Medialukio, C-osan 3. kerroksen huonetilan 306 (C21) rakennustekniset tutkimukset
2/17 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Kuntotutkimusten suorittaja... 3 1.4 Yleiskuvaus... 3 1.5 Tavoite... 3 1.6 Laajuus... 4 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. TUTKIMUKSET JA MITTAUKSET... 5 3.1 Sisäilmatutkimukset, yleistä... 5 3.1.1 Rakenneavaukset ja rakennekartoitukset... 5 3.1.2 Mikrobitutkimukset... 5 3.1.1 Rakenteiden tiiveysselvitys... 6 3.1.2 Kosteustekniset tutkimukset... 6 3.2 Tutkimustyyppien kirjaukset... 6 3.3 Riskirakenneanalyysi... 6 3.4 Rakennetekniset tutkimukset... 8 3.4.1 Rakenneavaukset... 8 3.4.2 Rakennekartoitukset... 8 3.4.1 Tiiveyskartoitukset... 8 3.5 Mikrobitutkimukset... 8 3.5.1 Mikrobinäytteet... 8 3.6 Sisäilmamittaukset... 10 3.6.1 Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien mittaukset (CO2-mittaukset) sekä paine-eromittaukset... 10 3.7 Tutkimusseloste... 10 4. LIITTEET... 10
3/17 1. Yleistiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Moisiontie 3 00730 HELSINKI Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja PL 1540 (Kasarmikatu 21) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Yhteyshenkilö: Marianna Tuomainen, sisäilmainsinööri 09 310 38 653, 050 349 5922 marianna.tuomainen@hel.fi 1.3 Kuntotutkimusten suorittaja IdeaStructura Oy Kutomotie 16 C 00380 HELSINKI Yhteyshenkilö: Ari Pesonen, RI 050 443 3120 ari.personen@ideastrucrtura.com 1.4 Yleiskuvaus Tutkimuskohteena on alkuperäiseltä osaltaan 1960 luvulla rakennettu ja useaan otteeseen laajennettu koulurakennus, jossa tällä hetkellä toimii Helsingin kaupungin medialukio. Tutkimuskohteena oli kiinteistön C-osan 3. kerroksen huonetila 306. C-osan kantavat pystyrakenteet (pilarit sekä väliseinät) ovat betonirakenteisia, väli- ja yläpohjarakenteet ovat teräsbetonisia ylälaattapalkistoja, pulpettikaton vesikatteena on rivikattopelti ja vesikattoa kannattavat rakenteet on tehty puusta. Ikkunat ovat vielä alkuperäisiä kaksinkertaisia puuikkunoita, joita on hieman korjattu 2010-luvun alkupuolella. 1.5 Tavoite Tutkimuksen tavoite on selvittää, onko koulurakennuksen C-osan 3. kerroksen koululuokkahuoneessa 306 (C21) tai luokkahuoneeseen liittyvissä rakenteissa sellaisia puutteita, virheitä tai vaurioita, jotka selittäisivät ihmisten huoneessa kokemaa oireilua.
