TOIMINTAKERTOMUS 2007
Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, ja se vastaa omalla toimialueellaan jätteenkäsittelystä ja jäteneuvonnasta sekä edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Oulun Jätehuolto toimii kuntalaisten edun huomioon ottaen vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seurataan jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa toimintapolitiikkaa; siten taataan toiminnan jatkuva parantaminen. Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuuluu yhteensä 16 kuntaa, joissa on yhteensä 261 946 asukasta. Vuonna 2007 marraskuussa Oulun Jätehuoltoon liittyivät Raahen ja Pudasjärven kaupungit, jotka ovat mukana toiminnassa ulkojäseninä. Raahen ja Pudasjärven kuntien yhdyskuntajätteet kuljetetaan Ruskon jätekeskukseen, mutta kunnat huolehtivat itse jäteneuvonnasta sekä hyöty- ja ongelmajätteistään. Toimialueen kunnissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, ja kuljetuksia hoitaa 15 yritystä. Liikelaitosten lautakunta Ii Yli-Ii Pudasjärvi Oulun Jätehuollon toimintaa ohjaa 9-jäseninen lautakunta, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Varsinaisia jäseniä ovat: Haukipudas Kiiminki Hailuoto Ylikiiminki Oulunsalo OULU Kempele Muhos Lumijoki Siikajoki Liminka Tyrnävä Pattijoki Ruukki Raahe Utajärvi Mikko Viitanen (pj), Timo Lindborg (vpj), Patrick Dickson, Kerttu Hakala, Maila Kallinen, Johanna Karjula, Kalevi Lämsä, Juha Silenius sekä Harriet Urponen. Varajäseniä ovat: Jarkko Ekman, Aija Jaako, Petri Luukkonen, Veikko Meriläinen, Juha Räisänen, Heljä Sohlo, Maija Sutela, Martti Turkka ja Anu Vihavainen. Kaupunginhallituksen edustaja: Tanja Rytkönen-Romppanen 2 Varajäsen: Reijo Sallinen
Johtajan katsaus Oulun Jätehuollon toiminta ja talous vuonna 2007 meni lähes yllätyksittä, joskin jätteiden kaatopaikkasijoittaminen väheni edellisvuodesta. Tästä huolimatta taloudellinen tulos oli erinomainen - kiitos pilaantuneiden maiden käsittelyssä ja hyötyjätteiden myynnissä tehtyjen hyvien tulosten. Marraskuun alusta alkoivat tulla myös Raahen ja Pudasjärven jätteet Ruskon jätekeskukseen. Uusi vaaka-asema ja hyötyjätteiden lajitteluasema Oivapiste otettiin käyttöön tammikuun lopulla 2007, vaikka koko työmaa valmistuikin lopullisesti elokuussa. Uusi logistinen ratkaisu perustuu asiakaspalautteisiin, joiden perusteella Oulun Jätehuollon työntekijät evästivät hyvin suunnittelijat ja toteuttajat. Asiakkaamme ovat antaneet erittäin hyvää palautetta lajitteluaseman vaivattomuudesta ja kahden vaa an järjestelmästä, jota etenkin ammattiliikennöitsijät toivoivat. Muutos on nopeuttanut asiointia Ruskossa, ja pienkuormien tuojat voivat itse pienentää jätelaskuaan lajittelemalla Oivapisteellä hyöty- ja ongelmajätteet tarkasti pois ennen kuorman ajamista jätevaa alle. Maksu määräytyy tällöin täysin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti eikä pienkuormamaksua peritä. Vastaavaa ratkaisua ei löytyne muualta Suomesta. Jätekeskusten sijoittaminen Haukiputaan Punaisenladonkankaalle aiheutti voimakasta keskustelua ja vastustusta. Punaisenladonkankaalle on sijoittumassa sekä yksityistä että kunnallista jätetoimintaa. Punaisenladonkankaan korvaavan riidattoman jätealueen löytäminen Oulun seudulta on sula mahdottomuus. Myös Kiimingin Välimaan pilaantuneiden maiden käsittelykeskusta vastustettiin, kuten aiemmin oli vastustettu jätteenpolttolaitosta. Jätelaitoksiin kriittisesti suhtautuvien tulee muistaa, että jätelaitokset ovat nykyisin yhtä tärkeitä kuin vedenottamot, jätevedenpuhdistamot tai energialaitokset. Jos edellä mainittuja ei ole, niin ei ole kaupunkiakaan, ei sen asukkaita eikä yrityksiä. Kesäkuun alussa voimaan tulleessa jätelain muutoksessa yritysten ja kunnallisen jätehuollon vastuita ja velvollisuuksia tarkistettiin niin, että kunnallisella jätehuollolla ei ole enää yksinoikeutta elinkeinoelämän tuottamiin yhdyskuntajätteisiin, vaan sen on kilpailtava niistä. Sen sijaan asumisen ja julkisen toiminnan jätteet on toimitettava jatkossakin kunnan jätehuollon hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Suomen kunnallisen jätelaitokset noudattavat kuuliaisesti tarkistettua jätelakia. Sen sijaan yksityispuolelta löytyy esimerkkejä, että tarkistetusta laista otetaan käyttöön vain saatuja lisäoikeuksia, ei velvollisuuksia. Meno on villiä, eikä ympäristöviranomaisilla ole riittäviä resursseja jätelain noudattamisen valvomiseksi. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Kiitän myös liikelaitosten lautakuntaa luottamuksesta ja omaa henkilökuntaa hyvästä työpanoksesta vuonna 2007. Markku Illikainen 3
ISOSTI YMPÄRISTÖSTÄ Toimintajärjestelmä Oulun Jätehuollon ympäristöjärjestelmä sai ISO 14 001 mukaisen sertifikaatin vuonna 2005. Vuonna 2007 ympäristöjärjestelmän ohelle rakennettiin ISO 9001 laatujärjestelmä ja järjestelmät yhdistettiin toimintajärjestelmäksi. Toimintajärjestelmän sertifiointiauditoinnin teki SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut. Toimintajärjestelmän avulla tunnistetaan merkittävät ympäristö- ja laatunäkökohdat sekä sitoudutaan jatkuvaan parantamiseen. 4 Toimintapolitiikka Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa riskittömästä jätteenkäsittelystä ja loppusijoituksesta sekä kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta toimialueellaan. Oulun Jätehuolto edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Toimimme kuntalaisten edun huomioon ottaen vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa toimintapolitiikkaa; siten takaamme toimintamme jatkuvan parantamisen. Ympäristö Toimintamme positiivisia ympäristövaikutuksia on hallittu jätteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta sekä aktiivinen neuvonta- ja tiedotustyö. Negatiivisia ympäristövaikutuksia on haitallisten aineiden pääsy ympäristöön. Otamme ympäristön huomioon seuraamalla toimintamme ympäristövaikutuksia, ehkäisemällä haitallisia vaikutuksia, asettamalla uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita sekä arvioimalla niiden toteutumista. Käytämme harkiten luonnonvaroja ja pyrimme käyttämään tuotteita, jotka ovat kierrätettäviä ja valmistettu uusiutuvista luonnonvaroista. Luomme näin perustan ympäristöhaittoja ehkäisevälle, teknisesti ja ympäristönsuojelullisesti korkeatasoiselle sekä taloudellisesti kannattavalla toiminnalle. Asiakkaat ja sidosryhmät Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme ja yhteistyökunnillemme kilpailukykyiset, kattavat ja helposti saavutettavat jätehuoltopalvelut. Haluamme olla luotettava, joustava, kehittyvä ja pitkäaikainen kumppani, joka ottaa huomioon asiakkaiden sekä sidosryhmien tarpeet pyrkien parantamaan yhteistyön laatua ja määrää. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa asetamme ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimintamme on aktiivista, avointa ja asiakaslähtöistä. Tiedotamme jatkuvasti toiminnastamme sekä kehitämme yhteistyökumppaneidemme kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta, neuvontaa ja valistusta. Henkilöstö Oulun Jätehuollon henkilökunta on motivoitunutta, yhteistyökykyistä sekä alansa osaavinta. Huolehdimme henkilökuntamme kouluttautumisesta ja ammattitaidon ylläpidosta sekä siitä, että henkilökunta on tietoinen työnsä vaikutuksista ympäristöön ja miten jokainen työntekijä voi vaikuttaa toimintamme ja palveluidemme laatuun. Oulun Jätehuollon toimintapolitiikka on laitoksen strategian mukainen. Se noudattaa myös Oulun kaupungin strategiaa 2002 2011 ja kestävän kehityksen politiikkaa. Liikelaitosten lautakunta on hyväksynyt tämän toimintapolitiikan kokouksessaan 13.6.2007.
