Kaupunkiseutu on arkitoimintojen paletti PORIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY HARJAVALTA HUITTINEN KOKEMÄKI LUVIA MERIKARVIA

PORIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY 2012-2016 HARJAVALTA HUITTINEN KOKEMÄKI LUVIA MERIKARVIA NAKKILA POMARKKU PORI ULVILA Kaupunkiseutu on arkitoimintojen paletti

ESIPUHE Joukkoliikennelaki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on tehty seudullisena koskien Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupunkeja sekä Nakkilan kuntaa, koska näiden kuntien välillä työmatkaliikenne on merkittävää. Sopimuskuntien kesken on päätetty myös perustaa seudullinen joukkoliikenneviranomainen ja viranomaistyötä koskeva selvitystyö on tehty tämän määrittelytyön rinnalla kevään ja kesän 2011 aikana. Tällä hetkellä Porin kaupunki on toimivaltainen viranomainen. Palvelutasotavoitteiden tarkoituksena on ilmaista, millaista joukkoliikennepalvelua alueella halutaan tarjota. Palvelutason määrittely tehdään määräajaksi vuosille 2012 2016, jonka jälkeen sitä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa. Palvelutasotavoitteiden hyväksyminen tarkoittaa, että kuntien tulisi sitoutua toteuttamaan tavoitteiden mukaisen liikenteen. Työssä on laadittu kattava nykytilanteen kuvaus, kaksi vaihtoehtoista esitystä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista sekä kustannusarvio palvelutasotavoitteiden mukaisen liikenteen toteuttamisesta. Palvelutasotavoitteet ohjaavat jatkossa osaltaan suunnittelualueen yksityiskohtaisempaa linjasto- ja aikataulusuunnittelua sekä auttavat kustannusten arvioinnissa. Työssä on myös joiltain osin käsitelty laajemmin koko Porin kaupunkiseutua. Palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun kuntien (Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki) toimeksiannosta. Työstä on vastannut Karhukuntien henkilöliikennelogistikko Jouni Kärki. Lisäksi työhön on osallistunut aktiivisesti kuntien edustajista koostuva työryhmä. Työssä on myös kuultu liikennöitsijöitä ja muita sidosryhmiä. Matkustajien näkemyksiä kerättiin helmikuussa 2011 tehdyllä laajalla seutulippukyselyllä. Työtä on ohjannut kuntien virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä, johon kuuluivat: Sanna Välimäki, pj. Markku Setälä Esa J. Anttila Leila Mäkinen Olli Luoma Raimo Koskinen Pekka Varheensalo Hannele Pohjavirta Juha Hjulgren Juhani Seppälä Kari Uuttu Pertti Postinen Jukka Moilanen Jouni Kärki, sihteeri Pori Pori Pori Harjavalta Harjavalta Nakkila Nakkila Ulvila Ulvila Kokemäki Kokemäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakuntaliitto Karhukunnat Seudullisen joukkoliikenneorganisaation luominen ja joukkoliikenneyhteyksien palvelutason parantaminen Porin kaupunkiseudun pendelöintialueelle ovat sekä Lounais-Suomen liikennestrategian että Porin joukkoliikennestrategian lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita. Porissa 12.12.2011 1

Sisällysluettelo ESIPUHE... 1 1. Johdanto... 3 1.1. Joukkoliikennelaki... 3 1.2. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden tarkoitus ja tavoitteet... 3 1.3. Suunnittelualue... 4 1.4. Aiemmin laaditut palvelutasomäärittelyt... 4 1.5. Laatimisprosessi... 4 1.6. Sisältörakenne... 4 1.7. Voimassaolo ja sitovuus... 5 2. Nykytilan kuvaus... 6 2.1. Väestö... 6 2.2. Työmatkojen suuntautuminen... 8 2.3. Satakunnan seutulippu... 11 2.4. Joukkoliikenteen rahoitus... 13 2.5. Kuntien kuljetuskustannukset 2010... 14 2.6 Nykyinen joukkoliikennetarjonta... 16 2.6.1. Paikallisliikenne... 16 2.6.2. Palvelu- ja asiointiliikenne... 18 2.6.3. Seutuliikenne... 21 2.6.4. Kaukoliikenne... 23 3. Tarpeet ja odotukset... 25 3.1. Työpaikkakeskittymät ja oppilaitokset... 25 3.2. Asiointikohteet... 30 3.3. Kuntakohtainen tarkastelu... 31 3.4. Seutulippukyselyn tuloksia... 39 4. Palvelutasotavoitteet... 40 4.1. Palvelutasoluokat... 40 4.2. Palvelutasotavoitteet... 45 4.2.1. Vaihtoehto 1, nykytaso pienin parannuksin... 45 4.2.2. Vaihtoehto 2, nykyisen palvelutason kehittäminen... 45 4.2.3. Laadulliset tavoitteet... 49 5. Palvelutasotavoitteiden toteuttaminen... 52 5.1. Kehittämistarpeet yhteysväleittäin... 52 5.2. Kustannusarvio palvelutasotavoitteiden toteuttamiseksi... 53 5.3. Eri joukkoliikennemuotojen rooli palvelutason toteuttamisessa... 55 5.3.1. Linja-autoliikenne... 55 5.3.2. Kutsuohjattu liikenne... 55 5.3.3. Raideliikenne... 57 6. Palvelutasotavoitteiden seuranta... 57 6.1. Tavoitteiden sitovuus... 57 6.2. Tavoitteiden päivitys... 58 6.3. Tavoitteiden toteutumisen seuranta... 58 6.4. Vuorovaikutus... 58 7. Tulevaisuuden näkymiä... 59 8. Yhteenveto... 62 9. LIITTEET... 64 2

1. Johdanto 1.1. Joukkoliikennelaki Joulukuussa 2009 voimaantullut joukkoliikennelaki antaa velvoitteen palvelutason määrittelyyn seuraavasti: 4 Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Tämän lain 14 :n 1 momentissa tarkoitetut viranomaiset ovat velvollisia määrittämään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Eri väestöryhmien tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Palvelutason määrittely on voimassa määräajan. 60 Joukkoliikenteen palvelutasoa ja liikennepalvelujen laatuvaatimuksia koskevat siirtymäsäännökset Edellä 4 :ssä tarkoitettu joukkoliikenteen palvelutason määrittely on tehtävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Ennen tämän lain voimaantuloa laaditut joukkoliikenteen palvelutason määrittelyt ovat voimassa vuoden 2013 loppuun. 1.2. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden tarkoitus ja tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn tavoite on joukkoliikenteen käytön lisääminen ja peruspalvelujen turvaaminen. Palvelutason määrittelyn tavoite on myös auttaa kohdistamaan olemassa olevat taloudelliset resurssit tehokkaasti ja yhteisen tahdon mukaisesti. Tavoitteena on lisäksi sitouttaa eri osapuolet toimimaan sovitun palvelutason saavuttamisen hyväksi. Joukkoliikenteen palvelutason säilyttäminen nykyiselläänkin vaatii kaupungeilta ja kunnilta entistä suurempia taloudellisia panostuksia. Uhkakuvana on kasvavien kustannusten lisäksi valtionosuuksien supistuminen nykyisestä. Palvelutasomäärittelyssä linjataan, minkälaista vuorotarjontaa eri yhteysväleille järjestetään. Näin ollen palvelutason määrittely antaa työkalun käytettävissä olevien määrärahojen tehokkaaseen ja yhteisen tahdon mukaiseen suuntaamiseen. Palvelutasomäärittelyn yleisinä tavoitteina ovat myös seudun asukkaiden liikkumismahdollisuuksien varmistaminen ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen. Mitä enemmän joukkoliikenne houkuttelee matkustajia, sitä kattavammaksi liikennetarjontaa voidaan kehittää. Palvelutason määrittelyn tulee olla realistinen, mutta tavoitteellinen. 3

1.3. Suunnittelualue Joukkoliikennelain mukaan palvelutason määrittäminen kuuluu joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin. Porin kaupunki on tällä hetkellä joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Porissa joukkoliikenteen asioista päättää Porin kaupunginhallitus. Asiat valmistellaan kaupunginhallituksen nimeämässä joukkoliikennetoimikunnassa. Porin seudulle on tavoitteena perustaa seudullinen toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen vuonna 2012 Porin, Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen kesken. Tähän perustuen edellä mainitut kunnat ovat päättäneet PARAS-rakennemallin toteuttamissuunnitelmassa 2011, että joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma tehdään näitä kuntia koskevaksi. Palvelutasomäärittelyssä käsitellään osittain myös muita Porin seudun kuntia. Selvitystyötä seudullisen toimivaltaisen viranomaisen perustamiseksi on tehty samanaikaisesti palvelutasomäärittelytyön rinnalla. Palvelutason määrittely on tehty yhteistyössä kuntien, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa. 1.4. Aiemmin laaditut palvelutasomäärittelyt Porin kaupunkiseudun (Karhukuntien) viimeisin palvelutasosuunnitelma laadittiin vuonna 2004 liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Suunnitelmassa ei ollut mukana Kokemäen kaupunkia, koska Kokemäki liittyi Karhukuntiin v. 2005. Kokemäen palvelutasotavoitteet on käsitelty Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (SATLJS) v.2005. Porin kaupungin palvelutasotavoitteet asetettiin joukkoliikennesuunnitelmassa 2005-2009 ja ne hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi myös vuonna 2010. 1.5. Laatimisprosessi Joukkoliikennelaki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset toteuttamaan palvelutason määrittelyn vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutasotavoitteet laaditaan Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti: Joukkoliikenteen palvelutasokriteerien määrittelytyöryhmä 22.6.2011 (Liikennevirasto, LVM, ELY, toimivaltaisten kaupunkien edustajat). Palvelutasomäärittelyn luonnosversiosta on pyydetty lausunnot eri sidosryhmiltä marraskuun 2011 aikana. Tärkeitä sidosryhmiä ovat mm. liikennöitsijät ja selvityksessä mukana olevien kuntien eri hallintokunnat. Luonnosta on käytetty keskustelun pohjana ja sitä on muokattu lausuntojen ja palautteen perusteella. Yksi keskeinen asia palvelutason määrityksessä on joukkoliikenteen kustannukset. Niihin vaikuttavat valitut palvelutasot erilaisilla alueilla. Tavoitteena on joukkoliikennejärjestelmä, joka vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaisten tarpeisiin. Lopullinen esitys palvelutasosta viedään vahvistettavaksi Varsinais-Suomen ELYkeskukselle ja tiedoksi suunnittelualueen kuntien kaupunginhallituksille joulukuun 2011 aikana. 1.6. Sisältörakenne Palvelutason osatekijät Käyttäjien kokemaan joukkoliikenteen palvelutasoon vaikuttaa tarjonnan määrä, joka rakentuu vuorovälistä ja liikennöintiajasta eri liikennöintipäivinä. Lisäksi palvelutasoon vaikuttaa palvelun laatu, joka tarkoittaa joukkoliikenteen kohdalla esimerkiksi kalustoa, henkilökunnan 4

