KYTÖMAAN POHJOISOSAN RAKENTAMISOHJEET

Samankaltaiset tiedostot
KYTÖMAA II (ak 2331), Rakentamisohjeet

KYTÖMAA ETELÄOSA A RAKENTAMISTAPAOHJEET

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

KYTÖMAA II (ak 2223), Rakentamistapaohjeet

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

VIRRENKULMAN III RAKENTAMISOHJEET

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.


OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

1.04 Erillispientalojen korttelialue.


RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TOHLOPPI, KAAVA NRO 8094, RAKENTAMISTAPAOHJE Kaavan rakenne

Ahjotie RAATEKANKAANTIE 5:218. mp-1. ajo. ajo. ajo TKL. avo RAHTIKATU. e=0.35 TELITIE. Telitie. ajo. ajo 21 RAATEKANGAS TKL. II e=0.40. avo.

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

Rakennusoikeus ja rakennusala:

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

KESÄRANNAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJE

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE,

Transkriptio:

KYTÖMAAN POHJOSOSAN RAKENTAMSOHJEET Keravan. Ylikeravan kaupunginosan kortteleille 0, 00 ja 0-0 sekä korttelin 0 tonteille ja korttelin 0 tonteille

OHJEDEN TARKOTUS JA STOVUUS Nämä rakentamisohjeet liittyvät Kytömaan pohjoisosan asemakaavan E osa-alueeseen. Rakentamisohjeet koskevat kortteleita 0, 00 ja 0-0 sekä korttelin 0 tontteja ja korttelin 0 tontteja. Erityisen hyviksi todettujen suunnitelmien kohdalla on mahdollista tulkita rakentamisohjeita joustavasti rakennustarkastajan ja kaavoittajan välisin neuvotteluin. Rakennussuunnittelun pohjana tulee käyttää tonttikarttaa. Tonttikartassa esitetään kiinteistöä koskevat yksityiskohtaiset tiedot kuten asemakaavamääräykset, tontin rajamitat ja tontin pinta-ala. Asemakaavan ja rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö sekä rakennusten luonteva sovittaminen maastoon ja toisiinsa. Asemakaavan kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä säädellään uudisrakentamisen sijoittumista tontilla, kerroslukua, rakennusoikeutta, lämmitystapaa, istutuksia ja hulevesien käsittelyä. Rakentamisohjeet täydentävät kaavan määräyksiä. Niiltä osin kuin asemakaavalla ei muuta määrätä, noudatetaan suunnittelualueella Keravan kaupungin rakennusjärjestystä. https://www.kerava.fi/documents/asuinymp%c%arist%c% B%0ja%0rakentaminen/Rakennusvalvonta/RJ_0_v00_ 00.pdf. Nämä ohjeet liitetään sitovina tontin luovutusasiakirjoihin. Rakentajan tai suunnittelijan, rakennustarkastajan ja tarvittaessa kaavoittajan väliset neuvottelut suunnittelun luonnosvaiheessa ovat rakennushankkeen joustavan läpiviennin kannalta tärkeitä. Näin menetellen voidaan aikaisessa vaiheessa puuttua asioihin, jotka kaipaavat jatkokehittelyä tai ovat rakennusluvan myöntämisen esteenä. YLESTÄ Kuva. Sijainti ja likimäärinen rajaus opaskartalla Kytömaa sijaitsee Keravan pohjoisosassa, Ylikeravan kaupunginosassa noin kolmen kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta pohjoiseen. Kytömaa sijoittuu Lahden moottoritien (Vt ) ja Lahden pääradan väliin. Kytömaan länsiosa on asemakaavoittamatonta metsää sekä pääosin 0- ja 0- luvulla rakennettua pientaloaluetta. täpuoli on Koivunoksan työpaikka-aluetta, suojaviheraluetta ja pientalovaltais-

