Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin Markku Niemivirta, Akatemiatutkija Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto markku.niemivirta@helsinki.fi
(Perustuu Tampereella 19.4 2007 pidettyyn esitelmään. Tarkempia tietoja tuloksista allekirjoittaneelta)
Oppimis- ja suoritustilanteet koulussa ovat oppilaan näkökulmasta aina tietynlaisia selviytymistilanteita
Erilaiset tehtävät asettavat vaatimuksia, joihin oppilaiden tulisi kyetä vastaamaan
Oppilaiden yksilöllinen arvio siitä, mitä nuo tilanteet vaativat ja missä määrin hän kykenee niihin vastaamaan, luo edellytykset tilanteessa toimimiselle
Vaikka periaatteessa erilaiset oppimistilanteet olisivat samanlaiset kaikille, saattavat oppilaat itse tulkita ne hyvinkin eri tavoin
Mitä aiempi tutkimus kertoo?
Tyttöjen ja poikien eroista: Alle kouluikäiset
Tytöt 35 18 0-18 Ulkoistava häiriökäyttäytyminen Keskittyneisyys Oppimista haittaava ja tukeva käyttäytyminen
Tytöt 5 3 Piirrostehtävä I Piirostehtävä II Visuaalinen muisti Perustaidot
Tyttöjen ja poikien eroista: Murrosikäiset ja nuoret
Tytöt 100 80 Ei eroja 60 9lk 11lk Formaalit operaatiot
Tytöt 100 80 60 6lk 9lk 11lk Tekstinymmärtäminen
Tytöt 100 80 60 9lk 11lk Mekaaninen päättely
Tytöt 6 5 4 6lk 9lk 11lk Oppimisorientaatio
Tytöt 6 5 4 6lk 9lk 11lk Suoritusorientaatio
Tytöt 6 5 4 6lk 9lk 11lk Välttämisorientaatio
Tytöt Tytöt 4 4 3 3 3 3 Lukio Ammatilliset Lukio Ammatilliset Epäonnistumisen pelko Luovutusherkkyys
Tytöt Tytöt 6 6 5 5 4 4 Kyvyt Itsetunto Kyvyt Itsetunto 6lk 9lk
(Kun koulumenestys otetaan huomioon) Tytöt Tytöt 6 6 5 5 4 4 Kyvyt Itsetunto Kyvyt Itsetunto 6lk 9lk
Aiheesta enemmän Oppimaan oppiminen toisen asteen koulutuksessa. Oppimistulosten arviointi 2/2002. Opetushallitus. Oppimaan oppiminen ala-astee"a. Oppimistulosten arviointi 3/1999. Opetushallitus. Oppimaan oppiminen yläastee"a. Oppimistulosten arviointi 7/2000. Opetushallitus. Ensiaskeleet - oppimisen ede"ytykset. Luokanopettaji"e tarkoitetun seulan toimivuus Helsinki-aineiston perustee"a. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A17/2001 http://www.helsinki.fi/cea/ (Koulutuksen arviointikeskus, Helsingin yliopisto)
Olkahisen koulu vs. vertailuryhmä
Mitä arvioitiin Perustaitoja Luetun ymmärtäminen Tekninen lukutaito Sanelu (kirjoittaminen) Laskutaito
Mitä arvioitiin Motivaatiota (itsearvioituna) Kiinnostuneisuus Oma osaaminen Asenteet koulunkäyntiä kohtaan Käsityksiä itsestä oppilaana Motivaatiota ja koulukäyttäytymistä (opettajan arvioimana) Asenne ja ote koulunkäyntiin Koulukäyttäytyminen Motivoituneisuus (laatu ja määrä)
Olkahisen koulun tulokset: Perustaidot
Perustaidoissa ei eroja!
(sanelusta kirjoittaminen suosii hieman tyttöjä...)
