TUTKIMUSSELOSTE. Medialukio, Moisiontie 3, HELSINKI C-osan 3. kerroksen huonetilan 306 (C21) rakennustekniset tutkimukset 19.1.

Transkriptio

1 Medialukio, C-osan 3. kerroksen huonetilan 306 (C21) rakennustekniset tutkimukset IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola

2 2/32 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIEDOT Kohde Tilaaja Kuntotutkimusten suorittaja Yleiskuvaus Tavoite Laajuus LÄHTÖTIEDOT TUTKIMUKSET JA MITTAUKSET Sisäilmatutkimukset, yleistä Rakenneavaukset ja rakennekartoitukset Mikrobitutkimukset Rakenteiden tiiveysselvitys Kosteustekniset tutkimukset Tutkimustyyppien kirjaukset Rakennetekniset tutkimukset Rakenneavaukset Rakennekartoitukset Tiiveyskartoitukset Mikrobitutkimukset Mikrobinäytteet Sisäilmamittaukset Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien mittaukset (CO2-mittaukset) sekä paine-eromittaukset TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yleistä Rakenneavaukset ja kartoitukset Mikrobitutkimukset Tiiveystutkimukset Sisäilmaparametrimittaukset JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Yleistä Korjaustoimenpide-ehdotukset LIITTEET IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola

3 3/32 1. Yleistiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Moisiontie HELSINKI Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja PL 1540 (Kasarmikatu 21) HELSINGIN KAUPUNKI Yhteyshenkilö: Marianna Tuomainen, sisäilmainsinööri , marianna.tuomainen@hel.fi 1.3 Kuntotutkimusten suorittaja IdeaStructura Oy Kutomotie 16 C HELSINKI Yhteyshenkilö: Ari Pesonen, RI ari.personen@ideastrucrtura.com Erno Vuoti, ins. AMK erno.vuoti@ideastrucrtura.com 1.4 Yleiskuvaus 1.5 Tavoite Tutkimuskohteena oli alkuperäiseltä osaltaan 1960 luvulla rakennettu ja useaan otteeseen laajennettu koulurakennus, jossa tällä hetkellä toimii Helsingin kaupungin medialukio. Tutkimuskohteena oli kiinteistön C-osan 3. kerroksen huonetila 306. C- osan kantavat pystyrakenteet (pilarit sekä väliseinät) ovat betonirakenteisia, välija yläpohjarakenteet ovat teräsbetonisia ylälaattapalkistoja, pulpettikaton vesikatteena on rivikattopelti ja vesikattoa kannattavat rakenteet on tehty puusta. Ikkunat ovat vielä alkuperäisiä kaksinkertaisia puuikkunoita, joita on hieman korjattu 2010-luvun alkupuolella. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, onko koulurakennuksen C-osan 3. kerroksen koululuokkahuoneessa 306 (C21) tai luokkahuoneeseen liittyvissä rakenteissa sellaisia puutteita, virheitä tai vaurioita, jotka selittäisivät ihmisten huoneessa kokemaa oireilua.

4 1.6 Laajuus 4/32 Tutkimus käsitti koulurakennuksen C-osan 3. kerroksen koululuokkahuoneen 306 (C21) ja luokkahuoneeseen liittyvät rakenteet. Tutkimukset käsittivät rakennustekniikan, eivät talotekniikkaa. Tutkimus sisälsi seuraavat osatutkimukset: - ikkunoiden liitosrakenteiden rakenneavaukset yhteensä 3 kohdasta - ikkunoiden karmisaumaeristeiden mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 2 mikrobinäytteellä - ikkunoiden tuuletusluukun mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 1 mikrobinäytteellä - ulkoseinärakenteiden mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 7 mikrobinäytteellä - yläpohjarakenteiden mikrobiologisen kunnon selvityksen yhteensä 4 mikrobinäytteellä - huonetilan sisäilmaparametrien (lämpötila, hiilidioksidi, kosteus ja paine-ero suhteessa ulkoilmaan) seuranatamittauksen (1 kpl) vähintään 2 vuorokauden ajan - huonetilan ja huonetilaan liittyvien rakenteiden aistinvaraisen kartoituksen - huonetilan tiiveysselvityksen merkkiainekokeella 2. Lähtötiedot Tutkimuksen suorittajalle on toimitettu tilaajan puolesta lähtötietoja seuraavasti: - rakennusvalvonnan sähköisestä arkistopalvelusta (Arska) saatuja rakennepiirustuksia ja -asiakirjoja (RAK) kuittitietoineen pdf-tulosteina yhteensä 252 kpl, - (useita eri tekijöitä), - (useita eri päivämääriä) - rakennusvalvonnan sähköisestä arkistopalvelusta (Arska) saatuja arkkitehtipiirustuksia ja -asiakirjoja (ARK) kuittitietoineen pdf-tulosteina yhteensä 191 kpl, - (useita eri tekijöitä), - (useita eri päivämääriä) - rakennusvalvonnan sähköisestä arkistopalvelusta (Arska) saatuja LVIpiirustuksia ja -asiakirjoja (LVI) kuittitietoineen pdf-tulosteina yhteensä 6 kpl, Jaakko Pöyry Infra Oy, JP-Talotekniikka, LVI-suunnitelma-asiakirjoja (LVI) dwg-, pdf- ja Excel-asiakirjoina yhteensä 32 kpl, Jaakko Pöyry Infra Oy, JP-Talotekniikka, - (useita eri päivämääriä) - kuntotutkimusseloste pdf-tulosteena (Kuntotutkimus_Helsingin_Medialukio_Julkisivut_NiLaa_ pdf), Julkisivujen kuntotutkimus, A-Insinöörit suunnittelu Oy, kuntotutkimusselosteen liitteet pdf-tulosteena (Helsingin medialukio, JS-KT- LIITTEET.pdf), Julkisivujen kuntotutkimus, A-Insinöörit suunnittelu Oy, - (useita eri päivämääriä) - kuntotutkimusseloste pdf-tulosteena (Kuntotutkimus_Helsingin_Medialukio_Vesikatot_NiLaa_ pdf), Vesikattojen kuntotutkimus, A-Insinöörit suunnittelu Oy, tutkimushuoneen sijaintikaavio Word-dokumenttina (Moisiontie 3 pohjapiirustus ylin kerros.doc), - (ei tekijää), - (ei päivämäärää) - kuntotutkimusohjelma, C-osan 3. kerroksen huonetilan 306 (C21) rakennustekniset tutkimukset, IdeaStructura Oy,

