Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
2 (22) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 4 3 VÄESTÖN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 5 4 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5 4.1 SEULONNAT 7 4.2 SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT 7 4.3 LÄÄKEHUOLTOKESKUS 8 4.4 VÄLINEHUOLTO 8 4.5 LOGISTIIKKA 9 4.6 TIETOJÄRJESTELMIEN JA POTILASTIETOREKISTERIN TOIMIVUUS JA YHTEISKÄYTTÖ 9 5 PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ 11 6 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN JA SEN TUEKSI TARVITTAVA TUTKIMUS 12 7 MONIAMMATILLINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ 14 8 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ 15 9 KIIREELLINEN SAIRAANHOITO 16 9.1 PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT ETELÄ-KARJALASSA 16 9.2 HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 17 10 HENKILÖSTÖ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA 17 11 YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA 18 LIITTEET
1 3 (22)
4 (22) Johdanto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksoten) perussopimuksessa on määritelty, että kuntayhtymästä käytetään nimeä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Parikkala. Piiri järjestää Imatran kaupunkia lukuun ottamatta jäsenkuntien puolesta perustervey denhuollon, sosiaalihuollon sekä sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympä ristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa. Imatra on mukana piirissä erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelujen järjestämisvastuun myötä kaikki 8 kun nan sosiaali- ja terveyslautakuntien tehtävät ovat siirtyneet piirille eli reilusti yli puolet kuntien teh tä vistä. Näiden palvelujen tarve sekä niiden tarjoamisen mahdollisuudet kehit tyvät jatkuvasti, jolloin palvelurakenteen ohjaaminen on yhä enemmän erityis ammattiosaamista vaativaa. Perussopimuksessa, perustamissuunnitelmassa sekä kunnan ja piirin kans sa vuosittain tehtävässä palvelusopimuksessa määritellään, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsen kunnan osalta toteutetaan sekä turvataan tilaajan valta ja omistajaohjauksen käyttö. Kunta itse päättää, miten se omistajaohjauksen omassa kunnassaan järjestää. Sosiaali- ja terveyspiirin tulee järjestää maakunnan asukkaiden tarvitsemat tervey den- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelut valtakunnallisesti vertail tuna korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Asukkaat saavat palvelunsa hoi totakuun, sosiaalihuollon palvelutakuun ja muiden säädösten perusteella. Etelä-Karjalan alueella on 2 terveyskeskusta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Etelä-Karjalan terveyskeskukseen kuuluvat kaikki Eksoten jäsenkunnat paitsi Imatra, jolla on oma terveyskeskus. Imatran kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen palvelut yhdistyivät 1.1.2013 alkaen hyvinvointipalveluiksi. Hyvinvointipalvelut koostuvat lasten ja nuorten palveluista, liikunta- ja kulttuuripalveluista terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvointipalveluita johdetaan sopimusohjausmallin mukaisesti, jossa palveluiden järjestäminen ja niiden tuottaminen on erotettu toisistaan. Eksoten palvelutuotannon organisaatio jakautuu neljään vastuualueeseen: perheja sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, vanhustenpalvelut sekä yhteiset palvelut. Vastuualueet jakautuvat tulosalueisiin, tulosyksiköihin ja toimialan mukaisiin yksiköihin. Vastuualueen jakautumisesta tulosalueisiin päättää hallitus. Tulosyksiköistä sekä niiden tehtävistä päättää toimitusjohtaja. Toimialan mukaisista yksiköistä sekä niiden tehtävistä päättää vastuualueen johtaja. Terveyspalveluja tuotetaan jokaisella vastuualueella. Eksoten terveyspalvelut organisoituivat integroidusti piirin toiminnan täysvaltaisesti käynnistyessä (1.1.2010) siten, että erikoissairaanhoito ja perus terveydenhuolto muodostavat yhteisen kokonaisuuden ja niillä on yhteinen johto. Terveyspalveluiden tulosalueet ovat: Avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto (Etelä-Karjalan terveyskeskus)
5 (22) Akuutti (ensihoito, päivystys, Armilan sairaala ja Parikkalan sairaala) Perhe- ja sosiaalipalvelut (perhepalvelut, aikuisten psykososiaaliset palvelut ja vammaispalvelut) Sairaanhoidolliset tukipalvelut (laboratorio-, kuvantamis-, lääkehuolto- ja kuntoutuskeskus) Sairaalapalvelut (suurin osa Etelä-Karjalan keskussairaalaa) Perhe- ja sosiaalipalvelut järjestää terveyspalveluista neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon. Vanhusten palvelut vastaa kotisairaanhoidosta ja terveysasemien vuodeosastoista. Eksotessa on valmisteilla vuoden 2014 alussa toteutettavaksi suunniteltu organisaatiouudistus, jolla tavoitellaan vanhusten palvelujen ja terveyspalvelujen parempaa integraatiota, jota erityisesti kotihoidon kehittäminen ja nykyresursseilla toteutettava lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttävät. Erikoissairaanhoidon osalta piirin tulee aktiivisesti hakea yhteistyötä ja työnjakoa muiden sairaan hoitopiirien ja muiden erikoissairaanhoi don palveluntuottajien kanssa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus valtuustokaudelle (2013 2016) on hyväksytty Eksoten hallituksessa joulukuussa 2012. 2 Järjestämissuunnitelman laatiminen ja toteutumisen seuranta Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on terveydenhuoltolain (1326/2010) 34 :n mukaan laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Järjestämissuunnitelma tulee hyväksyttää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymässä ja se on laadittava valtuusto-kausittain. Suunnitelmassa on sovittava Eksoten ja Imatran kaupungin yhteistyöstä. Eksoten ja Imatran on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Suunnitelma koskee myös hoitoon pääsyn toteuttamista ja alueellista yhteistyötä. Suunnitelmassa sovitaan alueellisesta yhteistyöstä ja palveluiden yhteensovittamisesta piirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveysasemien ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. Erityisesti arvioidaan laboratorio- ja kuvantamispalveluiden, lääkinnällisen kuntoutuksen ja päivystys- ja ensihoidonpalveluiden toiminnallista kokonaisuutta. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palveluiden toiminnalliseen kokonaisuuteen. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palvelun tuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet (Terveydenhuoltolaki 34 ). Järjestämissuunnitelman laatimisesta ja seurannasta vastaa terveyspalveluiden johtaja ja laatiminen ja seuranta toteutetaan perusterveydenhuollon yksikön tiimin toimesta. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain
6 (22) yksikkötiimin toimesta ja seurannasta raportoidaan Eksoten hallitukselle erikseen sovitun suunnitelman pohjalta. 3 Väestön palvelutarpeen arviointi Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta tulevaisuudessa. Ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen selvittämiseksi on Eksotessa laadittu useita selvityksiä. Selvitysten taustalla on käytetty tilastokeskuksen ennusteita väestön kehityksestä, tietoja alueen sairastavuudesta (Sotkanet, Effica potilastietojärjestelmä) sekä erilaista valtakunnallista vertailutietoa (mm. Nordic Health Group Oy). Palvelutarpeen arviointia tehdään myös terveydenhuollon avopalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä erikoissairaanhoidon osalta. Palvelutarpeen ja saatavuuden arviointia tehdään palveluiden määrän, peittävyyden, resurssien käytön ja kustannusten näkökulmasta. Tarvearvion taustaksi palveluverkkoa uudistettaessa tullaan käyttämään ainakin seuraavia tietoja ja tunnuslukuja: väestön ikärakenne, sairastavuustiedot, Kelan korvattavuustiedot, sairauspäivät, sairastamisindeksi, eläketilastot (erityisesti varhaiset eläkkeet), PYLL-indeksi, työttömyystilastot (erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys), kouluterveyskysely, ATH-tutkimus, RAI- arvioinnit, 75-vuotiaille suoritettavat hyvinvointia tukevat kotikäynnit ja SAS-arvioinnit sekä Imatralla kotona asumista tukevat moniammatilliset kotikäynnit. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on noin 48 000 työssäkäyvää työikäistä. Heidän palveluiden tarpeeseen vaikuttavat yleisen ikärakenteen ja työllisyyden muutosten lisäksi työantajien halu järjestää työntekijöilleen kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa lakisääteisen lisäksi. Kelan korvausjärjestelmän uudistus ja 1.6.2012 voimaan tullut sairauspäivärahan 90 päivän sääntö lisäävät tarvetta painopisteen siirtämiselle ennaltaehkäisevään suuntaan. Sairauspäivärahan 90 päivän sääntö edellyttää, että työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä, mikä helpottaa todistusten kirjoittamisen taakkaa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Etelä-Karjalan alueella on useita työterveyshuollon palveluntuottajia, joiden kautta työnantajat voivat hankkia työterveyshuollon palvelut. 4 Kuntien välinen yhteistyö Alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi on Etelä-Karjalassa laadittu maakunnallinen hyvinvointistrategia, joka on tullut voimaan 1.1.2011. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on koordinaatiovastuu strategian toimeenpanosta ja seurannasta. Maakuntaan on perustettu hyvinvointityöryhmä, jossa on edustus kaikista alueen kunnista. Tämän lisäksi kaikkiin kuntiin on muodostettu hyvinvointitiimit / hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät, joilla on vastuu kuntakohtaisen hyvinvointitoiminnan toteuttamisesta. Tällä toimintarakenteella toteutetaan lainsäädännön määräämää väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä. Tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus yhteiseksi työvälineeksi vuoden 2013 aikana. Etelä-Karjalan väestön perusterveydenhuollosta vastaavat Etelä-Karjalan sekä Imatran terveyskeskukset. Etelä-Karjalan terveyskeskus koostuu 12:ta
terveysasemasta sekä kolmesta kiinteästä terveydenhoitajan vastaanottopisteestä. Terveysasemia on Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien alueella. Imatralla on kaksi terveysasemaa, Honkaharjun ja Mansikkalan terveysasemat. Honkaharjun terveysaseman toiminta on kokonaisuudessaan kaupungin omaa toimintaa. Mansikkalan terveysasemalla sairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanottotoiminnan tuottaa ulkopuolinen palveluntuottaja. 7 (22) Eksotessa kansanterveystyö jakaantuu eri tulosalueille organisaation mukaisesti ja vastuuhenkilö on avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon johtava ylilääkäri. Työterveyshuolto on yhtiöitetty. Lain mukaista kansanterveystyötä on väestön terveydentilan seuranta, terveyden edistäminen, terveysneuvonta sekä terveystarkastukset, suun terveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, työterveyshuolto, päivystys, avosairaanhoito, kotisairaanhoito, sairaalahoito, mielenterveys- ja päihdetyö. Imatralla kansanterveystyö on osa hyvinvointipalveluiden kokonaistoimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä eri palvelualueiden kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Etelä-Karjalan terveyskeskuksessa asukas voi valita itselleen sopivimman terveysase man ja suunterveydenhuollon toimipisteen. Asukkaan valitsema palvelupiste ei ole välttämättä oman kotikunnan alu eella, vaan se voi sijaita esimerkiksi työssäkäyntipaikkakunnalla tai -alueella. Valinnan voi tehdä kalenterivuodeksi kerrallaan. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelun palvelupisteen voi valita vapaasti ja käyntikohtaisesti. Terveyskeskuksen toimintamallina on alueellinen tiimimalli sekä omahoitajajärjestelmä. Jokaiselle pitkäaikaissairautta sairastavalle potilaalle on nimetty omahoitaja, jota toteuttaa potilaan hoitosuunnitelmaan perustuvaa hoitoa yhdessä lääkärin kanssa, lääkäri-hoitaja työparimallin mukaisesti. Kaikilla maakunnan terveysasemilla järjestetään arkipäivisin virka-aikaan sekä kiireellistä että kiireetöntä hoitoa. Imatralla ajanvaraus ja hoidon tarpeen arviointi tapahtuu keskitetysti puhelimitse Hoitoarvion kautta. Maakunnan terveysasemilla järjestetään palvelusopimusten mukaisesti perusterveydenhuollon palveluina mm: Lääkäri- ja hoitajavastaanottotoimintaa Asiantuntijahoitajien ja -terapeuttien vastaanottoa ja joitakin kuntoutuspalveluja Neuvolatoimintaa (äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolat); Lappeenrannan alueella toimii neuvolakeskus Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan Eksotessa perusterveydenhuollon osalta mukana olevissa kunnissa valtioneuvoston asetuksen (338/2011) pohjalta tehdyn yhteisen toimintaohjelman mukaisena. Hallinnolliset rakenteet vaihtelevat alueittain. Suun terveydenhuolto (hammaslääkäri-, suuhygienisti- ja hammaslääkärivastaanotot) Laboratorio- ja röntgentutkimuksia alueellisena palveluna Mielenterveyspalvelujen avohoitoa ja sosiaalitoimen palveluja Kotihoitoa