Ympäristöä kunnioittaen Ruskon jätekeskuksen toimintaa ohjaavat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat, jotka kattavat koko jätekeskuksen toiminnan. Ilmaan, vesiin ja maaperään aiheutuvia ympäristövaikutuksia seurataan hyväksytyn valvontaja tarkkailuohjelman mukaan. Kaatopaikkakaasut ja ilmastonmuutos Kaatopaikoilla hajuja syntyy jätteiden hajoamisen yhteydessä ilmaan vapautuvista kaasuista. Kaatopaikkakaasu eli biokaasu sisältää noin puolet metaania, joka on yksi voimakkaimmista kasvihuonekaasuista. Ruskon jätekeskuksessa syntynyt biokaasu kerätään alipaineistettujen kaasukaivojen kautta biokaasupumppaamoille ja siitä edelleen hyötykäyttöön. Kaatopaikkakaasua on kerätty Ruskon jätekeskuksesta vuodesta 1997. Jätekeskuksen alueella on kaksi biokaasupumppaamoa, joihin imetään kaasua noin 40 kaasunkeräyskaivosta. Kaasua hyödynnetään Paroc Oy:llä korvaamassa polttoöljyn käyttöä sekä Oulun Energian välityksellä OYS:n höyryntuotannossa. Osa kaasusta hyödynnetään mikroturbiinilaitoksella, jossa kaasun energiasta n. 30 % voidaan muuttaa suoraan sähköenergiaksi. Laitos tuottaa Ruskon jätekeskuksessa käytettävän sähkön, jonka lisäksi ylimääräinen sähkö myydään valtakunnan verkkoon. Jätekeskuksen kiinteistöt lämpiävät mikroturbiinilaitoksen hukkalämmöllä, eikä biokaasua tarvitse käyttää lämmitykseen kuin kovilla pakkasilla. Biokaasua pumpattiin 7,5 milj. m 3 ja sen hyötykäyttöaste oli 100 % vuonna 2007. Vastaavalla energiamäärällä lämmittäisi 2 000 omakotitaloa. Biokaasun hyötykäyttö vähentää tuntuvasti ilmaan pääsevien kasvihuonekaasujen määrää sekä ympäristössä havaittavia hajuhaittoja. Hajuhaittojen seurantaa varten perustettiin vuoden 2006 lopulla hajupaneeli. Hajupanelistit (20 henkilöä Ruskon ympäristössä) ja kaikki halukkaat voivat antaa palautetta hajuista internet-sivuilla olevan lomakkeen avulla. Hajupalautteiden ja tuulen suunnan avulla lasketaan Ruskon jätekeskuksen ympäristön hajupäivät. Lisäksi tuulen suuntaa seurataan haisevien töiden, kuten kompostiaumojen kääntöjen, aikatauluttamiseksi. Haisevat työt pyritään tekemään lounaistuulella, jolloin saadaan minimoitua asutukselle aiheutuvat hajuhaitat. Vuonna 2007 hajupäiviä oli 61 kpl, joista 45 kpl on todettu aiheutuneen Ruskon jätekeskuksen hajuista. Hajuhaittoja AMMONIUMTYPPIKUORMITUS (kg/d) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 pyrittiin vähentämään rakentamalla uusia biokaasun keräyslinjoja ja tehostamalla kompostointilaitoksen toimintaa. Vesien tarkkailu KAATOPAIKAN AIHEUTTAMA KUORMITUS LOPAKKAOJAAN 5 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Ammoniumtyppikuormitus Ruskon jätekeskuksen pinta-, pohja- ja suotovesistä tarkkaillaan säännöllisesti fysikaalis-kemiallisia suureita sekä raskasmetalleja. Kaatopaikan vaikutukset ovat näkyneet Kuivasjärveen laskevassa Lopakkaojassa sekä muutamissa pohjaveden havaintopisteessä suljetun kaatopaikan läheisyydessä ja laajennusalueen pohjoispuolella. Kaatopaikasta suotautuvat vedet kerätään kahteen altaaseen, joista vesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Altaissa oleva liete kerääntyy altaan pohjalle, joka poistetaan altaiden tyhjennyksen ja pesun yhteydessä. Suotoveden määrä vaihtelee vuosittain 170 000 220 000 m 3 sademäärän mukaan. Vuonna 2007 jätevedenpuhdistamolle johdettiin 190 000 m 3 jätevettä. Viemäriin johdetun veden kuormitus vastasi fosforin ja kiintoaineen osalta noin 300 400 ihmisen ja typen osalta 5 400 ihmisen käsittelemättömiä jätevesiä. Muut ympäristövaikutukset 2007 Kokonaisfosforikuormitus Haittaeläinten ravinnonsaantia, hajuhaittoja ja roskaantumista minimoidaan jyräämällä kaatopaikan täyttö tiiviiksi ja pitämällä avoinna olevan jätetäytön pinta-ala mahdollisimman pienenä. Rottakantaa vähennettiin tehomyrkytyksen avulla. Kirjattuja poikkeamatilanteita raportoitiin ympäristöviranomaisille mahdollisista hajuhaitoista (3kpl), tulipaloista (3 kpl) ja suotovesialtaan tulvimisesta. 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 KOKONAISFOSFORIKUORMITUS (kg/d) Valvonta- ja tarkkailuohjelma Kohde Tarkkailupisteitä krt/vuosi Analyysejä yhteensä Kaatopaikkakaasu 33 12 1 188 Pintavedet 11 6* 366 Pohjavedet 16 1 272 Vanhan kaatopaikan sisäinen vesi 1 6 12 Jätevedenpuhdistamolle pumpattava jätevesi 4 4** 2 062 Yhteensä: 65 3 900 * Avoveden aikaan pintavesien virtaamaa seurataan viikoittain, jonka lisäksi Lopakkaojassa on jatkuvatoiminen mittaus (virtaama, ph ja ammoniumtyppi) ** Pumppaamoissa on lisäksi jatkuvatoimiset vesimäärä- ja sähkönjohtokykymittarit HYÖDYNNETTY BIOKAASUMÄÄRÄ (Nm 3 ) V. 2000-2007 5,7 milj. 5,7 milj. 5,7 milj. 5,6 milj. 6,1 milj. 6,7 milj. 7,3 milj. 7,5 milj. 00 01 02 03 04 05 06 07 Pumppaamo I I otettu käyttöön vuonna 2003 5