1.6 Laajuus 4/17 Tutkimus käsittää koulurakennuksen C-osan 3. kerroksen koululuokkahuoneen 306 (C21) ja luokkahuoneeseen liittyvät rakenteet. Tutkimukset käsittävät rakennustekniikan, eivät talotekniikkaa. Tutkimus käsittää seuraavat osatutkimukset: - ikkunoiden liitosrakenteiden rakenneavaukset yhteensä 3 kohdasta - ikkunoiden karmisaumaeristeiden mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 2 mikrobinäytteellä - ikkunoiden tuuletusluukun mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 1 mikrobinäytteellä - ulkoseinärakenteiden mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 7 mikrobinäytteellä - yläpohjarakenteiden mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 4 mikrobinäytteellä - huonetilan sisäilmaparametrien (lämpötila, hiilidioksidi, kosteus ja paine-ero suhteessa ulkoilmaan) seuranatamittauksen (1 kpl) vähintään 2 vuorokauden ajan - huonetilan ja huonetilaan liittyvien rakenteiden aistinvaraisen kartoituksen - huonetilan tiiveysselvityksen merkkiainekokeella 2. Lähtötiedot Tutkimuksen suorittajalle on toimitettu tilaajan puolesta lähtötietoja seuraavasti: - rakennusvalvonnan sähköisestä arkistopalvelusta (Arska) saatuja rakennepiirustuksia ja -asiakirjoja (RAK) kuittitietoineen pdf-tulosteina yhteensä 252 kpl, - (useita eri tekijöitä), - (useita eri päivämääriä) - rakennusvalvonnan sähköisestä arkistopalvelusta (Arska) saatuja arkkitehtipiirustuksia ja -asiakirjoja (ARK) kuittitietoineen pdf-tulosteina yhteensä 191 kpl, - (useita eri tekijöitä), - (useita eri päivämääriä) - rakennusvalvonnan sähköisestä arkistopalvelusta (Arska) saatuja LVIpiirustuksia ja -asiakirjoja (LVI) kuittitietoineen pdf-tulosteina yhteensä 6 kpl, Jaakko Pöyry Infra Oy, JP-Talotekniikka, 1.3.2004 - LVI-suunnitelma-asiakirjoja (LVI) dwg-, pdf- ja Excel-asiakirjoina yhteensä 32 kpl, Jaakko Pöyry Infra Oy, JP-Talotekniikka, - (useita eri päivämääriä) - kuntotutkimusseloste pdf-tulosteena (Kuntotutkimus_Helsingin_Medialukio_Julkisivut_NiLaa_130517.pdf), Julkisivujen kuntotutkimus, A-Insinöörit suunnittelu Oy, 17.5.2013 - kuntotutkimusselosteen liitteet pdf-tulosteena (Helsingin medialukio, JS-KT- LIITTEET.pdf), Julkisivujen kuntotutkimus, A-Insinöörit suunnittelu Oy, - (useita eri päivämääriä) - kuntotutkimusseloste pdf-tulosteena (Kuntotutkimus_Helsingin_Medialukio_Vesikatot_NiLaa_130606.pdf), Vesikattojen kuntotutkimus, A-Insinöörit suunnittelu Oy, 6.6.2013 - tutkimushuoneen sijaintikaavio Word-dokumenttina (Moisiontie 3 pohjapiirustus ylin kerros.doc), - (ei tekijää), - (ei päivämäärää)
5/17 Lisäksi tutkimusten suorittajalla on ollut pääsymahdollisuus Helsingin kaupungin kiinteistötietojärjestelmään (FacilityInfo-järjestelmään) tutkimuskohteen osalta. 3. Tutkimukset ja mittaukset 3.1 Sisäilmatutkimukset, yleistä 3.1.1 Rakenneavaukset ja rakennekartoitukset Rakenteiden ja rakenneosien tutkimukset suoritetaan tässä tutkimuksessa kartoitusten lisäksi rakenteiden avauskohdista, jotka on valittu suunnitelma-asiakirjojen perusteella osasta riskirakenteiksi luokitelluista rakenteista tai rakenteista, jotka on valittu suunnitelma-asiakirjojen ja kohdekäynnin perusteella keskeisimmästä vaurioiden syntyyn mahdollisesti liittyvistä rakenteista. Rakenteiden avauskohdista suoritetaan: - rakenteiden ja rakennemittojen kirjaus sekä vertaus vanhoihin suunnitelmiin - aistinvaraisesti havaittavien vaurioiden kirjaus - avauskohdan valokuvaus - analyysinäytteenotto ja kosteusmittaus, mikäli näin on määrätty Tutkimuksiin liittyvät kartoitukset koskien huonetilaa ja huonetilaan liittyviä rakenteita suoritetaan aistinvaraisesti. 3.1.2 Mikrobitutkimukset Materiaalinäytteiden perusteella (mikrobitutkimus materiaalinäyttein) pyritään arvioimaan rakennusosien kuntoa mikrobivaurioiden (ja kosteusvaurioiden) suhteen. Mikrobinäytteet otetaan joko rakenneavauskohdista tai näytteenottopihdeillä rakenteisiin porattujen reikien kautta. Rakenteista otettavien mikrobinäytteiden analysoinnin (kvantitatiivinen) suorittaa: Työterveyslaitos, Bioaerosolit ja sisäilma Helsingin aluetoimipiste Topeliuksenkatu 41 a A 00250 HELSINKI Rakenteiden tutkimuksiin liittyvien näytteiden kerääminen ja toimittaminen näytteiden analysoijalle suoritetaan analysoijan antamien ohjeiden mukaisesti. 3.1.3 Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien mittaukset (CO2-mittaukset) sekä paine-eromittaukset Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidimittausten (CO2-mittaus) sekä paine-eromittausten perusteella pyritään arvioimaan sisäilman laatua. Paineeromittauksilla pyritään puolestaan arvioimaan rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien pääsymahdollisuutta huoneilmaan sekä ilmanvaihdon toimintaa.