ta asuinaluetta, jonka rakentaminen on aloitettu vuonna 0 voimaan tuleen asemakaavan jälkeen. Taajaasutusalueen ja uudisrakentamisalueen väliin jää viherkäytävä, jossa virtaa Myllypuro. Viherkäytävä yhtyy pohjoisesta laajempaan viheralueeseen, Myllypuron lehtoon, joka on pinta-alaltaan n. 0, ha. Uudisrakentamisalueen yhteyteen on tarkoitus rakentaa leikkipuisto, lähivirkistysalueita ja katuverkostoa. Kevyenliikenteen verkosto on tarkoitus rakentaa siten, että alueelta on turvallinen saumaton yhteys Keravan keskustaan. Asemakaavassa on varaus julkisten palvelurakennusten alueelle, jolle voidaan rakentaa neuvola-, terveyspalvelu-, päivähoito-, koulu- ja nuorisotiloja sekä muita asukkaita palvelevia työ- tai harrastustiloja. Kytömaan uusi asuinalue on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Tämä rakentamisohje koskee loppuvaiheessa toteutettavia erillispientalo-alueita ja V. Viimeisen vaiheen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 00. vaiheen kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu syksyllä 0, mikä on tavoitteena saada sellaiseen valmiusasteeseen, että Kylväjänkadun, Niittäjänkadun, Pehtorinkadun pohjoispään, Päiväläisenkadun ja Muonamiehenkadun tontit voidaan luovuttaa rakentajille kevään 0 aikana. Ennen tonttien luovuttamista kaupunki hakee asemakaavan poikkeamisluvat korttelin 0 tonteille -. Poikkeamislupa on voimassa kaksi vuotta. Poikkeamislupa koskee rakennuksien kattoharjan suuntaa, kerrosluvun ylittämistä sekä pääikkunan sijoitusmääräyksiä. Luovutettavien tonttien pinta-alat ovat 0 m² ja rakennusoikeudet vaihtelevat 0 - kem² välillä. Tonteista neljälle voi rakentaa paritalon. Alustavan maaperätutkimuksen mukaan Kutinmäentien länsipuolen kortteleissa (korttelit 0 ja 00 Kylväjänkadulla ja Niittäjänkadulla) pientalot tulee suurella todennäköisyydellä perustaa paaluin. Kutinmäentien itäpuolen korttelit ovat rakennettavuudeltaan parempia ja niissä riittänee pintamaan massanvaihto. Rakentamisvaiheessa rakentajan tulee teettää perusteellisempi maaperä- ja rakennettavuusselvitys, jotta voidaan varmistua oikeasta perustamistavasta.. Suunnittelutavoite Kytömaan - ja V-vaiheen alueet liittyvät kiinteästi vuonna 0 aloitetun Kytömaan -vaiheen ja vuonna 0 aloitetun Kytömaan -vaiheen pientaloalueeseen. Kytömaan uudisrakentamisen tavoitteena on toteuttaa tiivistä ja matalaa pientaloaluetta. Tämän rakentamisohjeen tarkoituksena on sovittaa yhteen Kytömaan loppuvaiheen rakentaminen alkuvaiheen rakentamisen kanssa. Alueella olevien rakennusten massoittelujen toivotaan olevan yksinkertaisia. Hyvänä lähtökohtana on, että katujulkisivu on selkeä ja mahdollisimman suoraviivainen yhdessä katujulkisivuun läheisesti liittyvän autotalli/varaston kanssa.

RAKENNUKSET. Rakennusten sijoittelu maaleikkaus tai pengerrys saa olla enintään 0 cm korkea. Muurit tulee perustaa asianmukaisesti ja kokonaan oman tontin puolelle. Rakennukset tulee sijoittaa asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Tontin pohjapinta-alasta saa rakentaa enintään 0 %. Autosuojan rakentamista suositellaan. Se voi olla erillinen tai kiinteästi yhteydessä asuinrakennukseen. Mikäli autosuojan oviseinä on kadulle päin, sen tulee olla vähintään metrin etäisyydellä tontin kadunpuoleisesta rajasta. Kuva. Esimerkki rakennuksien sijoittelusta Rakentaminen ei saa aiheuttaa rakennuksen korkeusaseman nostamista yli luontevan korkeusaseman. Maanpinnan muotoilussa ja rakennusten sijoittelussa tulee huomioida naapuritontit siten, että tonteille ei muodostu ylikorkeita sokkeleita ja että hulevedet eivät johdu naapurin tonteille. Tasoerot tonteilla tulee pyrkiä hoitamaan luiskin, joiden kaltevuus on enintään :,. Jos halutaan pengertää maata muureilla, ei muuria saa rakentaa rajalle vaan vähintään, metrin päähän tontin rajasta. Muurilla rajattu Korttelin 0 tontit Asuinrakennus ja/tai autotalli tulee rakentaa kiinni kadun puoleiseen rakennusalan rajaan. Rakennuksen tulee sijaita vähintään metrin etäisyydelle naapuritontista. Rakennettaessa metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa saa sijoittaa naapurin vastaiselle seinälle. Ennen tonttien luovuttamista kaupunki hakee asemakaavan poikkeamisluvat koillisen puoleisille ikkunan etäisyysmääräyksiin siten, että ko. tonteilla rakennukseen saa sijoittaa pääikkunan metrin etäisyydelle naapuritontin rakennusalan rajasta. Kortteli 0 ja korttelin 0 tontit Naapurin suostumuksella autotalli tai varastorakennus voi sijaita naapurin rajassa kiinni. Asuinrakennuksen tulee sijaita rakennusalan rajojen sisäpuolella.