Ruskon jätekeskus vuonna 2007 Ruskon jätekeskuksessa saatiin vuoden 2007 alussa valmiiksi useiden vuosien suunnittelu- ja rakennustyö, kun uusi hyötyjätteiden Oivapiste, uudet liikennejärjestelyt sekä kaksi uutta vaakaa valmistuivat. Oivapisteen ja uusien vaakojen avajaisia juhlittiin pakkassäässä helmikuussa. Oivapiste sijoittuu ensimmäiseksi heti portista sisään tultaessa, joten asiakkaat voivat ensin lajitella maksuttomat hyötyjätteensä, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä ongelmajätteet Oivapisteellä. Sekajätekuorma punnitaan vasta sen jälkeen, ja jätteenkäsittelymaksu määräytyy lähtö- ja tulopainon erotuksen perusteella. Asiakkaat ovat kiitelleet hyödyllistä ja kätevää Oivapistettä sekä alueen uutta logistiikkaa. Oivapiste ja kaksi vaakaa valmistuivat yhtä aikaa uuden vaakatoimiston kanssa. Kesällä saatettiin päätökseen myös Oivapisteen ja vaakojen kivi- ja vihertyöt. Samanaikaisesti vanha vaaka ja vaakatoimisto sekä vanha Oivapiste poistuivat asiakkaiden käytöstä. Biokaasun keräystä tehostettiin edelleen. Laajennusalue II:lle rakennettiin kuusi biokaasun talteenottokaivoa ja lisättiin kuusi vaakakeräyslinjaa. Nyt kaasunkeräyskaivoja on yhteensä neljäkymmentä, joista 25 sijaitsee vanhan kaatopaikan alueella ja 15 uudella kaatopaikalla. Automatisoidun ja miehittämättömän mikroturbiinilaitoksen avulla kaatopaikkakaasua voidaan hyödyntää myös sähkönä, kun kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia voidaan muuttaa suoraan sähköenergiaksi. Kaasunkeräys ja kaasun monipuolinen hyödyntäminen vähentävät tuntuvasti Ruskon jätekeskuksen ympäristöhaittoja. kompostoreihin murskaimen lävitse. Seula puolestaan erottelee biojätteestä muovin ja muut sinne kuulumattomat tuotteet. Vuonna 2007 kompostointilaitokseen asennettiin uusi murskaimen syöttölaitteisto. Diplomityö Kompostoinnin optimointi Oulun Jätehuollossa valmistui lokakuussa. Oulun Jätehuolto kävi neuvotteluja kompostimullan tuotteistamisesta ja lopputuotteen valmistamisesta, ja neuvotteluja jatketaan vuonna 2008. Hajujen leviämisen seurantaa ja hajuhaittojen vähentämistä varten Ruskon jätekeskukseen hankittiin oma sääasema. Sääaseman tiedot täydentävät vuonna 2006 käyttöön otettua hajupaneelia. Tuulen suuntaa seurataan, ja tietojen avulla voidaan rytmittää hajua aiheuttavia töitä niin, että mahdollisimman vähän hajua kulkeutuu lähistön asuinalueille. Yhteistyö puhtaan puun toimittamisesta energiakäyttöön aloitettiin Stora Enson kanssa. Myös jätetäytöstä kerättiin puhdasta puuta hyötykäyttöön. Yksityisasiakkaiden puutarhajätekuormat kerättiin lajiteltuina, jolloin risu- ja oksahake sekä haravointijäte lajiteltiin erikseen. Kaikki puutarhajäte saatiin siten hyötykäyttöön. Lisäksi puutarhajätekuormat ohjattiin alueelle omaa reittiään, mikä helpotti asiakkaiden asiointia. Kaatopaikan laajennusalueen niskaojalla tehtiin muutostöitä, jotta laajennusalue II:n kaikki likaiset vedet saataisiin vedenpuhdistamolle. Nyt vedet pumpataan suotovesialtaiden kautta Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevaan kompostointilaitokseen otetaan vastaan kaikki erilliskerätty biojäte. Biojäte siirretään 6
Projektit ja kehityshankkeet Vuonna 2007 tutkittiin uusioenergian käyttömahdollisuuksia ja alettiin tutkia muun muassa rasvanerotuskaivojen rasvajätteiden hyödyntämistä bioenergiana. Viime vuonna ryhdyttiin selvittämään Oulun Jätehuollon erilliskerätyn biojätteen mädätyskelpoisuutta ja biokaasun potentiaalia laboratoriotutkimuksin. Selvitystyö jatkuu vuonna 2008. Oulun Jätehuolto on mukana TEKESin tukemassa KAA- PINTA-hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä kaatopaikkojen pintasuojarakenteissa. Hankkeessa pyritään selvittämään, miten jätelupaa vaativia sivutuotteita voitaisiin hyödyntää kohtuullisin kustannuksin maanrakennuksessa ja maarakenteissa. Hankkeen tarkoituksena on löytää oikeanlaisia materiaaliyhdistelmiä, joita voidaan hyödyntää kaatopaikkarakenteissa. Hanke jatkuu vuoteen 2009. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksen suunnittelutyöt alkoivat, ja laitos rakennetaan vuonna 2008. Jätelaitosten raportointi ja tunnusluvut -projektissa on luotu yhtenäistä tunnuslukupatteristoa, jonka avulla voidaan verrata jätelaitosten toimintaa eri osa-alueilla. Patteristossa on omat osionsa talouden, henkilöstön ja ympäristön tunnusluvuille. Projektin tulokset helpottavat tulevaisuudessa eri tunnuslukujen luomiseen tarvittavien arvojen keräämistä. Projekti loppuu keväällä 2008. Projektissa ovat mukana Jätelaitosyhdistys ry ja 25 jätelaitosta. Oulun Jätehuolto lähti mukaan Suomen kuuden suurimman kaupungin energiansäästösopimukseen, ja tavoitteena on vähentää Jätehuollon omaa energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. 7
1 2 7 3 4 Ruskon jätekeskus Ruskon jätekeskus on suojaviheralueineen 94 hehtaarin laajuinen alue, josta käytössä oleva seka- ja rakennusjätteen kaatopaikka on 5,5 hehtaarin kokoinen. Loppuosa jätekeskuksesta on varattu muille toiminnoille kuten hyötyjätepisteelle, ongelmajätteiden varastoinnille, kompostoinnille ja toimistotiloille. 13 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Ruskon jätemäärät tonneina 2006 2007 Rakennusjäte 25 124 22 191 Erityisjäte 2 126 903 Teollisen toiminnan jäte 898 812 Biojäte 6 439 6 549 Sekajäte 66 667 68 945 YHTEENSÄ 101 254 99 400 RUSKON JÄTEMÄÄRÄT 1999-2007 Rakennusjäte Erityisjäte Teoll.toim.jäte Biojäte Sekajäte 1. Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikka - ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikalle otetaan vastaan pääasiassa metalliteollisuuden raskasmetallisakkoja - altaiden täytyttyä ne kapseloidaan muovikalvolla ja tiiviillä maamassoilla - tällä hetkellä altaista kaksi on kapseloitu - ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikalle sijoitettiin viime vuonna 2,2 tonnia ongelmajätettä. 2. Kompostointilaitos - erilliskerätty biojäte kompostoidaan rumpukompostoreissa, ja se siirretään jälkikypsytykseen aumoihin. Jälkikypsytysvaihe kestää noin vuoden - vuonna 2007 vastaanotettiin 6 549 tonnia erilliskerättyä biojätettä - kompostilaitoksen esikäsittelylaitteistoa muutettiin, jolloin asennettiin murskaimen syöttölaitteisto. 