6/17 Tallentavat mittaukset, joiden kesto oli vähintään 2 vuorokautta, suoritetaan Testo 435-4 mittalaitteella, mittausväli 5 minuuttia. 3.1.1 Rakenteiden tiiveysselvitys Rakenteiden tiiveyttä selvitetään merkkiainetutkimuksena olemassa olevassa ilmanpaineessa. Tiiveysselvityksellä pyritään arvioimaan rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien pääsymahdollisuutta huoneilmaan. Tiiveyttä arvioidaan myös lämpökamerahavainnoinnilla vallitsevat lämpötilat huomioiden. 3.1.2 Kosteustekniset tutkimukset Tutkimukseen ei kuulu kosteusteknisiä tutkimuksia (kosteusmittauksia ja kosteuskartoituksia). 3.2 Tutkimustyyppien kirjaukset Tehtävät tutkimustyypit on kirjattu (koodattu) oheisesti: AV.01 306 AV tutkimustyypin tunnus (AV = rakenneavaus, IL = ilmanäyte erikseen määrättävää tutkimusta varten, MA = materiaalinäyte mikrobitutkimusta varten, KO = rakennekosteusmittaus, CO2+T+RH+PE = sisäilman hiilidioksidin, lämpötilan, suhteellisen kosteuden sekä paine-eron mittaus jne.) 01 näytteen järjestysnumero tutkimustyypeittäin 306 huonetilatunnus (huonetila 306) 3.3 Riskirakenneanalyysi Tutkimuksen luonne huomioiden (yhtä huonetilaa koskeva osatutkimus) varsinaista koko rakennusta koskevaa riskirakenneanalyysia ei suoriteta. Ulkoseinärakenteet *1) - ulkoseinärakenteen sisältämä orgaaninen rakennusmateriaali ja sen muodostama mikrobivaurioriski (ikkunoiden apukarmit) *2) - ikkunapalkkirakenteessa oleva ulkokuorimuurausta kannattava teräsbetoninen leukapalkkirakenne *3) - ikkunoiden liitosrakenteet (karmisauman tiivistys, eristys ja tuuletus, vesipeltien liitosrakenteet, liitosrakenteiden kautta ulkoseinärakenteeseen mahdollisesti päässyt kosteus ja/tai vuotovesi jne.) *4) *1) Alkuperäisten suunnitelma-asiakirjojen mukaan tiilirakenteisten ulkoseinien ulkokuorimuurauksen ja lämmöneristyksen välissä ei ole tuuletusrakoa, joten ulkoa tuleva kosteusrasitus ja rakennuksen sisältä ulospäin siirtyvä kosteus (diffuusio ja konvektio) voi tiivistyä ajoittain (talviaikaan) ulkokuoren sisäpintaan aiheuttavat eristeelle kosteusrasitusta. Tuuletusraottoman tiili-villa-tiili-seinärakenteen toimintaperiaatteena on, että sisältä ulospäin liikkuva vesihöyry kulkeutuu eristeen ja ulkokuoren läpi ulkoilmaan ja
7/17 että rakenteella on normaaliolosuhteissa riittävästi kykyä varastoida sisältä tuleva kosteus rakenteeseen. Tosiasia on, että seinärakenteen toimivuus runsasta vesihöyryn muodostamaa kosteusrasitusta vastaan voi osin olla riittämätön. Tästä syystä tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen ilmanvaihdon toimivuuteen (paine-eroihin yli seinärakenteen), ulkokuoren ulkopinnan riittävään vesihöyrynläpäisevyyteen (ei tiiviitä orgaanisia pinnoitteita) ja rakenteiden sisäpintojen tiiveyteen (halkeilematon ja tiivis sisäkuori). Tuuletusraottomassa tiili-villa-tiili-seinärakenteessa myös ulkoilmasta seinärakenteeseen (kapillaari-imun, painovoiman, liike-energian tai paine-eron) avulla pääsevä kosteus voi myös muodostua ongelmalliseksi. Tästä syystä