5 5/32 Lisäksi tutkimusten suorittajalla on ollut pääsymahdollisuus Helsingin kaupungin kiinteistötietojärjestelmään (FacilityInfo-järjestelmään) tutkimuskohteen osalta. 3. Tutkimukset ja mittaukset 3.1 Sisäilmatutkimukset, yleistä Rakenneavaukset ja rakennekartoitukset Rakenteiden ja rakenneosien tutkimukset suoritettiin tässä tutkimuksessa kartoitusten lisäksi rakenteiden avauskohdista, jotka on valittu suunnitelma-asiakirjojen perusteella osasta riskirakenteiksi luokitelluista rakenteista tai rakenteista, jotka puolestaan on valittu suunnitelma-asiakirjojen ja kohdekäynnin perusteella keskeisimmästä vaurioiden syntyyn mahdollisesti liittyvistä rakenteista. Rakenteiden avauskohdista suoritettiin: - rakenteiden ja rakennemittojen kirjaus sekä vertaus vanhoihin suunnitelmiin - aistinvaraisesti havaittavien vaurioiden kirjaus - avauskohdan valokuvaus - analyysinäytteenotto ja kosteusmittaus, mikäli näin on määrätty Tutkimuksiin liittyvät kartoitukset koskien huonetilaa ja huonetilaan liittyviä rakenteita suoritettiin aistinvaraisesti Mikrobitutkimukset Materiaalinäytteiden perusteella (mikrobitutkimus materiaalinäyttein) pyrittiin arvioimaan rakennusosien kuntoa mikrobivaurioiden (ja kosteusvaurioiden) suhteen. Mikrobinäytteet otettiin joko rakenneavauskohdista tai näytteenottopihdeillä rakenteisiin porattujen reikien kautta. Rakenteista otettavien mikrobinäytteiden analysoinnin (kvantitatiivinen) suoritti: Työterveyslaitos, Bioaerosolit ja sisäilma PL 310 (Neulaniementie 4) KUOPIO (70210 KUOPIO) Rakenteiden tutkimuksiin liittyvien näytteiden kerääminen ja toimittaminen näytteiden analysoijalle suoritettiin analysoijan antamien ohjeiden mukaisesti Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien mittaukset (CO2-mittaukset) sekä paine-eromittaukset Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidimittausten (CO2-mittaus) sekä paine-eromittausten perusteella pyrittiin arvioimaan sisäilman laatua. Paineeromittauksilla pyrittiin puolestaan arvioimaan rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien pääsymahdollisuutta huoneilmaan sekä ilmanvaihdon toimintaa. Tallentavat mittaukset, joiden kesto oli vähintään 2 vuorokautta, suoritettiin Testo mittalaitteella, mittausväli 5 minuuttia.

6 6/ Rakenteiden tiiveysselvitys Rakenteiden tiiveyttä selvitettiin merkkiainetutkimuksena olemassa olevassa ilmanpaineessa. Tiiveysselvityksellä pyrittiin arvioimaan rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien pääsymahdollisuutta huoneilmaan. Tiiveyttä arvioitiin myös lämpökamerahavainnoinnilla vallitsevat lämpötilat huomioiden. Merkkiainetutkimuksessa tutkittavan rakenteen sisään päästettiin kaasupullosta merkkiaineena käytettävää laimennettua vetykaasua (5 % H % N2) ja vuotokohtia havainnoitiin rakenteen sisäpuolelta merkkiaineanalysaattorilla (Sensistor 9012 XRS). Mikäli analysaattori reagoi, on kyseisessä kohdassa ilmavuotokohta. Mittauksissa analysaattorin herkkyyttä säädetään asteikolla 1 10 (10-asteella mittari on herkimmillään), jotta pystytään erottamaan vuotokohdat ilmaan jo vuotaneesta merkkiainekaasusta. Tiiveysselvitykseen liittyvä lämpökamerakuvaus suoritettiin Flir E60-lämpökameralla. Ulkoilman lämpötilaa ei kuvauksessa otettu huomioon, koska lämpökameraa käytettiin vain avustamaan mahdollisten ilmavuotoreittien etsimisessä Kosteustekniset tutkimukset Tutkimukseen ei kuulunut kosteusteknisiä tutkimuksia (kosteusmittauksia ja kosteuskartoituksia). 3.2 Tutkimustyyppien kirjaukset Tehtävät tutkimustyypit on kirjattu (koodattu) oheisesti: AV AV tutkimustyypin tunnus (AV = rakenneavaus, IL = ilmanäyte erikseen määrättävää tutkimusta varten, MA = materiaalinäyte mikrobitutkimusta varten, KO = rakennekosteusmittaus, CO2+T+RH+PE = sisäilman hiilidioksidin, lämpötilan, suhteellisen kosteuden sekä paine-eron mittaus jne.) 01 näytteen järjestysnumero tutkimustyypeittäin 306 huonetilatunnus (huonetila 306) 3.3 Rakennetekniset tutkimukset Rakenneavaukset Tunnus AV AV AV Avaus Ikkunan (I) liitosrakenteen avaus irrottamalla pystykarmisauman peitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä. Ikkunan (I) liitosrakenteen avaus irrottamalla pystykarmisauman peitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä. Ikkunan (I) liitosrakenteen avaus irrottamalla ikkunapenkin ikkunalauta huonetilasta käsin.

7 7/32 AV Yläpohjarakenteen (YP) alakattolevypalan irrotus huonetilasta käsin (avauksesta selvitettiin betonilaatan alapuolisen alakattorakenteen rakennetyyppi ja havainnoitiin rakenteen kuntoa). Rakenneavauskohtien sijainnit rakennuksessa on esitetty liitteenä olevissa tutkimuskartoissa (liite 1). Rakenneavaus AV Avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteen avauksen irrottamalla pystykarmisauman peitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä. Kuva 1. Rakenneavauskohta AV , avaus käsitti Ikkunan (I) liitosrakenteen avauksen irrottamalla pystykarmisauman peitelista (punainen nuoli) huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä. Havainnot: - avauskohdasta ei ollut aistittavissa poikkeavaa (esim. mikrobiperäistä tai maakellarimaista) hajua - avauskohdassa karmisauman leveys oli keskimäärin noin 17 mm (paksuus vaihtelee olleen alhaalta kapeampi), karmisauma on peitetty puupeitelistalla (~23x15 mm) - karmisauman ulkopintaan on asennettu paisuva saumanauha, sisäpinnassa ei ole tiivistysmassaa eikä alusnauhaa - avauskohdassa havaittiin karmisauman lämmöneristeessä (mineraalivilla) tummentumaa eristetilan yläreunassa huonetilan puoleisessa pinnassa, tummentumat johtuvat todennäköisimmin (kostean) ilmavirtausten ja pölyn yhteisvaikutuksesta (puutteellisesta ilmatiiveydestä ja/tai huonetilan alipaineisuudesta historian aikana) Avaukseen ei liittynyt rakennetyyppimääritystä. Materiaalinäyte MA otettiin ikkunan (I) pystykarmisauman lämmöneristeestä (mineraalivilla) sauman sisäpinnasta ikkunan yläreunassa.