8 (22) Ympärivuorokautisen pitkäaikaisen hoivan hoitaja ja lääkäripalveluja Perusterveydenhuollon palveluja järjestetään myös liikkuvana toimintana Malluklinikka-autolla, jonka kulkureitti ulottuu kaikkien jäsenkuntien alueelle, lukuun ottamatta Imatraa. Koko maakunnan tarpeisiin mukautettu hoidon porrastus ja hoitavien tahojen yhteistyö tukee oikea-aikaista ja riittävää hoitoa tarkoitukseen nähden oikeassa paikassa. Tavoitteena on kehittää avopalveluita ja tukea potilaiden pärjäämistä omassa asuinympäristössään. 4.1 Seulonnat Rintasyövän toteamiseksi tapahtuva mammografiaseulonta, kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi tehtävä papakoeseulonta sekä muut tarpeellisena pidetyt seulontatutkimukset järjestetään alueella Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 14 :n mukaisesti. Mammografiaseulonnat järjestetään ostopalveluna Eksoten ja Imatran yhteishankintana. Joukkopapaseulonnat toteutetaan keskitettynä toimintana Eksoten patologian laboratorion toimesta. Suolistosyöpäseulonnat otetaan ohjelmaan Eksoten ja Imatran perusterveydenhuollossa vuoden 2013 alusta lukien kokeiluluontoisesti siihen saakka, kunnes kansallinen konsensus asiasta on saatu (otetaanko suolistosyöpäseulonta kansalliseen seulontaohjelmistoon kuuluvaksi toiminnoksi). Kolonoskopiatutkimus eli tähystystoiminta on erikoissairaanhoitotasoista toimintaa. Positiivisen ulostenäytteen antaneen tutkimus tulee uusia vähintään 3 5 vuoden välein niille, joilta löytyy hyvälaatuinen kasvain. 4.2 Sairaanhoidolliset tukipalvelut Eksoten tukipalveluissa laboratoriokeskus huolehtii kaikista kliinisen kemian, mikrobiologian ja patologian näytteiden tutkimisesta sekä näytteenotosta Eksoten ja Imatran alueella. Kliinisen kemian laboratorion näytteenottopisteitä on terveysasemien yhteydessä sekä alueen sairaaloissa. Tutkimusten tekemistä on keskitetty yhteisesti sovitulla tavalla keskussairaalan, Honkaharjun ja Parikkalan sairaalan laboratorioihin. Suurimmilla terveysasemilla tehdään päivystysluonteista diagnostiikka. Laboratoriokeskuksella on erityisvastuualue yhteistyön mukaisesti sopimus HusLab:in kanssa ostopalvelunäytteistä, joita ei voida paikallisesti tehdä. Erikoistutkimuksissa noudatetaan valtakunnallista linjausta käyttämällä yhdessä sovittuja tutkimuskeskuksia. Alueen verikeskus ja kliinisen mikrobiologian ja patologian laboratoriot sijaitsevat keskussairaalassa. Eksoten alueella tuotettiin yli 1,4 miljoonaa laboratoriotutkimusta vuonna 2011. Laboratorio-tietojärjestelmä on yhteinen Carean kanssa. Tietotekniikkaa hyödyntäen vastaukset siirtyvät potilaskertomus- sekä toiminnanohjausjärjestelmään. Myös joukkopapa- ja INR-vastaukset voidaan välittää tekstiviestillä, e-kirjeellä tai suojatulla nettiyhteydellä suoraan kansalaiselle. Vieritestauksen koordinointiin on perustettu työryhmä, jossa on edustajat laboratorion lisäksi avoterveydenhuollosta ja Imatralta. Kuvantamiskeskukseen kuuluvat radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian osastot huolehtivat alan tutkimusten tekemisestä Eksoten ja Imatran alueella. Radiologian yksiköllä on kuvantamisyksiköt keskussairaalassa sekä Armilan ja Honkaharjun sairaaloissa.
9 (22) Perusterveydenhuoltoa palvelevia suppean palvelun röntgeneitä on lisäksi Eksoten pohjoisella ja läntisellä alueella. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian osastot sijaitsevat keskussairaalassa. Radiologian tietojärjestelmään talletetaan kuvat digitaalisesti. Tietojärjestelmä on yhteinen Carean kanssa. Radiologian yksiköissä tehdään magneetti-, tietokonetomografia-, ultraääni-, varjoaine-, angio- ja natiivitutkimuksia sekä toimenpideradiologiaa. Oman toiminnan ohella käytetään ostopalvelua toiminnan turvaamiseksi mm. keskussairaalan radiologipäivystyksessä, kliinisen fysiologian tutkimuksissa sekä isotooppi- ja neurofysiologian lausunnoissa 4.3 Lääkehuoltokeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lääkehuoltokeskus (sairaala-apteekki) huolehtii keskitetysti Etelä-Karjalan kaupunkien ja kuntien yksiköiden turvallisesta ja tehokkaasta lääkehuollosta. Kumppanuussopimuksen mukaisesti lääkehuoltokeskus huolehtii myös puolustusvoimien alueellisesta lääkehuollosta, sekä toimittaa tartuntatautilain mukaisia maksuttomia lääkkeitä alueen yksityisille terveysasemille. Potilaiden kustannusvastuulle kuuluvasta lääkehuollosta vastaavat alueen yksityiset apteekit. Lääkehuoltokeskus vastaa, että lääkkeiden ja lääkkeellisten tuotteiden hankinta, varastointi, valmistus, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu, tutkiminen, hävittäminen, ja informaatio tapahtuu turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti toimialueellaan. Lääkehuoltokeskus vastaa myös lääkkeiden kilpailuttamisesta sekä peruslääkevalikoiman laadinnasta yhdessä Eksoten lääkeneuvottelukunnan kanssa. Peruslääkevalikoiman lähtökohtana on kustannustehokas, tarkoituksenmukainen ja ennen kaikkea turvallinen lääkehoito. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin peruslääkevalikoima on nelivuotinen (2011 2014). Nelivuotisen hankintakauden tavoitteena on parantaa lääkitysturvallisuutta vähentämällä tarpeetonta lääkenimikkeiden vaihtuvuutta. Jatkossa lääkkeiden, lääkevalmisteiden sekä lääkehuollon erityisvalmisteiden yhteishankinnat suunnitellaan ennen hankintamenettelyn aloittamista erva-alueen lääkehuollon yhteistyöryhmässä. Yhteishankintoina hankittavaksi sovittujen lääkehankintojen hankintamenettelyn ja hankintasopimukset hoitaa HUS-apteekki. Yhteishankinnat päätetään kunkin erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen sopimusosapuolen toimivaltaisissa päätöksentekoelimissä. Huhtikuussa 2010 aloitettiin lääkehuoltokeskuksessa kiinteiden lääkemuotojen potilaskohtainen annosjakelupalvelu. Palvelun keskeisimmät tavoitteet ovat lääkejakeluun käytettävän työajan vähentäminen yksiköissä, sekä lääkitysturvallisuuden parantaminen (inhimillisten jakeluvirheiden poistaminen). Tavoitteena on, että kiinteiden lääkemuotojen annosjakelupalvelu laajennetaan Eksoten kaikkiin pitkäaikaispotilaita hoitaviin laitoksiin. Tämän jälkeen selvitetään palvelun soveltuvuus ja resurssit lyhytaikaisempia potilaita hoitaville yksiköille. Avopalveluiden lääkeannosjakelu toimii yksityisapteekeiden kautta. Imatralla annosjakelupalvelu on aloitettu pitkäaikaishoidossa syksyllä 2010 ja kattaa nyt koko pitkäaikaishoidon, tehostetun palveluasumisen ja osan kotihoidon asiakkaista. 4.4 Välinehuolto Etelä-Karjalan keskussairaalan välinehuolto antaa välinehuoltopalveluja keskussairaalan hoito- ja tutkimusyksiköille ja osalle Lappeenrannan perusterveydenhuollon toimipisteistä. Sterilointi on keskitetty