. Kerrosluku Kortteli 0 ja 0 Rakennuksen tulee sijaita vähintään metrin etäisyydellä naapuritontista. Naapurin suostumuksella autotallin tai varastorakennuksen voi sijaita naapurin rajassa kiinni. Rakennettaessa metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa saa sijoittaa naapurin vastaiselle seinälle. Kortteli 0 ja 0 Asuinrakennuksen tulee sijaita vähintään metrin etäisyydellä naapuritontista. Varaston, talousrakennuksen ja autotallin saa rakentaa rajaan kiinni siten, että rakentaminen kohdistuu rajalla enintään n. / tontin pituudesta. Kortteli 0 ja 00 Rakennuksen saa rakentaa kiinni naapuritontin rajaan. Asuinrakennuksen tulee sijaita vähintään metrin etäisyydellä naapuritontista. Varaston, talousrakennuksen ja autotallin saa rakentaa rajaan kiinni siten, että rakentaminen kohdistuu rajalla enintään n. / tontin pituudesta. Korttelin 0 tontit Kerrosluku on määrätty tontin itäpuolella kahdeksi (), ja länsipuolella kerrosluku on. Ennen tonttien luovuttamista, kaupunki hakee poikkeamisluvat siten, että kerroksisen rakennuksen saa sijoittaa osittain myös - kerroksiselle rakennusalalle. Korttelit 0, 0, 0, 0 ja 00 sekä korttelin 0 tontit ja Suurin sallittu kerrosluku on, joka mahdollistaa rakentamisen -kerrokseen. Niillä tontin osilla, missä suurin sallittu kerrosluku, saadaan rakentaa vain yhteen kerrokseen. Korttelit 0 ja 0 Rinnetontteja, joissa kerrosluku on (/), eli suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja sulkeissa oleva murtoluku osoittaa kuinka suuren alan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Korttelin 0 tontti Kerrosluku on asemakaavassa (½), eli suurin sallittu kerrosluku on kolme ja sulkeissa oleva murtoluku osoittaa kuinka suuren alan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.. Rakennusten katot Asuinrakennusten kattokaltevuuden tulee olla : ja kattomateriaalin värisävyinä tulee olla grafiitin harmaa tai musta. Asuinrakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Autosuojan / varaston kattosuosituksena on viherkatto tai katon tulee olla väritykseltään sama, kuin asuinrakennuksen katossa. Talousrakennuksen kattomuoto voi olla pulpetti tai tasakatto, mikäli katemateriaalina on viherkatto. Muutoin kattomuotona on käytettävä harjakattoa, jonka kattokaltevuus on :.

Kuva. Sallitut kattomuodot viherkatto Viherkatto on osa hulevesijärjestelmää, sillä kattokasvillisuudella voidaan vähentää hulevesien määrää ja hulevesien virtaamapiikkejä. Viherkatto on erityisen sopiva matalimmille rakennusosille myös miljööarvojensa puolesta, sillä niitä katsellaan monesta näkökulmasta, myös ylhäältä asuinrakennusten toisesta kerroksesta. Korttelin 0 tontit - Asemakaavan mukaan asuinrakennuksen kattoharja on rakennettava kohtisuoraan katuun nähden. Ennen tonttien luovuttamista kaupunki hakee poikkeamisluvat, jotta rakennuksien kattoharjat voidaan rakentaa kadunsuuntaisesti. Korttelin 0 tontit ja ja korttelin 0 tontit Asuinrakennuksen kattoharjan suunnan on oltava kohtisuorassa katuun nähden. Korttelit 0, 00 ja 0 0 sekä korttelin 0 tontit - Asuinrakennuksen kattoharjan suunnan on oltava kadunsuuntainen. Tontit 0- ja 0- Asuinrakennuksen kattoharja voi olla joko kadun tai jonkin rakennusalan rajan suuntainen.. Julkisivut Rakennusten julkisivumateriaaleja ovat puu, tiili, rappaus tai slammaus. Julkisivuissa tulee pyrkiä suoralinjaisuuteen ja pitäytymiseen yhdessä julkisivumateriaalissa. kkunoiden sijoittelulla ja aukotuksen koolla voidaan vaikuttaa julkisivujen elävyyteen. Kuva. Toimivat katot 0 sivu, Kattoliitto ry Julkisivumateriaalin ollessa puuta, tulee puuverhouksen olla vaakasuuntainen. Suositeltava puuverhous on ns. vaakalimilaudoitus. Rakennusten nurkkien tekemistä jiirin suositellaan. Ratkaisu edellyttää huolellista lautojen mitoitusta