8 8/32 Kuva 2. Rakenneavauskohta AV Karmisauman lämmöneristeenä on mineraalivilla. Karmisaumaa ei ole tiivistetty sisäpinnaltaan elastisella tiivistysmassalla ja alusnauhalla, saumaus on todennäköisemmin alkuperäinen. Avauskohdassa on karmisauman lämmöneristeessä (mineraalivilla) tummentumaa eristetilan yläreunassa huonetilan puoleisessa pinnassa. Tummentumat johtuvat todennäköisimmin (kostean) ilmavirtausten ja pölyn yhteisvaikutuksesta (puutteellisesta ilmatiiveydestä ja/tai huonetilan alipaineisuudesta historian aikana). Kuva 3. Rakenneavauskohta AV Karmisauma hieman kapenee alaspäin mentäessä, mineraalivillatummentumia on sauman yläreunassa. Rakenneavaus AV Avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteen avauksen irrottamalla pystykarmisauman peitelista huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä.

9 9/32 Kuva 4. Rakenneavauskohta AV , avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteen avauksen irrottamalla pystykarmisauman peitelista (punainen nuoli) huonetilasta käsin ja purkamalla karmisaumaeristettä. Kuva 5. Rakenneavauskohta AV Ikkunan karmisauman eristeenä on käytetty paikoin polyuretaanivaahtoa ja paikoin mineraalivillaa. Karmisaumaa ei ole tiivistetty sisäpinnaltaan elastisella tiivistysmassalla. Oheinen kuva on ikkunan alareunasta, jossa eristeenä on käytetty polyuretaanivaahtoa. Avaukseen ei liittynyt rakennetyyppimääritystä. Materiaalinäyte MA otettiin ikkunan (I) pystykarmisauman lämmöneristeestä (mineraalivilla) sauman sisäpinnasta noin mm korkeudelta ikkunan alareunasta mitattuna.

10 Havainnot: 10/32 - avauskohdasta ei ollut aistittavissa poikkeavaa (esim. mikrobiperäistä tai maakellarimaista) hajua - avauskohdassa ikkunan karmipuun ja viereisen betonipilarin karmisauman paksuus oli noin 22 mm, karmisauma on peitetty puupeitelistalla (~30x13 mm) - karmisauman lämmöneristeenä on käytetty sekä polyuretaanivaahtoa että mineraalivillaa, mineraalivilla on alkuperäinen karmisaumaeriste, polyuretaanieriste myöhemmin asennettu - karmisauman sisäpinnassa ei ole tiivistysmassaa eikä alusnauhaa - avauskohdassa karmisauman mineraalivillaeristeen sisäpinta on hieman tummentunut ilmavirtasten seurauksena Kuva 6. Rakenneavauskohta AV Ikkunan karmisauman eristeenä on käytetty paikoin polyuretaanivaahtoa ja paikoin mineraalivillaa (punaiset nuolet), mineraalivilla on alkuperäinen karmisaumaeriste. Mineraalivillaeristeiden sisäpinta on tummunut ilmavirtausten seurauksena. Rakenneavaus AV Avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteen avauksen irrottamalla ikkunapenkin ikkunalauta huonetilasta käsin. Havainnot: - avauskohdassa havaittiin ikkunakarmin alapuolisessa apukarmipuussa pieniä (merkityksettömiä) kosteusjälkiä, puussa ei kuitenkaan ollut lahovaurioita - avauskohdasta ei ollut aistittavissa poikkeavaa (esim. mikrobiperäistä tai maakellarimaista) hajua - ikkunan alakarmipuun ja alapuolisen apukarmin välinen karmisauma on tiivistetty sisäpinnaltaan paisuvalla saumanauhalla, saumanauhan takana (ulkopuolella) karmisaumaeristeenä on mineraalivillaeriste

11 11/32 - ikkunapenkin ikkunalauta on nostettu irti alapuolisesta tiilimuurauksesta korokepaloilla, ja tiilimuurauksen sekä ikkunan alapuolisen apukarmin välissä on noin 20 mm leveä rako, joka on täytetty mineraalivillalla - avauskohtaan liittyvät koko ikkunanauhan pituiset maalatut vesipellitykset ovat pääosin hyvässä kunnossa, pellitysten kallistus ei kuitenkaan vastaa nykyisiä ohjeistuksia, lisäksi yksittäisissä kohdissa (vesipellin ja pellin läpi viedyn alumiinikiskon liittymä) pellitysten liittymien elastiset saumaukset olivat irronneet Kuva 7. Rakenneavauskohta AV , avaus käsitti ikkunan (I) liitosrakenteen avauksen irrottamalla ikkunapenkin ikkunalauta huonetilasta käsin. Muurauksen laastisaumat eivät ole ikkunapenkin yläreunassa täysinäisiä. Kuva 8. Rakenneavauskohta AV Ikkunan alakarmipuun ja alapuolisen apukarmin välinen karmisauma on tiivistetty paisuvalla saumanauhalla. Ikkunapenkin ikkunalauta on nostettu irti alapuolisesta tiilimuurauksesta korokepaloilla, ja tiilimuurauksen sekä ikkunakarmin alapuolisen apukarmin välissä on noin 20 mm leveä rako,

12 12/32 joka on täytetty mineraalivillalla (esitetty kuvassa punaisella janalla), liitosrakenne on epätiiivis. Avaukseen ei liittynyt rakennetyyppimääritystä, avauskohtaan liittyvä ulkoseinärakenne on tiili-villa-tiili-ulkoseinärakenne ilman varsinaista tuuletusrakoa. Materiaalinäyte MA otettiin ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan yläreunasta ja sisäpinnasta (irrotetun ikkunalaudan vastaisesta pinnasta). Kuva 9. Rakenneavauskohta AV Ulkoseinän tiilimuurauksen sekä ikkunakarmin alapuolisen apukarmin välissä on noin 20 mm leveä rako, joka on täytetty mineraalivillalla (esitetty kuvassa punaisella janalla). Kuva 10. Ikkunan vesipelti rakenneavauskohdan AV läheisyydessä. Avauskohtaan liittyvät koko ikkunanauhan pituiset maalatut (ja uusitut) vesipellitykset ovat pääosin hyvässä kunnossa, pellitysten kallistus ei kuitenkaan vastaa nykyisiä ohjeistuksia. Lisäksi yksittäisissä kohdissa (vesipellin ja pellin läpi viedyn alumiinikiskon liittymä) pellitysten liittymien elastiset saumaukset olivat irronneet.