ammattitaitoa ja asiakaspalvelua sekä pysäkkiolosuhteita. Laatutekijät ovat keskeisessä roolissa siinä, minkälaisena matkustaja kokee joukkoliikenteen käyttämisen. Erittäin tärkeä asia on myös joukkoliikenteestä tiedottaminen (aikataulutietojen saatavuus jne.) Liikennetyypit Porissa ja Porin seudulla palvelutason määrittelyssä joukkoliikenne on jaettu ajallisesti kahteen osaan: kesä- ja talviajan liikenteeseen. Liikenne on jaettu myös tyypiltään kahteen kokonaisuuteen: kaupunkiliikenteeseen ja seutuliikenteeseen (kuva 1). Kaupunkiliikenteenä käsitetään Porin sisäinen ja Ulvilaan ulottuva liikenne. Seutuliikenteen ydinalueen muodostavat Nakkila, Harjavalta, Kokemäki ja Huittinen. Laajemman seutuliikennealueen muodostaa Satakunnan seutulipun koko kelpoisuusalue. Kuva 1. Liikennetyypit. 1.7. Voimassaolo ja sitovuus Palvelutason määrittäminen on tehtävä niin, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Osallistuminen edellyttää kustannustietoutta. Palvelutason määrittely tehdään määräajaksi. Siirtymäajan sopimukset päättyvät vuosina 2014 2016, mutta ne kaikki voidaan irtisanoa päättymään kesällä 2015. Tätä taustaa vasten on viisasta määritellä palvelutason vuoteen 2016 asti. Tätä ajanjaksoa tukee myös se, että Nakkila on laatimassa palvelustrategiansa vuoteen 2016 ja Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupunginstrategiat ulottuvat vuoteen 2016 asti. Suunnittelualueen kunnissa palvelutasoa tarkastellaan ja tarvittaessa päivitetään mm. koulu- ja palveluverkkouudistuksen yhteydessä. Määritetyn palvelutason saavuttamiseen tulisi eri toimijoiden sitoutua. Asetettuun palvelutasotavoitteeseen ei todennäköisesti tulla pääsemään välittömästi, vaan tavoitteena on määritetyn tason saavuttaminen sen voimassaoloaikana. Kuntien tulee huomioida määritetyn palvelutason vaatimat taloudelliset panostukset ja varata budjetissa tähän riittävä määräraha. Näin ollen palvelutaso tulee määritellä sellaiseksi, että sen saavuttaminen on myös taloudellisesti mahdollista. Kuntien kustannusten arviointia vaikeuttaa osaltaan se, että ELY-keskus myöntää kaupungeille valtion tukea vain yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Näin ollen kunnilta vaadittavaa nettotukea useaksi vuodeksi eteenpäin on mahdotonta arvioida tarkasti. 5

2. Nykytilan kuvaus 2.1. Väestö Suunnittelualueen muodostavat Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Nakkilan kunta. Suunnittelualueella asuu noin 118 000 asukasta ja se muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen. Väkiluku jakaantuu kuntien kesken taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Taulukko 1. Väestö suunnittelualueen kunnissa. Kunta Asukasluku 31.12.2010 Pori 83 054 Ulvila 13 616 Nakkila 5 791 Harjavalta 7 540 Kokemäki 7 987 Yhteensä 117 988 Lähde: Väestörekisterikeskus Seuraavassa tarkastellaan koko Porin seutukunnan väestökehitystä. Porin seutukunnan väestömäärä oli vuoden 2010 lopussa 137 744 henkilöä. Seutukunnan negatiivinen väestökehitys on pysähtynyt vuonna 2009, jolloin väestö kasvoi 40 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2010 seudun väestömäärä on pysynyt lähes vuoden 2009 tasolla. Porissa väestömäärä on kääntynyt loivaan nousuun vuonna 2005. Noormarkku liittyi Poriin vuonna 2010. Taulukko 2. Väestökehitys Porin seudulla vuosina 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 HARJAVALTA 7 877 7 766 7 721 7 738 7 745 7 673 7 708 7 646 7 580 7 544 7 540 HUITTINEN 9 207 9 169 9 119 9 099 9 109 9 064 9 051 9 024 10.703 10.733 10 661 KOKEMÄKI 8 714 8 605 8 555 8 456 8 420 8 365 8 278 8 217 8 148 8 076 7 988 LUVIA 3 323 3 288 3 283 3 269 3 306 3 325 3 336 3 321 3 317 3 315 3 320 MERIKARVIA 3 811 3 774 3 717 3 656 3 649 3 582 3 498 3 455 3 437 3 411 3 348 NAKKILA 6 094 6 019 5 964 5 941 5 859 5 832 5 773 5 758 5 782 5 716 5 790 NOORMARKKU 6 209 6 154 6 138 6 127 6 121 6 116 6 110 6 158 6 125 6 156 POMARKKU 2 639 2 644 2 608 2 595 2 578 2 528 2 517 2 536 2 512 2 484 2 461 PORI 75 994 75 955 75 895 76 189 76 152 76 144 76 211 76 255 76 403 76 627 83 029 ULVILA* 14 118 14 044 13 991 13 879 13 934 13 803 13 774 13 702 13 707 13 694 13 607 VAMPULA 1 776 1 786 1 776 1 753 1 742 1 704 1 687 1 675 PORIN SEUTUKUNTA 139 762 139 204 138 767 138 702 138 615 138 136 137 943 137 747 137 714 137 756 137 744 * Ulvilan luvuissa on mukana Kullaa vuodesta 2000 alkaen (Kullaa liittyi Ulvilaan v. 2005) Lähde: Tilastokeskus 6

Kuva 2. Väentiheys Porin seudulla 2010 7

Asuntokunnan keskikoko oli seudulla vuoden 2010 alussa 2,01 ja Porissa 1,95. Yli 75- vuotiaita oli Porissa vuoden 2010 alussa 7 914 eli 9,54 % väestöstä. Porin seudun rakennemalli on tähdätty vuoteen 2020 saakka. Seudun kunnat käyttävät talousarvioissaan ja toimintasuunnitelmissaan tilastokeskuksen väestöennustetta, joka näyttää vuosien 2020 ja 2025 osalta seuraavalta: Porin seutu 2020 ja 2025 Kunta 2020 2025 Harjavalta 7 348 7 267 Huittinen 10 578 10 623 Kokemäki 7 643 7 560 Luvia 3 397 3410 Merikarvia 3 139 3 078 Nakkila 5 620 5 563 Pomarkku 2 457 2 435 Pori 83 788 83 147 Ulvila 13 388 13 260 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2020-2025 2.2. Työmatkojen suuntautuminen Suunnittelualueen (Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki) kunnista käy Porissa työssä yhteensä 4063 henkilöä. Poriin tullaan töihin eniten Ulvilasta (2904 henkilöä), Nakkilasta (611), Luvialta (579) ja Raumalta (476). Porista käydään eniten töissä Ulvilassa (1238), Harjavallassa (575), Raumalla (408) ja Nakkilassa (287). Taulukko 3. Työmatkojen suuntautuminen suunnittelualueen kuntiin ja kunnista vuonna 2008. Lähde: Tilastokeskus 2010, vuoden 2010 aluejako 8

Alueen ulkopuolisia tärkeitä pendelöintikuntia ovat Rauma, Eura, Luvia ja Kankaanpää. Kokemäelle tärkeä pendelöintikunta on myös Huittinen. Huomattavaa on myös, että suunnittelualueelta käy yhteensä 374 henkeä Tampereella töissä. Oletettavasti suuri osa heistä kulkee päivittäin. Helsingissä käy suunnittelualueelta töissä 364 henkeä ja Turussa 291 henkeä. Voidaan olettaa, että suuri osa heistä ei kulje päivittäin ja tarve on enemmänkin perjantaiiltana (tulo) ja sunnuntai-iltana (lähtö). Kuva 3. Työmatkapendelöinti Pori, Rauma, Huittinen kolmion sisällä Porin työssäkäyntialueeseen kuuluvat valtionvarainministeriön määrittelyn mukaan Pori, Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Ulvila, Harjavalta, Nakkila ja Luvia (kuva 4). 9

Lähde: Valtiovarainministeriö 2.9.2011 Kuva 4. Satakunnan työssäkäyntialueet. 10

2.3. Satakunnan seutulippu Vuonna 1997 käyttöön otetulla Satakunnan seutulipulla on merkittävä rooli seudullisessa liikenteessä. Satakunnan seutulippuun kuuluu 24 kuntaa, joiden alueella asuu 262 000 asukasta. Seutulipun suosio on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2010 Satakunnan seutulippua myytiin 10 610 kpl ja sillä tehtiin noin 336 000 matkaa. Kuva 5. Satakunnan seutulippualue ja kuntakohtaiset seutulipun asiakashinnat 1.8.2011 11

Kuva 6. Satakunnan seutulipun myynti vuosina 1998-2010 Kuva 7. Satakunnan seutulipulla tehdyt matkat vuosina 1998-2010 12

Kuva 8. Satakunnan seutulipun matkat, subventio ja valtionapu (Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus) Taulukko 4. Seutulipun asiakashinta, myynti ja matkustus suunnittelualueen kunnissa vuonna 2010 KUNTA Asiakashinta myynti kpl myynti matkustus kpl matkustus HARJAVALTA 60 412 24 720 12 478 51 923 KOKEMÄKI 65 94 7 360 3 328 12 680 NAKKILA 55 399 22 115 11 295 35 565 PORI 80 / 55 3 628 248 585 119 659 560 726 ULVILA 55 1 280 70 400 42 589 125 422 Yhteensä 5 813 373 180 189 349 786 315 2.4. Joukkoliikenteen rahoitus Joukkoliikenne on yhteiskunnan tukemaa. Kunnat saavat valtionapua lipputukeen ja liikenteen ostoihin. Valtionavun osuus on keskimäärin 40 %. Loput yhteiskunnan tuesta on kuntien maksamaa. Taulukossa 5 on esitetty Porin seudun kuntien saama joukkoliikenteen valtionapu kunnittain. Laskelma perustuu kuntien ELY-keskukselle toimittamiin valtionapumaksatushakemuksiin. Valtionapua saatiin Porin seudulla vuonna 2010 1,09 miljoonaa euroa. Tuki kohdistuu pääosin taksa-alennuksiin. 13

Taulukko 5. Porin seudun kuntien joukkoliikennekustannukset vuonna 2010 (Kuntien ELY-keskukselle toimittamat valtionapuhakemukset) 2.5. Kuntien kuljetuskustannukset 2010 Suunnittelualueen kunnat subventoivat kaikille avointa joukkoliikennettä vuonna 2010 noin 2,1 miljoonalla eurolla. Kunnat tukevat avointa joukkoliikennettä maksamalla lipputukea. Lipputuen lisäksi Pori ja Ulvila myös ostavat kannattamatonta liikennettä palvelutason säilyttämiseksi. Selvästi eniten avoimeen joukkoliikenteeseen panostaa Porin kaupunki (1 967 260 /v) kun muiden suunnittelualueen kuntien panostus on yhteensä noin 132 000. Lisäksi kunnat rahoittavat opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kuljetuksia. Kuntien opetustoimen kustannuksista noin 27 % (n. 891 000 ) on peruskoululaisten lipputukea, joka kohdistuu siis käytännössä avoimeen joukkoliikenteeseen Taulukko 6. Suunnittelualueen kuntien rahoittamat kuljetukset vuonna 2010 (Joukkoliikenteen kustannukset eivät sisällä valtionavustuksia) Seuraavissa taulukoissa 7. on eriteltyinä suunnittelualueen kuntien joukkoliikenteen ja opetustoimen kuljetuskustannukset. Kaikille avoimen joukkoliikenteen erittelyssä on esitetty taksa-alennusten osto (kuntien seutu- ja kaupunkilippurahoitus). Opetustoimen kustannuksissa on eriteltyinä esikoululaisten kuljetukset, peruskoululaisten matkaliput ja lukion ja keskiasteen matkaliput (kunnat omat, ei sisällä Kelan kustannuksia). 14