10 (22) välinehuoltokeskukseen. Muut välinehuoltoprosessin toiminnot suoritetaan tapauskohtaisesti joko välinehuoltokeskuksessa tai asiakasyksiköissä. Välinehuoltajista noin puolet työskentelee välinehuoltokeskuksen ulkopuolella, kuudessa keskussairaalan yksikössä. Eksoten ulkopuolisena asiakkaana on Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n Kahilanniemen toimipiste. Muualla Eksoten alueella välinehuoltotoiminta on sekä perusterveydenhuollon että suun terveydenhuollon osalta resursoitu ja hallinnoitu hajautetusti. Eksoten suun terveydenhuollon välinehuollon palvelut tuotetaan välinehuolloissa alueen terveysasemilla. Imatralla välinehuolto on järjestetty Imatran omana toimintona Honkaharjun sairaalassa. Välinehuolto tuottaa välinehuoltopalvelut kaikkiin Imatran yksiköihin. Välinehuoltoyksikkö tekee yhteistyötä Eksoten välinehuollon kanssa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan välinehuoltopalvelut suositellaan toteutettavasi jatkossa alueellisesti keskitetyn mallin mukaisesti. Perusterveydenhuollon pienet välinehuollon yksiköt suositellaan keskitettäväksi sitä mukaan kun laitekanta vanhenee tai toiminnan volyymissa tapahtuu oleellista vähenemistä. 4.5 Logistiikka Eksote on järjestänyt kuljetus- ja varastointipalvelut yhteistyössä Etelä-Karjalan hankintapalvelujen kanssa. Etelä-Karjalan hankintapalvelu toimii kunnallisena yhteishankintayksikkönä, hallinnollisesti sijoittuen Lappeenrannan kaupungin organisaatioon, toimien julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti. Logistiikkakeskuksesta tuotetaan varastointipalvelua, hankintapalvelua (kilpailutukset) sekä kuljetuspalveluja yhteis-toimintasopimuksen tehneille yhteisöille. Etelä-Karjalan hankintapalvelujen Kuljetuskeskus tuottaa kuljetuspalveluja ja hallinnoi ja kehittää seutulogistiikkaa yhteissopimuksella sovitulla alueella. Varsinaiset kuljetuspalvelut tuotetaan kuljetuskeskuksen omana toimintona tai kilpailutuksen kautta valituilla sopimuskumppaneilla. Seutureittien perusrunko ja aikataulutus muodostuu Eksoten näytekuljetustarpeiden pohjalta, Etelä-Karjalan kuljetuspalvelun hallinnoimana. Etelä-Karjalan keskussairaalan sisäinen logistiikka koordinoidaan jatkossa yhden keskitetyn yksikön kautta, hyödyntäen kehitettyjä tietojärjestelmiä. Tarkoituksena on saavuttaa tehokas ja palveleva yksikkö hoitamaan keskussairaalan logistiikkaa: tavarakuljetukset, potilaskuljetukset (ml. Imatra) sekä potilaille tilattavat ulkopuoliset kuljetukset. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan HYKS-erva-alueella perustetaan yhteinen hankinta- ja logistiikkatyöryhmä ja alueella pyritään toteuttamaan yhteishankintoja volyymietujen saavuttamiseksi. Myös tuotekokonaisuuksia pyritään yhdenmukaistamaan ja käytettävää nimikkeistöä standardoimaan. HUS-logistiikka tulee toimiman HYKS-ervan hankintarenkaan yhteishankintayksikkönä. Pääpaino yhteishankinnassa on erikoissairaanhoitopainotteiset tuotteet mutta myös mahdollisuuksien mukaan muut terveydenhuollon tarvike-, laite- ja palveluhankinnat. Tietologistiikka on Eksotessa järjestetty tietojärjestelmien yhteiskäytöllä sekä suojattujen yhteyksien avulla jakamalla tietoa liikkuviin yksiköihin tai potilaalle. Sähköisellä tiedon hallinnalla asiakkaan ilmoittautumisesta potilastietoon päästään tehokkaaseen toimintaan ilman viiveitä. Tietologistiikassa on Eksotessa meneillään useita kehityshankkeita, jotka käyttäjälähtöisesti parantavat ja
11 (22) helpottavat tiedon saantia tai kirjaamista järjestelmiin näin päästään tuottamaan hyvinvointia hoitoketjussa entistä tehokkaammin ja kustannustietoisesti. 4.6 Tietojärjestelmien ja potilastietorekisterin toimivuus ja yhteiskäyttö Tietologistiikka on Eksotessa ja Imatralla järjestetty tietojärjestelmien yhteiskäytöllä sekä suojattujen yhteyksien avulla jakamalla tietoa liikkuviin yksiköihin tai potilaalle. Sähköisellä tiedon hallinnalla päästään tehokkaaseen toimintaan ilman viiveitä. Eksote on organisoinut ICT-palveluidensa tuottamisen tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Tilaajana toimii Eksoten keskitetty tietohallinto, joka on Eksoten toimitusjohtajan suorassa ohjauksessa. Terveydenhuollon ICT -palveluiden tuottajana toimii Medi-IT Oy, joka on Eksoten, Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistama yhtiö. Medi-IT Oy tuottaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyvät palvelut keskistetysti Etelä-Karjalan alueella, asiakkainaan Eksote sekä Imatran kaupunki, jotka toimivat molemmat ns. rekisterinpitäjinä potilastietojärjestelmien tiedoille. Imatran kaupunki täydentää oman tietohallintonsa palveluiden tuotantoa ostamalla soveltuvin osin palveluita Medi-IT Oy:ltä. Eksote ostaa terveydenhuollon ICT-palvelut täysin, perustietotekniikkaa ja hallinnon tietojärjestelmiä lukuun ottamatta, Medi-IT Oy:ltä. Perustietotekniikkapalvelut Eksote ostaa Saimaan talous ja tieto Oy:ltä (Saita Oy), jonka on Eksoten, Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan kuntien (pois lukien Imatra) omistama yhtiö. Eksote ja Imatran kaupunki käyttävät terveydenhuollon ICT-palveluiden tuottamiseen samoja pääjärjestelmiä niin potilashallinnon ja kliinisen työn kirjaamisen, kuvantamisen kuin laboratoriotoiminnan osakokonaisuuksissa. Eksoten ja Imatran kaupungin järjestelmäasennukset ovat omia kokonaisuuksiaan, mutta ns. aluekatselutoiminnallisuuden kautta sekä Eksotella että Imatralla on olemassa olevan lainsäädännön, lupakäytäntöjen sekä toimintamallien puitteissa mahdollista katsella toisen organisaation hallinnoimaa potilastietoa. Tietojärjestelmien osalta Medi-IT Oy:lle on annettu vastuu olemassa olevien järjestelmien uusien versioiden käyttöönoton koordinoinnista. Maakunnallisena tavoitteena on, että sekä Eksote että Imatran kaupunki käyttävät yhdenmukaisia ohjelmaversioita, jolloin voidaan taata yhdenmukainen toiminnallisuus ja toiminta näiden kahden organisaation kesken. Eksote ja Imatra ovat Medi-IT Oy:n kautta rakentaneet yhtenäisen eresepti-arkkitehtuurin suhteessa kansalliseen, Kelan hallinnoimaan eresepti-keskukseen. Eksote on yhteistyössä Medi-IT Oy:n sekä tämän omistajien Carean, ESSHP:n ja ISSHP:n kanssa kehittänyt yhteisen kansalaisten sähköisten sote-palveluiden palvelualustan (www.hyvis.fi). Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat valinneet Hyvis.fi-alustan yhdeksi kolmesta keskeisimmästä kehitysalueesta SADe-hankkeen puitteissa. Hyvis.fi-alusta on rakennettu kansalliseksi ratkaisuksi, joka toimii maakunnan alueella yhdistävänä tekijä kansalaisen sähköisen asioinnin suhteen. Tietologistiikassa on Eksotessa meneillään useita kehityshankkeita, jotka käyttäjälähtöisesti parantavat ja
12 (22) helpottavat tiedon saantia tai kirjaamista järjestelmiin näin päästään tuottamaan hyvinvointia hoitoketjussa entistä tehokkaammin ja kustannustietoisesti. Uusia toimialajärjestelmiä hankittaessa hankinnat tehdään Medi-IT Oy:n kautta, jolloin samanlaiset järjestelmät voidaan kertahankinnalla saada sekä Eksoten että Imatran kaupungin käyttöön. Sosiaalitoimen osalta Eksotella ja Imatralla on käytössä samanmerkkiset, mutta erilliset asiakastietojärjestelmät. Eksote vastaa omasta asiakastietojärjestelmästään Saita Oy:n tukemana ja Imatra vastaa omastaan. Sosiaalitoimen lainsäädäntö ei salli vastaavassa määrin sähköistä tietojenvaihtoa kuin terveydenhuollon sähköiseen tietohallintaan liittyvä lainsäädäntö. Järjestelmien kehittämisessä ja versioiden käyttöönotossa pyritään kuitenkin yhteiseen toimintaan tulevaisuutta varten. Voimaan tullut terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaa rekisteripitäjyyden siirtämisen Eksoten vastuulle, kuitenkin niin että organisaatiot jatkavat erillisinä potilastietojärjestelmän käyttäjinä. Vuoden 2011 loppuvuoden ja 2012 alkuvuoden aikana on selvitetty miten Imatran potilastietomateriaalin siirtäminen Eksoten potilastietojärjestelmän tietokantaan olisi teknisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Selvityksessä tuli esille selviä hyötyjä tämän tyyppisen projektin toteuttamisesta. Projektin suuruus ja käynnissä olevat muut projektit siirtävät aloittamisen käytännössä aikaisintaan vuoden 2013 loppupuolelle. Yhteinen tekninen ratkaisu mahdollistaa suoraviivaisen tavan liittää Etelä-Karjala yhtenä kokonaisuutena rakenteilla olevaan kansalliseen, Kelan hallinnoimaan earkistoon lainsäädännön määräämissä aikataulupuitteissa (liittyminen tehtävä ennen syyskuuta 2014). Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneet perustamaan biopankin näytearkistojen kliinisen käytön kehittämiseksi ja laboratorionäytteiden tutkimuskäytön mahdollistamiseksi. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti Eksote ja HUS ovat sitoutuneet rakentamaan sähköisen lähete-palauteliikenteen sekä mahdollistamaan potilastietojen näkyvyyden yli erva-alueen. Eksote ja HUS pyrkivät käyttämään yhteiseen viestintään Lync-viestintäratkaisua. Tämän lisäksi Eksote on sitoutunut tiettyjen järjestelmien osalta käyttämään HUS:n kanssa samaa tietojärjestelmäratkaisua. Näitä järjestelmiä ovat leikkaus-, anestesia- sekä välinehuollon tietojärjestelmät. Yhdessä sovittujen ratkaisujen lisäksi Eksote tutkii mahdollisuutta hankkia HUS:lta alihankintana EKG-arkistoratkaisun. 5 Perusterveydenhuollon yhteistyö Etelä-Karjalan ja Imatran kaupungin terveyskeskukset tekevät yhteistyötä lääkärien koulutuksen osalta, sillä niillä on Helsingin yliopiston kanssa sopimus perusterveydenhuollon koulutusylilääkärin koordinoimasta toiminnasta. Terveysasemien ohjaaja- ja kouluttajalääkärit huolehtivat yleislääketieteen erityiskoulutuksessa ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa olevien lääkärien ohjauksesta ja koulutuksesta koulutusylilääkärin tukemina. Perusopintojaksoja suorittavia lääketieteen opiskelijoita tulee terveysasemille kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista, eniten Itä-suomen yliopistosta (Kuopio). Lääkärien täydennyskoulutus suunnitellaan esimiehen kanssa ja osa täydennyskoulutuksesta on myös toimipaikkakoulutusta ja Eksoten alueellista koulutusta.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä kuntien järjestämisvastuulla olevat työterveyshuollon palvelut järjestetään ostopalvelusopimuksella Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n kautta. LIITE 2 13 (22) Imatra ostaa työterveyshuollon palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta (Attendo). Eksoten sekä Imatran sosiaali- ja terveydenhuollolla on omat valmiussuunnitelmansa, joiden mukaisesti kumpikin organisaatio toimii normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon yhtymäkohdat ja yhteistyömahdollisuudet. Vuonna 2012 Etelä-Karjalan maakunnan alueella laaditaan myös maakunnallista yhteistoimintamallia eri uhkamalleja varten. Tässä suunnitelmassa huomioidaan maakunnan kunnat sekä eri yhteistoimintatahot joihin kuuluvat myös Eksote ja Imatra. Jos jokin uhka Etelä-Karjalassa koskettaa vain terveydenhuollon sektoria, muodostetaan tilanteen mukaan tarvittavia ohjaus- ja työryhmiä, joissa on tarvittavat edustajat kummastakin organisaatiosta. 6 Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen tueksi tarvittava tutkimus Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ja kuntien terveyskeskukset, sittemmin Eksote ja Imatra, ovat olleet mukana Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON aloittamassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jatkamassa valtakunnallisessa perusterveydenhuollon kehittäjäverkostossa eli ROHTO-verkostossa vuodesta 2004 lähtien. Toimintaa alueella koordinoi ja tukee Rohto-aluevastaava (yhteistyöylilääkäri työparinaan kehittämissuunnittelija). Alueella on Rohdon valmentamia kehittäjälääkäreitä ja -hoitajia eri terveysasemilla ja he ovat järjestäneet moniammatillisia Rohto-pajoja esimiestensä tukemana. Perusterveydenhuollossa pajoilla kehitetään ja edistetään rationaalista hoitoa sekä potilasturvallisuutta ja laatua. Aiheet kumpuavat sekä potilaiden, henkilökunnan että alueen yhteisistä tarpeista. Pajoissa on kehitetty muun muassa alueellista lääkityskirjaamista sekä hoitosuunnitelman käyttöönottoa. Perusterveydenhuollon kehittämistä on Eksotessa tehty monissa kansallisissa hankkeissa. Etelä-Karjalan terveyskeskus on mukana Hyvä vastaanotto -hankkeessa, jossa kehitetään terveysasemien työtapoja paremmin terveyshyötyä tuottavaan suuntaan. Hankkeen tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantaminen, potilasjonojen lyhentäminen ja hoidon jatkuvuuden lisääminen. Hankkeesta on saatu hyviä kokemuksia. Eri ammattihenkilöiden työnjakomalleja, lääkäri-hoitaja-työparityötä ja sairaanhoitajien itsenäistä vastaanottotoimintaa on kehitetty ja laajennettu johdonmukaisesti. Joulukuussa 2012 valmistuneet lääkkeenmääräämiskoulutuksessa olleet sairaanhoitajat (rajoitettu lääkkeenmääräämisoikeus) lisäävät entisestään sairaanhoitajien itsenäisen vastaanottotoiminnan laatua. Mallu-klinikka-auton toiminta on poikkihallinnollista ja palveluvalikoimaa laajennetaan jatkuvasti, mm. hammashoidon välineistöllä. Liikkuvien palvelujen kehittämisessä on ollut mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Teleterveydenhuollon kehittämishankkeissa on kehitetty mm. nettineuvontaa ja terveysvalmennusta.