3. Öljyisten maiden kompostointikenttä - öljyisten maiden kompostointia varten Ruskon jätekeskuksessa on erillinen kenttä - kompostoimalla puhdistettua maata voidaan hyödyntää jätekeskuksen omissa maisemointi- ja rakennustöissä. 4. Öljyasema - veden poisto öljystä fysikaalisin menetelmin - vuonna 2007 vastaanotettiin 546 tonnia nestemäisiä öljyjätteitä - öljyä toimitettiin Ekokemille vuonna 2007 yhteensä 75 tonnia - vuonna 2007 käsiteltiin ennätyksellisen suuri määrä öljyllä pilaantuneita maita, 11 765 tonnia - edellisvuonna öljyllä pilaantuneita maita vastaanotettiin 597 tonnia. 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 5. Oivapiste - otettiin käyttöön vuoden 2007 alusta, avajaisia vietettiin helmikuussa - vastaanotetaan paperia, pahvia, muovia, metallia, lasia, kartonkia, puhdasta puuta, kestopuuta, autonrenkaita, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä yksityistalouksien ongelmajätteitä - viime vuonna Oivapisteellä kerättiin esimerkiksi metallia n. 400 tonnia. 8
9 10 12 8 11 6 5 6. Vaa at ja asiakastila - tulevat ja lähtevät kuormat punnitaan, kahden vaa an järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2007 alussa - vuonna 2007 Ruskon jätekeskuksen vaa oilla asioi yhteensä 106 000 asiakasta - lisäksi Oivapisteellä vieraili runsaasti asiakkaita, joista kaikki eivät asioineet vaa alla - keskimäärin asiakkaita kävi jätekeskuksessa 360 päivässä, mutta kesällä asiakasmäärä oli merkittävästi suurempi. 7. Ongelmajäterakennus - yritysten ongelmajätteiden vastaanotto, varastointi, lajittelu ja pakkaaminen - ongelmajätteitä vastaanotettiin yrityksiltä yhteensä 14 tonnia viime vuonna ja kotitalouksilta 290 tonnia. 8. Energiajätehalli - erilliskerätty muovi ja yrityksistä tuleva energiajäte paalataan jätekeskuksen energiajätehallissa - energiajätettä kerättiin yrityksistä 498 tonnia. 9. Biokaasupumppaamo - kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia voidaan muuttaa sähköenergiaksi. Sähkö käytetään hyödyksi Ruskon jätekeskuksen alueella, ja ylimääräinen sähkö myydään Oulun Sähkönmyynti Oy:lle - biokaasua pumpattiin viime vuonna koko jätekeskuksen alueelta 7,5 miljoonaa kuutiota, jonka energiasisältö oli 33 150 MWh. Se vastaa 3,3 miljoonaa litraa öljyä - Ruskon jätekeskuksen biokaasun talteenottomäärä on toiseksi suurin Suomessa - viime vuonna kaasunkeräysjärjestelmää laajennettiin entisestään. 10. Kaatopaikka - sekajätettä vastaanotettiin 68 945 tonnia vuonna 2007 - rakennusjätettä vastaanotettiin 22 191 tonnia - jätetäytössä on EU-normien mukainen pohjarakenne - käytössä on biokaasun talteenottojärjestelmä. 11. Suotovesialtaat - eteläisen suotovesialtaan kokonaistilavuus on 8 900 m 3 ja eteläisen altaan 8 600 m 3 - suotovesialtaisiin kerätään kaikki jätekeskuksen alueen valuma- ja suotovedet, jotka johdetaan viemäriä pitkin Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle Taskilaan - viime vuonna jätevedenpuhdistamolle johdettiin vettä jätekeskuksesta 190 151 kuutiota. 12. Puutarhajätteen vastaanottoalue ja puhtaan puun alue - asiakkaat lajittelevat puutarhajätteestään risu- ja oksahakkeen ja haravointijätteen erikseen - viime vuonna kaikki puutarhajäte voitiin hyödyntää, ja sitä vastaanotettiin 4 800 tonnia. 13. Hallinto - tukipalvelut ja koulutustilat. 9
Oulun Jätehuollon henkilöstö 31.12.2007 Vakinainen henkilöstömäärä 19 Työlomalla olevat työntekijät 2 Tilapäinen henkilöstömäärä 8 Naisia (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 33 % Miehiä (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 67 % Työtapaturmat 3 kpl Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 3 päivää Poissaoloprosentti, kaikki poissaolot (keskiarvo/kk) 3,31 % Henkilöstömenot 2007 Eur Palkat ja palkkiot 832 742 Eläkekulut 199 425 Muut henkilöstösivukulut 65 116 Työterveyshuolto (korvausluokka 1) 5 800 Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito 20 632 Henkilöstön hyvinvointi- ja virkistystoiminta 9 284 Työntekijät Vuonna 2007 Oulun Jätehuollossa työskenteli yhteensä 19 vakinaista työntekijää, ja heistä yhdeksän oli toimihenkilöitä. Määräaikaisia työsuhteita oli viime vuonna neljä. Lisäksi työllistämistuella palkattiin kolme henkilöä kerrallaan, ja he työskentelivät yleensä kierrätyskeskuksessa. Kesätyöntekijöinä oli yhteensä 15 koululaista ja opiskelijaa. Koulutus Henkilökunnasta neljä suoritti työn ohessa ympäristönhuollon ammattitutkinnon. Kahdeksan henkilökunnan jäsentä sai viime vuonna Ensiapu 1 -kurssin diplomin ja yksi kävi EA1-kurssin kertauksessa. Lisäksi henkilökunta osallistui alkusammutuskoulutukseen, työturvallisuuskorttikoulutukseen, ongelmajätekoulutukseen ja ATEX-koulutukseen. Tulityökurssilla kävi neljä henkilökunnan jäsentä, ja jätehuoltoneuvoja suoritti turvallisuusneuvonantajan tutkinnon. Hallinnossa koulutusta saatiin mm. tiimityön johtamiseen, verkkokirjoittamiseen, hankintoihin sekä kuvankäsittelyyn. Koko henkilökunta sai toimintajärjestelmäkoulutusta. Henkilökunta järjesti itse lokakuussa sisäistä tietokonekoulutusta, jolloin toimihenkilöt kouluttivat toinen toistaan eri tietokoneohjelmien käytössä. Virkistys ja tyky-toiminta Oulun Jätehuolto tuki henkilökunnan liikunnallisia harrastuksia maksamalla urheilukäynnistä puolet halukkaille