaan. Yläkerran väliseinän ja piipun välissä havaittiin voimakassa kallistusta lattiapinnassa. Tähän kohdin tehdystä rakenneavauksesta paljastui, että väliseinää ei ole kannateltu alapuolelta ollenkaan ja seinärakenne on lattialankkujen varassa. Toimenpiteet välipohjien ja 2.kerroksen väliseinä- ja yläpohjarakenteiden osalta liittyvät kattojen yläpohja ja välipohjarakenteiden lisätuentaan, välipohjan mikrobivaurioihin ja välipohjan kantavien hirsien lahovaurioihin. 2.kerroksen rakenteiden laajamittaisempi purku voisi olla perusteltua. Toimenpide-ehdotukset - Puretaan välipohja rakenteet niin, että voidaan paikantaa kaikki lahovauriot. - Poistetaan välipohjan eristemateriaali kokonaisuudessaan lisätuennan tieltä, vesi- ja viemärijärjestelmän uusimisen tieltä ja samalla puretaan kaikki mahdolliset mikrobivauriot. - Purkujen jälkeen desinfioidaan purkupinnat paikallisten mikrobivaurioiden vuoksi - Korjataan lahovauriot - Välipohjarakenteiden lisätuenta. - Käytännössä yläkerta rakennetaan uusiksi laajojen rakenteellisten korjausten vuoksi. Helsingissä WSP Finland Oy Tarkastanut: Olli Lipponen Tutkimusinsinööri, DI Petri Sippola Projektipäällikkö, Ins. (AMK) 35 (35)
LUOKKAHUONE LUOKKAHUONE LUOKKAHUONE WC WC WC WC VAATEHUONE ET PK RK (SPK) 1. KERROS TAPANILAN A-A Veljestenpiha 7-9 HKI 73
KYL. VAR KYL. VAR KYL. VAR KOM. KOM. KOM. KH KH TSTO OPE ET ASUINHUONE TAUKOTILA KOM. KOM. KEITTIÖ RK 2 RK 3 2. KERROS TAPANILAN A-A Veljestenpiha 7-9 HKI 73
ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 259588 18.08.2014 1 (5) WSP Finland Oy Olli Lipponen Heikkiläntie 7 D 00210 HELSINKI VOC-analyysi materiaalinäytteestä Näytteen kerääjät: Lipponen Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla Tulopvm.: 19.06.2014 Käsittelijä(t): Terhi Leiviskä, Pekka Parviainen Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax-putkeen. Tenax-putkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NIST-massaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 259588 18.08.2014 2 (5) CK14-02517-1 Näyte/keräin: Mi171170 Mittauspaikka: Tapanilan ala-aste Mittauskohde: WAK V1, alakoulu P:5,19 Analysointipvm.: 100714/tle Näytteenottoaika: 18.06.2014 Ilmamäärä: 4,37 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Naftaleeni 1) 0,2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 2 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 2) 450 µg/m³g 1-Oktanoli 1 µg/m³g FENOLIT Fenoli 4 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 17 µg/m³g 2-Butoksietanoli 8 µg/m³g Dipropyleeniglykoli-isomeeri** 8 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 7 µg/m³g 2-Fenoksietanoli 27 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 2 µg/m³g Heksanaali 1 µg/m³g KETONIT 3-Heptanoni** 9 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 3) 3 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 24 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 540 µg/m³g 1) Polysyklinen aromaattinen hiilivety (PAH) 2) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi virhe. 3) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 259588 18.08.2014 3 (5) CK14-02517-2 Näyte/keräin: Mi189765 Mittauspaikka: Tapanilan ala-aste Mittauskohde: WAK V2, alakoulu P:5,12 Analysointipvm.: 100714/tle Näytteenottoaika: 18.06.2014 Ilmamäärä: 4,52 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Naftaleeni 1) 0,6 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 2 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 2) 280 µg/m³g 1-Oktanoli 1 µg/m³g FENOLIT Fenoli 5 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 23 µg/m³g 2-Butoksietanoli 5 µg/m³g Dipropyleeniglykoli-isomeeri** 13 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 9 µg/m³g 2-Fenoksietanoli 34 µg/m³g KETONIT 3-Heptanoni** 5 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 3) 3 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 26 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 350 µg/m³g 1) Polysyklinen aromaattinen hiilivety (PAH) 2) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi virhe. 3) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti CK14-02517-3 Näyte/keräin: U227 Mittauspaikka: Tapanilan ala-aste Mittauskohde: WAK V31,alak.,kaksi mattokerrosta,p:4,86 Analysointipvm.: 100714/tle Näytteenottoaika: 18.06.2014 Ilmamäärä: 4,45 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Naftaleeni 1) 0,3 µg/m³g Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 259588 18.08.2014 4 (5) Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET a-pineeni 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 2 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 2) 100 µg/m³g 3,5,5-Trimetyyli-1-heksanoli** 25 µg/m³g FENOLIT Fenoli 5 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 60 µg/m³g 2-Butoksietanoli 12 µg/m³g Dipropyleeniglykoli-isomeeri** 13 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 24 µg/m³g 2-Fenoksietanoli 2 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 4 µg/m³g 2-Furfuraali 1 µg/m³g Heptanaali 1 µg/m³g Nonanaali 4 µg/m³g Pentanaali 1 µg/m³g HAPOT Butaanihappo eli voihappo 16 µg/m³g Etikkahappo 3) 47 µg/m³g Heksaanihappo, kapronihappo 14 µg/m³g Pentaanihappo, valeriaanahappo 16 µg/m³g Propaanihappo 4) 33 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT 2-(2-Butoksietoksi)etyyliasetaatti 10 µg/m³g Texanol 5) 4 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 25 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 270 µg/m³g 1) Polysyklinen aromaattinen hiilivety (PAH) 2) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi virhe. 3) TVOC-alueen ulkopuolella Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi virhe. 4) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi virhe. 5) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi
TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 259588 18.08.2014 5 (5) Tulosten tarkastelu Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO 16000-6 -standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Omien tutkimuksiemme mukaan tällä menetelmällä analysoitujen vanhojen, vaurioitumattomien pintamateriaalien päästöt (TVOC) ovat olleet alle 70 µg/m³g. Rajaa ei voi sellaisenaan käyttää linoleumille, sillä vaurioitumattomienkin linoleumipinnoitteiden päästöt ovat olleet tätä suurempia. Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Työterveyslaitos Asiakasratkaisut on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC 17025. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristön kehittämispalvelut Terhi Leiviskä asiantuntija Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi