Käsityön taiteen perusopetus Taito -käsityökoulun opetussuunnitelma Yleinen oppimäärä Taito Itä-Suomi ry Taito Ylä-Savo ry
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO JA OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS 3 2. TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ, ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET 4 2.1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ 4 2.2 ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET 4 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 5 3.1. OPPIMISKÄSITYS 5 3.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ 5 3.3. TYÖTAVAT 6 3.4. OPETUSJÄRJESTELYT 6 3.5. OPPILASVALINTA 6 3.6. OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN 7 3.7. OPISKELIJAMAKSUT 7 3.8. RYHMÄKOKO 7 3.9. HENKILÖSTÖ JA OPETTAJAKELPOISUUS 7 4. OPETUKSEN RAKENNE SEKÄ OPINTOJEN LAAJUUS JA SUORITTAMISAIKA 8 4.1.OPINTOJEN RAKENNE 8 4.2. OPINTOJEN LAAJUUS JA SUORITTAMISAIKA 8 5. KÄSITYÖN JA VISUAALISTEN TAITEIDEN TAVOITTEET SEKÄ KÄSITYÖN YLEINEN OPPIMÄÄRÄ JA KESKEISET SISÄLLÖT 9 5.1.VISUAALISTEN TAITEIDEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTOJEN YHTEISET TAVOITTEET 9 5.2. KÄSITYÖN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 10 5.2.1. VARHAISIÄN KÄSITYÖN OPINNOT 11 5.2.2. KÄSITYÖN PERUSTEET OPINTOKOKONAISUUDET 1-6 11 5.2.3. KÄSITYÖN TYÖPAJAOPINNOT OPINTOKOKONAISUUDET 7-10 12 5.2.4. AIKUISTEN KÄSITYÖN OPINNOT 12 5.2.5. VALINNAISOPINNOT 13 5.3. OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN 13 6. ARVIOINTI 13 6.1. OPPILASARVIOINTI JA OPPILASARVIOINNIN TEHTÄVÄ 13 6.2. KOULUTUKSEN ARVIOINTI 13 7. TODISTUKSET 14 2
1. Johdanto ja oppilaitoksen toiminta-ajatus Taito Itä-Suomi ry (ent. Varkauden käsi- ja taideteollisuus ry) on järjestänyt käsityön taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille vuodesta 1991 alkaen. Käsityökoulu toimintaa järjestetään tällä hetkellä myös alle kouluikäisille ja aikuisille. Taito Itä-Suomi ry on Taito ry:n jäsenjärjestö. Järjestön toimintaajatuksena on suomalaisen käsityön edistäminen kulttuurina, taitona ja elinkeinona. Käsityökoulussa noudatetaan järjestön toiminta-ajatusta. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Opetusta voidaan järjestää myös aikuisille. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan persoonallisuuden kehittymistä, antaa valmiuksia ilmaista itseään ja antaa oppilaalle taiteenalakohtaista tietoja ja taitoja sekä luoda valmiuksia hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taito käsityökoulu on yhteistyöverkosto, jossa toimivat Taito Itä-Suomi ry ja Taito Ylä-Savo ry. Keväällä 2003 valmistui Taito käsityökoulun opetussuunnitelma, jonka Joroisten kunta hyväksyi 28.6.2006 käsityökoulun yleisen oppimäärän opetussuunnitelmaksi. Taito käsityökoulun tehtävänä on antaa lakien taiteen perusopetuksesta (633/1998) ja asetuksien taiteen perusopetuksesta (813/1998) määrittelemää opetusta sekä järjestää muuta käsityön edistämiseen liittyvää toimintaa. Opetuskielenä koulussa on suomi. Savon Taito käsityökoulun toiminta-ajatuksena on antaa laadukasta käsityön taiteen perusopetusta lapsille, nuorille ja aikuisille yleisessä oppimäärässä. Koulun tärkein tavoite on kädentaitojen opetus. Kädentaitojen oppiminen tukee elämisen taidon oppimista ja yksilön ihmisenä kasvamista. Opetushallitus on vahvistanut 30.3.2005 taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet, jotka ovat yhteiset musiikille, sanataiteelle, sirkustaiteelle, tanssille, teatteritaiteelle ja visuaalisille taiteille; arkkitehtuurille, audiovisuaaliselle, kuvataiteelle ja käsityölle. Visuaalisten taiteiden eri suuntautumisvaihtoehtojen opinnot voidaan lukea hyväksi keskenään. Tämä opetussuunnitelma on laadittu perustuen opetushallituksen yleisen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelma toimii suunnittelun pohjana ja se ei sisällä tarkempia opetuksen toteuttamiseen liittyviä suunnitelmia. Vuosisuunnitelmat tehdään perustuen opetussuunnitelmaa, mutta se voi sisältää paikkakuntakohtaisia eroja. 3
2. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet 2.1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Oppilaitos voi myös järjestää alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Taiteen opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin. 2.2 Arvot ja yleiset tavoitteet Käsityökoulun arvot perustuvat yksilöllisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Yksilön oppimisessa korostamme taidon ja luovuuden oppimista. Yhteisöllisyydessä korostamme kulttuurin tuntemusta, alueellisuutta ja käsityöperinteitä. Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Taidekasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä ja tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tavoitteena on myös kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä kykyä jäsentää ympäröivää todellisuutta. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen ja kokemisen ilo, halu, taito ja uteliaisuus sekä rohkeus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa. 4
3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. 3.2. Opiskeluympäristö Tavoitteena on, että opiskeluympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu. Hyvä opiskeluympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimistaan. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu ja oppiminen. Käsityökouluopetusta järjestetään pääsääntöisesti Savon käsi- ja taideteollisuusyhdistysten organisoimana, omien opettajien toimesta ja omissa tiloissa. Opetusjärjestelyissä voidaan tehdä paikkakuntakohtaisia ratkaisuja. Tila- ja opetusjärjestelyissä tehdään yhteistyötä, mahdollisuuksien mukaan paikallisten kansalaisopistojen, kuvataiteen ja arkkitehtuurin perusopetuksen sekä käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten kanssa. Opetuksessa huomioidaan paikalliset erityispiirteet ja vahvuudet. Opiskelu voi tapahtua myös perinteisen opiskeluympäristön ulkopuolella esim. luonnossa, kotona, työpaikoilla, kulttuuritapahtumissa ja -kohteissa. 5
3.3. Työtavat Opettaja huomioi oppilaan yksilölliset oppimistyylit ja kehitysvaiheet. Visuaalisten taitojen ja tietojen oppiminen sekä tutkiva, ratkaisukeskeinen asenne oppimiseen ja ilmaisuun edellyttävät vuorovaikutusta, oppijan, opettajan ja ryhmän välillä. Havainnointi ja itse tekeminen ovat keskeisiä työmuotoja. Oppilaan omat kokemukset, tiedot ja taidot sekä kiinnostus ovat opetuksen lähtökohtia. Aiheiden ja teemojen valinnat ylläpitävät tekemisen ja oppimisen iloa. Työtavat valitaan niin, että oppijan vuorovaikutustaidot, keskittymiskyky, pitkäjänteisyys, herkkyys, eläytymiskyky, oma-aloitteisuus, vastuu ja itseluottamus sekä sosiaaliset taidot kasvavat. Oppilasta ohjataan arvostamaan ryhmän muita jäseniä sekä omia ja muiden oppimisprosesseja ja tuloksia. Savon Taito käsityökoulu ohjaa yksilöä toiminnassaan tekemällä oppimiseen, ryhmässä toimimiseen, luovaan ongelmanratkaisuun pohdinnan ja oivalluksen kautta, toisen ja oman työn kunnioittamiseen ja oman ilmaisun löytymiseen. 3.4. Opetusjärjestelyt Opetusjärjestelyissä huomioidaan visuaalisten taiteiden luonne. Oppimistapahtumassa on keskeistä omien kokemuksien, ajastusten ja tunteiden pohdinta sekä niiden työstäminen visuaaliseen muotoon. Materiaalien ja tekniikoiden parissa työskentely vaatii aikaa. Opetustunnin laskennallinen pituus on 45 min. Käsityön perusteissa 1. ja 2. vuonna opetuskertojen pituus on kaksi opetustuntia ja 3. ja 4. vuonna kolme opetustuntia. Työpajaopinnoissa opetuskerrat ovat pituudeltaan 3-4 tuntia riippuen materiaaleista ja tekniikoista. Vuosittainen opetusohjelma laaditaan keväisin ennen seuraavaa lukuvuotta yhdessä eri yhdistysten opetushenkilökunnan kesken. Opettajan vastuulla on huolehtia, että lukuvuoden tavoitteet täyttyvät ja opetus on opetussuunnitelman mukaista. Opetussuunnitelman tulee mahdollistaa eri taiteen alojen välinen yhteistyö. 3.5. Oppilasvalinta Savon Taito -käsityökoulun oppilasvalinta tapahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä ja ryhmiä pyritään perustamaan niin paljon kun on tarpeen. Ilmoittautuminen tapahtuu kunta- ja ryhmäkohtaisesti. Ilmoittautumislomake palautetaan käsityökeskukseen tai kansalaisopistolle, niillä paikkakunnilla, joissa opetus tapahtuu yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Oppilashaku on touko - elokuussa. Oppilaspaikkoja voi kysellä myös kesken lukuvuoden. Hakemuksen voi täyttää myös internetissä yhdistysten omilla kotisivuilla. 6