13 13/32 Rakenneavaus AV Avaus käsitti yläpohjarakenteen (YP) alakattolevypalan irrotuksen huonetilasta käsin (avauksesta selvitettiin betonilaatan alapuolisen alakattorakenteen rakennetyyppi ja havainnoitiin rakenteen kuntoa). Kuva 11. Rakenneavauskohta AV Avaus käsitti yläpohjarakenteen (YP) alakattolevypalan irrotuksen huonetilasta käsin (avauksesta selvitettiin betonilaatan alapuolisen alakattorakenteen rakennetyyppi ja havainnoitiin rakenteen kuntoa). Kuva 12. Rakenneavauskohta AV Kuvassa näkyy alakattolevytyksen ja holvilaatan alapinnan väliset rakenteet. Rakennetyyppi avauskohdassa oli (huonetilasta ylöspäin): - pintakäsittely- tai materiaali (maalauskäsittely) - verhouslevy (rei`itetty akustokipsilevy mm), 13 mm

14 14/32 - paperi - eriste (mineraalivilla 50 mm) + kannatinrunko (peltiprofiilirunko), 50 mm - ilmaväli, 50 mm - pintakäsittely- tai materiaali (maalauskäsittely) - betonilaatta, ~85 mm (nimellispaksuus 80 mm) - lämmöneriste, mineraalivilla *1) *2) *1) Lämmöneristeen paksuutta ei voitu mitata. *2) Avausta ei ulotettu rakenteessa syvemmälle. Havainnot: - avauskohdasta ei ollut havaittavissa kosteusjälkiä tai kosteusvaurioon viittaavia merkkejä, rakenteen kunnossa ei havaittu mitään poikkeavaa tai esim. tapahtuneisiin vuotoihin viittaavaa - avauskohdasta ei ollut aistittavissa poikkeavaa (esim. mikrobiperäistä tai maakellarimaista) hajua Materiaalinäyte MA otettiin yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä) Rakennekartoitukset Rakennekartoituksina suoritettiin rakennepintojen kartoitukset (puutteet, vauriot ja virheet) huonetilasta käsin. Ulkotilasta käsin suoritettiin huonetilaan liittyvien ikkunoiden sekä ulkoseinä- ja vesikattopintojen kartoitus sekä huonetilan vierelle liittyvän yläpohjanontelon kartoitus. Kartoituksessa havaittiin huonetilaan liittyen: - huonetilassa ei havaittu erityisiä kosteusvauriojälkiä - huonetilan puutteet ja vauriot liittyivät lähinnä rakenteiden tiiveyteen, ikkunapenkkien alta ja sivuista oli havaittavissa epätiiveyskohtia (rakoja), jotka mahdollistavat ilmavuodot ulkoseinärakenteen sisäkuoren taakse, ikkunoiden tuuletusluukut ovat epätiiviiltä (kuva 24), lisäksi ikkunanauhan yläpuolella betonipalkkien välissä oli suuri väli (varaus), josta näkyi eristeitä (kuva 21) Kartoituksessa havaittiin ulkotiloihin liittyen: - ikkunanauhan maalatut vesipellitykset ovat pääosin hyvässä kunnossa, pellitysten kallistus ei kuitenkaan vastaa nykyisiä ohjeistuksia, lisäksi yksittäisissä kohdissa (vesipellin ja pellin läpi viedyn alumiinikiskon liittymä) pellitysten liittymien elastiset saumaukset olivat irronneet, vesipellitysten ylitys ulkoseinälinjaan nähden on riittävä, vesipeltien alareunat on varustettu tippanokkataitoksella - ikkunoiden ulkopuitteiden maalipinnat ovat paikoin hilseilleet - sisäpihan puolella (pohjoispuolella) luokkahuoneen 306 vastaisen ulkoseinän tiilimuurauspinnassa on lievää värjäytymistä (todennäköisesti alkavaa sammaloitumista), tiilimuurauksessa ei havaittu suurempia vaurioita kuten

15 15/32 halkeamia yms., mutta saumoissa havaittiin jonkin verran saumalaastin rapautumista ja/tai lievää halkeilua - vesikatteena on harva- tai umpilaudoituksen varaan asennettu saumattu peltikate, vesikatteen alapuolella ei ole aluskatetta - maalatun vesikatteen ja liittyvien suojapellitysten maalipinta on hilseillyt monin paikoin paljon, katteen pinnat ovat likaiset ja pinnoille on alkanut kasvaa myös sammalta/levää - vesikatteen ylösnostot ulkoseinäpintoja vasten on tiivistetty tarkastetulla alueilla elastisin saumamassoin, saumamassa oli vielä kohtalaisessa kunnossa, ylösnostojen korkeus on riittävä Kartoituksessa havaittiin yläpohjan ontelotilaan liittyen (yläpohjan ontelotilaa tarkasteltiin vain kattoluukun kautta, ontelon korkeus ei ollut riittävä onteloon menemiselle): - yläpohjan ontelotilassa huoneen 306 vastaisessa ulkoseinän tiilipinnassa ja sen läheisyydessä ei havaittu esim. yläpohjarakenteen vesivuotoihin viittaavia jälkiä, sen sijaan yläpohjan ontelotilan sivuräystään läheisyydessä havaittiin yksittäisessä kattokannattajassa kosteusjälkiä, rakenteissa ei kuitenkaan havaittu lahovaurioita - yläpohjan ontelotilan tuuletus lappeen yläpäässä on järjestetty tuuletusputkien (alipaineventtiilien) kautta Tiiveyskartoitukset Huonetilan vaipparakenteiden (ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden) tiiveyttä selvitettiin merkkiainetutkimuksella ja tiiveysselvityksessä käytettiin hyväksi myös lämpökameraa huomioiden lämpötilaolosuhteet. Kyseisessä merkkiainekokeessa merkkiainetta laskettiin ulkoseinärakenteeseen ikkunoiden alapuolelta betoniseen sisäkuoreen tai sisäpuoliseen tiilimuuraukseen porattujen reikien kautta. Merkkiainetta laskettiin yhteensä 3 reiän kautta. Yksi reikä oli sisäpihan puoleisella julkisivulla (pohjoissivulla) ja kaksi pihanpuoleisella julkisivulla (eteläsivulla). Merkkiainekaasua laskettiin jokaiseen tutkimusreikään nopeudella 4 8 l/min noin 1 2 minuutin ajan. Mittausten aikana huoneessa oli pieni ylipaine kummallakin ulkoseinällä. Tuuletusikkunan välistä mitattiin hetkellisesti noin 3 7 Pa:n ylipaine. Tiiveyskartoituksen perusteella voidaan todeta seuraavaa rakenteiden tiiveyteen liittyen: - lämpökameralla ei tehty havaintoja ilmavuodoista - sisäpihan puoleisessa (pohjoisenpuoleisessa) betoniseinässä ei havaittu vuotokohtia - eteläsivun ulkoseinällä puisen ikkunalaudan liittymät seinäpilareihin ja tiiliseinään vuotavat useasta eri kohtaa (ks. myös kuvat 22 ja 23) - eteläsivun ulkoseinällä patterikannakkeiden kiinnityskohdissa havaittiin vuotoa - eteläsivun ulkoseinällä olevassa tiiliseinähalkeamassa havaittiin vuotoa