ja sahausta. kkunoita ja ovia voidaan korostaa vuorilaudoin. Vuorilaudat eivät saa olla leveitä eivätkä koristeellisia. TONTT- JA PHAJÄRJESTELYT. Palomääräykset. Liittymät Rakentamisessa tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman E ja E rakennusten ja autosuojien paloturvallisuuden määräyksiä ja ohjeita http://www.finlex.fi/data/normit/-e_0-fi.pdf. Rakennuksen etäisyys tontin rajasta määräävät paloosastoinnin. Rakennettaessa metriä lähemmäksi naapurintontin rajaa tulee huolehtia palon leviämisen estäminen naapurirakennuksiin rakenteellisesti tai muilla keinoilla. Kuva. Vaakalimilaudoitus (UYL), Puu-ulkoverhouksen asennusohje sivu, Puuinfo (00) Rakennusten julkisivujen päävärinä tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä ja tehostevärinä voidaan käyttää esim. valkoista. Suositeltavaa on, että julkisivujen pääväreinä käytetään erilaisia lämpimiä ja voimakkaita maavärien sävyjä punaruskeina, ruskeina, vihreinä tai keltaisena kuten sienna ja umbra. Julkisivun yksityiskohtien, vuorilautojen ja listoitusten väreissä vältetään käyttämästä julkisivun pääväristä liian poikkeavia sävyjä. Sokkeleiden tulee olla harmaita. Autosuojan ja varastorakennuksen väritys tulee olla sama kuin asuinrakennuksen.. Aidat Tonttiliittymää suunnitellessa tulee huomioida riittävät näkemäalueet ja katualueelle sijoitettavat valaisinpylväät sekä muut rakenteet. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle johtavan ajoneuvoliittymän. Ajoneuvoliittymän leveys saa olla rakennuspaikoille enintään metriä. Tonttiliittymää ei saa sijoittaa katualueille, joissa se on asemakaavassa estetty. Aita toimii pihatilan rajaajana sekä näkö-, melu- ja tuulensuojana. Korttelialueiden 0, 0 ja 00 Kutimäentien puoleinen aita tulee olla, metriä korkea umpinainen ja tarvittaessa portilla varustettu maalattu puuaita. Aidan värisävyä valittaessa tulee huomioida aidan yhteensopivuus lähiympäristön kanssa. Aidassa olevaa porttia tai sen pieliä voi korostaa aidan ja varaston väriin sopivalla sävyllä.