Voimaa Vanhuuteen -hankkeessa on koulutettu tutoreita liikkumisen tueksi ja aktivoitu ikäihmisiä liikunnan avulla. Tutkimuksen ja kehittämisen alueilla verkostoja / yhteistyökumppaneita ovat muun muassa: 14 (22) Lappeenrannan teknillisen yliopisto (LUT) Etelä-Karjalan Instituutti Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia) Kesäyliopisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kansanterveystyön johtajaverkosto Sairaanhoitopiirienjohtajien ja johtajaylilääkäreiden verkosto Suurten kaupunkien terveysjohtajien verkosto Valtakunnallinen Rohto-verkosto (perusterveydenhuollon kehittäjäverkosto) ja perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt Koulutusylilääkärien verkostot sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistojen alueilta Lääketieteen koulutuksen yhdistys Suomalainen lääkäriseura Duodecim Eri ammattiryhmien yhdistykset Alueen eri järjestöt, potilasyhdistykset Kaste-hankkeiden yhteistyökumppanit Kansainväliset yhteistyökumppanit EU-hankkeissa Potilasturvallisuuden edistämistä koordinoi Eksoten alueella potilasturvallisuuskoordinaattori. Terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuussuunnitelma on laadittu vuoden 2012 aikana. Suunnitelmassa käsitellään seuraavia asioita: Eksoten laatu- ja potilasturvallisuusjärjestelmä, turvallisuusriskien hallinta, raportointi ja ilmoitusjärjestelmät sekä henkilöstön, potilaan ja läheisten osallistuminen. Suunnitelmaan on kuvattu myös potilasturvallisuusyhteistyö Imatran sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Imatra laatii vuoden 2013 aikana oman laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelmansa. Eksotessa toimii toimitusjohtajan nimeämä laatutyöryhmä, jonka puheenjohtaja on kuntoutusjohtaja Markku Hupli ja laatupäällikkönä toimii potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Liukka. Laatutyöryhmä käsittelee kaikkia Eksoten toiminnan laatua koskevia asioita. Työryhmän tehtävänä on:
15 (22) ylläpitää toimintakäsikirjaa organisoida menettelyohjeiden ja toimintaohjeiden laadintaa ylläpitää rekisteriä Eksoten ohjeista seurata laadun toteutumista Eksotessa tehdä aloitteita Eksoten toiminnan laadun parantamisesta organisoida Eksoten sisäisiä toiminnan katselmuksia Laatutyöryhmän jäsenet edustavat Eksoten ja Imatran eri vastuualueita. Lääkehoitoa ja verensiirtoja koskevat yleiset ohjeet ja periaatteet ovat samat kaikilla terveyden- ja sosiaalihuollon julkisilla ja yksityisillä toimintayksiköillä sekä lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä alueilla (paikoissa, joissa lääkehoidon toteuttaminen ei kuulu perustehtävään, esim. päivähoidossa). Toimintayksiköiden lääkehoidon toteuttaminen perustuu yksikön tekemään lääkehoito-suunnitelmaan, jossa ilmenee lääkehoidon ja verensiirtohoidon kannalta oleelliset tekijät ja prosessit eri vaiheineen (kattaa yksikön lääkehoidon kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen sekä siinä tapahtuneiden poikkeamien seurannan ja raportoinnin). Lääkehoitosuunnitelma on osa toimintayksikön johtamisjärjestelmää ja laadunhallinnan keskeinen osa. Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön johdolla. Eksotella on laadittu ohjeet yksiköiden lääkehoitosuunnitelman laatimiseksi. Vuoden 2012 aikana aloitettiin koko Eksoten kattavan lääkehoitosuunnitelman laatiminen. Kaikissa Imatran yksiköissä on päivitetyt lääkehoitosuunnitelmat, jotka on tehty Turvallisen lääkehoito-ohjeistuksen mukaisesti. Potilaan/asiakkaan turvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointia varten on Eksotessa käytettävissä Haipro -järjestelmä. Järjestelmään tulee kirjata kaikki potilasturvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttivat tai olisivat voineet aiheuttaa potilaalle/asiakkaalle haittaa. Ilmoitukset tehdään anonyyminä ja niiden käsittelystä vastaa yksiköiden esimiehet. Haipro -järjestelmä on kaikkien eksotelaisten käytettävissä. Potilasturvallisuuskoordinaattori järjestää Haipron käyttökoulutuksia muutaman kerran vuodessa. Imatralla vaara- ja läheltä piti -tapahtumat ilmoitetaan sähköisesti Imatran turvallisuuspäällikölle. 7 Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista. Perusterveydenhuollon yksikön tulee antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta (Terveydenhuoltolaki 35 ).
16 (22) Eksotessa on integroitunut organisaatio erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen kanssa. Monet perusterveydenhuollon yksikölle laissa määritellyt tehtävät on sovittu Eksoten perustamissopimuksessa, joten alueelle ei ole perustettu varsinaista PTH-yksikköä. Yksikön tehtäviä koordinoi alueellinen, moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkötiimi, joka kokoontuu säännöllisesti noin 4 6 kertaa vuodessa. Tiimin jäsenet: Etelä-Karjalan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri, pj. Imatran terveyskeskuksen johtava lääkäri, varapj. Sairaalapalveluiden johtajaylilääkäri, Eksote Tilaajajohtaja, Hyvinvointipalvelut, Imatra Terveyspalvelujen johtaja, Eksote Kehittämisjohtaja, Eksote Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinaattori, Eksote Suunnittelija, Hyvinvointipalvelut, Imatra Mielenterveyspalvelujen johtaja, Eksote Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Yhteistyö-/koulutusylilääkäri, Eksote Kehittämissuunnittelija, Eksote Etelä-Karjalan perusterveydenhuollon yksikkötiimin tehtävänä on: 1. koordinoida Eksoten terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista sekä huolehtia suunnitelman päivittämisestä. 2. antaa asiantuntemusta alueellisten hoitoketjujen laadinnassa, julkaisussa ja päivittämisessä. Hoitoketjujen tavoitteena on edistää ja parantaa potilaiden hoitoa ennen kaikkea perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä näiden sisällä ja selkeyttää työnjakoa eli hoidon porrastusta kuntoutus mukaan lukien. 3. antaa asiantuntemusta alueelliseen hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyöhön. Tukea maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelman toteuttamista sekä yhteistyötä muiden julkisten tahojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. 4. tukea terveyskeskusten lääkäreiden jatkokoulutusta, toimipaikkakoulutuksen laatua ja alueellista koulutusyhteistyötä. 5. antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen moniammatillista perusterveydenhuollon tutkimusta toimimalla innoittajana, käynnistäjänä ja koordinaattorina tutkimustyölle. 6. antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen kehittämistyötä, jonka tavoitteena perusterveydenhuollon vahvistaminen.