16 16/32 - eteläsivun ulkoseinällä ikkunan sivukarmikappaleisiin liittyvien karmisaumojen kohdilta (pilareihin liittyvät karmisaumat) havaittiin vuotoa - luokkahuoneeseen liittyvien väliseinien läpivientejä ei ole tiivistetty tiiviiksi (silmämääräinen havainto) Tilat olivat merkkitutkimusajankohtana ylipaineisia. Alipaineisessa tilassa vuotokohtia voi esiintyä myös sellaisissa rakenteissa, mitkä nyt tehdyissä mittauksissa olivat tiiviitä. 3.4 Mikrobitutkimukset Mikrobinäytteet Tunnus MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA Mittaus Materiaalinäyte ikkunan (I) karmisauman lämmöneristeestä (mineraalivilla) sauman sisäpinnasta ikkunan yläreunasta rakenneavaukseen AV liittyen. Materiaalinäyte ikkunan (I) karmisauman lämmöneristeestä (mineraalivilla) sauman sisäpinnasta mm korkeudelta ikkunan alareunasta rakenneavaukseen AV liittyen. Materiaalinäyte ikkunan (I) tuuletusluukun lämmöneristeestä (mineraalivilla) koko eristepaksuudelta ja alareunasta (luukun huonetilan puoleinen levy poistettiin ja materiaalinäyte otettiin käsin). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan yläreunasta ja sisäpinnasta (irrotetun ikkunalaudan vastaisesta pinnasta) rakenneavaukseen AV liittyen. Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 120 mm lattiapinnan yläpuolelta (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin sisäkuorimuurauksen läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 150 mm ikkunan alareunan alapuolelta ikkunapenkistä (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin sisäkuorimuurauksen läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 120 mm lattiapinnan yläpuolelta (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin betonisen sisäkuoren läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 550 mm lattiapinnan yläpuolelta (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin betonisen sisäkuoren läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 270 mm ikkunan yläreunan yläpuolelta ikkunapalkissa ja ulkokuorimuurausta kannattavan leukapalkin päältä (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin betonirakenteen läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) kohdassa, jossa ulkoseinä sisäkuoressa on olemassa oleva aukko (varaus) eristetilaan.

17 17/32 MA MA MA MA Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Näytteenotto tapahtui AV avaukseen liittyen. Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Materiaalinäyte yläpohjarakenteen (YP) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan alareunasta kantavaa teräsbetonilaattaa vasten (näytteenoton porareikä Ø30 porattiin yläpohjan kantavan teräsbetonilaatan läpi ja näyte otettiin huonetilasta käsin näytteenottopihdeillä). Mikrobinäytteenottokohtien sijainnit rakennuksessa on esitetty liitteenä olevassa tutkimuskartassa (liite 1). Tutkimustulokset Otetuista näytteistä (MA MA , yhteensä 14 kpl) aktinomykeettipitoisuudet (sädesieni) eivät ylittäneet raja-arvoa 500 cfu/g (pitoisuudet olivat 0 cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g, 700 cfu/g, 0 cfu/g, 200 cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g, cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g ja 0 cfu/g) näytteitä MA ja MA lukuun ottamatta (ko. näytteiden pitoisuudet olivat 700 cfu/g ja cfu/g) mikä Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (Opas 2003:1, kohta 7.3.2) mukaan viittaisi tällöin aktinomykeettikasvustoon (ja mikrobivaurioon) rakenteessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (Opas 2003:1, kohta 7.1., 3. korjattu painos 2009). *1) *2) *3) Otetuista näytteistä (MA MA , yhteensä 14 kpl) sieni-itiöpitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa cfu/g (pitoisuudet olivat 400 cfu/g, 900 cfu/g, 100 cfu/g, cfu/g, cfu/g, 900 cfu/g, 100 cfu/g, 200 cfu/g, 900 cfu/g, 0 cfu/g, 100 cfu/g, 0 cfu/g, 0 cfu/g ja 0 cfu/g), mikä Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (Opas 2003:1, kohta 7.3.2) mukaan viittaisi tällöin sienikasvustoon (ja mikrobivaurioon) rakenteessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (Opas 2003:1, kohta 7.1., 3. korjattu painos 2009). *1) *2) Otetuista näytteistä (MA MA , yhteensä 14 kpl) bakteeripitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa cfu/g (pitoisuudet olivat 700 cfu/g, 200 cfu/g, 0 cfu/g, 800 cfu/g, 100 cfu/g, cfu/g, cfu/g, 0 cfu/g, cfu/g, 0 cfu/g, 400 cfu/g, 0 cfu/g, 700 cfu/g ja cfu/g), mikä Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (Opas 2003:1, kohta 7.3.2, 3. korjattu painos 2009) mukaan viittaisi tällöin bakteerikasvuun rakenteessa. *1) *2)

18 18/32 *1) Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2003:1, luku 7.3.2, 3. korjattu painos 2009: Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin kpl/g. Jos näytteen sieniitiöpitoisuus on pienempi kuin kpl/g, yksinomaan sieni-itiöpitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin kasvustosta, vaan myös lajistoa on tarkasteltava. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään kpl/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin 500 kpl/g, se viittaa aktinomykeettikasvustoon. *2) Bakteeri- ja sieni-itiöpitoisuuksien raja-arvot eivät ole terveysperusteisia, terveyshaittamääritys tapahtuu terveydensuojelulain (763/94) 1 :n mukaisesti ja tällöin jo mahdollisen terveyshaitan olemassa olon (tai sen syntymisen) mahdollisuus on terveyshaittaa. *3) Aktinobakteeri= aktinomykeetti= sädesieni= Streptomyces. Analyysivastaus on liitteenä (liite 2). Mikrobipäästöt, tulosten tulkinta Kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajeja esiintyi vain näytteissä MA , MA ja MA (Aspergillus sydowii, Streptomyces, Aspergillus versicolor). Analyysilaboratorion (Työterveyslaitos) vauriomäärityksen mukaan viite vauriosta oli todettavissa näytteessä MA ja vahva viite vauriosta näytteessä MA , muissa näytteissä ei ollut todettavissa viitettä vauriosta. Rakennusmateriaalien mikrobitutkimusten perusteella voidaan todeta seuraavaa tutkittujen rakenteiden osalta: - Avatuissa ja tutkituissa rakenteissa oli todettavissa viite mikrobivaurioista näytteessä MA , joka on otettu eteläsivun ikkunaan liittyvän ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) eristetilan yläreunasta ja sisäpinnasta (irrotetun ikkunalaudan vastaisesta pinnasta) ja näytteessä MA , joka on otettu pohjoissivun ulkoseinän (US) lämmöneristeestä (mineraalivilla) noin 270 mm ikkunan yläreunan yläpuolelta (ikkunapalkissa olevan leukapalkin yläpuolelta). Muiden näytteiden osalta ei havaittu viitteitä vaurioista. Mikrobinäyteanalyysien perutella pohjoissivulla ikkunan yläpuolisessa ikkunapalkissa ja eteläsivulla ikkunan alapuolisessa ikkunapenkissä ikkunaan liittyen ulkoseinän mineraalivillaeriste on mikrobivaurioitunut. Pohjoissivun ikkunapalkissa todettu vaurio voi liittyä ulkokuorimuurausta kannattavan leukapalkin muodostamaan kylmäsiltaan. Leukapalkki kuitenkin eristää vauriokohdan huonetilasta täysin niin, ettei epäpuhtauksilla ole pääsymahdollisuutta huonetilaan (ei edellytetä välittömästi korjattavaksi, voidaan korjata esim. erikseen suoritettavien ulkoseinä- tai vesikattokorjausten yhteydessä myöhemmin). Sen sijaan eteläsivun ikkunapenkin vaurio on syytä korjata ikkunan liitosrakenteiden korjauksiin liittyen, koska rakenne on epätiiivis ja epäpuhtauksien pääsy huonetilaan on mahdollista, jopa todennäköistä.