Tonttien välisistä aidoista on sovittava naapurin kesken. Puisto- ja viheralueisiin rajoittuvat tontinrajat on aidattava. Rakennetun aidan korkeus saa olla tällöin enintään, metriä. Läpäisevät pinnat vähentävät huleveden kokonaismäärää, koska hulevesi varastoituu hetkellisesti karkeaan kiviainekseen. Maaperän ominaisuus, kuivien kausien pituus ja tietenkin myös maanpinnan kaltevuus vaikuttavat huleveden valuntaan yhdessä lisääntyneen sademäärän keston ja rankkuuden kanssa.. Terassit Tonttikadun puoleinen aita tulee olla istutettu aita. Aidan rakentamisessa tulee huomioida näkemäalueet. Aidan rakentamisen ohjeita löytyy Keravan rakennusvalvonnan sivuilta. Hulevedet lman toimenpidelupaa tontille saa rakentaa rakenteellisen lasittamattoman avoterassin, joka on enintään 0 cm ympäröivää pihatasoa ylempänä ja vähintään, metriä tontin rajasta. Uudisrakennuksissa parvekkeen ja katetun ulkotilan lasitusmahdollisuus on hyvä huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Kaikkien tonttien tulee liittyä kunnalliseen hulevesijärjestelmään. Hulevesiä tulee viivyttää tonteilla. Pihapäällysteiden tulee olla vettä läpäiseviä. Vettä läpäiseviä pintoja ovat mm. sora- ja kivituhkapinnat sekä reikäbetonilaatat tai riittävän leveästi saumatut betoni- tai luonnonkivet. Saumoihin voidaan lisätä multaa ja kylvää esimerkiksi nurmea. Kuva. Kalajärveläinen Huolehdi vesistäsi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja ympäristökeskus 0 Hulevesien valuntaa voidaan pidättää istutuksilla ja pihapainanteilla ns. sadepuutarhalla. Sadepuutarha on kasvillisuuden peittämä viivytys- ja suodatusalue. Sadepuutarhan kasvillisuuden valinnassa tulee huomioida kasvien sekä kosteuden että kuivuuden kestokyky. Sadepuutarha on tarkoitettu pienten ja normaalien sateiden hulevesien viivytykseen. Kasvien merkitys hulevesien vähentämisessä on merkittävä. Kasvit pystyvät pidättämään ja hyödyntämään vettä sekä lisäksi kasvit muokkaavat maaperää paremmin vettä läpäiseväksi. Sadehuippuja tasaavat painanteet eivät saa aiheuttaa ongelmia naapureille. Tonttien pihojen tasaukset on toteutettava siten, että mahdolliset ylivuodot ohjautuvat kunnalliseen sadevesijärjestelmään ja että hulevedet eivät nouse rakennusten perustuksiin.

kunnossapidosta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa postinsaaja. Lisätietoja postilaatikoiden sijoittamisesta ja ryhmittelystä saa postin internetsivuilta. https://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/apu-jatuki/postilaatikoiden-sijoittaminen-ja-ryhmittely.html. Kuva. Kalajärveläinen Huolehdi vesistäsi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja ympäristökeskus 0 Hulevesiä viivyttävä viherkatto on kattosuosituksena varastolle ja autosuojalle sekä talousrakennukselle. Kasvillisuuden ansiosta osa katolle sataneesta vedestä haihtuu. Viherkattojen kasvillisuuden valinnassa tulee huomioida katoilla olevat ääriolosuhteet. Sadevesiä voidaan myös varastoida ja käyttää puiden ja kasvien kasteluun. Hulevesien hallinta tontilla tulee osoittaa rakennusluvan yhteydessä. Monipuolista tietoa hulevesien hallinnasta saa mm. Kuntaliiton tekemästä Hulevesioppaasta http://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/hulev esiopas-0.pdf. Kuva. Postilaatikoiden sijoittaminen ja ryhmittely. Postilaatikot Postilaatikot on ryhmiteltävä tontin rajalle tonttikadun varteen siten, että sijoittelussa huomioidaan postiauton kulkusuunta. Postilaatikoiden hankinnasta, asennuksesta ja

. Jätehuolto Kaikkien kiinteistöjen on liityttävä järjestettyyn jätehuoltoon. Jäteastioille sopiva sijoituspaikka on tonttia rajaavan tonttikadun aidan läheisyyteen rakennettavassa aitauksessa tai katoksessa. Jäteastioiden sijoituspaikka tulee olla jätehuoltomääräysten mukainen. Jätehuolto tulee esittää asemapiirustuksessa.. Kunnallistekniikka Kaupunki tuo vesi-, jäte- ja hulevesiputket tontin rajalle. Sade-, sulamis- ja kuivatusvedet on johdettava hulevesiviemäriin. Katu- ja viemärikorkeudet saa Keravan Kaupunkitekniikasta.. Lämpö ja sähkö Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Tärkeimpiä Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat mm. puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia. Kuva 0. Postilaatikoiden sijoituspaikat Lämmitysjärjestelmän valintaan saa tietoa Motivan sivuilta http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_vali nta. Sivulta löytyy myös "Muualla palvelussa" olevan otsikon alla muita Motivan julkaisuja mm. ohjekirjoja lämmitysjärjestelmistä. Ohjeita lämmitysjärjestelmän hankintaan löytyy http://www.motiva.fi/files//ohjeita_lammitysjarjestelman _hankintaan.pdf.