myös ulkokuoren tiiveyteen (muurauksen halkeilu, liittymät muihin rakenteisiin) on kiinnitettävä erityistä huomiota. *2) Orgaanisia rakennusmateriaaleja ulkoseinärakenteessa ovat lähinnä ikkunoiden apukarmit. *3) Vedenpoistoa leukapakkien yläpuolisesta ulkoseinärakenteesta ei ole järjestetty eikä leukapalkkeja ole lämmöneristetty (kuva 2). Rakenne on riskirakenne seinärakenteeseen mahdollisesti valuneiden vuotovesien suhteen (ei vuotovesipoistoa) sekä kosteusteknisen toiminnan suhteen, kun lämmöneristämätön leukapalkki muodostaa kylmäsillan ulkoseinärakenteeseen (ikkunan liitosrakenteeseen). *4) Ks. kohta Ikkunarakenteet. Yläpohjarakenteet Huoneessa käytettyä yläpohjarakennetta ei voida pitää erityisenä riskirakenteena, mikäli yläpohjarakenteen tuuletus on toimiva (ks. kuva 2), mutta rakenteeseen liittyviä liitosrakenteita kylläkin: - räystäsrakenteet *5) *5) Räystäsrakenteisiin liittyviä puutteita voivat olla tuuletuksen toimimattomuus ulkoilmaan tai esimerkiksi yläpohjarakenteeseen räystäiden kautta mahdollisesti päässyt lumi. Tässä tutkimuksessa räystäsrakenteiden kuntoa selvitetään räystäisiin liittyvien mineraalivillaeristeiden mikrobitutkimuksella. Ikkunarakenteet - ikkunoihin umpikotelorakenteet (tuuletusikkunaluukut) *6) - ikkunoiden liitosrakenteet (karmisauman tiivistys, eristys ja tuuletus, vesipeltien liitosrakenteet, liitosrakenteiden kautta ulkoseinärakenteeseen mahdollisesti päässyt kosteus ja/tai vuotovesi) *7) *6) Ikkuna-aukkoihin liittyy umpinaisia tuletusluukkuja, jotka on tehty ilman sisäpinnan höyrynsulkua ja joissa lämmöneristepaksuus on vähäinen. Umpinaiset luukku- ja kotelorakenteet ovat siis kosteustekniseltä toiminnaltaan riskirakenteita. *7) Alkuperäisten ikkunoiden karmisaumaeristeenä on todennäköisesti rakennusajankohta huomioiden mineraalivilla ja ikkunoiden karmisaumaus on tehty sekä ulkoettä sisäpinnassa todennäköisemmin ilman elastista saumamassaa ja alusnauhaa ja lisäksi karmisaumassa ei ole käytetty todennäköisesti myöskään tuuletuskauka-
8/17 loa. Mikäli ulkoseinärakenteessa tai itse karmisaumaeristeessä todetaan tämän tutkimuksen yhteydessä epäpuhtauksia, jotka edellyttäisivät erityisesti rakenteen epäjatkuvuuskohtien mikrobiologista eristämistä, eivät toteutetut karmisaumaukset todennäköisesti muodosta riittävää eristystä epäpuhtauksille. Riskirakenteita on esitetty liitteenä olevissa valokuvissa (kuvat 1-9). 3.4 Rakennetekniset tutkimukset 3.4.1 Rakenneavaukset AV.01-306 AV.02-306 AV.03-306 AV.04-306 Ikkunan (I) liitosrakenteen avaus irrottamalla pystykarmisauman peitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä. Ikkunan (I) liitosrakenteen avaus irrottamalla pystykarmisauman peitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä. Ikkunan (I) liitosrakenteen avaus irrottamalla ikkunapenkin ikkunalauta huonetilasta käsin. Yläpohjarakenteen (YP) alakattolevyn irrotus huonetilasta käsin (avauksesta selvitetään betonilaatan alapuolisen alakattorakenteen rakennetyyppi ja havainnoidaan rakenteen kuntoa). Rakenneavauskohtien sijainnit rakennuksessa on esitetty liitteenä olevissa tutkimuskartoissa (liite 1). 