Taulukko 7. Suunnittelualueen kuntien rahoittamat joukkoliikenteen ja opetustoimen kuljetuskustannukset 15

2.6. Nykyinen joukkoliikennetarjonta 2.6.1. Paikallisliikenne Porissa joukkoliikenne tuotetaan pääosin omana tuotantona Porin kaupungin omistaman Porin Linjat Oy:n toimesta ja tuotantoa täydennetään tarpeen mukaan yksityisiltä liikennöitsijöiltä kilpailuttamalla ostettavilla joukkoliikennepalveluilla. Kaupungin omana tuotantona hoidetaan pääasiallisesti keskustan, Meri-Porin ja Noormarkun/Ahlaisten suunnan liikenteet. Järjestely on asettanut Porin Linjat Oy:n uuteen asemaan. Yhtiö ei jatkossa osallistu julkisiin hankintoihin, vaan sen tulee pidättyä toimimaan laissa määritellyllä lupaviranomaisalueella. Porin kaupunki tekee yhteistyötä Ulvilan kaupungin ja Nakkilan kunnan kanssa kuntarajat ylittävän liikenteen osalta. Paikallisliikennettä ajetaan Porissa, tämän lisäksi Porin ja Ulvilan kaupungit ja Nakkilan kunta ostavat yhdessä ko. kaupunkien välistä liikennettä. Missään selvitykseen kuuluvista kunnista kysyntä ei mahdollista paikallisliikenteen hoitamista itsekannattavasti ja riittävän palvelutason varmistaminen edellyttää sekä liikenteen ostamista että lipputuen maksamista. Porissa kaikilla kaupunkialueilla on mahdollisuus käyttää paikallisliikennettä ns. tavanomaisiin (ark. klo 8-16) työ-, opiskelu- ja asiointimatkoihin. Iltaisin ja viikonloppuisin vuorotarjonta heikkenee selvästi. Keskeisillä kaupunkialueilla ja Meri-Porissa on hyvät joukkoliikenteen yhteydet, jotka tarjoavat potentiaalisen vaihtoehdon muiden kulkumuotojen käytölle. Porin paikallisliikenteen aikataulut ja reitit uudistettiin elokuussa 2010. Uudistusten myötä paikallisliikenteen matkustajamäärä kasvoi syys-joulukuussa keskimäärin 6 %. Vuoden 2011 alkupuoliskolla kasvu on ollut edelleen kuuden prosentin luokkaa. Kesäaikana kysyntä romahtaa etenkin keskustan heilurilinjoilla johtuen koulujen kesälomista ja Porin hyvistä pyöräilyolosuhteista. Vuonna 2011 kesäliikennettä supistettiin voimakkaasti ilta- ja viikonloppuliikenteestä, työmatkat klo 8-16 työssäkäyville kuitenkin säilytettiin. 16

Kuva 9. Porin Linjat Oy:n matkustajamäärät vuosina 2007-2010. 17

2.6.2. Palvelu- ja asiointiliikenne Suunnittelualueella vain Porissa ajetaan palveluliikennettä. Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä. Se on suunniteltu erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet huomioiden, helpoksi ja joustavaksi. Auto pysähtyy sopiviin kohtiin linjalla ja sillä ei ole omia varsinaisia pysäkkejä marketteja lukuun ottamatta. Palveluliikenne liikennöi ma-pe klo 08.20-16.35 välisenä aikana. Palvelulinjoja on viisi, uudet lisälinjat 2-5 otettiin käyttöön 11.8. 2010 ja ne kulkevat määrättyjen kaupunginosien alueella. Reitit kulkevat mm. markettien, terveysasemien, vanhustentalojen ja Kauppatorin kautta. Palveluliikenteessä käyvät kaikki kaupunki- ja seutuliikenteessä voimassa olevat liput. Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin oikeutetut asiakkaat voivat matkustaa palveluliikenteellä yhden (1) euron hinnalla/matka. Ahlaisten ja Anttooran asiointiliikenne hoidetaan kutsuohjattuna taksilla kolmella reitillä. Kutsut hoidetaan taksikeskuksen kautta ja taksi on tilattava viimeistään tunti ennen lähtöä. Noormarkku-Lassila asiointiliikennettä ajatetaan ainoastaan koululomien aikana. Ajopäivät ovat maanantai ja torstai. Kuva 10. Ahlaisten ja Anttooran asiointiliikenne 18

Asiointiliikenne koululomien aikana välillä Noormarkku Lassila - Noormarkku Ajopäivät: maanantai ja torstai Aikataulu: Noormarkku (Osteri) 8:05 12.25 Harjakangas 8:15 12:35 Rudanmaa 8:20 12:40 Lassila (kauppa) 8:28 12:50 Lassila (kauppa) 8:30 12:50 Rudanmaa 8:40 13:00 Harjakangas 8:45 13:05 Noormarkku(Osteri) 8:55 13:15 Matkustajamaksuna peritään matkan pituudesta riippumatta 3,10 euroa. Asiointiliikennettä hoitaa Top-Liikenne. Kuva11. Asiointiliikenne Noormarkku-Lassila-Noormarkku 19

Kuvat 12. Porin palveluliikenteen reitit ja aikataulut. 20

2.6.3. Seutuliikenne Porin seudun tämänhetkinen seutuliikenne hoidetaan PSA:n mukaisesti, liikenteenharjoittajien lipputuloilla (siirtymäajan liikennöintisopimukset). Liikenteenharjoittaja pyrkii saamillaan lipputuloilla pitämään liikenteen taloudellisesti kannattavana. Kunnat ja valtio tukevat osaa lipputuotteista (kaupunki-, kunta- ja seutuliput) ja kannustavat alhaisemmilla lipunhinnoilla seudun asukkaita joukkoliikenteen käyttöön. Pieni osa bussiliikenteestä on kuntien ja valtion ostoliikennettä. Selvitykseen kuuluvalla alueella linja-autoliikenteellä paras palvelutaso on Kokemäenjoen varrella välillä Pori-Ulvila- Nakkila - Harjavalta. Vakiovuorot palvelevat kuntakeskusten ja maankäytön tihentymien liikennetarpeita ja pikavuorot pidempiä yhteysvälejä. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti Kokemäenjoen vartta liikennetarjonnan painottuessa Porin ja Ulvilan sekä Harjavallan ja Kokemäen väleillä joen eteläpuolelle ja Ulvilan ja Harjavallan välillä joen pohjoispuolelle. Pikavuorot käyttävät valtatietä 2 reittinään ja ajavat Porin, Harjavallan ja Huittisten keskustojen kautta. Ulvilassa, Nakkilassa ja Kokemäellä pikavuoropysäkit sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella valtatien 2 varressa. Kokemäenjoen varrella on tyydyttävät työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan yhteydet Porin suuntaan arkisin klo 8-16. Tällä hetkellä puutteena on, että Kokemäeltä ei ole Poriin yhteyttä klo 7:ksi, vuoro on Porin kauppatorilla klo 7.15. Myös myöhäinen ilta- ja viikonlopputarjonta puuttuu. Myös Porista on melko hyvät mahdollisuudet tehdä vastaavia matkoja Ulvilaan ja Harjavaltaan sekä soveltuvin osin työ-, opiskelu- asiointi- ja vapaa-ajanmatkoja Nakkilaan. Kesällä alueen sisäinen vakiovuorotarjonta on huomattavasti vähäisempää kuin talvella, koska kysyntä heikkenee mm. koulujen ja työpaikkojen kesälomien sekä kevyelle liikenteelle suotuisimpien sääolojen takia. Tosin joukkoliikenteen runkoreiteillä (pikavuorot) vuorotarjonta on melko hyvä myös kesällä, mutta runkoreittien ulkopuolella liikennepalvelut ovat osin puutteellisia tai ne puuttuvat lähes kokonaan. 21

Kuva 13. Seutuliikenteen reitit (vakiovuorot, Satakunnan Liikenne Oy) Taulukko 8. Seutuliikenne välillä Pori-Kokemäki. 22

2.6.4. Kaukoliikenne Linja-autoliikenne Porin seudulta on soveltuvin osin mahdollista tehdä työ- ja opiskelumatkoja Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Asiointimatkat em. kohteisiin onnistuvat hyvin. Tampereelle ensimmäinen suora vuoro lähtee Porista m-p klo 05.50 ja on Tampereella klo 07.35. Tämä vuoro on myös Tampereelta Poriin samoin kellonajoin. Viimeinen suora vuoro Porista Tampereelle lähtee klo 17.30 ja on kohteessa klo 19.15. Helsinkiin lähtöjä on tasatunnein ja yön ensimmäinen lähtö on jo klo 01.00, joten vuorotarjonta on varsin kattava. Porista Turkuun liikennöidään suoraan 8-tietä sekä vaihtoehtoisesti Säkylän kautta. Ensimmäinen vuoro Porista Turkuun lähtee klo 05.15 ja on Turussa klo 07.20. Kyseinen vuoron päätepysäkki on Turun satama. Vaasaan ja Jyväskylään linja-autot tarjoavat mahdollisuudet asiointimatkoille. Raumalle on hyvät vakio- ja pikavuoroyhteydet. Säännöllinen työmatkaliikenne on suunniteltu mm. Olkiluotoon. (Aikataulut: www.matkahuolto.fi.) Kuva 14. Expressbussien reitit ja pikavuoroliikenteen reitit ja vuoromäärät. (Lähde: www.eb.fi, ELY-keskus) Junaliikenne Pori-Tampere rataosuudella liikennöivät henkilöjunat ovat pääosin taajamajunia. Taajamajunien lisäksi kulkee molemmissa suunnissa yksi Intercity-juna kerran päivässä. Porista lähtevät junat pysähtyvät Harjavallassa, Kokemäellä, Vammalassa, Karkussa ja Nokialla. Tampereelta on vaihtoyhteyksiä etelän ja pohjoisen suuntiin. Pori-radan henkilöliikenteen 2 IC vuoroa välillä Helsinki Pori ovat VR Groupin vastuulla ajattavaa liikennettä, kun taas 12 taajamavuoroa välillä Tampere Pori ovat LVM:n ostoliikennettä. Lisäksi junaliikennettä palvelevat linja-autoliikenteen ostovuorot perjantaina ja sunnuntaina Kokemäki- Rauma- ja osaksi Harjavalta-Rauma välillä. Myös Rauma-Turku välillä on junabussiyhteyksiä. 23