19 19/32 Muissa huonetilaan liittyvissä rakenteissa ei mikrobivaurioita todettu. 3.5 Sisäilmamittaukset Sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuksien mittaukset (CO2-mittaukset) sekä paine-eromittaukset Tunnus CO2+T+RH+PE Mittaus Sisäilman hiilidioksidin (CO2), lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja paine-eron mittaukset 3. kerroksen huonetilassa 306. Paine-ero mitattiin suhteessa ulkoilmaan. Mittauskohdan sijainti rakennuksessa on esitetty liitteenä olevassa tutkimuskartassa (liite 1). Mittaukset suoritettiin Testo mittalaitteella, mittausväli 5 minuuttia. Paineeromittauksissa +-merkki (plusmerkki) on ylipaine (ilmavirta poispäin mitatusta huonetilasta), - -merkki (miinusmerkki) alipaine (ilmavirta mitattuun huonetilaan päin). Tutkimustulokset Viivavärit: = CO2-pitoisuus (ppm) = lämpötila (ºC) = suhteellinen kosteus (% RH, %rf) = ilmanpaine (hpa) = paine-ero (hpa) Huonetila 306 (CO2+T+RH+PE ): - Mittausajanjaksolla ilman hiilidioksidipitoisuus (CO2-pitoisuus) vaihteli välillä 347, ,399 ppm keskiarvon ollessa 367,443 ppm ja kaikki mitatut hiilidioksidipitoisuuden arvot alittivat sisäilmastoluokassa S2 *1) olevan tavoitearvon (900 ppm) samoin kuin Terveydensuojelulain perusteella asetetun ihmisperäisen hiilidioksidin enimmäismäärän 1500 ppm. Luokkahuone ei ollut mittausajankohtana normaalissa opiskelukäytössä (ei henkilökuormitusta). - Mittausajanjaksolla lämpötila vaihteli välillä +20, ,811 ºC keskiarvon ollessa +20,758 ºC, kaikki mitatut lämpötilat eivät ihan täyttäneet sisäilmastoluokassa S2 *1) olevaa ulkolämpötilaan sidottua tavoitearvoa (+20,5 +22,5 ºC) tavoitearvon alarajan (+20,5 ºC) eikä ylärajan (+22,5 ºC) suhteen. Sen sijaan kaikki mitatut lämpötilat täyttivät sekä enimmäis- ja vähimmäisarvot (+20,0 ºC ja +23,0 ºC). Kaiken kaikkiaan huonetilan lämpötilaolosuhteita voidaan pitää mittausjaksolla melko hyvinä, lämpötilaa on toki mahdollisuus nostaa noin 0,5...0,7 ºC, toisaalta mittausajankohtana ei ollut henkilökuormitusta lämpötilaa nostamassa. - Mittausajanjaksolla ilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä 23,801 32,926 % keskiarvon ollessa 29,690 % ja mitatut suhteellisen kosteuden arvot olivat tavanomaisia, kun huomioidaan mittausajankohdan (myöhäissyksy) ulkoilman suhteellisen kosteuden arvot.

20 20/32 - Mittausajanjaksolla paine-ero suhteessa ulkoilmaan vaihteli välillä -0,225 hpa (-22,5 Pa) +0,07 hpa (+7,0 Pa), keskiarvon ollessa -0,000 hpa (-0,0 Pa), toisin sanoen huonetila oli mittausajankohtana keskimääräin täysin tasapainossa suhteessa ulkoilmaan. Paine-erokäyrässä esiintyvät nopeat paine-erovaihtelut (alipainepiikit -21,8 Pa klo 7.04 ja -22,5 Pa klo 7.04) liittyvät todennäköisemmin automatiikkaan ajankohtana, jolloin automatiikka säätää ilmanvaihtoa. Kuvassa 14 on punaisilla viivoilla osoitettu ne ajankohdat, jolloin päiväaikainen ylipaine kasvaa hyppäyksellisesti noin 2 Pa:n arvoon. Hyppäyksistä huolimatta alipaine on käytännössä alle 5 pa noita kahta paine-eropiikkiä lukuun ottamatta. *1) Sisäilmaston laatuluokitus on kolmitasoinen: laatuluokat S1, S2 ja S3. Luokka S1 paras. Luokka S3 vastaa säännösten mukaista vähimmäistasoa. Lähde: Sisäilmastoluokitus 2008 (SI2008). Kuva 13. CO2+T+RH+PE Huonetilan 306 hiilidioksidipitoisuus (CO2-pitoisuus), lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja paine-ero suhteessa ulkoilmaan ajanjaksona (klo 11.59) (klo 9.39). Kuva 14. CO2+T+RH+PE Huonetilan 306 paine-ero suhteessa ulkoilmaan ajanjaksona (klo 11.59) (klo 9.39). Huonetila oli mittausajankohtana keskimäärin tasapainossa suhteessa ulkoilmaan, paine-erokäyrässä esiintyvät nopeat paine-erovaihtelut (alipainepiikit -21,8 Pa klo 7.04 ja -22,5 Pa klo 7.04) liittyvät automatiikan säätöön. Vastaavien tasomuutoksien iltapäiväajankohdat ovat klo ja , mutta noihin ajankoh-