7. osallistua edustajiensa välityksellä kansallisiin perusterveydenhuollon kehittämisverkostoihin ja valtakunnalliseen perusterveydenhuollon yksiköiden yhteistyöhön. 17 (22) 8 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Armilan sairaalassa on koko maakunnan yhteinen erikoissairaanhoitotasoinen vaativan kuntoutuksen osasto. Osastolla hoidetaan akuuttivaiheen jälkeen AVH- ja traumatologis-ortopedisia potilaita. Imatra on mukana Eksoten toiminnassa erikoissairaanhoidon ja vaativan erityishuollon osalta saaden niitä perussopimuksen mukaisia palveluja, joita on halukas ostamaan. Alueellisesta hoitoketjutyöstä on sovittu yhteiset linjaukset jo vuonna 2005 (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/oppaat). Uusia hoitoketjuja tehdään noin 2 kpl vuodessa. Aiheet valitaan alueelta kerran vuodessa kerättyjen ehdotusten pohjalta. Hoitoketjutyön ohjausryhmänä toimii Eksoten terveyspalveluiden johtoryhmä, joka päättää uudet aiheet ennalta sovittujen kriteerien mukaisesti. Ketjut pyritään päivittämään kerran vuodessa. Aiheesta riippuen hoitoketju-työssä on mukana myös yksityisiä palveluntuottajia, potilasyhdistyksiä tai muita tahoja. Hoitoketjut julkaistaan Duodecimin Terveysportissa sekä Eksoten nettisivuilla, josta myös väestö pääsee niihin tutustumaan. Ketjut ovat käytettävissä myös potilastietojärjestelmä Effican kautta. 9 Kiireellinen sairaanhoito 9.1 Päivystysjärjestelyt Etelä-Karjalassa Vuonna 2011 alueellinen työryhmä laati "Päivystyksen maakunnallinen kokonaisratkaisu" -suunnitelman. Suunnitelmassa on tarkasteltu Eksoten alueen päiväpäivystyksen, virka-ajan ulkopuolisen yleislääkäripäivystyksen, ensihoidon ja sairaanhoitajapäivystyksen nykytilaa sekä tehty ehdotukset toiminnan parantamiseksi. Suunnitelman toteutus tapahtuu vaiheittain erillisten päätösten mukaisesti. Alueellinen päivystys toimii Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa. Keskussairaalan yleislääkäripäivystyksen lääkärityövoimasta vastaa ostopalvelusopimuksella Attendo Oy, silloin kun Eksote ei pysty itse järjestämään omia päivystäjiä. Yleislääkäripäivystys toimii arkisin klo 16 08 sekä aina arkipyhinä ja viikonloppuisin. Eksoten terveysasemat vastaanottavat kiireellisen hoidon potilaita arkipäivisin klo 8 16. Imatralla kiireellinen hoito tapahtuu Honkaharjun terveyspalveluissa joka päivä klo 8 22 tai Mansikkalan terveysasemalla klo 8 16. Parikkalan virka-ajan ulkopuolinen yleislääkäripäivystys siirtyy Honkaharjun sairaalan päivystykseen ja Keskussairaalan yhteispäivystykseen 1.3.2013. Kiireellinen hoito annetaan Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 50 :n mukaisesti kaikille potilaan asuinkunnasta riippumatta. Eksoten kiireellisestä sairaanhoidosta ja päivystyksestä vastaa Akuutti-tulosalueeseen kuuluvat ensihoitopalvelu ja päivystys sekä eri erikoisalat. Eksoten alueella toimii vuonna 2013 yhteensä 12 ensihoitoyksikköä. Näistä 10 toimii ympärivuorokautisesti, yksi päivittäin klo 08 21.40 ja yksi arkipäivisin klo
18 (22) 08 16. Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren alueella toimii 5 ensihoitoyksikköä, joista yksi päivittäin klo 08 21.40 ja yksi arkipäivisin klo 8 16, yksi vastaa myös keskussairaalan ja Lappeenrannan hoitolaitosten siirtokuljetuksista. Imatralla toimii kaksi ensihoitoyksikköä ympärivuorokautisesti. Lisäksi Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Luumäellä toimii kussakin yksi ensihoitoyksikkö. Terveydenhuoltolaki edellyttää sairaanhoitopiirejä tekemään alueensa ensihoitopalvelusta palvelutasopäätöksen. Eksoten hallituksessa asiasta päätettiin 21.12.2012. Päätöksen mukaisesti Parikkalan ensihoito siirtyy Eksoten omaksi toiminnaksi 1.3.2013 alkaen. Omana toimintana Eksote tuottaa lisäksi Lappeenrannan, Taipalsaaren, Imatran ja Rautjärven alueen ensihoitopalvelun. Eksoten alueella toimii kaksi erillistä organisaatiota, joilla on omat virka-ajan ulkopuoliset psykiatriset päivystyksensä.. Imatralla toteutettavan psykiatrian lääkäripäivystyksen tarve arvioidaan vuoden 2013 aikana uudelleen, koska vastentahtoista hoitoa ei toteuteta enää Honkaharjun sairaalassa. Imatralla toimii akuuttiryhmä ja -osasto, jonka palvelut on suunnattu imatralaisille. Eksotessa on Lappeenrannassa keskussairaalan ensiavun vieressä 24/7-periaatteella toimiva matalan kynnyksen päivystysyksikkö, jonne voi hakeutua ilman lähetettä. Eksoten mielenterveyspäivystyksessä on päivystävä psykiatri ympärivuorokautisesti, joka antaa palvelut myös Imatralle. Sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaisesti kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Etelä-Karjalan alueella sosiaalipäivystyksen järjestämisestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Seudulliseen sosiaalipäivystykseen kuuluvat Eksoten jäsenkunnat. Myös Imatran kaupunki ostaa sosiaalipäivystyksen Eksotelta. Keskitetty päivystys toimii Lappeenrannassa lasten ja nuorten vastaanottokodin, Tarulantuvan, yhteydessä. Virka-aikana sosiaalipäivystyksestä vastaavat kunkin toimipisteen vastuualuekohtaiset päivystysnumerot sekä Etelä-Karjalan poliisilaitoksella työskentelevä sosiaaliohjaaja, joka hallinnollisesti on lastensuojelun viranhaltija. Sosiaalipäivystyksen puhelinnumero on viranomaisnumero. Asiakkaat ja muut yhteistyötahot saavat yhteyden sosiaalipäivystykseen hätäkeskuksen kautta. Eksoten alueella yksityiset apteekit ovat avoinna pääsääntöisesti ma pe klo 8 18 ja la 8-16. Lappeenrannassa yksi apteekki on avoinna joka päivä 8 22. Imatralla kaksi apteekkia päivystää vuoroviikoin niin, että yksi apteekki on avoinna myös sunnuntaisin 10 16 sekä arkisin klo 20 asti. Apteekkien päivystystarvetta vähentää esimerkiksi se, että vastaanotoilta voidaan luovuttaa potilaalle hoidon keskeytymättömyyteen vaadittavat lääkkeet tai hoidon aloittamiseksi tarvittavat lääkkeet, kunnes hänen voidaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella olettaa saavan ne apteekista (esim. yö- ja viikonloppuaika). 9.2 Hammaslääkäripäivystys Arkipäivisin kiireellistä hoitoa vaativia suun terveydenhuollon asiakkaita hoidetaan kaikkien kuntien terveysasemilla, Lappeenrannassa Pohjolankadun keskushammashoitolassa sekä Lauritsalan, Joutsenon ja Sammonlahden terveysasemilla. Suun terveydenhuollossa on keskitetty ajanvaraus. Potilas voi saada päivystysajan myös naapurikunnan terveysasemalta, jos oma hammashoitola on ruuhkautunut. Lauantaisin ja aattopäivinä alueellinen hammaslääkäripäivystys (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Imatran kaupungin suun terveydenhuoltojen välinen