kuntoilijoille. Mahdollisuutta käytettiin ahkerasti. Henkilökunnalla oli mahdollisuus käydä hieronnassa Oulun Jätehuollon kustannuksella keväällä ja syksyllä. Pilates-ryhmä aloitti syksyllä. Kesäkuussa järjestettiin kesäkauden avaus hallintorakennuksen terassilla, jolloin grillattiin sekä heitettiin tikkaa. Loppukesällä henkilökunta kävi Oulun pesäpallostadionilla rock-konsertissa. Ruskaretki suuntautui vuonna 2007 Rovaniemen Vaattunkiin, jossa sekä patikoitiin että melottiin. Illalla käytiin savusaunassa ja nautittiin yhteinen juhlaillallinen. Pikkujoulua vietettiin elokuvissa, jossa käytiin yhdessä katsomassa Joulutarina-elokuva. Sen jälkeen syötiin illallista elokuvaravintolassa. Ari Mäkelä valittiin Vuoden Kamuksi ensimmäistä kertaa järjestetyssä äänestyksessä. Vuoden Kamu on hyvä asiakaspalvelija sekä mukava ja positiivinen työkaveri. Työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden selvitystä jatkettiin Oulun kaupunkiorganisaatiossa toteutetun Kympin kunta -projektin avulla. Vuonna 2007 järjestettiin pysäkkipäivä kierrätyskeskuksessa. Kympin kunta -pysäkkipäivät jatkuvat edelleen. 10
Toppilan kierrätyskeskus Toisen vanha voi olla toisen uusi. Oulun Jätehuollossa pyritään kierrättämään kaikki käyttökelpoinen tavara, ja hyvän mahdollisuuden antaa Toppilan kierrätyskeskus. Toiminnan tarkoitus onkin vähentää kaatopaikalle menevän tavaran määrää. Asiakkaille ja yrityksille tavaran tuonti kierrätyskeskukseen on maksutonta. Kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan, lajitellaan ja myydään kierrätystavaroita omassa myymälässä. Lisäksi Toppilan kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan maksutta kotitalouksien ongelmajätteitä. Kierrätyskeskuksessa toimii myös noutopalvelu, joka hakee tavaraa esimerkiksi hyväkuntoisia huonekaluja ilmaiseksi asiakkaiden kotoa. Lisäksi asiakkaat voivat hyödyntää maksullista vientipalvelua. Kierrätyskeskuksen pyöräkorjaaja kunnostaa Ruskon jäte-keskukseen tuotuja polkupyöriä myyntikuntoon. Vuonna 2007 kierrätyskeskuksessa kävi yli 30 500 asiakasta. Viime vuonna myytiin 100 000 tuotetta. Vastaanotettu ja eteenpäin myyty tavara on koko ajan parempikuntoista ja laadukkaampaa. Myyntituloja kertyi vuonna 2007 yhteensä 137 000. Tulos on yli kymmenen tuhatta euroa edellisvuotta parempi. Kierrätyskeskuksen myyntituloilla katetaan osa Toppilan kierrätyskeskuksen käyttökustannuksista. Kierrätyskeskuksessa myytiin viime vuonna 175 kunnostettua polkupyörää. Noutopalvelu kävi yhteensä 645 kohteessa, ja vientireissuja oli 114. Noutoja oli keskimäärin neljä päivässä. Kierrätyskeskuksen noutopalvelu toimii Oulun ja lähimpien kuntien alueella. Ongelmajätteitä noudettiin yhteistyökumppaneilta yhteensä 229 kertaa. Syksyllä kierrätyskeskus osallistui Oulun päiville, jolloin kierrätykeskuksessa tarjottiin asiakkaille kahvia sekä jäteneuvontaa. Kierrätyskeskuksessa työskenteli vuonna 2007 aikana kolme vakituista työntekijää ja kuusi työllisyysmäärärahoilla palkattua työntekijää. Kierrätyskeskus työllisti edellisvuosien tapaan myös harjoittelijoita sekä työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja yhdyskuntapalveluksen kautta tulleita henkilöitä. Kesällä kierrätyskeskuksessa työskenteli yhteensä neljä kesätyöntekijää. KIERRÄTYSKESKUKSEN KOLME VUOTTA 2005 2006 2007 141 343 126 128 137 380 Tulot euroina 31 276 31 225 30 675 Maksaneet asiakkaat 11
SYÖVYTTÄVÄ HAITALLINEN SYTTYVÄ YMPÄRISTÖLLE VAARALLINEN MYRKYLLINEN HAPETTAVA Ongelmajätehuolto Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan maksutta vastaan koko Oulun Jätehuollon toimialueella. Oulun Jätehuolto hoitaa neljääkymmentä ongelmajätteiden vastaanottopistettä yhteistyökumppaniensa kanssa. Lisäksi kotitalouksien ongelmajätteitä kerätään kiertävään keräysautoon keväisin ja syksyisin. Yritysten ongelmajätteet otetaan maksullisina vastaan Ruskon jätekeskuksessa. Vuonna 2007 ongelmajätteiden keräyskampanjoita järjestettiin ympäristökunnissa 12 kertaa ja Oulussa 10 kertaa. Kotitalouksien ja yritysten tavanomaisia, kiinteitä ongelmajätteitä otettiin vastaan 304 tonnia. Edellisvuonna määrä oli 278 tonnia, joten kasvua oli 29 prosenttia. Ympäristökunnista ja keräyksistä saatiin puolet ongelmajätteistä. Ympäristökuntien kiinteisiin vastaanottopisteisiin tuotiin viime vuonna noin kolmasosa kaikista kiinteistä ongelmajätteistä, 966 tonnia. Loput tulivat suoraan Ruskon jätekeskukseen, muihin Oulun vastaanottopisteisiin sekä ongelmajätekeräyksiin. Sähkö- ja elektroniikkaromun määrä kasvoi merkittävästi Jätehuollon toimialueella. Oulun Jätehuolto keräsi 1 450 tonnia SE-romua vuonna 2007. Televisioiden määrä kasvoi erityisen paljon: digiaikaan siirtyminen tuotti yhteensä 353 tonnia televisioita viime vuonna, mikä on 7,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. ONGELMAJÄTTEIDEN MÄÄRIEN KEHITYS/KG 2000-2006 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Akut 94 298 118 791 159 905 138 800 146 695 168 922 170 219 Hapot ja emäkset 459 904 1 445 1 282 202 333 47 Jäähdytin- ja jarrunesteet 115 2 731 2 101 1 332 573 635 483 Loisteputket 5 852 5 547 6 423 7 404 6 170 SER SER Lääkkeet 3 862 5 180 4 192 4 316 6 455 6 530 8 218 Maalit, liimat, liuottimet 38 970 49 547 32 820 29 530 66 407 74 855 98 161 Kemikaalit 756 1 020 2 760 1 582 1 067 2 375 538 Paristot 3 891 6 773 6 144 11 147 7 765 10 799 13 972 Torjunta-aineet 420 712 336 346 372 80 498 Kiinteät öljyiset jätteet 16 322 20 143 11 979 8 394 12 217 13 739 11 882 Yhteensä 164 945 211 348 228 105 204 133 247 923 278 268 304 018 Öljyvesiseos 178 147 240 240 428 918 289 593 231 473 393 654 284 379 Pilssivesi 10 380 36 040 16 660 420 19 040 21 540 19 620 Öljysäiliöiden puhdistusjäte 12 762 46 368 92 958 32 440 12 480 21 770 41 001 Öljynerotuskaivojen jäte 140 000 227 420 230 600 174 920 233 100 235 420 200 880 Yhteensä 341 289 550 068 769 136 497 373 496 093 672 384 545 880 Ongelmajätteet yhteensä 506 234 761 416 997 241 701 506 744 016 950 652 849 898 12