Junavuorot soveltuvat jossain laajuudessa Tampereelle suuntautuviin työ- ja asiointimatkoihin. VR on kuitenkin muuttanut junavuoroja Porin ja Tampereen välillä. VR:n muutoksen jälkeen Porista ei enää lähde arkisin Tampereelle työmatkalaisten suosimaa klo 07.15 lähtenyttä taajamajunaa, tämä on selvä heikennys palvelutasoon. Toinen muutos on, että VR:n suora Intercity-juna-yhteys Porista Helsinkiin siirtyy kahta tuntia myöhäisemmäksi. Junan uusi lähtöaika on 8.15. (Aikataulut liitteessä s. 80) Kuva 15. Junaliikenteen vuorotarjonta vuonna 2010 2011. (Lähde: VR) Lentoliikenne Porin lentoasema sijaitsee kahden kilometrin päässä keskustasta. Lentoaseman lentoliikenteen rooli on muita liikennemuotoja täydentävä, koska volyymit ovat huomattavasti pienemmät kuin linja-auto- ja junaliikenteessä. Porista on reittilentoja Helsinkiin ja liikenteestä vastaa Flybe ja Finnairin yhdessä omistama Flybe Nordic. Lentoliikenne on kohdistettu pääosin yritysten tarpeisiin ts. liikematkustajille. Lentoliikenteen aikataulut on sovitettu siten, että Flybe Nordicin kotimaanlennoilta on jatkoyhteydet Finnairin ulkomaankohteisiin. Reittilentojen lisäksi Porin lentoasemalta lähtee vuosittain suoria charter-lentoa eri puolilla maailmaa oleviin lomakohteisiin. Vuonna 2011 suoria lomalentoja on 19. Porista lähtevät lennot vähenevät marraskuussa 2011 viidestä päivittäisestä lennosta neljään. Porista Helsinkiin lähtee marraskuun alusta arkisin kolme vuoroa: klo 05.30, (ma-to 08.00), 14.40 ja 17.15. Arkipäivien Helsinki-Pori vuorot ovat (ma-to klo 06.05) 13.40, 16.15 ja 23.40. (Aikataulut liitteessä s. 81). Aikatauluissa ovat muutokset mahdollisia. 24

Kuva 16. Kotimaan lentoasemat ja lentomatkojen määrät vuonna 2010. (Lähde: Finavia Lentomatkustajatutkimus 2010) 3. Tarpeet ja odotukset 3.1. Työpaikkakeskittymät ja oppilaitokset Porin seudun tärkeimmät työpaikkakeskittymät on esitetty seuraavassa kunnittain: Pori Porin keskusta, Tiilimäessä Satakunnan keskussairaala, Meri-Porissa Technip Offshore Finland Oy ja Sachtleben, metallikylässä Luvata ja Cupori, Karjarannassa Metso, Vähäraumalla SAMK ja Pohjoisrannassa Yliopistokeskus. Ulvila 2-tien varrella Cimcorp, UTU Elec ja KWH Pipe Nakkila Nakkilan keskustassa Suomisen kuitukankaat ja Empower Harjavalta Lähellä keskustaa Boliden, Puustelligroup, Norilsk Nickel ja ABB Kokemäki Peipohjassa sijaitsevat Teljän Kuljetus Oy, Peiron Oy ja Lehtosen Konepaja Oy 25

26

Kuva 17 Työpaikat Porin seudulla 2010 27

Porin seudun tärkeimmät oppilaitoskeskittymät on esitetty seuraavassa kunnittain: Pori Porissa on peruskouluja kaikkiaan 28 ja erityiskouluja 4. Oppilaita peruskouluissa on yhteensä noin 7 300, joista 480 opiskelee erityiskouluissa. Lukioita Porissa on kaikkiaan 5, joista yksi toimii aikuislukiona. Lukio-opiskelijoita on 1 270 ja heidän lisäkseen aikuislukiossa opiskelee n. 300 tutkinto-opiskelijaa. Ammatillinen koulutus Porin ammattiopisto on 1.1.2010 alkaen osa WinNovaa. Palmgren-konservatorio tarjoaa musiikin perusopetusta kaikkiaan 14 kunnasta tuleville oppilaille. Noin 3 000 opiskelijallaan Porin kaupunki on maakunnan suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja. Satakunnan oppisopimuskeskus vastaa oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä Porin kaupunkiseudun lisäksi koko Kokemäenjokilaakson ja Pohjois-Satakunnan alueilla. Opiskelijoita on vuositasolla noin 1500. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Satakunnassa opiskelee yli 10 000 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Vuosittain aloittaa noin 1 500 uutta opiskelijaa. Satakunnan korkeakoululaitokseen kuuluvat seuraavat oppilaitokset ja niiden yksiköt: - Diakonia-ammattikorkeakoulu Länsi, Porin toimipaikka (Diak Pori) - Porin yliopistokeskus (UCPori) - Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu Porin taiteen ja median osasto - Tampereen teknillinen yliopisto, Porin yksikkö - Tampereen yliopisto, Porin yksikkö - Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma - Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö - Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö (OKL, Rauma) - Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) - Liiketoiminta ja kulttuuri, Huittinen, Kankaanpää, Rauma ja Pori - Sosiaali- ja terveysala, Pori ja Rauma - Tekniikka ja merenkulku, Pori ja Rauma Ammattioppilaitoksen, Yliopistokeskuksen ja Ammattikorkeakoulun yksiköihin tullaan yli kuntarajojen ja opiskeluyhteydet niihin ovat erityisen tärkeitä palvelutasomäärittelyssä. Joukkoliikenneyhteyksien kannalta tärkeimpiä kohteita ovat Vähäraumalla ja Ulasoorissa sijaitsevat Satakunnan ammattikorkeakoulun ja WinNovan yksiköt, jonne vuorotarjonta Porin Linja-autoasemalta ja Kauppatorilta on päivällä hyvä, mutta iltaliikenne ei palvele opiskelijoiden tarpeita. Ulvila Satakunnan ammattiopisto (SataEdu), Auroran, Friitalan, Harjunpään, Kaasmarkun, Koskin, Leineperin, Olavin, Suosmeren, Vanhakylän koulut, lukio ja yhteiskoulu. Nakkila Satakunnan ammattiopisto (SataEdu), Ruskilan, Tattaran ja Viikkalan ala-asteet, Kirkonseudun, Kukonharjan ja Matomäen ala-asteet; yhteiskoulu ja lukio. Harjavalta Satakunnan ammattiopisto (SataEdu), keskustan ala-aste, yläaste ja lukio, Hiirijärven ja Pirkkalan ala-asteet. 28

Kokemäki Kokemäen ammattiopisto (SataEdu), Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopisto.tulkkilan, Korkeaojan, Peipohjan, Risten ja Tuomalan ala-asteet, ylä-aste ja lukio. Porin seudun tärkeimmät työpaikka- ja oppilaitoskeskittymät on esitetty kartalla kuvassa 18. Kuva 18. Tärkeimmät työpaikka- ja opiskelukeskittymät Porin seudulla. 29

3.2. Asiointikohteet Porin seudulla Pori ja Huittinen ovat tärkeimmät asiointikohteet, joihin tullaan muista kunnista. Erityisesti Ulvila ja Luvia kuuluvat ns. Porin piiriin kun asiointiosuus Poriin on 40-50 %. Myös Nakkila, Pomarkku ja Merikarvia ovat kuntia, joista käydään asioilla Porissa 20-30 % osuudella. Nykyinen asiointikäyttäytyminen Porin seudulla on esitetty kuvassa 19. Kuva 19. Asiointikäyttäytyminen Porin seudulla. 30

3.3. Kuntakohtainen tarkastelu Pori Porin paikallisliikenteen suunnittelun pääperiaatteita ovat asiakaslähtöisyys, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä selkeys, säännöllisyys ja täsmällisyys. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisella tarkoitetaan sitä, että kohdistetaan joukkoliikennepalvelut niille alueille ja niihin ajankohtiin, joissa niillä on tarvetta. Työmatkaliikennettä palvelevat vuorot on järjestetty kaikilta alueilta klo 8-16 työskenteleville ympäri vuoden. Erityisesti Meri-Pori keskusta ja Noormarkku keskusta ovat yhteysvälejä, joilla työmatkaliikenteen järjestämistä pidetään tärkeänä. Tärkeimpiin työpaikkakeskittymiin (esim. Sachtleben, Luvata, Keskussairaala ja Kaupunginsairaala) joukkoliikennepalvelut pyritään järjestämään työvuorojen mukaisesti. Useilta alueilta pääsee töihin keskustaan klo 7:ksi. Koululaiskuljetukset ja muut lakisääteiset kuljetukset hoidetaan aina mahdollisuuksien mukaan avoimella joukkoliikenteellä. Koulujen alkamisaikoja ja koulupiirijakoa tarkistamalla sekä hyvällä yhteistyöllä on voitu tehostaa ja järkevöittää koululaiskuljetuksia. Opiskeluyhteydet keskittyvät Porissa Vähäraumalle ja Ulasooriin, joihin on järjestetty hyvät joukkoliikenneyhteydet. Iltaliikenteessä Ulasooriin on puutteita. Joukkoliikennetarjonnassa on huomioitu sekä keskustan että Meri-Porin lukioiden alkamisajat niin, että kaikilta alueilta on mahdollisuus kulkea niihin joukkoliikenteellä. Asiointiyhteydet on hoidettu erittäin hyvin kaupunginsairaalaan ja melko hyvin marketteihin. Keskussairaalaan vuorotarjonta on melko heikko sekä työmatka- että asiointiyhteyksien kannalta. Haja-asutusalueilla on käytössä asiointitakseja. Pääperiaate on, että joukkoliikennepalvelut ja niihin liittyvät toiminnot toteutetaan kaikki mahdollisimman esteettöminä. Uudet hankittavat linja-autot ovat aina matalalattiakalustoa ja uudet pysäkkikatokset toteutetaan esteettömän pysäkin suunnitteluohjeiden mukaisesti. Myös informaation tuottamisessa kiinnitetään huomiota erityisesti selkeyteen, kirjasintyyppiin ja infotaulujen sijoittelukorkeuteen. Seutuliikenteessä keskeisiä tavoitteita ovat työmatkayhteyksien turvaaminen Porin seudun työssäkäyntialueella sekä tärkeimpien kaukoliikenteen yhteysvälien junaliikenteen ja linjaautojen pikavuoroliikenteen houkuttelevuuden lisääminen. Yhtenä tavoitteena on työvuoroliikenteen lisääminen erityisesti pikavuoroina. Paikallisliikenteen aikataulut tulisi sovittaa mahdollisimman hyvin yhteen seutu- ja kaukoliikenteen lähtö- ja tuloaikojen kanssa niin, että muodostuu sujuvat matkaketjut. Yhteydet kauko- ja seutuliikenteeseen ovat olleet vähällä huomiolla. Paikallisliikenteen reitistö ja koulupiirijako on esitetty kuvissa 20, 21 ja 22. Reittikartoilla on esitetty tärkeimmät työpaikka- ja asiointikeskittymät sekä kaikki koulut ja oppilaitokset. 31

Kuva 20. Porin paikallisliikenteen ympäristölinjat. Lähde: Porin joukkoliikennesuunnitelma 2010. Kuva 21. Porin paikallisliikenteen keskustan reitit ja pysäkit. Lähde: Porin joukkoliikennesuunnitelma 2010. 32