21 21/32 tiin ei liity erityistä painepiikkiä ja ovat lauantai ja sunnuntai (viikonloppu). Kuva 15. Sisäilmastoluokitus 2008 (SI2008), lämpötilojen tavoitearvot S2-luokassa ulkolämpötilan suhteen. Mittausajankohdilla ulkoilman lämpötila oli alle +10 C, jolloin tavoitearvo on +20,5 +22,5 C (top +21,5 C) ja enimmäis- ja vähimmäisarvot +20,0 C ja +23,0 C. 4. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset 4.1 Yleistä Tulosten tulkinta ja johtopäätökset on jaettu: - rakenneavauksiin ja kartoituksiin - mikrobitutkimustuloksiin - tiiveystutkimustuloksiin - sisäilmaparametrimittaustuloksiin 4.2 Rakenneavaukset ja kartoitukset Sisäilmaolosuhteisiin vaikuttaen tutkimuksessa todettujen puutteiden osalta erityisesti epätiiveyskohdat ovat voineet vaikuttaa sisäilman laatuun (epätiiveyskohdat mahdollistavat mahdollisten epäpuhtauksien pääsyä rakenteista huoneilmaan). Erityisesti epätiiviitä rakenteita ovat eteläsivun tiili-villa-tiili-ulkoseinään liittyvien ikkunoiden liitosrakenteet, sen sijaan mm. itse huonetilaa rajoittavat betonirakenteet ovat tiiviitä kuin myös pohjoissivun ikkunoiden liitosrakenteet. Eteläsivulla myös itse ikkunat ovat epätiiviit, mm. ikkunaluukun saumoista auringonvalo paistaa läpi. 4.3 Mikrobitutkimukset Mikrobinäyteanalyysien perutella on eteläsivun ikkunoiden alapuolisessa ikkunapenkissä ulkoseinän mineraalivillaeriste mikrobivaurioitunut vähintään apukarmiin liittyen ja pidetään mahdollisena, että ikkunan liitosrakenteeseen on tapahtunut jossakin historiavaiheessa mahdollisia vesivuotoja (vuotojäljet apukarmipuussa).

22 22/32 Myös pohjoissivun ikkunapalkissa on ulkoseinän mineraalivillaeriste mikrobivaurioitunut ulkokuorimuurausta kannattavan leukapalkin päällä. Muissa huonetilaan liittyvissä rakenteissa ei mikrobivaurioita todettu. 4.4 Tiiveystutkimukset Tiiveystutkimusten perusteella etenkin eteläsivun ulkoseinän lämmöneristetilan ilma voi päästä kulkeutumaan sisäilmaan ikkunalaudan ja seinärakenteen välisestä raosta ja patterikannakkeiden kohdalta. Sen sijaan pohjoisenpuoleisella ulkoseinällä (sisäpihan puolella) ei havaittu ilmavuotoja. Tutkittu huonetila oli mittaushetkellä lievästi ylipaineinen, joten vuotokohtia voi esiintyä myös muualla, jos huoneen painesuhteet muuttuvat. 4.5 Sisäilmaparametrimittaukset Sisäilmaparametrimittausten perusteella voidaan todeta, että huonetilan sisäilman hiilidioksidiolosuhteet olivat hyvät, tosin mittausajankohtana huone ei ollut käytössä (ei henkilökuormitusta). Huonetilan sisäilma oli lievästi viileä, mutta lämpötilaan on voinut vaikuttaa tilan käyttämättömyys mittausajankohtana (ei henkilökuormituksen tuomaa lämpökuormaa). Huonetilan sisäilman suhteellinen kosteus on tavanomainen huomioiden mittausajakohta (myöhäissyksy) ja huonetilan paineolosuhteet ovat sinänsä hyvät, mutta automatiikan toimintaan liittyy voimakkaita painepiikkejä, jotka voivat olla haitallisia, mikäli ilmanvaihtojärjestelmässä on heikosti suojattuja mineraalikuitulähteitä (kuitujen pääsymahdollisuus sisäilmaan). 5. Jatkotoimenpide-ehdotukset 5.1 Yleistä Pidetään mahdollisena, että tässä tutkimuksessa todetut puutteet ja vauriot voivat liittyä myös muihin kyseisellä rakennusosalla oleviin vastaaviin luokkahuoneisiin vastaavasti. Muita kyseisellä rakennusosalla olevia vastaavia luokkahuoneita ei ole tutkittu. Mikäli muita huoneita ei tutkita siltä osin, kuin mitä huonetilassa 306 vaurioita on todettu (ikkunapenkin ja ikkunapalkin mikrobivauriot ja rakenteiden epätiiveys), on huonetilaa 306 vastaavat korjaukset syytä tehdä ko. rakennusosalla muihin vastaaviin luokkahuoneisiin. Toisin sanoen, mikäli mikrobiologisin tutkimuksin ei todeta niitä rakenteita muissa huonehuonetiloissa kunnossa oleviksi, joissa huonetilassa 306 on todettu vaurioita, korjataan ne huonetilaa 306 vastaavasti. 5.2 Korjaustoimenpide-ehdotukset Huonetilan 306 ulkovaipparakenteiden epätiiveyskohtien tiivistäminen Laajuus: Kaikki huonetilan 306 ulkoseinärakenteiden (mukaan lukien ikkunoiden yläpuoliset betonipalkit) ja ikkunoiden liittymät.

23 23/32 Korjaus- ja uusimistoimenpiteet: Eteläsivun ikkunoiden liitosrakenteet korjataan erillisen kohdan mukaan (kohta: Huonetilan 306 ikkunoiden uusinta tai korjaaminen sekä ikkunapenkin korjaaminen). Muilta osin huonetilan kaikki liittymät ja varaukset tarkastetaan ja tiivistetään erikseen laadittavien korjausrakennesuunnitelmien mukaisesti. Korjaustoimenpiteiden jälkeen liittymien tiiveys varmistetaan varmistusmittauksena erikseen määritettävien mittausten avulla (esimerkiksi lämpökamerakuvaus, merkkiainekokeet tms.). Ajankohta: Vuonna Huonetilan 306 ikkunoiden uusinta tai korjaaminen sekä ikkunapenkin korjaaminen Laajuus: Kaikki huonetilan 306 eteläsivun ikkunat ja ikkunapenkit. Korjaus- ja uusimistoimenpiteet: Itse ikkunaelementit joko uusitaan tai korjataan. Mikäli ikkunat uusitaan, käytetään 3-4 kertaisia MSE-tyyppisiä puu- tai puualumiiniikkunoita mm. rakennusvalvonnan asettumat vaatimukset huomioiden. Mikäli ikkunat korjataan, irrotetaan ikkunat pois paikoiltaan ja korjaukset tehdään puusepänverstastyönä. Ikkunoiden tulee olla täysin tiiviit ja mm. tuuletusluukut huulletaan (listahuullos) ja tiivisteet lähtökohtaisesti uusitaan. Ikkunat myös pintakäsitellään (maalauskäsitellään). Ikkunoiden karmisaumat uusitaan, sisäpintaan asennetaan tiivistysmassa ja elastinen umpisoluinen alusnauha, karmisauman lämmöneristeenä polyuretaanivaahdotus (tai mineraalivilla). Ulkopintaan tehdään tuuletuskaukalo + ulkopinnan tiivistysmassa ja elastinen umpisoluinen alusnauha tuuletusputkineen tai vaihtoehtoisesti käytetään tuulettuvaa tiivistenauhaa. Lopputuloksena ikkunoiden liitosrakenteet on syytä olla täysin tiiviit, epäpuhtauksien kulkua rakenteista ei sallita. Myös ikkunan alareunan alapuolinen apukarmi puretaan ja uusitaan sekä ikkunapenkissä ulkoseinän mineraalivillaeristettä vähintään 20 cm korkeudelta. Uusi eristys voidaan tehdä myös puhallusvillalla (keskitiivis sullonta). Ikkunan asennustyön yhteydessä apukarmin ja ulkoseinän tiilimuurausten (ulko- ja sisäkuori) väliset raot tiivistekään ilmatiiviiksi, tiiveys voidaan varmistaa esim. alumiinifoliopintaisella bituminauhalla (Bitupand). Ajankohta: Vuonna 2015.