Tietoa kaukolämmön liittymismahdollisuuksista ja energian toimituksesta antaa Keravan Energia -yhtiöt. Tietoa saa myös Keravan Energian nettisivuilta https://www.keravanenergia.fi/fi/lammitys/kaukolampo/..0 KUUMA-Laatuasuminen KUUMA-Laatuasuminen yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen hankkeen loppuraportista löytyy kestävän kehityksen mukaisia rakenne- ja laatukriteerejä sekä hyviä ohjeita rakentamiseen http://www.kuuma.fi/files//kuumalaatuasuminen_loppuraportti_web_0_copy.pdf. Raportti sisältää mm. A Ekotehokkuus -kortista energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu periaatteita sivulta. C Alue -kortista Kaupunkipientaloesimerkkejä sivuilla - 0. D Lähiympäristö -kortista Ohjeita pienille tonteille sivuilla -. KASLSUUS JA STUTUKSET Käyttämällä pihalla erilaisia pinnoitteita kuten kiveyksiä ja laudoitettuja alueita saadaan pihan käyttöaikaa pidennettyä. Pihan periaatteellinen istutussuunnitelma tulee esittää rakennuslupaa haettaessa. Kadunvarsien rajaukset tulee esittää asemapiirroksessa. KERAVAN KAUPUNGN YHTEYSTEDOT LTTEET Keravan kaupunki Kultasepänkatu PL, 00 KERAVA puh. 0 www.kerava.fi. Rakennusten sijoittelu esimerkki. Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaavamerkinnät ja -määräykset Viihtyisiä pihatiloja saadaan aikaan istuttamalla kasveja suojaaviksi tai tiloja rajaaviksi ryhmiksi. Tonteille istutettaviksi puiksi suositellaan pienikasvuisia lajeja (esimerkiksi pihlaja). Puut on sijoitettava tontille niin, etteivät ne merkittävästi varjosta naapuritonttia. Pensaiksi suositeltavia ovat esimerkiksi erilaiset angervot ja marjapensaat. Myös pienet havupuut ja pensaat ovat suositeltavia. Niillä saadaan näyttävyyttä pihapiiriin niin kesällä kuin talvellakin.

00 00 00 00 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 : : : : -0- -0- Kytömaanmäki Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Z Kp 0 00 Kp 0 0 0 0 0 0 00--V 00--V 00--V 00--V 00--V 00--V 00--V 00--V -00--V 00--V 00--V 00--V 00--V -00--V 00--V 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.... 0.... 0.0. 0.. 0.... 0.0...... 0.0. 0. 0..... 00 00 PEHTORNPOLKU 00 (/) e =0.0 e =0.0 (/) e =0. (/) (/) e =0.0 e =0.0 0 0 00 e =0.0 0 0 0 0 0 0 (/) 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 e =0.0 0 0 (/) (/) 0 0 0 000 0 hule- hule- pp/h hule- hule- hule- nä- nä- nä- nä- nä- nä- nä- nä- le le 0 e =0. h- h- i-0 i-0 i-0 a a a a a a pp pp pp pp/t t t t 0 0 0-00- 0-0- 0-0- 00-0- 0-00- 0-0- 0-0- 00-0- 0-0- 0-00- 0-0- 0-0- 0-0- 0-0- 0-0- 0-0- 0-00- 0-0- 0-0- 0-0- 0-00- 0-0- 0-0- 00-0- 0- LP VK AO- AO- AR- AR- AR- AR- AR- AR- AO- AO- AO- AO- AO- AO- AO- AO- AO- AO- AO- AO- AO- EV- Kylväjänkatu Päiväläisenkatu Piianpolku Renginpolku Muonamiehenkatu Niittäjänkatu Piiankatu Renginkatu Pehtorinpolku Pehtorinkatu Raivaajankatu Talonväentie Kyntäjänkatu Raivaajap. LTE