Kuva 22. Porin koulupiirit 2011 Ulvila Ulvilan joukkoliikenne, jonka Porin linjat Oy hoitaa, on osa Porin paikallisliikennettä. Tämän lisäksi Ulvilan kaupunki ostaa linja-autovuoroja Porin linjat Oy:ltä sekä koulukuljetuksia Keskimatkat Oy:ltä riittävän palvelutason ylläpitämiseksi. Ulvilassa kysyntä ei täysin mahdollista paikallisliikenteen hoitamista itsekannattavasti. Ulvilan kaupungin joukkoliikenteen pääperiaate on, että pääasuinalueilta pyritään turvaamaan kulkeminen ydinalueen kautta Poriin niin työmatka-, opiskelu- kuin asiointitarkoituksessakin. Ydinalueeksi luetaan Friitalan ja Vanhakylän keskusta-alueet. Ydinalueella sijaitsee valtaosa kaupungin peruspalveluista sekä suurimmat työpaikka-alueet. Lisäksi Ulvilan ydinalueiden läpi kulkee Harjavallasta Poriin kulkeva seutuliikenteen vuoro, jota liikennöi Satakunnan Liikenne Oy. Tätäkin liikennettä Ulvilan kaupunki tukee lipputukien muodossa. Edellä esitetyillä vuoroilla Ulvilan kaupunki täyttää niin kaupunki- kuin seutuliikenteen osaltakin peruspalvelutason. Koulukuljetuksia hoidetaan Keskimatkat Oy:n yhden vuoron ja Porin linjat Oy:n kahden vuoron turvin sekä joiltakin osin taksikuljetuksin. Keskimatkat Oy:n ja Porin linjat Oy:n koulukuljetusvuorot ovat avoimet myös muille käyttäjäryhmille. Joukkoliikenteen osalta Ulvilan kaupungin tavoitteena on ylläpitää olemassa oleva taso. Alla esitetyissä kuvissa on esitetty Ulvilan kaupungin koulupiirijako vuodelta 2011 sekä oleellisia maankäytön muutoksia vuosina 2011-2020. 33

34 Kuva 23. Ulvilan kaupungin koulupiirijako vuonna 2011

Kuva 24. Oleellisia maankäytön muutoksia Ulvilassa vuosina 2011-2020 35

Harjavalta Kuvat 25. Kaupalliset palvelut, maankäytön muutokset ja uudisrakentamisen keskittyminen, koulukuljetukset ja oppilaiksiottoalueet. 36

Nakkila Kuva 26. Tilanne v. 2011 37

Kokemäki Koulutoimi Lukio, yhteiskoulu, 6 ala-astetta, kansalaisopisto, musiikkiopiston sivupiste, kesäyliopiston sivupiste, Satakunnan koulutuskuntayhtymän Sataedun keskus, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto. Kokemäellä ei ole koulupiirijakoa, vaan oppilaan koulu määritetään lähikouluperiaatteella. Kuva 27. Kokemäki maankäyttökartta 38

3.4. Seutulippukyselyn tuloksia Satakunnan seutulippukysely tehtiin vuonna 2011. Maaliskuussa valmistuneen opinnäytetyön teki SAMK tekniikan ja merenkulun logistiikan opiskelija Niko Kortelainen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kokonaiskuva Satakunnan seutulipun tilanteesta vuonna 2011. Tutkimus oli kaksiosainen, ja se jakautui lipun käyttäjille ja liikennöitsijöille suunnattuihin osioihin. Tutkimuksen avulla kerättiin tietoa lipputuotteen ja palvelun kehittämistä varten. Tietoa tarvittiin myös joukkoliikennelain mukaista palvelutasomäärittelyä varten. Käyttäjäkysely suoritettiin Internet-lomakkeella, jonka lisäksi paperilomakkeita oli saatavilla alueen Matkahuollon toimipisteistä ja linja-autoista. Kyselyssä kysyttiin taustatietojen ja seutulipun käyttöön liittyvien asioiden lisäksi mielipiteitä liikennöintiin, palveluun, infrastruktuuriin ja lipputuotteeseen liittyen. Liikennöitsijäkysely suoritettiin vapaamuotoisesti sähköpostitse. Siinä tiedusteltiin liikenteenharjoittajien mielipidettä lipun ja liikennöinnin tilanteesta sekä kehitysajatuksia tulevaisuutta silmällä pitäen. Käyttäjäkyselyyn tuli kaikkiaan 303 vastausta ja liikennöitsijäkyselyyn vastasi neljä liikenneyhtiötä. Tutkimustulokset osoittavat, että Satakunnan seutulippuun ja tutkittuihin asioihin ollaan melko tyytyväisiä. Liikennöintiin ollaan vuorotiheyttä ja linjojen kattavuutta lukuun ottamatta tyytyväisiä. Palvelu koetaan myös hyväksi, tosin linja-autokaluston laatuun toivotaan parannusta. Infrastruktuurin osalta pysäkit saavat eniten kritiikkiä. Kyselyssä oli mukana ns. vapaa sana, jossa seutulipun käyttäjiltä pyydettiin kehittämisehdotuksia seutulipun ja joukkoliikenteen käytön edistämiseksi. Alla poimintoja kyselystä: Pori Lisää iltavuoroja SAMKiin ja SAMKista torille, tunnit alkavat arkisin klo 18.30 tai 19.30 ja päättyvät n. 20.00-20.30. Lisää vuoroja kesällä Porin ja Vanha-Ulvilan välille Suoria vuoroja enemmän Porin ja Rauman välille Porin Linjojen autoista ei ole toimivaa vaihtomahdollisuutta Satakunnan Liikenteen vuoroihin Ulvila Ulvilan ja Porin välille sunnuntaivuoroja Lisää aamu- ja iltavuoroja Nakkila Matka-ajat lyhyemmiksi Aikataulut sellaiseksi, että ne pystytään pitämään Poriin vuoro 7:ksi Harjavalta Seutulipun latausmahdollisuus Harjavallan Matkahuoltoon Vaihtoehtoisia lipputuotteita Kokemäki Markkinointia bussiliikenteestä 39

4. Palvelutasotavoitteet 4.1. Palvelutasoluokat Palvelutasotavoitteet on laadittu Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Taulukossa 9 on esitetty ohjeen (22.6.2011) mukaiset valtakunnalliset palvelutasotekijät ja -kriteerit talviajan liikenteelle. Taulukko 9. Joukkoliikenteen valtakunnalliset palvelutasotekijät ja -kriteerit. (Lähde: Joukkoliikenteen palvelutasokriteerien määrittelytyöryhmä, Liikennevirasto, LVM, ELY, toimivaltaisten kaupunkien edustajat) Palvelutasoluokka Kilpailutaso Houkutteleva taso Keskitaso Peruspalvelutaso Minimitaso Lakisääteinen taso Esimerkkejä Pienet kaupungit, Yhteydet kylistä Haja-asutusalue käyttöympäristöstä keskusten väliset yhteydet kuntakeskukseen Määritelmä Tavoite Liikkumisen vapausaste Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut ja yhteydet niiden lähikeskuksiin Todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta Voi kulkea vapaasti kiinnittämättä erityisesti huomiota aikatauluihin Keskisuuret kaupunkiseudut, keskusten väliset yhteydet Käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle Saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen Voi kulkea melko vapaasti aikataulut tuntien Pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut, keskusten väliset yhteydet Liikkumisvaihtoehto autottomille kansalaisille päivittäisiin kohteisiin Tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia Voi kulkea aikataulun asettamissa rajoissa Kaupunkiseudun pakkokäyttäjän vähimmäismatkustustarpeiden tyydyttäminen Turvata erityisesti arjen liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo Voi kulkea, jos aikataulu mahdollistaa Perusyhteydet: aamulla töihin/kouluun, iltapäivällä takaisin, asiointi kahdesti viikossa Turvata asiointimahdollisuudet Voi kulkea rajattuihin kohteisiin jos aikataulu mahdollistaa Määrälliset tekijät Liikennöintiaika Aika: arki 06.00-00.00 07.00-21.00 07.00-20.00 07.00/08.00-17.00 08.00-16.00 Aika: lauantai 07.00-00.00 09.00-21.00 09.00-17.00 asiointiyhteys Aika: sunnuntai 09.00-23.00 10.00-21.00 12.00-17.00 liityntä kaukoliikenteeseen liityntä kaukoliikenteeseen Vuoroväli/-määrä Vuorot : ruuhka 10-20 min 15-30 min 30 min Vuorot: arkipäivä 30 min 30-60 min 60-120 min 3-5 vuoroa / suunta koulu-ja - 2 vuoroa / suunta asiointitarpeiden mukaisesti kylien ja kuntakeskuksen välillä Vuorot: arki-ilta (klo 18-) 30 min 30-60 min 60-120 min tarpeen mukaan Vuorot: lauantai 30 min 30-60 min 60-120 min tarpeen mukaan Vuorot: sunnuntai 30 min 60 min 120 min tarpeen mukaan Etäisyys pysäkille 300-500 m kävelyetäisyys 500-800 m kävelyetäisyys Ainoastaan lakisääteiset kuljetukset Hoitaa lakisääteiset kuljetukset Ei avoimia joukkoliikennepalveluita Kokonaismatka-aika Korkeintaan 1,3 kertaa henkilöauton matka-aika (tai pp kaupunkioloissa) Vaihtojen määrä Enintään yhden vaihdon yhteydet, poikkeuksena liityntävaihdot tiheään säännölliseen liikenteeseen Enintään yhden vaihdon yhteydet, poikkeuksena liityntävaihdot tiheään säännölliseen liikenteeseen Vaihto sallittu Vaihto sallittu Laadulliset tekijät Täsmällisyys/ Luotettavuus Informaatio Sitovia aikataulupisteitä, häiriötiedotus Sitovia aikataulupisteitä, häiriötiedotus Keskitetty aikataulu- ja Keskitetty aikataulu- ja reitti-info netissä, reitti-info netissä, (ajantasaiset) (ajantasaiset) aikataulumonitorit aikataulumonitorit terminaaleissa ja terminaaleissa, jaettavat tärkeimmillä pysäkeillä, aikataulut, aikataulut jaettavat aikataulut, tärkeimmillä pysäkillä paperiaikataulut pysäkeillä Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä Sitovia aikataulupisteitä Keskitetty aikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut, aikataulut tärkeimmillä pysäkillä Keskitetty aikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut Keskitetty aikataulu- ja reitti-info netissä, jaettavat aikataulut Lippujärjestelmä Kalusto Monipuolinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Monipuolinen yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla Kaupunkimainen paikallisliikenne esteetön, selkeä valaistu linjakilpi Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla selkeä valaistu linjakilpi Yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä koko matkaketjulla selkeä valaistu linjakilpi Linjaston selkeys Infrastruktuuri Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, runkolinjasto, vakiominuuttiaikataulut Ruuhkautumisen mukaan kaista- ja valoetuisuuksia, korkeatasoiset terminaalit, keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), opastettu liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut Ruuhkautumisen mukaan kaista- ja valoetuisuuksia, korkeatasoiset terminaalit, Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivät linjatunnukset, vakiominuuttiaikataulut Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitus (runkolukitus), keskeisillä pysäkeillä katos liityntäpysäköinti tarpeen ja pyöräpaikoitus mukaan (runkolukitus), opastettu liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Helposti hahmotettavat reitit, yksilöivä linjatunnus tekstinä Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitustilaa (runkolukitus), liityntäpysäköinti tarpeen mukaan Keskeisillä pysäkeillä katos ja pyöräpaikoitustilaa (runkolukitus), liityntäpysäköinti tarpeen mukaan 40