Ekopisteet Oulun Jätehuollon toimialueella on yhteensä 58 ekopistettä, joista 26 sijaitsee Oulun kaupungin alueella. Vuonna 2007 käyttöön otettiin kolme uutta ekopistettä: keskustan Autorannan ekopiste sekä kaksi ekopistettä Haukiputaalla. Yksi Haukiputaan ekopisteistä purettiin. Erityisesti keskustan Autorannan ekopiste on otettu innokkaasti vastaan. Kyseessä on Suomen ensimmäinen Molok domino -syväkeräysjärjestelmä, jossa säiliöt on valettu betonista. Ekopiste soveltuu hyvin kaupunkiin myös ulkoasunsa vuoksi. Ekopisteeseen on sijoitettu kaksi paperi- ja kartonkisäiliötä, joten keräyskapasiteetti on suurempi kuin tavallisessa ekopisteessä. Kaakkurin ekopisteeseen asennettiin vuonna 2007 automaattinen kameravalvonta. Ekopisteiden siisteydestä saatiin vuoden aikana reklamaatioita, ja kameravalvonnan tarkoitus onkin tästedes vähentää ekopisteiden väärinkäyttöä. Heinäkuussa Oulun kaupungin ekopisteiden säiliöt korjattiin. Korjausurakkaan kuului kaikkien ekopisteiden pesu sisältä ja ulkoa, kansien vahaus, verhoilun siistiminen ja maalaus sekä ala- ja yläosien teräsnauhojen asennus. Lukot ja helat korjattiin, ja ympärillä olevat aitaukset sekä kivetykset kunnostettiin. Ekopisteisiin voi viedä kotitalouksien hyötyjätteitä eli muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia sekä paperia. Autorannan ekopisteessä on myös paristonkeräyslaatikko. Pahvia ja styroksia kerätään erikseen ainoastaan Oivapisteellä. Kerätyt hyötyjätteet eivät jää Oulun Jätehuoltoon, vaan ne jatkavat matkaansa teollisuuteen raaka-aineiksi ja energianlähteiksi. Paperista saadaan sanomalehtipaperia ja pehmeitä papereita, kartongista tehdään paperirullien hylsyjä, metalli sekä autonrenkaat kuljetetaan Kuusakoski Oy:n kautta teollisuuden käyttöön. HYÖTYJÄTTEET 2000-2007 6 500 000 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Hyötyjätteiden määrä/kg 2006 2007 Energiajäte 525 070 498 440 Keräyskartonki 229 100 245 580 Muovi 522 060 703 560 Pahvi 66 360 213 350 Lasi 625 380 872 200 Paperi 2 506 360 2 896 140 Metalli 719 320 768 040 Yhteensä 5 193 650 6 197 310 Energiajäte Keräyskartonki Muovi Pahvi Lasi Paperi Metalli 13
Neuvonta ja tiedotus Hyvällä jäteneuvonnalla ja tehokkaalla tiedotuksella pystytään muuttamaan niin ympäristötekoja kuin -asenteitakin, ja strategian mukaisesti jäteneuvontaa annetaan kaikissa yhteistyökunnissa. Talonrakentajia ja -remontoijia tiedotettiin aktiivisesti rakennusjätteen lajittelussa vuonna 2007. Oulun Jätehuolto osallistui Oulun kaupungin tontinsaajien rakennusiltoihin, ja kaikille viime vuonna rakennuslupaa hakeneille jaettiin tiedote rakennusjätteiden lajittelusta yhteistyössä Oulun Rakennusvalvontaviraston kanssa. Oulun Jätehuolto osallistui uudistettujen jätehuoltomäärysten tiedotustilaisuuksiin yhdessä Oulun seudun ympäristöviraston kanssa. Oulun Jätehuolto panosti tiedotuksessa ja neuvonnassa vuonna 2007 erityisesti päiväkoti-ikäisiin lapsiin. Oulun kaupunginteatterissa teetettiin Oiva Roina -maskottiasu, jota hyödynnettiin kerrottaessa jäteasioista päiväkodeissa. Oiva Roinan vierailut suunniteltiin yhdessä lastentarhanopettajien kanssa. Maskottiasu puettiin ylle myös kaksille messuille. Oiva Roina vieraili vuonna 2007 yhteensä 28 päiväkodissa ja neljässä koulussa. Oulun Jätehuolto tarjosi neuvontaa niin puhelimessa, internetissä kuin vierailuillakin. Jätteen kierrätyksestä ja ympäristöasioista käytiin kertomassa yhteensä 52 kertaa eri oppilaitoksissa ja yhteisöissä. Vastavuoroisesti Ruskossa vieraili yhteensä 85 ryhmää tutustumassa jätteenkäsittelyyn. Oulun alueen apteekkareille järjestettiin huhtikuussa tapaaminen, jossa kerrottiin ongelmajätteistä sekä niiden pakkaamisesta. Oulun Jätehuolto osallistui toukokuussa Limingan Hannu Krankan koulun järjestämälle luontopolulle omalla kierrätysrastillaan. Elokuussa Ruskon jätekeskuksessa järjestettiin taimenvaihtopäivä, johon saatiin asiantuntijaksi ylipuutarhuri Tuomas Kauppila. Taimenvaihtopäivänä asiakkaille tarjottiin myös kompostineuvontaa. Oulun Jätehuolto osallistui vuonna 2007 kolmeen messutapahtumaan: huhtikuussa rakentajamessuille ja syksyllä Rakenna, Asu, Sisusta -messuille sekä Tyrnävän perunamarkkinoille. Oulun Jätehuollon asioista kirjoitettiin aktiivisesti niin paikallisessa kuin valtakunnallisessakin lehdistössä, ja vuonna 2007 Oulun Jätehuollon henkilökuntaa haastateltiin 15 radiojuttuun. Julkaisut ja sisäinen viestintä Oiva Roina -asiakaslehti ilmestyi kaksi kertaa: helmikuussa ja marraskuussa. Helmikuun lehdessä keskityttiin kertomaan uudesta Oivapisteestä ja siellä asioinnista sekä rakennusjätteen lajittelusta. Marraskuun numerossa puolestaan kerrottiin hyötyjätteistä sekä perehdyttiin jätteiden elinkaareen. Oiva Roina jaettiin marraskuussa myös uusiin yhteistyökuntiin: Pudasjärvelle sekä Raaheen. Jäteopas ilmestyi huhtikuussa ja oli ulkoasultaan hieman entistä suurempi. Jäteopasta painettiin 108 tuhatta kappaletta. Jäteoppaan välissä jaettiin entiseen tapaan kaksi puutarhajätekuponkia jokaiseen talouteen. Kesällä ilmestyi Mökkiläisen jätetietoa -opas, jossa on yleistietoa mökkien jätehuollosta sekä lähikuntien ekopisteistä, jäteasemista ja kompostoinnista. Sisäinen tiedotuslehti Oiva ilmestyi joka kuukauden ensimmäisellä viikolla. Sisäistä viestintää parannettiin myös ottamalla käyttöön Oulun Jätehuollon oma intranet, Akkuna. Akkuna avattiin syyskuussa, ja se toimii tehokkaana ja nopeana viestintäkanavana koko henkilökunnalle. 14