24 Ilmanvaihdon säätäminen Laajuus: 24/32 Huonetilaa 306 palvelevan IV-laitteiston ja automatiikan tarkastaminen. Korjaus- ja uusimistoimenpiteet: Tarkastetaan laitteiston kunto niin, ettei automatiikan säätöihin liity sellaista puutteita, jotka aiheuttavat voimakkaita painepiikkejä (sisäilmamittauksissa todetut yli 20 Pa:n alipainepiikit). On selvitettävä, johtuvatko piikit järjestelmässä olevasta puutteista, koska piikit voivat irrottaa heikosti suojattuja kuituja, mikäli järjestelmässä on heikosti suojattuja mineraalikuitulähteitä (mineraalivillaeristeitä). Samalla on syytä varmistaa, ettei järjestelmään liity suojaamattomia tai heikosti suojattuja mineraalikuitulähteitä. On myös tarkastettava, että ilmanvaihdon synnyttämät paineolosuhteet koko palvelualueella ovat sellaiset, ettei huonetilassa ole 5 Pa:n yli- tai alipainetta minään vuorokauden ajankohtana. Ajankohta: Vuonna Vesikattopeltikatteiden pinnoitus (maalaus) Laajuus: Huonetilan 306 pohjoispuolella (sisäpihan puolella) oleva peltikate sekä muut kiinteistön peltikatteet, joiden kunto vastaa em. peltikatteen kuntoa. Korjaus- ja uusimistoimenpiteet: Peltikatteet pintäkäsitellään (maalauskäsitellään) tarvittavine pohjatöineen. Peltikatteiden turvavarusteiden ja myös peltikatteisiin liittyvien muiden peltisten ja metallisten varusteiden (tuuletusputket, kattoluukut jne.) kunto tarkastetaan ja vaurioituneet osat uusitaan tai korjataan. Turvavarusteiden (kulkusillat, kulkutikkaat, lumiesteet jne.) on täyttävä voimassa olevat määräykset. Ajankohta: Vuonna Varmistusmittaukset korjaustoimenpiteiden päätteeksi Laajuus: Huonetila 306. Korjaus- ja uusimistoimenpiteet:

25 25/32 Korjaustoimenpiteiden päätteeksi tehdään varmistusmittaukset, joilla osoitetaan tilojen terveellisyys. Varmistusmittaukset käsittäisivät sisäilman mikrobitason määrityksen ja rakenteiden tiiveyden tarkastamisen. Ajankohta: Vuonna 2015 (ennen huonetilan käyttöönottoa). 6. Liitteet Valokuvat Liitevalokuvat (kuvat 16 27). Tutkimuskartat Liite 1 Tutkimuskartta, 3. kerros. Liite 2 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (analyysivastaus , MB ), Työterveyslaitos, Helsingin aluetoimipiste, (3 sivua) Helsingissä IdeaStructura Oy Ari Pesonen, RI puh ari.pesonen@ideastructura.com

26 Valokuvat 26/32 Kuva 16. Leikkauskuva huonetilan 306 alapuolisesta välipohjarakenteesta ja siihen liittyvistä rakenteista. Välipohjarakenne on ylälaattapalkisto. Kuva 17. Leikkauskuva huonetilan 306 yläpuolisesta yläpohjarakenteesta ja siihen liittyvistä rakenteista. Alempi leikkauskuva on porrashuoneen kohdalta, ylempi luokkahuoneen kohdalta. Luokkahuoneen yläpohjarakenne on ylälaattapalkisto.

27 27/32 Kuva ja 3. kerroksen välisen välipohjarakenteen kantavia rakenteita, tutkimusalue on rajattu punaisella pistekatkoviivalla. Kuva 19. Yleiskuva huoneesta 306 (C21). Yläpohjarakenne on kuvassa 17 esitetyn mukainen.

28 28/32 Kuva 20. Yleiskuva huoneesta 306 (C21). Yläpohjarakenne on kuvassa 17 esitetyn mukainen. Kuva 21. Ikkunapalkissa on kuvanmukainen aukko, johon liittyen tutkittiin rakenteen tiiveyttä ja rakenteessa olevan lämmöneristeen (mineraalivilla) kuntoa. Mineraalivillaeriste on tutkimusten perusteella hyväkuntoinen, sen sijaan aukko (varaus) on epätiivis ja edellyttää korjauksia (sulkemista).

29 29/32 Kuva 22. Erityinen tutkimuskohde olivat ikkunat, ikkunoiden tiiveys ja ikkunoihin liittyvien lämmöneristeiden (karmisaumojen mineraalivilla) mikrobiologinen kunto. Eteläsivulla ikkunoiden liitosrakenteet ovat epätiiviitä ja ikkunapenkissä on ulkoseinän mineraalivillaeristeet mikrobivaurioituneet yläreunastaan (esim. mahdolliset vuodot ikkunapellin kautta). Kuva 23. Ikkunalautaan liittyvät liitosrakenteet ovat epätiiviitä (rako on osoitettu pinnaisella nuolella).

30 30/32 Kuva 24. Ikkunoiden tuuletusluukut ovat umpinaisia ja niiden tiiveys on silmämääräisesti arvioiden heikko, auringonvalo paistaa käyntivälyksestä läpi, tuuletusluukku on huultamaton. Tuuletusluukun eristeen kuntoa selvitettiin mikrobinäytteenotolla luukun eristeestä (mineraalivilla) ja eriste oli mikrobiologisesti hyväkuntoinen. Kuva 25. Kuva sisäpihan (pohjoissivun) puoleisen vesikaton alapuolisesta yläpohjan ontelosta, jossa ei havaittu esim. vuotojälkiä, sen sijaan tila on roskainen.

31 31/32 Kuva 26. Peltikatteen pinnoite (maalauskäsittely) on heikkokuntoinen ja uusintakäsittely olisi syytä tehdä. Peltipinta on myös likainen. Kuva 27. Peltikatteen pinnoite (maalauskäsittely) on heikkokuntoinen ja uusintakäsittely olisi syytä tehdä. Peltipinta on myös likainen.

32 32/32 Tut MA MA MA MA AV MA Liite 1. Tutkimuskartta, 3. kerros (tutkimusalue rajattu punaisella pistekatkoviivalla).

33

34

35