Koska Porin kaupunkiseudulla kausivaihtelut ovat suuret, sisällytettiin palvelutasotavoitteisiin myös kesäliikenteen kriteerit. Joukkoliikenteen käyttö on vilkkainta koulupäivinä, joten luonnollista on että silloin vuorotarjonta tulee olla kattavaa. Kesäaikana on mahdollista esimerkiksi korvata osa linja-autovuoroista asiointiyhteyksillä. Taulukossa 9 esitettyjä palvelutasoluokkia tulee käyttää lähtökohtina, mutta koska Porin seudulla on järkevää jakaa alueen sisäinen liikenne erikseen kaupunki- ja seutuliikenteeseen, jaettiin myös palvelutasoluokat näille liikenteille erikseen. Alla olevissa taulukoissa 10 ja 11 on esitetty Porin seudulla käytettävät palvelutasoluokat erikseen seutu- ja kaupunkiliikenteelle. Taulukko 10. Seutuliikenteen palvelutasot (talviliikenne /kesäliikenne) Taulukko 11. Kaupunkiliikenteen palvelutasot 41

Kilpailutaso Todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tavoitteena lisätä merkittävästi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Liikkumisen vapausaste, voi kulkea vapaasti kiinnittämättä erityisesti huomiota aikatauluihin. Houkutteleva taso Käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tavoitteena saada uusia matkustajia joukkoliikenteeseen. Voit kulkea melko vapaasti aikataulut tuntien. Keskitaso Liikkumisvaihtoehto autottomille kansalaisille päivittäisiin kohteisiin. Tavoitteena tarjota jokapäiväisiä säännöllisiä liikkumismahdollisuuksia. Voi kulkea aikataulun asettamissa rajoissa. Peruspalvelutaso Kaupunkiseudun pakkokäyttäjän vähimmäismatkustustarpeiden tyydyttäminen. Tavoitteena turvata erityisesti arjen liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Voi kulkea, jos aikataulu mahdollistaa. Minimitaso Perusyhteydet: aamulla töihin/kouluun, iltapäivällä takaisin, asiointi kahdesti viikossa. Tavoitteena turvata asiointimahdollisuudet. Voi kulkea rajattuihin kohteisiin, jos aikataulu mahdollistaa. Lakisääteinen taso Ainoastaan lakisääteiset kuljetukset. Ei avoimia joukkoliikennepalveluita. Yllä olevassa määrityksessä on huomioitava, että myös kuntien on huolehdittava lakisääteisten kuljetusten järjestämisestä. Lakisääteiset kuljetukset tulee järjestää siten, että ne palvelevat kaikkia kuntalaisia. Huomioitavana kohderyhmänä tulee olla 2. asteen opiskelijoiden sujuva liikkuminen joukkoliikennettä käyttämällä. Tämän lisäksi tulee viikonloppujen osalta tarkastella täsmäyhteyksiä juna- ja kaukoliikennevuoroille. Seutuliikenteen alueella ei tässä luonnoksessa ole määritelty etäisyyksiä pysäkeille. Seutuliikenteessä alueelliset erot ovat suuria ja tämän vuoksi on tarkasteltava pysäkkien saavutettavuutta tapauskohtaisesti. Muita joukkoliikenteen palvelutasotekijöitä ovat muun muassa matka-aika, vaihtojen sujuvuus, pysäkkien informaatio ja varustus, yhteydet muihin liikennemuotoihin, maksutapahtuman helppous ja nopeus sekä informaation saatavuus. Laadullisia palvelutasotekijöitä ovat asiakaspalvelu, liikennöinnin täsmällisyys, kuljettajien ajokäyttäytyminen, kaluston kunto ja siisteys sekä pysäkkien siisteys. Nämä tekijät yhdessä muodostavat asiakkaalle kokemuksen joukkoliikennematkasta. 42

Tavoitteena on, että kokemus olisi pääsääntöisesti positiivinen ja että asiakas olisi tyytyväinen ostamaansa palveluun. Täsmällisten tavoitteiden asettaminen kaikille palvelutaso- ja laatutekijöille ei kuitenkaan ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista. Tärkeintä on, että suunnittelussa, liikenteen hankinnassa ja joukkoliikennepalvelujen kehittämisessä näihin asioihin kiinnitetään jatkossakin huomiota. Tässä työssä asetetaan laadulliset tavoitteet seuraaville laadullisille tekijöille: Täsmällisyys/luotettavuus Informaatio Lippujärjestelmä Kalusto Linjaston selkeys Infrastruktuuri Kuvassa 28. on esitetty erityyppiset alueet, mikä osaltaan ohjaa joukkoliikenteen palvelutason määrittelyä. 43

44 Kuva 28. Erityyppisten alueiden määrittely.

4.2. Palvelutasotavoitteet 4.2.1. Vaihtoehto 1, nykytaso pienin parannuksin Vaihtoehdossa 1 tavoitteena on säilyttää liikennöintiajan ja vuorovälin nykyinen taso. Seutuliikenne: Seutuliikenteessä tavoitteena on peruspalvelutason turvaaminen. Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta vakiovuoroliikenne vastaa peruspalvelutasoa, jolloin tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelut tarjotaan kuntakeskusten ja taajamien välillä sekä kuntakeskusten ja keskuskaupungin eli Porin välillä siten, että työ-, opiskelu- ja asiointimatkoilla sekä liityntämatkoilla valtakunnalliseen julkiseen liikenteen verkkoon on mahdollista käyttää joukkoliikennettä Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki vastaa minimitasoa ja lähes peruspalvelutasoa. Tavoitteena on saavuttaa peruspalvelutaso vakiovuoroliikenteessä. Peruspalvelutason saavuttamiseksi tulisi lisätä vuoro Kokemäeltä Poriin klo 7:ksi ja ainakin yksi asiointivuoro lauantaina välille Kokemäki - Pori Kokemäki. Haja-asutusalueilla tavoitteena on saavuttaa joukkoliikenteen tarjonnassa minimitaso. Kaupunkiliikenne: Pori-Ulvila välisessä kaupunkiliikenteessä tavoitteena on säilyttää peruspalvelutaso. Porin sisäinen kaupunkiliikenne vastaa kerrostaloalueella houkuttelevaa tasoa, pientaloja työpaikka-alueella keskitasoa. Tavoitteena on säilyttää nykytaso. Porin sisäisen kaupunkiliikenteen palvelutasotavoitteet ovat Porin joukkoliikennestrategian 2010-2030 mukaiset (taulukko 11). Muilla kaupunkiliikenteen alueilla tavoitteena on peruspalvelutaso. Vaihtoehdon 1 laadulliset tavoitteet on esitetty kappaleessa 4.2.3. 4.2.2. Vaihtoehto 2, nykyisen palvelutason kehittäminen Seutuliikenne: Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki tavoitteena on, että vakiovuoroliikenteen palvelutasoa nostetaan asteittain ja käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa vuoteen 2016 mennessä keskitasoksi. Tämä edellyttää taulukossa 10 olevien kriteerien täyttymistä. Palvelutason nostamiseksi on esitetty vaihtoehtoja ja kustannusarvioita, joissa on uusia työ-, asiointi- ja iltayhteyksiä sekä viikonlopun vuorotarjonnan lisäämistä. Seudullinen toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen (joukkoliikennelautakunta) päättää joukkoliikennetarjonnan määrän. Haja-asutusalueilla tavoitteena on saavuttaa joukkoliikenteen tarjonnassa minimitaso. 45

Kaupunkiliikenne: Kaupunkiliikenteessä tavoitteet ovat samat kuin vaihtoehdossa 1. Pori-Ulvila välisessä kaupunkiliikenteessä tavoitteena on säilyttää peruspalvelutaso. Porin sisäinen kaupunkiliikenne vastaa kerrostaloalueella houkuttelevaa tasoa, pientaloja työpaikka-alueella keskitasoa. Tavoitteena on säilyttää nykytaso. Porin sisäisen kaupunkiliikenteen palvelutasotavoitteet ovat Porin joukkoliikennestrategian 2010-2030 mukaiset (taulukko 11). Muilla kaupunkiliikenteen alueilla tavoitteena on peruspalvelutaso. Vaihtoehdon 2 laadulliset tavoitteet on esitetty kappaleessa 4.2.3. 46

Kuva 29. Palvelutasotavoitteet seutuliikenteessä. (Tarkempi kuvaus taulukossa 10 s. 43) 47

48 Kuva 30. Palvelutasotavoitteet kaupunkiliikenteessä. (Tarkempi kuvaus taulukossa 11. s. 43)

4.2.3. Laadulliset tavoitteet Laadulliset tavoitteet ovat yhteneväiset palvelutasovaihtoehdoissa 1 ja 2. Tavoitteissa on huomioitu sekä valtakunnalliset suositukset että Porin joukkoliikennestrategiassa esitetyt linjaukset. Yksityiskohtaisemmat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään myöhemmin tehtävässä seudullisessa joukkoliikennesuunnitelmassa. Täsmällisyys ja luotettavuus Täsmällisyydellä tarkoitetaan sitä, että linja-auto lähtee asemalta ja tulee pysäkille niin kuin aikataulukirjassa on ilmoitettu ja että asiakas voi luottaa siihen. Jos linja-autot eivät pysy aikataulussaan, joukkoliikenteen luotettavuus kärsii ja vaihto-yhteydet eivät toimi. Samoin joukkoliikenteen imago turvallisena liikennemuotona kärsii jos kuljettaja joutuu kaahailemaan pysyäkseen aikataulussa. Myöhästynyt, liian aikainen tai puuttuva lähtö merkitsee sitä, ettei matkustaja saa luvattua palvelua. Matkustajalle täsmällisyys merkitsee varmuutta perilläoloajasta ja varmuutta aikataulun pitävyydestä. Kun linja-auto noudattaa täsmällistä aikataulua, matkustajan ei tarvitse tulla pysäkille varmuuden vuoksi liian aikaisin. Epätietoisuus bussin tuloajasta ja tulevasta odotusajasta aiheuttavat epämukavuutta. Tavoitteena on, että auto ei ohita sitovia aikataulupisteitä ennen merkittyä aikaa. Tiedossa olevat liikennehäiriöt tiedotetaan matkustajille ennalta ilmoitetussa paikassa. Tiedotusta voi koordinoida liikenteenharjoittaja tai toimivaltainen viranomainen Informaatio Matkustajille jaetaan tietoa aikatauluista, reiteistä, lipputuotteista ja niiden hinnoista. Tietoa saa pysäkeillä, terminaaleissa, lipunmyyntipisteissä, kuljettajilta, Internetistä, puhelimitse ja jokaiseen talouteen jaettavasta aikataulukirjasta. Porin Kauppatorilla ja Linja-autoasemalla on nähtävissä reittikartat pysäkkeineen, aikataulut paperitulosteina sekä sähköiset näyttötaulut, joissa näkyvät seuraavat lähtevät vuorot. Linja-autoasemalla on näiden lisäksi kuulutukset. Porissa lähes kaikilla pysäkeillä on tulostettu aikataulu. Porin joukkoliikennesuunnitelmassa 2010 selkiytettiin reittejä ja aikatauluja ja samalla niiden esitysmuotoa. Tämän suuntaista kehitystyötä on tarve tehdä jatkossakin asiakaspalautteiden pohjalta. Lehti-ilmoitukset ovat myös osa tiedotuskulttuuria. Reaaliaikaista informaatiota ei ole vielä nähty tarpeellisena, mutta tekniikan ja sen kustannustason kehittymistä seurataan tiiviisti. Porissa lähiajan kehittämishaasteet ovat pysäkkikohtaisissa aikatauluissa. Aikataulutietoa tulee jatkossa jalostaa niin, että matkustajille voidaan antaa kunkin pysäkin arvioitu ohitusaika. Pysäkkikohtainen tieto tulee olla käytettävissä tärkeimmillä pysäkeillä, Internetin kautta ja mobiililaitteella. Pysäkkien digitalisointi saatetaan loppuun ja järjestelmän paikkatietoa hyödynnetään jatkossa joukkoliikenneinformaation tuottamisessa. Jo nyt käyttökelpoista Internetissä olevaa reittiopasta ylläpidetään, kehitetään ja markkinoidaan edelleen. Kotiin jaettavilla aikataulukirjoilla on jatkossakin tärkeä rooli, koska suuri osa käyttäjistä ei vielä käytä Internetiä. Sosiaalisten medioiden kehittymistä ja roolia varteenotettavana markkinointi- ja tietokanavana seurataan ja hyödynnetään. Joukkoliikenneinformaation saatavuus koko kaupunkiseudulla kartoitetaan tarkemmin seudullisessa joukkoliikennesuunnitelmassa. Tavoitteena on, että tieto aikatauluista, reiteistä ja lipputuotteista löytyy asemilta, tärkeimmiltä pysäkeiltä sekä kuntien omilta nettisivuilta. Koko Porin kaupunkiseudulla tavoitteena on, että yksikään joukkoliikennematka ei jää tekemättä siksi, että tietoa ei ole saatavissa tai se on epäselvää tai puutteellista. Järjestelmien kehittämisessä hyödynnetään valtakunnallisesti kehitettyjä järjestelmiä. Joukkoliikenneinformaation tuottamisesta ja ajantasaisuudesta vastaa toimivaltaisen viranomaisen määrittelemä taho. Siitä sovitaan liikenteen järjestämisen yhteydessä. 49