3.4.2 Rakennekartoitukset Rakennekartoituksina suoritetaan rakennepintojen kartoitukset (puutteet, vauriot ja virheet) huonetilasta käsin. Ulkotilasta käsin suoritetaan huonetilaan liittyvien ikkunoiden sekä ulkoseinä- ja vesikattopintojen kartoitus sekä huonetilan vierelle liittyvän yläpohjanontelon kartoitus, mikäli tilaan on pääsymahdollisuus (kattoluukku). 3.4.1 Tiiveyskartoitukset Huonetilan vaipparakenteiden (ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden) tiiveyttä selvitetään merkkiainetutkimuksella myös lämpökameraa hyväksikäyttäen huomioiden lämpötilaolosuhteet. 3.5 Mikrobitutkimukset 3.5.1 Mikrobinäytteet Tunnus MA.01-306 MA.02-309 MA.03-306 Mittaus Materiaalinäyte ikkunan (I) karmisauman lämmöneristeestä (mineraalivilla) sauman sisäpinnasta rakenneavaukseen AV.01 306 liittyen. Materiaalinäyte ikkunan (I) karmisauman lämmöneristeestä (mineraalivilla) sauman sisäpinnasta rakenneavaukseen AV.02 306 liittyen. Materiaalinäyte ikkunan (I) tuuletusluukun lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetila sisäpinnasta ja alareunasta (näytteen-
9/17 MA.04-306 MA.05-306 MA.06-306 MA.07-306 MA.08-306 MA.09-306 MA.10-306 MA.11-306 MA.12-306 MA.13-306 MA.14-306 oton porareikä Ø30 35 porataan luukun huonetilan puoleisen levyn läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan yläreunasta ja sisäpinnasta irrotetun ikkunalaudan vastaisesta pinnasta rakenneavaukseen AV.03 306 liittyen. Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 100 mm lattiapinnan yläpuolelta (näytteenoton porareikä Ø30 35 porataan sisäkuorimuurauksen läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 100 150 mm ikkunan alareunan alapuolelta ikkunapenkissä (näytteenoton porareikä Ø30 35 porataan sisäkuorimuurauksen läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 100 mm lattiapinnan yläpuolelta (näytteenoton porareikä Ø30 35 porataan sisäkuorimuurauksen läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 600 mm lattiapinnan yläpuolelta (näytteenoton porareikä Ø30 35 porataan sisäkuorimuurauksen läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 100 150 mm ikkunan yläreunan yläpuolelta ikkunapalkissa leukapalkin päältä (näytteenoton porareikä Ø30 35 porataan betonirakenteen läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) kohdassa, jossa ulkoseinä sisäkuoressa on olemassa oleva aukko eristetilaan. Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näytteenoton porareikä Ø30 35 porataan yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näytteenoton porareikä Ø30 35 porataan yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näytteenoton porareikä Ø30 35 porataan yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näytteenoton porareikä Ø30 35 porataan yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi ja näyte otetaan huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä).