0 pp 0 0-00- 0 : 00--V 0 0 00- AO- 0-0 0 00- AO- Muonamiehenkatu 0-0- AR- 0. (/) 00 : 0- nä- 0 AO- 0 Z Z Z Ennen tonttien luovuttamista kaupunki hakee asemakaavan poikkeamisluvat korttelin 0 tonteille -. Poikkeamislupa on voimassa kaksi vuotta. Poikkeamislupa koskee rakennuksien kattoharjan suuntaa, kerrosluvun ylittämistä sekä pääikkunan sijoitusmääräyksiä. Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin täyttä 00 m tonttipinta-alaa kohti. Asuinrakennus ja/tai autotalli tulee rakentaa kiinni kadun puoleiseen rakennusalan rajaan. Rakennuksen tulee sijaita vähintään metrin etäisyydellä naapuritontista. Rakennettaessa metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa saa sijoittaa naapurin vastaiselle seinälle. Rakennuksessa tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla : ja harjan suunta kohtisuorassa katutilaan. Autosuojan/varaston kattosuosituksena on viherkatto. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Rakennuksen julkisivussa tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä sekä valkoista. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään m/asunto. Tonttikatuja vasten olevat aidat tulee olla istutettuja pensasaitoja. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tonttien pihapäällysteiden olla vettä läpäiseviä ja tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Tontille tulee varata autopaikkaa/asunto. LTE

- 0. LTE 0 jap. 0 0 0- VK Raivaajankatu 0 0-0 0- AO- 0 0- hule- u 0 0 0-0- pp 0. 0- AO- 0 0-0 0 hule- AO- 0 0-0- a 0. nä- Erillispientalojen korttelialue. Naapurin suostumuksella autotalli tai varastorakennus voi sijaita naapurin rajassa kiinni. Asuinrakennuksen kattomuoto tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla : ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. Autotallin/ varaston katoksi suositellaan viherkattoa. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Rakennuksen julkisivussa tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä sekä valkoista. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään m/asunto. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tonttien pihapäällysteiden olla vettä läpäiseviä ja 0- tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonteille tulee tehdä kasvipeitteinen painanne, jonne hulevedet johdetaan (sadepuutarha). Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Tontille tulee varata AR- autopaikkaa/asunto. (/).

. i-0 0 LTE 0 0-0- 0-0- nä- i-0 AO- 0- (/) 0 0 a AR- e =0.0 0-. 0 0-0- 0 0 Raivaajankatu 0 0 0-0 0- AO- 0 0- AO- 0 0- Erillispientalojen korttelialue. Rakennuksen tulee sijaita vähintään metrin etäisyydellä naapuritontista. Naapurin suostumuksella autotalli tai varastorakennus voi sijaita naapurin rajassa kiinni. Rakennettaessa metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa saa sijoittaa naapurin vastaiselle seinälle. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Rakennuksen julkisivussa tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä sekä valkoista. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla : ja kattovärin grafiitin harmaa tai hule- musta. 0 Hulevesien viivyttämiseksi tulee tonttien pihapäällysteiden olla vettä läpäiseviä ja tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonteille tulee tehdä kasvipeitteinen painanne, jonne hulevedet johdetaan (sadepuutarha). Tontilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri 0 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään 0- ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. nä- Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään m/asunto. Tontille tulee varata autopaikkaa/asunto.

0 0 (/) 00 0- t (/) 0-0 0-0 0 00--V AO- nä- AO- 00 t (/) e =0.0 0-0 e =0.0 0-0 00--V e =0.0 0- Päiväläisenkatu AO- hule- 0 0- pp/h 0 nä- PEHTORNPOLKU 0 0 00--V 0 0 Erillispientalojen korttelialue. 0 Tontille saa rakentaa asunnon kutakin täyttä 00 m tonttipinta-alaa kohti. Asuinrakennuksen tulee sijaita vähintään metrin etäisyydellä naapuritontista. Varaston, talousrakennuksen ja autotallin saa rakentaa rajaan kiinni siten, että rakentaminen kohdistuu rajalla enintään n. / tontin pituudesta. 00- Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee AO- olla : ja harjan suunta kohtisuorassa katutilaan. Harjan suunta voi olla kääntöpaikan tai katujen risteysten kohdalla myös kadun suuntainen. Kattoväri tulee olla grafiitin harmaa tai 0 musta. Autosuojan ja varaston kattomuoto voi olla pulpettikatto tai tasakatto. Autosuojan ja varaston kattosuosituksena on viherkatto. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Rakennuksen julkisivussa tulee käyttää lämpimän sävyisiä 0värejä sekä valkoista. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään m/asunto. Tontti on aidattava siten, että pääkadun puolella oleva aita on, metriä korkea, 0 0 portilla varustettu, umpinainen maalattu puuaita. Umpiaidan korvaa tontin rajalle rakennettu varastorakennus. Tonttikatuja vasten olevat aidat tulee olla istutettuja. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tonttien pihapäällysteiden olla vettä läpäiseviä ja tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin 00 perustuva järjestelmä. Tontille tulee varata autopaikkaa/asunto. nä- Piiankatu ku AO- VK AO- Pehtorinpolku LP 0- pp 00- Pehtorinkatu 0-00- nä- : 00-0 0- AO- 0 Muonamiehenkatu LTE 0-0- 0 00- AR