Yhteistyö kunnissa Oulun Jätehuolto vastaa kaikissa 16 yhteistyökunnassa muodostuvan jätteen loppusijoittamisesta Ruskon jätekeskukseen. Yhteistyössä ovat mukana Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Tyrnävä, Utajärvi, Yli-Ii sekä Ylikiiminki. Näiden yhteistyökuntien asukkailla on mahdollisuus hyötyjätteiden kierrätykseen sekä ongelmajätehuoltoon. Oulun Jätehuolto huolehtii myös ympäristökuntien jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta. Raahen ja Pudasjärven kunnat huolehtivat sen sijaan omista hyöty- ja ongelmajätteistään sekä jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon yhteistyökunnissa toimii kahdeksan jäteasemaa, joihin kertyneet jätteet kuljetetaan Ruskon jätekeskukseen. Jäteasemilla otetaan vastaan maksutta koti- ja maatalouksien hyöty- ja ongelmajätteitä sekä pieniä määriä jäteöljyjä. Asemille voi viedä myös satunnaisesti pieniä, maksullisia kuormia esimerkiksi remontoinnissa syntynyttä sekajätettä. Lisäksi jäteasemat vastaanottavat kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkaromua. Jäteasemia on perustettu vähitellen Oulun Jätehuollon alueen laajentuessa ja käytännöt vaihtelevat kunnittain. Vuoden 2007 lopussa aloitettiin teknis-taloudellinen tutkimus, jonka avulla kehitetään ja tehostetaan jäteasemien toimintaa. Oulun Jätehuollolle on tärkeää, että yhteistyö kuntien kanssa toimii ja jätteentuottajien saamat palvelut ovat riittävät ja oikein mitoitetut. Yhteistyö kuntien kanssa on tiivistä. Oulun Jätehuolto vierailee vuosittain kunnissa kuulemassa mielipiteitä ja parannusehdotuksia jätehuollosta. Vuonna 2007 Oulun Jätehuolto jalkautui Hailuotoon, Oulunsaloon ja Utajärvelle. Year 2007 in Oulu Waste Management Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. Our operation range covers 16 communities and over 260 000 people. Operations reduction and treatment of waste, recycling, final disposal and information services are funded by waste management fees, no tax money is used. Oulu Waste Management had 19 permanent employees in year 2007. We also had several summer trainees and temporary employees in different projects. Most of the workers are situated at Rusko waste centre, the headquarters of Oulu Waste Management. The amount of household waste treated last year was about 68 thousand tons. We treated over 6 500 tons of biowaste. Recyclable waste meaning paper, cardboard, glass, plastic and metal were delivered to either Rusko waste centre or the commune recycling points. Oivapiste, a new recycling point in Rusko waste centre, was taken in use in year 2007. Environmental impacts of operation are monitored constantly and reported to the regional authorities. Our environmental management system was affirmed a certificate in October 2005. The system follows ISO 14001 -standard. We also continued to build ISO 9001 quality management system in year 2007. Biogas is pumped from the landfill, which is environmentally important. The amount of energy produced from the gas was 33 000 MWh last year. The gas is sold to industrial use. Oulu Waste Management has a microturbine plant, which provides also electricity from the landfill gas. The electricity is mostly used in Rusko waste centre. 15
TULOSLASKELMA yksikkö = euro 31.12.2007 31.12.2006 Liikevaihto 8 890 820,65 8 509 224,80 Liiketoiminnan muut tuotot 32 306,95 48 826,98 Tuet ja avustukset kunnalta 80 787,42 88 519,51 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 193 590,58 178 193,56 Palvelujen ostot 2 561 245,71 2 754 836,29 2 216 087,93 2 394 281,49 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 832 742,12 792 480,87 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 199 425,42 178 990,59 Muut henkilöstösivukulut 65 115,61 1 097 283,15 62 312,84 1 033 784,30 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 134 855,59 1 029 459,92 Liiketoiminnan muut kulut 3 098 302,96 3 219 185,36 Liikeylijäämä 918 637,03 969 860,22 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 174 505,25 84 142,29 Muut rahoitustuotot 2 942,50 2 328,31 Korvaus peruspääomasta 50 000,00 Muut rahoituskulut 356,97 127 090,78 118,84 86 351,76 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 1 045 727,81 1 056 211,98 Ylijäämä ennen varauksia 1 045 727,81 1 056 211,98 Poistoeron vähennys (+) 298 151,16 298 150,90 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) -1 000 000,00 0,00 Tilikauden ylijäämä 343 878,97 1 354 362,88 16