Lippujärjestelmä Pori Porissa lippuvalikoima on laaja ja valtakunnallisesti kilpailukykyinen. Käytössä ovat seuraavat lipputuotteet: kertalippu aikuinen/lapsi (vyöhykepohjainen, taksakatto 20 km) 30 päivän kortti (aikuisten 50, nuorison/opiskelijoiden 36 ) 40 matkan sarjalippu /90 pv (aikuiset 64 ja nuoret/opiskelijat 47 ) 22 ja 44 matkan sarjaliput aikuisille ja lapsille (hinta määräytyy matkan pituuden mukaan) 10 matkan sarjalippu (25 ) Satakunnan seutulippu 55 / 80 (Porin seutu/satakunta) turistilippu ydincitylippu Lisäksi matkustamista tuetaan seuraavasti: kaupunki ostaa taksa-kattoalueen ylimeneviä matkoja (12 km sarjaliput ja 20 km kertaliput). Vapaa vaihto-oikeus 90 minuutin sisällä porilaisille veteraaneilla on ilmaiset matkat koko seutulippualueella. lastenvaunut kuljetetaan ilmaiseksi, saattajasta peritään normaali maksu. Maksavan aikuisen mukana pääsee maksutta kaksi alle kuusivuotiasta lasta. näkövammaisilla on ilmaiset matkat sosiaaliperustein myönnettävä alennuskortti kesällä 30 päivän kausilipulla on joinakin vuosina saanut matkustaa tupla-ajan Osa lipputuotteista ja hinnanalennuksista on kaupungin tukemia ja osa liikennöitsijän. Lipputuotteet ovat voimassa Porin kaupungin alueella kaikkien liikennöitsijöiden autoissa. Pikavuoroissa peritään pikavuorolisä (ei kuitenkaan Pori-Kokemäki välillä seutulipulla). Porin kaupunki tekee yhteistyötä Ulvilan kaupungin ja Nakkilan kunnan kanssa kuntarajat ylittävän liikenteen osalta. Lippujen clearingin hoitaa Porin Linjat Oy erikseen sovitulla hinnalla. Vaikka kertalippu on kallein lipputuote, noin joka kolmas matka Porissa maksetaan kertalipulla. Paikallisliikenteessä tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa lippujärjestelmää nykyisestään. Lippujärjestelmää tulee kehittää tulevaisuudessa esimerkiksi seuraavasti: SHL- ja VPL- matkoihin oikeutettujen asiakkaiden entistä selvempi ohjaaminen avoimeen joukkoliikenteeseen tarjoamalle heille paikallisliikennematkat hintaan 1 euro/ matka, saattaja matkustaa veloituksetta kertalipun hinnan selkeä alentaminen keskustan heilurilinjoilla (jatkossa tarkasteltava olisiko se aina, keskipäivällä tai kesällä) lastenvaunujen kanssa kulkevat pääsevät matkustamaan veloituksetta työsuhdelipun käyttöönotto kaupungin työntekijöille ja sen edistäminen laajemminkin (työnantaja maksaa osan lipun hinnasta) vyöhykejaon tarkistaminen uusien lippujen helpompi saatavuus esim. lataus netissä lipputietoisuuden lisääminen Lippujärjestelmää kehitetään niin, että joukkoliikenne olisi houkutteleva vaihtoehto myös satunnaismatkustajalle. Erityisesti lyhyillä matkoilla kertalipun hinta on nyt liian korkea. Lippujen hinnoittelua tulee tarkastella erityisesti 4-5 km:n säteellä keskustasta. Lippujärjestelmän kehittämisessä on huomioitava, että uusien tuotteiden käyttöönotto edellyttää vastaavasti kaupungin rahoitusta. 50

Muu kaupunkiseutu Porin kaupunkiseudulla on käytössä kertalippu, seutulippu, opiskelijaseutulippu ja Matkahuollon sarjalipputuotteet (22 ja 44 matkan sarjaliput aikuisille ja lapsille). Seutulippu käy maksuvälineenä myös Porin paikallisliikenteessä sekä pikavuoroliikenteessä. Kokemäki Pori välillä ei peritä pikavuorolisää. Siirtymäkauden jälkeen kunnat eivät maksa erillistä lipputukea seutu- ja kaupunkilippuihin vaan maksettava tuki sisältyy liikennöintisopimuksiin. Kunta voi kuitenkin jatkossakin itsenäisesti päättää seutulipun asiakashinnan. Seutulipun suosio on kasvanut jatkuvasti vuodesta 1997 lähtien, jolloin se otettiin käyttöön. Tavoitteena on saada aikaan koko matkaketjulle yhteiskäyttöinen lippujärjestelmä, jossa lipulla on vaihto-oikeus eri liikennemuotojen välillä. Monipuolinen ja selkeä lippujärjestelmä tuo kilpailuetua henkilöautoliikenteeseen nähden. Järjestelmien kehittämisessä hyödynnetään valtakunnallisesti kehitettäviä järjestelmiä ja viimeisintä tekniikkaa. Tavoitteena on joka tapauksessa säilyttää nykyinen maksamisen selkeys, nopeus ja helppous järjestelmiä kehitettäessä. Matkakorttien lataaminen tulee olla mahdollista myös internetin kautta. Kalusto Joukkoliikenteessä käytettävä kalusto vaikuttaa matkustajan kokemaan matkustusmukavuuteen mm. seuraavilta osin: linja-autoon nousemisen ja poistumisen helppous, istumapaikkatarjonta, matkustusväljyys, ilmastointi, lämmitys, valaistus, siisteys, matkan tasaisuus, moottorin melutaso sekä tavarankuljetusmahdollisuus. Tavoitteena on että joukkoliikennematka on pääsääntöisesti miellyttävä kokemus ja että matkustusmukavuus on mahdollisimman kilpailukykyinen henkilöautolla tehtyyn matkaan nähden. Tavoitteena on, että kalusto on laadukasta (vähäpäästöistä ja vähämeluista). Kaupunkimaisessa paikallisliikenteessä käytetään matalalattiaista kalustoa ja seutuliikenteessä siirrytään ajan myötä matalalattiakalustoon niiltä osin kuin se on mahdollista. Linjaston selkeys Linjakilpien käyttö on matkustajan kannalta tärkeä laatutekijä. Matkustajan on tiedettävä, mihin auto on menossa ja mitä reittiä. Linjatunnuksen tulee olla riittävän suuri ja selkeä. Varsinkin paikallisliikenteessä on tärkeää, että linjatunnus näkyy myös bussin takana ja sivussa. Huonollakin säällä kuljettajan on huolehdittava, että linjatunnus on näkyvissä. Linjakilpien perusteella pitää voida ymmärtää vuoron reitti yksiselitteisesti. Tavoitteena on, että reitit ovat selkeät ja ne on esitetty karttamuodossa. Joukkoliikenteen selkeyttä tavoitellaan seuraavin periaattein: Linjat pyritään ajamaan aina samaa reittiä, poikkeamia ja erilaisia reitin variaatioita vältetään. Suuria kiertolenkkejä pyritään välttämään ja ajamaan lenkit aina samaan suuntaan. Alueilla, joilla kulkee useita linjoja, tarjonta keskitetään samoille reiteille. Vakiominuuttiaikataululla eli lähtöajat aina samaan aikaan esim. klo 7.15, 8.15, 9.15 jne. sekä pitämällä säännöllinen vuoroväli koko päivän (helposti muistettava) Joukkoliikennematka on osa matkaketjua ja siihen liittyy aina kävellen, pyörällä tai toisella joukkoliikennematkalla tehty matkan osa. Tavoitteena on, että matkaketjut toimivat ja koko matkaketju on hinnaltaan ja rasittavuudeltaan kilpailukykyinen. Paikallis-, seutu- ja kaukoliikenteen aikataulut sovitetaan yhteen tärkeimpien työ- ja opiskelu- ja vapaa-ajan matkojen osalta. Porissa kantakaupungin alueelle on tavoitteena toteuttaa toimiva cityliikenne, joka hoitaa kuljetuspalvelut eri liikenneterminaalien välillä tiheällä vuorovälillä. 51