3.6. Opintojen hyväksilukeminen Oppilaan aikaisempia käsityön opintoja voidaan hyväksi lukea ja oppilas voi täydentää opintojaan osallistumalla käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen kursseille. Nämä suoritukset hyväksytään todistusten perusteella tai oppilas voi osoittaa harrastuneisuutensa valmistamalla tiedoistaan ja taidoistaan portfolio. Visuaalisten taiteiden eri suuntautumisvaihtoehtojen opintoja luetaan hyväksi keskenään. 3.7. Opiskelijamaksut Opiskelusta peritään lukukausi- ja materiaalimaksua. Maksut tarkistetaan vuosittain. Opiskelijamaksut laskutetaan kaksi kertaa, lukukausien alussa. Oppilaspaikan voi menettää, jos oppilasmaksuja ei ole maksettu ennen uuden lukukauden alkua. Käsityökoululla on sisaralennus, mutta ei vapaaoppilaspaikkoja. Oppilas voi pitää välivuoden opinnoista hyväksyttävin perustein, mutta hänen tulee ilmoittaa paluusta kirjallisesti käsityökoulun hakuajan puitteissa. 3.8. Ryhmäkoko Opetusryhmät muodostetaan siten, että oppimistavoitteiden saavuttamien on mahdollista. Varhaisiän opinnot 6-8 lasta. Käsityön perusteet, työpajaopinnot ja aikuisopinnot 7-12 lasta, nuorta tai aikuista. Ryhmiä on mahdollista yhdistää, jos oppilasmäärä laskee kesken lukuvuotta varhaisiän opintojen ryhmissä alle 6 oppilaan tai muissa opetusryhmissä alle 7 oppilaan. 3.9. Henkilöstö ja opettajakelpoisuus Taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen henkilöstöstä säädetään laissa (633/1998). Taiteen perusopetuksesta sekä opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). 7
4. Opetuksen rakenne sekä opintojen laajuus ja suorittamisaika 4.1. Opintojen rakenne Yleinen oppimäärä eri taiteenaloilla muodostuu opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa taiteenaloittain samoin kuin mahdolliset opintokokonaisuuksien suorittamista koskevat erityiset ohjeet. Koulutuksen järjestäjä voi oman valintansa mukaan muodostaa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen opintokokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta tasolta toiselle eteneviä opintokokonaisuuksia, joiden mukaan oppilas voi edetä valitsemissaan opinnoissa ja syventää ja laajentaa osaamistaan. Oppilaat voivat lukea hyväkseen muilla taiteenaloilla tehtyjä opintoja siten kuin oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määritellään. Opintokokonaisuuksien tarjonta ja järjestys eri taiteenaloilla määritellään paikallisesti ja paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Opinnot tulee järjestää siten, että oppilaan siirtyminen yleisestä oppimäärästä laajaan ja laajasta oppimäärästä yleiseen on mahdollista. Opintokokonaisuuksien toteuttamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opinnot koostuvat joko yhdestä tai useammasta suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6+4). Oppilaan on osoitettava todistuksen antajalle kaikki päättötodistuksen saamiseen oikeutettavat opinnot. 4.2. Opintojen laajuus ja suorittamisaika Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on yhteensä 500 tuntia. Opintojen laajuuden laskennallisena perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opintonsa aloittaneille oppilaille mahdollisuus koko yleisen oppimäärän suorittamiseen. Annettavan opetuksen määrän tulee mahdollistaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä on pyrittävä joustavuuteen niin, että taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Käsityön perusteet koostuvat kuudesta (6) ja työpajaopinnot neljästä (4) opintokokonaisuudesta. Käsityön perusteissa tulee olla vähintään yksi opintokokonaisuus eri käsityön suuntautumisvaihtoehdoista: esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Työpajaopinnoissa on mahdollista perehtyä syvällisemmin vaikka vain yhteen suuntautumisvaihtoehtoon. 8