Olkahisen koulun tulokset: Oppilaiden itsearviot
Tytöt Pidän yl:sta Pidän lukemisesta* Pidän kirjoittamisesta Pidän matikasta** 2 3 4
Tytöt Olen hyvä yl:ssa Olen hyvä lukemisessa Olen hyvä kirjoittamisessa Olen hyvä matikassa 2 3 4
Tytöt Viihdyn yl:n tunnilla Viihdyn äikän tunnilla Viihdyn matikan tunnilla 2 3 4
Vertailuryhmä Olkahinen Pidän yl:sta* Pidän lukemisesta Pidän kirjoittamisesta Pidän matikasta** 2 3 4
Vertailuryhmä Olkahinen Olen hyvä yl:ssa* Olen hyvä lukemisessa Olen hyvä kirjoittamisessa Olen hyvä matikassa 2 3 4
Vertailuryhmä Olkahinen Viihdyn yl:n tunnilla** Viihdyn äikän tunnilla Viihdyn matikan tunnilla 2 3 4
Tytöt Koulunkäynti on tärkeää Koulutehtävät ja läksyt ovat helppoja Yritän aina loppuun asti, vaikka tehtävä olisi tosi vaikea On kivaa, jos pärjää kokeissa paremmin kuin muut Pidän vaikeistakin koulutehtävistä On ikävää, jos tekee virheitä tai vastaa väärin 2 3 4
Vertailuryhmä Olkahinen Koulussa on tylsää* Koulutehtäviä on kiva tehdä** 2 3 4
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Yritän aina loppuun asti, vaikka tehtävä olisi vaikea
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Minua harmittaa kovasti, jos koe menee huonommin kuin muilla
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Opettaja auttaa aina, jos tarvitsen apua jossakin tehtävässä
Olkahisen koulun tulokset: Opettajien arviot
Tytöt Taipumus kilpailla muiden kanssa esimerkiksi tehtäviä tai kokeita tehtäessä Tärkeää menestyä paremmin kuin muut oppilaat Pitää haasteellistenkin tehtävien työstämisestä Oppiminen ja ymmärtäminen silminnähden tärkeää Toimii impulsiivisestikin vain saadakseen palkkion tai myönteistä palautetta Tekee usein asioita (esim. ylimääräisiä koulutehtäviä) vain saadakseen kehuja On mielellään huomion keskipisteenä Aristelee uusissa tai odottamattomissa tilanteissa 2 3 4
Vertailuryhmä Olkahinen Lapsessa olisi enemmänkin potentiaalia, mutta hän pidättelee sitä Välttelee puhumista tai esiintymistä julkisesti (esim. tunnilla vastaamista) Oppiminen ja ymmärtäminen silminnähden tärkeää Tärkeää menestyä paremmin kuin muut oppilaat Pitää haasteellistenkin tehtävien työstämisestä 2 3 4
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Oppiminen ja ymmärtäminen silminnähden tärkeää
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Tärkeää menestyä paremmin kuin muut oppilaat
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Lapsi tekee usein asioita (esim. ylimääräisiä koulutehtäviä) vain saadakseen kehuja
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Taipumus kilpailla muiden kanssa esimerkiksi tehtäviä tai kokeita tehtäessä
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Lapsi ilmaisee julkisesti tyytyväisyytensä ja mielihyvänsä onnistumisista ja kehuista
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Pitää haasteellistenkin tehtävien työstämisestä
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Pyrkii menemmän sieltä missä aita on matalin
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Levoton, yliaktiivinen, ei pysty olemaan kauaa hiljaa paikoillaan
Tytöt 4 3 2 Vertailuryhmä Olkahinen Saattaa tehtävät loppuun, hyvin pitkäjännitteinen
Ei eroja perustaidoissa Orastavia stereotyyppisiä eroja: pojat pitävät tyttöjä enemmän matikasta, tytöt poikia enemmän äidinkielestä pojat sitkeämpiä, pitävät enemmän haasteista, haluavat menestyä paremmin kuin muut tytöt pelkäävät enemmän virheitä ja ovat arempia Poikien yritteliäisyys ja oppimishakuisuus suhteellisesti voimakkaammin esillä Olkahisissa
Stereotyyppisiä eroja tyttöjen ja poikien motivaatiossa, kiinnostuneisuudessa ja asennoitumisessa koulunkäyntiin havaittavissa jo ennen ensimmäisen kouluvuoden päättymistä!
Muita havaintoja: Lasten perustaitojen ja omaa osaamistaan koskevien arvioiden korrelaatio melko vaatimaton Opettajien ja lasten omien arvioiden välillä yhdenmukaisuutta Kuitenin riski, että opettajat tulkitsevat lasten käyttäytymistä (tai käyttäytymisen syitä ja/tai motiiveja) väärin; merkittäviä seurauksia
Mahdollisia pedagogisia riskejä: Big Fish in a Little Pond -efekti: tyttöjen homogeeninen joukko saattaa korostaa taipumusta aliarvioida omia kykyjä ja yrittämisen merkitystä Poikien homogeeninen joukko saattaa korostaa kilpailuhengen ja suhteellisen menestymisen merkitystä
Erityisen tärkeää: nämä tulokset eivät välttämättä seurausta kokeilusta (pedagogisista ratkaisuista ja sisällöistä) kokeilulla sinänsä jo vaikutusta opettajilla merkittävä rooli itse arvioinnissa ja siitä johdettavissa havainnoissa Kuitenkin: tuloksia voidaan käsitellä peilinä, jonka heijastaman kuvan merkitystä voi ja pitääkin pohtia Myös kuvan totuudenmukaisuutta voi ja pitääkin arvioida
Seuranta ehdottoman välttämätöntä pätevien johtopäätösten tekemiseksi! Vastaavanlaiselle, laajamuotoiselle pitkittäistutkimukselle huutava tarve!
Kiitos! Markku Niemivirta (markku.niemivirta@helsinki.fi)