0 0- AO- (/) 00 0-0 0-0 AO- 0-0 nä- 0 AO- 0-0- pp 0 0 0 0 Erillispientalojen korttelialue. Rakennuksen tulee sijaita vähintään metrin etäisyydellä naapuritontista. 0 Naapurin suostumuksella autotalli tai varastorakennus voi sijaita naapurin 0- rajassa kiinni. Rakennettaessa metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei asuinhuoneen pääikkunaa saa sijoittaa naapurin vastaiselle seinälle. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Rakennuksen julkisivussa tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä sekä valkoista. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla : ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tonttien pihapäällysteiden olla vettä läpäiseviä ja tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Tonteille tulee tehdä kasvipeitteinen painanne, jonne hulevedet johdetaan (sadepuutarha). Tontilla tulee viivyttää vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään m/asunto. Tontille tulee varata autopaikkaa/asunto. nä- 0-0- 0 0-0- 0 Raivaajap. Raiva VK hule- PEHTORNPOLKU LP AO- Pehtorinpolku LTE 0 pp AO- 0-00-

LTE h- -0-0- 0 0-0- 0. a 0 Niittäjänkatu AO- AR- a 0- AO- Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin täyttä 00 m tonttipinta-alaa kohti. Rakennukset saa rakentaa kiinni naapuritontin rajaan. Asuinrakennuksen kattomuoto tulee olla harjakatto. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla : ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. Autotallin/ varaston katoksi suositellaan viherkattoa. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Rakennuksen julkisivussa tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä sekä valkoista. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että liikennetärinän osalta pyritään uusilla rakennuksilla värähtelyn suositusarvoon 0,0 mm/s ja runkomelun suositusarvoon db. Rakennuksen rungon ja lattioiden rakenteiden ominaistaajuudet tulee tarkastella rakennuksen suunnittelun yhteydessä siten, että rakenteiden mahdollinen resonanssi estetään. Pääkadun ja tontin välinen aita tulee olla, metriä korkea umpinainen maalattu puuaita. Aidan värisävyn tulee olla joku rakennuksessa käytetyistä lämpimistä värisävyistä. Pihatilojen järjestelyllä, rakennuksien sijoittelulla tai tontin aitauksella on huolehdittava siitä, että leikki- ja oleskelualueella liikenteen aiheuttama A-melutaso ei ylitä db. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään m/asunto. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Tontille tulee varata autopaikkaa/asunto. 0- le 0-

0- a 0 0 t 0- LTE 00-0. Kylväjänkatu 00- AO- 00-0- hule- 00-0- 0 0- hule- 0.0 Kyntäjänkatu AO- AR- Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa asunnon kutakin täyttä 00 m tonttipinta-alaa kohti. Rakennukset saa rakentaa kiinni naapuritontin rajaan. Asuinrakennuksen kattomuoto tulee olla harjakatto. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla : ja kattovärin grafiitin harmaa tai musta. Autotallin/ varaston katoksi suositellaan viherkattoa. Rakennuksen julkisivumateriaalina voi olla puu, tiili, rappaus tai slammaus. Rakennuksen julkisivussa tulee käyttää lämpimän sävyisiä värejä sekä valkoista. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että liikennetärinän osalta pyritään uusilla rakennuksilla värähtelyn suositusarvoon 0,0 mm/s ja runkomelun suositusarvoon db. Rakennuksen rungon ja lattioiden rakenteiden ominaistaajuudet tulee tarkastella rakennuksen suunnittelun yhteydessä siten, että rakenteiden mahdollinen resonanssi estetään. Pääkadun ja tontin välinen aita tulee olla, metriä korkea umpinainen maalattu puuaita. Aidan värisävyn 0- tulee olla joku rakennuksessa käytetyistä lämpimistä värisävyistä. Pihatilojen järjestelyllä, rakennuksien sijoittelulla tai tontin aitauksella on huolehdittava siitä, että leikki- ja oleskelualueella liikenteen aiheuttama A-melutaso ei ylitä db. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Sallitusta AR- rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastotiloja vähintään m/asunto. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Tontille tulee varata autopaikkaa/asunto.

LTE