Opinnot jakautuvat kuudelle(6) vuodelle: käsityön perusteet 4 vuotta ja käsityön työpajat 2 vuotta. Käsityön perusteet voi aloittaa 7 vuotiaasta lähtien. Yleiseen oppimäärään kuuluvien opintokokonaisuuksien lisäksi käsi- ja taideteollisuusyhdistykset voivat tarjota valinnaisia opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteet ja sisällöt laaditaan niin, että ne syventävät ja laajentavat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä opintokokonaisuuksia. 5. Käsityön ja visuaalisten taiteiden tavoitteet sekä käsityön yleinen oppimäärä ja keskeiset sisällöt 5.1. Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yhteiset tavoitteet Visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan taitoja toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on kehittää visuaalisen ajattelun taitoja niin, että oppilaalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laajaalaisuudesta ja kerroksellisuudesta. Oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas voi määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin sekä ymmärtää, analysoida ja tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä. Tavoitteena on, että oppilas opintojen myötä oppii ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elämässään. Visuaaliset valmiudet Oppilas oppii - ajattelunvalmiuksia maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla - oman työskentelynsä jäsentämistä ja pohdintaa - käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja - taitojaan - visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja osaa käyttää niitä. Ilmaisu Oppilas oppii - ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti - ilmaisussa tarvitsemiaan taitoja ja tietoja - käyttämään keskeisiä välineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan niitä - työskentelyssään - soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa - hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, - historiallisista - kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta ja mediasta - sekä visuaalisten ja muiden alojen ammattilaisilta. - välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä. 9
Kulttuurisuhteen kehittyminen Oppilas oppii - hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavasta, visuaalisista - taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä - keskenään - arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureita - tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot Oppilas oppii - oma-aloitteisuutta - keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta - ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä - työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa - käyttämään kulttuuripalveluja. Arviointikyvyn kehittyminen Oppilas oppii - arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden työskentelyprosessia, - oppimista ja tuloksia - arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä mediaympäristöä. 5.2. Käsityön yleisen oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisällöt opintokokonaisuuksittain Käsityön suuntautumisvaihtoehdossa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön eri osa-alueilla, joita ovat esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus, ympäristön suunnittelu ja rakentaminen sekä taiteidenvälisyys. Käsityön opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää käsityön merkityksen ihmisen hyvinvointiin. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omakohtaiset kokemukset, käsillä työskentely, tuotteiden valmistus ja ilmaisu. Käsityöilmaisu perustuu kulttuuriperintöön, taiteiden välisyyteen ja luonnontuntemukseen. Oppilas oppii arvostamaan käden taitoja ja tietoja sekä ymmärtää käsityön kulttuurisia merkityksiä. Opetuksessa käsityö ilmenee ilmaisuna, tekoina, taitoina, tuotteina ja teoksina. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta sekä säilyttää ja edelleen kehittää perinteisiä käsityömenetelmiä ja työtapoja. 10