TASE VASTAAVAA yksikkö = euro 31.12.2007 31.12.2006 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 835 649,18 870 080,85 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 045 654,15 3 568 669,80 Koneet ja kalusto 447 895,14 448 241,50 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 149 966,00 1 343 740,44 Sijoitukset Muut saamiset 1 376,03 1 376,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 30 000,00 30 000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 075 649,34 1 050 074,72 Saamiset kunnalta 67 447,08 Siirtosaamiset 12 394,37 9 318,66 Rahat ja pankkisaamiset 8 476 974,74 6 681 623,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ 15 143 006,03 14 003 125,05 VASTATTAVAA 31.12.2007 31.12.006 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 2 018 255,11 2 018 255,11 Muut omat rahastot 1 243 960,46 1 006 725,55 Edellisten tilikausien ylijäämä 3 035 904,43 2 181 541,55 Tilikauden ylijäämä 343 878,97 1 354 362,88 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 504 212,44 1 802 363,60 Vapaaehtoiset varaukset 1 714 600,47 714 600,47 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 3 643 693,37 3 149 793,37 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 270 603,30 270 603,30 Lyhytaikainen Ostovelat 901 909,15 1 258 983,97 Muut velat 291 766,13 115 431,75 Siirtovelat 165 222,20 130 463,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 15 134 006,03 14 003 125,05 17
RAHOITUSLASKELMA yksikkö = euro 31.12.2007 31.12.2006 Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) 918 637,03 969 860,22 Poistot ja arvonalentumiset 1 134 855,59 1 029 459,92 Rahoitustuotot ja -kulut 127 090,78 86 351,76 Muut tulorahoituksen korjauserät 493 900,00 2 674 483,40 494 025,33 2 579 697,23 Investoinnit Investointimenot -523 287,47-1 776 692,59 Rahoitusosuuden investointimenoihin 140 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00-383 287,47 14 000,00-1 762 692,59 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 2 291 195,93 817 004,64 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut oman pääoman muutokset 237 234,91 158 340,62 Ylijäämän palautus kunnalle -500 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta -22 889,48 11 023,08 Saamisten muutokset muilta -73 207,93-54 142,29 Korottomien velkojen muutos -136 981,74-233 079,15 352 517,04 309 397,83 Rahoituksen rahavirta -495 844,24 467 738,45 Rahavarojen muutos 1 795 351,69 1 284 743,09 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 8 476 974,74 6 681 623,05 Rahavarat 1.1. 6 681 623,05 1 795 351,69 5 396 879,96 1 284 743,09 18
LIITETIEDOT yksikkö = euro TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2007 1. Tuotot Jätemaksutulot 7 414 716,41 Biokaasun myyntitulot 524 041,00 Hyötyjätteiden käsittelytulot 261 071,07 Kierrätyskeskustulot 137 998,55 Liiketoiminnan muut tuotot 29 869,19 Tuet ja avustukset, työllistettyjen palk. 80 787,42 Tuotot yhteensä 9 003 915,02 2. Henkilöstökulut Maksetut palkat 832 742,12 Henkilöstösivukulut 65 115,61 Eläkekulut 199 425,42 Henkilöstökulut yhteensä 1 097 283,15 3. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot yhteensä 174 505,25 Muut rahoitustuotot 2 942,50 Muut rahoitustuotot -356,97 Korvaus peruspääomasta -50 000,00 4. Jätevero valtiolle 2 914 680,00 TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2007 Valtuuston erikseen päättämän liikelaitoksesta siirrettävän ylijäämän arvo on 2 000 000, joka tehdään tilinpäätösvuotta seuraavalla tilikaudella liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämästä valtuuston päättämään kunnan oman pääoman erään. Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1. 870 080,85 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 60 926,90 Tilikauden poisto -95 358,57 Poistamaton hankintameno 31.12. 835 649,18 Kirjanpitoarvo 31.12. 835 649,18 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. 3 568 669,80 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella -140 000,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 1 467 126,08 Tilikauden poisto -850 141,73 Poistamaton hankintameno 31.12. 4 045 654,15 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 045 654,15 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. 448 241,50 Lisäykset tilikauden aikana 87 000,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 102 008,93 Tilikauden poisto -189 355,29 Poistamaton hankintameno 31.12. 447 895,14 Kirjanpitoarvo 31.12. 447 895,14 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 1 343 740,44 Lisäykset tilikauden aikana 436 287,47 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä -1 630 061,91 Tilikauden poisto 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 149 966,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 149 966,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 7 260 192,51 Lisäykset tilikauden aikana 523 287,47 Rahoitusosuudet tilikaudella 140 000,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto -1 134 855,59 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 6 788 624,39 Pakollinen varaus Kaatopaikan jälkihoito 1.1. 3 149 793,37 Lisäykset tilikaudella 500 000,00 Vähennykset tilikaudella 6 100,00 Kaatopaikan jälkihoito 31.12. 3 643 693,37 Välimaan kaatopaikan pilaantuneiden maiden käsittelyalueen 30 000 vakuus ympäristökeskukselle. 19
postiosoite PL 67, 90015 OULUN KAUPUNKI toimisto Ruskonniityntie 10, 90630 OULU puhelin (08) 5584 3952 faksi (08) 5584 3999 sähköposti etunimi.sukunimi@ouka.fi Internet www.ouka.fi/jatehuolto Ruskon jätekeskus osoite Ruskonniityntie 10, 90630 OULU Toppilan kierrätyskeskus osoite Paakakatu 2, 90520 OULU puhelin (08) 5584 3966 Turbiiniryhmä Kalevaprint