19 (22) sopimus) toimii Lappeenrannan Keskushammashoitolassa tai Imatran Mansikkalan pääterveysasemalla. Sunnuntaisin Eksoten tai Imatran kaupungin päivystävä virkahammaslääkäri on vapaamuotoisessa päivystyksessä, jossa päivystävän lääkärin on mahdollista konsultoida häntä akuutin potilaan hoidosta ja hoidon järjestämisestä. Tarvittaessa potilas pääsee päivystävän hammaslääkärin vastaanotolle. Virka-ajan ja viikonloppupäivystyksen ulkopuolella kiireellistä suun hoitoa vaativat asiakkaat hoidetaan ympärivuorokautisesti toimivissa lääkäripäivystyspisteissä Etelä-Karjalan keskussairaalassa, Parikkalan terveysasemalla (28.2.2013 asti) sekä Honkaharjun sairaalassa. 10 Henkilöstö perusterveydenhuollossa Eksotessa on valmisteilla henkilöstösuunnitelma, jossa kuvataan rekrytointiin, osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen sekä työhyvinvointiin liittyvät keskeiset haasteet, tavoitteet ja toimenpiteet seuraavien vuosien aikana. Lisäksi suunnitelmassa on tarkoitus kuvata määrällisesti Eksoten palvelurakenteen painopisteiden muutosta. Henkilöstösuunnitelma valmistuu kevään 2013 aikana ja sitä päivitetään jatkossa vuosittain. Eksotessa toimii vakinainen varahenkilöstö, johon kuuluu 54 työntekijää (sairaanhoitajia, lähihoitajia ja osastonsihteereitä). Imatralla varahenkilöstössä on 50 työntekijää. Varahenkilöstöjä käytetään paikkaamaan yksiköiden lyhyitä äkillisiä sijaistarpeita sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Varahenkilöstön avulla turvataan yksiköiden toimintavarmuutta ja laadukasta palvelua. Toiminnalla pyritään myös vähentämään ulkopuolisten sijaisten tarvetta ja käyttöä. Varahenkilöstön työntekijät ovat osaavia ammattilaisia, tuntevat yksiköiden työt ja koko organisaation, joten heidän tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttönsä on myös kustannustehokasta. Terveydenhuollossa on jo henkilöstöpula erityisesti tiettyjen erityistyöntekijöiden kohdalla. Henkilöstön koulutus suunnitellaan yksittäisten työntekijöiden kehityskeskusteluissa nousseiden osaamistarpeiden, työyksiköiden toiminnan ja niiden kehittämistarpeiden sekä organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti, budjetin sallimissa rajoissa. Jatko- ja täydennyskoulutusta hankitaan ostopalveluina eri koulutuspalvelujen tuottajilta, julkisin varoin koulutusta tuottavilta oppilaitoksilta sekä, organisaation omaa osaamista hyödyntämällä sisäisinä koulutuksina ja/tai työssä oppimalla. Verkko-opiskelua/tietotekniikkaa hyödyntämällä koulutusta voidaan järjestää entistä helpommin paikkakunnasta riippumatta. Eksoten terveydenhuoltohenkilöstöllä on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen, THL:n ja Huberman Oy:n organisoima Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus vuosien 2013 2014 aikana. Verkkokoulutus on mahdollista suorittaa pienissä osissa oman aikataulun mukaan. Henkilöstön lääkehoidon osaamisen tueksi on otettu käyttöön myös lääkehoidon verkkokurssit (Love) sekä laadittu yhteiset ohjeet osaamisen ylläpitämisestä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa lääkelupakäytännöt Imatran kanssa. Imatralla on tarkoitus siirtyä käyttämään lääkehoidon verkkokursseja 2013. Myös yksityisille palveluntuottajille on tarjottu mahdollisuutta verkkokurssien hyödyntämiseen. Yksityisen palvelutuotannon piirissä olevien palvelu-asumisen asukkaiden lääkäripalvelujen sujuvuuden ja lääkehuollon turvallisuuden lisäämiseksi on
suurimmille palveluntuottajille (vähintään 20 asukkaan yksikköjä) järjestetty mahdollisuus terveyseffican rajattuun käyttöön. 20 (22) Etelä-Karjalan ja Imatran terveyskeskukset tekevät yhteistyötä lääkärien koulutuksen osalta, sillä niillä on Helsingin yliopiston kanssa sopimus perusterveydenhuollon koulutusylilääkärin koordinoimasta toiminnasta. Terveysasemien ohjaaja- ja kouluttajalääkärit huolehtivat yleis-lääketieteen erityiskoulutuksessa ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa olevien lääkärien ohjauksesta ja koulutuksesta koulutusylilääkärin tukemina. Perusopintojaksoja suorittavia lääketieteen opiskelijoita tulee terveysasemille kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista, eniten Itä-suomen yliopistosta (Kuopio). Lääkärien täydennyskoulutus suunnitellaan esimiehen kanssa ja osa täydennyskoulutuksesta on myös toimipaikkakoulutusta ja Eksoten alueellista koulutusta. Alueellinen koulutus, jota Eksote järjestää, on avoin koko maakunnan terveydenhuollon ammattilaisille. 11 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Eksoten jäsenkuntien eri toimialojen kanssa tehdään paljon erilaista yhteistyötä. Esimerkiksi Eksoten rakennusten kunnostushankkeiden suunnittelu tehdään yhteistyönä kuntien teknisen toimen kanssa. Ravitsemus-neuvonta ja kuntien liikuntatoimi järjestävät yhdessä mm. eri -ikäisille asiakkaille painonhallintaryhmiä. Yhteistyötä eri järjestöjen ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa tehdään tarpeen mukaan, joissakin asioissa hyvin tiiviisti. Mallu-klinikka-auton toiminnassa on keskeistä yhteistyö kuntien kyläyhdistysten kanssa. Ympäristöterveydenhuollon palveluista ja viranomaistehtävistä vastaa Etelä-Karjalassa kaksi isäntäkuntamallilla (Kuntalaki 77 ) muodostettua seudullista yksikköä: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävistä ja Imatran seudun ympäristötoimi vastaavasti Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueen tehtävistä. Isäntäkuntina toimivat Lappeen-ranta ja Imatra. Yksiköt vastaavat alueellaan paitsi ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvasta valvonnasta ja palveluista (elintarvikevalvonta, terveydensuojelun ja kuluttajaturvallisuuden valvonta, tupakka- ja kemikaalilain mukainen valvonta, eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta, eläinlääkintähuollon järjestäminen) myös ympäristönsuojeluun liittyvistä kunnille kuuluvista viranomaistehtävistä. Ympäristöterveydenhuollon yksiköt toimivat seudullisten lautakuntien alaisuudessa: Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta ja Imatran seudun ympäristölautakunta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toiminta-alueen väkiluku on noin 89 000 asukasta ja Imatran seudun ympäristötoimen alueella noin 45 000 asukasta. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa (497/2003) säädetään eri hallinnonalojen yhteistyöstä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista, yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten kuntoutuksen yhteistyöelinten kokoonpanosta ja tehtävistä. Aluehallintovirasto asettaa kutakin sairaanhoitopiirin aluetta varten neljäksi vuodeksi kerrallaan kuntoutuksen alueellisen asiakasyhteistyötoimikunnan. Toimikunta voi olla myös useamman sairaanhoitopiirin yhteinen. Myös kunnan on