Käsityötä ja muotoilua tarkastellaan esteettisestä, ilmaisullisesta, käyttötarkoituksen mukaisesta, fysiologisesta ja rakenteellisesta sekä materiaalisesta näkökulmasta. Opetuksessa painotetaan havainnointia: tietoista ympäristön, median ja käsityöprosessin sekä oman toiminnan tarkastelua. Opetussisällöt valitaan niin, että oppilaan taidot ja tiedot, tekniikoiden ja materiaalien sekä työvälineiden monipuolinen tuntemus ja hallinta kehittyvät. Oppilas ohjataan luomaan laadukkaita tuotteita sekä kehittämään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tavoitteena on, että oppilas oppii yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, taloudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen. Tuotteissa tulee näkyä esteettinen, visuaalinen ja kulttuurinen osaaminen sekä perinteen taitaminen. 5.2.1. Varhaisiän käsityön opinnot Oppilas tutustuu käsityön kolmeen osa-alueeseen: esinesuunnitteluun ja valmistamiseen, tekstiilin ja vaatetuksen suunnitteluun ja valmistamiseen sekä ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Opetuksessa kokeillaan erilaisia materiaaleja, työtapoja ja perustekniikoita. Oppilas havainnoi ja tutkii lähiympäristöään ja oman kulttuurinsa käsitöitä ja käsityöperinnettä. Opetus tukee lapsen itsetunnon kehittymistä ja myönteisen minäkuvan muodostumista. Tavoitteena on, että oppilaan kokemukset ja elämykset visuaalisista taiteista ovat myönteisiä. Varhaisiän opetus luo pohjaa myöhemmille visuaalisten taiteiden opinnoille. Oppilas harjoittelee ajatustensa ja tunteidensa ilmaisemista visuaalisin keinoin tutustumalla visuaalisen ilmaisun perusteisiin sekä kokeilemalla erilaisia materiaaleja ja työtapoja. Oppilas harjoittelee muodon antamista sekä käden ja silmän yhteistyötä. Opinnoissa on keskeistä monipuolisten havaintojen tekeminen ja niiden käyttäminen kuvallisessa työskentelyssä. Työskentely on kokonaisvaltaista ja toiminnallista sekä moniaistista ja elämyksellistä. Työskentelyssä on keskeistä leikki ja keksimisen ilo. Oppilas harjoittelee toisten huomioon ottamista ja työhön keskittymistä sekä omasta työtilasta ja -välineistä huolehtimista. Museo- ja näyttelykäynnit sekä tutustuminen taiteilijoiden, arkkitehtien ja käsityöläisten työskentelyyn on osa opetusta. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää oman harrastuksensa merkityksen itselleen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kulttuuritaustat, ikä ja kehitysvaihe. 5.2.2. Käsityön perusteet opintokokonaisuudet 1-6 Käsityön perusteissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön osa-alueilla, joita ovat esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Käsityön perusteiden tavoitteena on, että oppilaan kokonaisvaltainen ja myönteinen minäkuva ja itsetunto kehittyvät oman työskentelyn avulla. Oppilas perehtyy monipuolisesti materiaalien ja tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin sekä taitojen ja tietojen soveltamiseen käsityön suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Käsityön perusteissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään käsityön kaikilla osa-alueilla. Oppilas havainnoi ympäristöä ja harjoittelee tilan ja suhteiden ymmärtämistä sekä rakenteiden tuntemusta ja visuaalisten 11
ilmaisukeinojen käyttöä. Hän perehtyy luovaan ongelmanratkaisuun. Tavoitteena on, että opiskelun teemat ja tehtävät valitaan niin, että oppilaat kokevat tekemisen ja oppimisen iloa. Oppilas harjoittelee työhön keskittymistä ja omasta työtilasta ja -välineistä huolehtimista. Oppilas oppii arvostamaan omaa ja ryhmän työskentelyä ja töitä. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu omaan alueelliseen ja muiden kulttuurien käsityöhön ja muotoiluun. 5.2.3. Käsityön työpajaopinnot opintokokonaisuudet 7-10 Työpajoissa syvennetään perusopinnoissa saavutettuja taitoja ja tietoja yhdellä tai usealla käsityön eri osa-alueella. Yhden työpajan sisältönä voi olla taiteidenvälisyys. Käsityön työpajaopintojen tavoitteena on, että oppilas syventää ilmaisuaan ja vuorovaikutustaitojaan. Hän kehittää ongelmanratkaisutaitojaan koko työpajaopintojen ajan. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään työskentelyynsä sopivia työtapoja, tekniikoita ja materiaaleja. Oppilas suunnittelee ja valmistaa tuotteita, joiden tekemisessä yhdistyvät taidollinen ja tiedollinen osaaminen sekä elämyksellisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus. Oppilas opettelee yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, taloudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen. Oppilas harjoittelee itsenäistä työskentelyä, käsityöprosessin sanallistamista ja itsearviointia suunnitteluja valmistusprosessissa. Oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta. Oppilas hahmottaa elinympäristön monimuotoisuutta sekä ympäristön kulttuuriarvoja. Oppilas tutustuu käsityöhön taiteena ja harrastuksena sekä ammatillisena toimintana, taitoteknologiana, alueellisena kulttuurina ja kulttuuriperintönä. 5.2.4. Aikuisten käsityön opinnot Opetuksessa korostuvat aikuisten kiinnostuksen kohteet käsityön eri osa-alueilla. Painoalueita ovat esteettinen, visuaalinen ja kulttuurinen osaaminen, perinteen taitaminen, käsityöilmaisun kehittäminen sekä käsityöllisten tekniikoiden ja materiaalien hallinta sekä käden taidot. Aikuisille opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon heidän kiinnostuksensa kohteet, heidän aiemmat opinnot ja kokemukset visuaalisten taiteiden alueilla. Opetuksessa luodaan kannustava ja sosiaalisesti vuorovaikutteinen opiskeluilmapiiri. Aikuisia ohjataan itsenäiseen ja oma-aloitteiseen opiskeluun. Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin visuaalisten taiteiden eri suuntautumisvaihtoehtojen perusteissa ja työpajoissa on määrätty. 12
5.2.5. Valinnaisopinnot Valinnaisopinnoilla oppilas voi syventää, laajentaa ja täydentää omaa osaamistaan valitsemallaan käsityön alueella. 5.3. Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen Oppimäärää ja opetusta yksilöllistettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat visuaalisten taiteiden tavoitteiden mukaiset. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. 6. Arviointi 6.1. Oppilasarviointi ja oppilasarvioinnin tehtävä Arviointi on jatkuvaa ja oppimiseen kannustavaa ja oppilaalle annetaan palautetta myös oppitunneilla. Opetuksen järjestäjä määrää opetussuunnitelmassaan oppilaalle vuosittain annettavan palautteen määrästä ja muodosta. Oppilas harjoittelee itsearviointia koko opiskelun ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat visuaalisten taiteiden yhteiset tavoitteet ja oppilaan valitseman suuntautumisvaihtoehdon tavoitteiden saavuttaminen. Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Oppilas saa työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti koko opintojensa ajan. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnissa annetaan palautetta joka vahvistaa oppilaan itsensä tuntemista ja itseensä luottamista sekä opettaa huomioimaan oman ja toisten työn ja työskentelyn positiivisella ja rakentavalla tavalla. 6.2. Koulutuksen arviointi Koulutuksen järjestäjä arvioi Savon Taito käsityökoulun antamaa opetusta ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin tarkoituksena on tukea opetuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetusta arvioidaan ja kehitetään käsityökoulun henkilökunnalta, oppilailta, heidän vanhemmiltaan ja yhteistyötahoilta saatujen palautteiden perusteella. 13
7. Todistukset Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen. Todistuksesta on käytävä selville missä visuaalisen taiteiden suuntautumisvaihtoehdossa oppilas on opiskellut. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista. Päättötodistus sisältää seuraavat asiat: - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi - taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan - oppilaan nimi ja syntymäaika - opiskeluaika vuosina - oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä (niissä laskennan perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia) - rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima - lainsäädäntö, johon koulutus perustuu - opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä. - maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään 10 opintokokonaisuudesta - maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti. 14
15