10/17 Mikrobinäytteenottokohtien sijainnit rakennuksessa on esitetty liitteenä olevassa tutkimuskartoissa (liite 1). 3.6 Sisäilmamittaukset 3.6.1 Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien mittaukset (CO2-mittaukset) sekä paine-eromittaukset Tunnus CO2+T+RH+PE.01 306 Mittaus Sisäilman hiilidioksidin (CO2), lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaukset 3. kerroksen huonetilassa 306. Paine-ero mitataan suhteessa ulkoilmaan. Mittaus suoritetaan Testo 435-4 mittalaitteella, mittausväli 5 minuuttia. 3.7 Tutkimusseloste Suoritettujen tutkimusten perusteella laaditaan tutkimusseloste, johon kirjataan rakenteiden ja rakennusosien rakenneteknisten tutkimusten sekä mikrobitutkimusten tulokset ja edelleen myös korjaus- ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Kuntotutkimusselostuksen sisältö jaotellaan: 1. Yhteystiedot 2. Yleistiedot 3. Rakennetekniset tutkimukset - Rakenneavaukset - Kartoitukset - Mikrobitutkimukset - Tiiveystutkimukset - Sisäilmaparametrimittaukset 4. Yhteenveto 5. Korjaus- ja jatkotoimenpide-ehdotukset 6. Liitteet Tutkimustuloksia ei jaotella kappaletasolla rakennusosien (esim. ulkoseinä-, yläpohjaja ikkunarakenteet) suhteen. Mikäli tutkimuksessa todetaan sellaisia puutteita tai virheitä tai vaurioita, jotka ovat laajemmin C-osaa koskevia, määritellään joko lisätutkimukset tai korjaustoimenpiteet laajemmin kuin vain huonetilaa 306 koskien riippuen tutkimustuloksista. 4. Liitteet Valokuvat Liitevalokuvat (kuvat 1-9).
Tutkimuskartat Liite 1 Tutkimuskartta, 3. kerros. 11/17 Helsingissä IdeaStructura Oy Ari Pesonen, RI puh. 050 4433 120 e-mail: ari.pesonen@ideastructura.com
Valokuvat 12/17 Kuva 1. Leikkauskuva huonetilan 306 alapuolisesta välipohjarakenteesta ja siihen liittyvistä rakenteista. Välipohjarakenne on ylälaattapalkisto. Kuva 2. Leikkauskuva huonetilan 306 yläpuolisesta yläpohjarakenteesta ja siihen liittyvistä rakenteista. Alempi leikkauskuva on porrashuoneen kohdalta, ylempi luokkahuoneen kohdalta. Luokkahuoneen yläpohjarakenne on ylälaattapalkisto.
13/17 Kuva 3. 2. ja 3. kerroksen välisen välipohjarakenteen kantavia rakenteita, tutkimusalue on rajattu punaisella pistekatkoviivalla. Kuva 4. Yleiskuva huoneesta 306 (C21). Yläpohjarakenne on kuvassa 2 esitetyn mukainen.
14/17 Kuva 5. Yleiskuva huoneesta 306 (C21). Yläpohjarakenne on kuvassa 2 esitetyn mukainen. Kuva 6. Ikkunapalkissa on kuvanmukainen aukko, johon liittyen tutkitaan rakenteen tiiveyttä ja rakenteessa mahdollisesti olevan lämmöneristeen (mineraalivilla) kuntoa.
15/17 Kuva 7. Erityinen tutkimuskohde ovat ikkunat, ikkunoiden tiiveys ja ikkunoihin liittyvien lämmöneristeiden (karmisaumojen mineraalivilla) mikrobiologinen kunto. Kuva 8. Ikkunalautaan liittyvät liitosrakenteet voivat olla epätiiviitä (rako on osoitettu pinnaisella nuolella).
16/17 Kuva 9. Ikkunoiden tuuletusluukut ovat umpinaisia ja niiden tiiveys on silmämääräisesti arvioiden heikko, auringonvalo paistaa käyntivälyksestä läpi, tuuletusluukku on huultamaton. tuuletusluukun eristeen kuntoa selvitetään mikrobiologisin tutkimuksin.
17/17 Tutkimuskartat Liite 1. Tutkimuskartta, 3. kerros (tutkimusalue rajattu punaisella pistekatkoviivalla).