Infrastruktuuri Tavoitteena on, että joukkoliikenteen infrastruktuuri on korkeatasoista; pysäkit ja terminaalit ovat viihtyisiä, turvallisia ja esteettömiä. Tärkeimmille pysäkeille ja terminaaleihin järjestetään polkupyörien säilytysmahdollisuudet (mieluiten runkolukituspaikat). Pysäkeille ja terminaaleihin järjestetään hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Keskeiset pysäkit määritellään aluekohtaisesti seudullisessa joukkoliikennesuunnitelmassa. 5. Palvelutasotavoitteiden toteuttaminen 5.1. Kehittämistarpeet yhteysväleittäin Pori Ulvila - Nakkila Harjavalta Kokemäki Nykytarjonnassa on seuraavia puutteita; työmatkayhteyttä M-P ei ole Kokemäeltä Poriin klo 07.00:ksi, eikä Porista Kokemäelle. Tällä yhteysvälillä ajettavat bussivuorot soveltuvat osin työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tekemiseen. Työmatkaliikenteen osalta ensimmäinen vuoro lähtee Porista klo 06.15 ja on Kokemäellä klo 07.45. Kokemäeltä lähtee Poriin ensimmäinen vuoro klo 06.00 ja on Porin kauppatorilla klo 07.15. Nykyisten vuorojen lähtöaikoja tulee tarkastella tarpeiden mukaisiksi. Syöttöliikennettä tulisi kokeilla koulumatkoille Tulkkilasta Peipohjan th:aan (aamu 7.40 Peipohja / iltapäivä 15.20 Peipohjasta, tämän liittyen mm. Huittisten matkoihin. Puutteena on, että vakiovuoroliikennettä ei ajeta Porin ja Ulvilan välillä sunnuntaisin eikä Pori- Nakkila-Harjavalta ja Kokemäki välillä lauantaisin eikä sunnuntaisin. Pikavuoroja käyttämällä on kuitenkin mahdollista kulkea tällä yhteysvälillä. Pikavuorot pysähtyvät Friitalan, Nakkilan ja Peipohjan valtatien 2:n th:ssa, Harjavallassa linja-autoasemalla. Pikavuoroliikenne ajaa Kokemäelle Tulkkilan keskustan kautta vain m-p. Porista klo 07.00 lähtevä vuoro on Tulkkilassa klo 07.45 ja Helsingistä lähtevä vuoro klo 14.00 on Tulkkilassa klo 16.55. Seutulipun käyttäjiltä ei peritä erillistä pikavuoromaksua Pori-Kokemäki välisessä liikenteessä. Pori-Huittinen-Pori Vuorot välillä Pori- Huittinen soveltuvat hyvin työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tekemiseen. Huittinen toimii pikavuoroliikenteessä tärkeänä keskuksena Satakunnan ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä. Pori- Eurajoki (Olkiluoto)- Rauma-Pori Porin ja Olkiluodon välille on luotu toimiva työmatkaliikenne. Välillä Pori- Luvia-Eurajoki- Rauma ajettavat pikavuorot soveltuvat hyvin työ-, opiskelumatkoihin ja vakiovuorot asiointija vapaa-ajan matkojen tekemiseen. Puutteena on, että illan viimeiset vuorot molempiin suuntiin päättyvät aikaisin. Vakiovuorot ajavat pääsääntöisesti kuntakeskusten kautta. 52

Pori-Noormarkku-Pori Porin ja Noormarkun välille on kuntaliitoksen myötä kehitetty toimiva työ-, opiskelu-, asiointija vapaa-ajan matkojen yhteydet. Vuoroja liikennöi Porin Linjat Oy. Pori-Pomarkku- Kankaanpää-Pori Porin ja Pomarkun välillä on soveltuvat työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen yhteydet. Muutama vakiovuoro ajaa läheltä Pomarkun keskustaa. Pääosin vakio- ja pikavuorot pysähtyvät valtatie 8:n varrella olevilla pysäkeillä. Porin ja Kankaanpään välinen liikenne soveltuu hyvin opiskelumatkojen tekemiseen, työmatkojen osalta aikataulut vaatisivat uudelleen järjestelyä. Pori- Merikarvia-Pori Tällä yhteysvälillä vakiovuorot eivät sovellu erityisen hyvin työmatkaliikenteeseen. Pääasialliset vuorot palvelevat lähinnä koulu- ja opiskelijoiden tarpeita. Ns. SS-vuorot mahdollistavat asiointi- ja vapaa-ajan matkojen tekemisen. Pikavuorot pysähtyvät Tuorilassa, josta on yli 8 km matka kuntakeskukseen. 5.2. Kustannusarvio palvelutasotavoitteiden toteuttamiseksi Seuraavassa on laskettu alustavat kustannusarviot palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi. Ajosuoritteen kilometrihintana on käytetty arkisin 1,50 /km ja sunnuntain osalta 1,75 /km (hinta-arvio 29.9.2011). Vaihtoehdon 1 palvelutasotavoitteiden toteuttaminen eli nykytaso pienin parannuksin edellyttää seuraavien vuorojen lisäämistä: Kokemäki-Pori (71) klo 5.35-6.45 ympäri vuoden yksi asiointivuoro lauantaisin ympäri vuoden Kokemäki Pori Kokemäki Lisäksi on huomioitava, että kustannustason jatkuvasti noustessa jo nykytason säilyttäminen voi vaatia lisärahoitusta. Kustannusarvio yhteensä 25 000 30 000 / vuosi. Vaihtoehdon 2 palvelutasotavoitteiden toteuttaminen eli keskitason saavuttaminen edellyttää taulukossa 12 esitettyjen vuorojen (tai ainakin osan niistä) lisäämistä. 53

Taulukko 12. Kustannusarvio palvelutasotavoitteiden toteuttamiseksi (vaihtoehto 2) M-P+ (talvi) Luonne Kustannusarvio Linja 70 18:25 Kokemäki Pori ktori 19:40 uusi iltayhteys 15 500 Linja 70 20:05 Pori ktori Kokemäki 21:25 uusi iltayhteys 15 500 31 000 Linja 71 5:35 Kokemäki Pori ktori 6:45 uusi työmatkayhteys 14 700 14 700 M-P (täydennetään ajettavaksi ympäri vuoden, nykyisin ajetaan M-P + kouluvuoden aikana) Linja 70 6:15 Pori ktori Kokemäki 7:45 uusi työmatkayhteys 3 800 Linja 71 14:50 Pori ktori Kokemäki 16:00 uusi työmatkayhteys 3 600 7 400 M-P++ (kesä) Linja 70 14:25 Kokemäki Pori ktori 15:45 täydentävä vuoro 3 800 Linja 71 5:35 Kokemäki Pori ktori 6:45 uusi työmatkayhteys 3 600 Linja 71 8:55 Kokemäki Pori ktori 10:00 uusi asiointiyhteys 3 600 Linja 71 13:00 Pori ktori Kokemäki 14:05 uusi asiointiyhteys 3 600 14 600 L (ympäri vuoden) Linja 70 7:35 Kokemäki Pori ktori 8:45 työmatkayhteys 3 900 Linja 70 9:35 Kokemäki Pori ktori 10:50 asiointiyhteys 3 900 Linja 70 11:25 Kokemäki Pori ktori 12:40 asiointiyhteys 3 900 Linja 70 14:25 Kokemäki Pori ktori 15:45 asiointiyhteys 3 900 Linja 70 16:25 Kokemäki Pori ktori 17:40 iltayhteys 3 900 Linja 70 9:55 Pori ktori Kokemäki 11:10 asiointiyhteys 3 900 Linja 70 11:55 Pori ktori Kokemäki 13:10 asiointiyhteys 3 900 Linja 70 14:05 Pori ktori Kokemäki 15:25 asiointiyhteys 3 900 Linja 70 16:05 Pori ktori Kokemäki 17:25 työmatkayhteys 3 900 Linja 70 20:05 Pori ktori Kokemäki 21:25 iltayhteys 3 900 39 000 S (ympäri vuoden) Linja 70 11:25 Kokemäki Pori ktori 12:40 asiointiyhteys 5 400 Linja 70 15:05 Kokemäki Pori ktori 16:40 asiointiyhteys 5 400 Linja 70 13:05 Pori ktori Kokemäki 14:25 jatkoyhteys 5 400 Linja 70 17:05 Pori ktori Kokemäki 16:25 jatkoyhteys 5 400 21 600 kaikki yhteensä 128 300 Linja 70 reitti: Pori, kauppatori - Pori las - Ulvilantie - Friitala - Vanhakylä - Antinkartano - Nakkila las - Satalinna th - Harjavalta las - Merstola - 2-tie- Peipohja th - Kokemäki las Linja 71 reitti: Pori, kauppatori - Pori las - Keskussairaala - 2-tie - Friitala, Yrjönympyrä - 2-tie - Nakkila - Torttila- Harjavalta las - Merstola - 2-tie- Peipohja th - Kokemäki las 54

5.3. Eri joukkoliikennemuotojen rooli palvelutason toteuttamisessa 5.3.1. Linja-autoliikenne Porin seudulla linja-autoliikenne on tärkein toimiala ihmisten liikkumisen mahdollistaja. Kasvukeskusten ympärillä seutuliikenteen käyttö tulee lisääntymään. Porin seudun yritysvetoinen bussiliikenne toimii nykyisin lähes itsekannattavasti lipputuen turvin. Nykyisin yhteiskunta rahoittaa seudullista bussiliikennettä ainoastaan seutulippujärjestelmän kautta, eli yhteiskunta maksaa joukkoliikenteessä säännöllisesti matkustaville matkalipun hinnan alennusta. Lisäksi valtio ja kunnat ostavat muutamia haja-asutusalueita palvelevia linja-autovuoroja tai palveluliikennettä. Näitä haja-asutusalueiden liikenteen ostoja ja seutulippujärjestelmää joutuu yhteiskunta jatkossakin rahoittamaan. Seudullinen bussiliikenne pystyy toimimaan lipputuloilla myös tulevaisuudessa, jos seutuliikenteen osalta pitäydytään bussijärjestelmässä ja nykyisen kaltaiset lippujärjestelmät säilyvät. Tarpeet joukkoliikennepalveluille muuttuvat jatkuvasti. Bussiliikenne mukautuu nopeastikin tarpeiden muuttuessa, eikä muutoksista aiheudu yleensä yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Bussiliikenne pystyy joustavasti tulevaisuudessakin palvelemaan kuntien nykyisen kaavoituksen mukaisia uusia asutusalueita sekä muuttuvista kouluverkoista, työpaikoista tai palveluista aiheutuvia tarpeita. Koska bussipysäkit ovat lähellä asutusta, liityntämatka on yleensä mahdollista tehdä jalkaisin. Keskeisten työmatkavuorojen aikaan saaminen ei ole onnistunut muuten kuin yrittäjän itsekannattavalla liikenteellä. 5.3.2. Kutsuohjattu liikenne Joustavat kuljetuspalvelut; kutsu-, asiointi- ja palveluliikenne ovat tärkeässä roolissa hajaasutusalueilla kaikkien autottomien peruspalvelujen turvaamisessa ja toisaalta myös kaupunkiliikenteessä osana liikkumisesteisten ja ikääntyvän väestön kuljetuspalveluja. Määritelmä: Joukkoliikennelaissa tarkoitetaan kutsujoukkoliikenteellä markkinaehtoista liikennettä, joka on paikallista tai seudullista taikka alueellista ja jatkuvaluonteista, jota ajetaan etukäteen tehdystä tilauksesta ja jonka reitti ja aikataulu määräytyvät tilausten perusteella ja kuljetusten yhdistelyn avulla. Joukkoliikennelaissa on määritelty kutsujoukkoliikenneluvan myöntämisen edellytykset. Haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut Valtakunnallisena tavoitteena on, että turvataan joukkoliikenteen peruspalvelutaso hajaasutusalueilla. Kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välisessä julkisessa liikenteessä tulee turvata työ-, opiskelu- ja liityntämatkoja palvelevat yhteydet sekä mahdollisuudet käydä hoitamassa asioita alueen kaupungissa tai muussa seudullisesti tärkeässä palvelukeskuksessa. Tavoitteena on, että jokainen voi asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa vähintään kahdesti viikossa. Haja-asutusalueilla asutus harvenee ja väestö ikääntyy. Kysynnän vähentyessä nykymuotoisen, isoilla linja-autoilla hoidettavan ja säännöllisiin vuoroihin perustuvan joukkoliikenteen tarjonnan edellytykset heikkenevät vähitellen. Kaikilla alueilla ei ole mahdollista ylläpitää raskaalla kalustolla ja tiheällä aikataululla liikennöitävää palvelua eikä sille ole aina edes kysyntää. Autottomien asukkaiden liikkumismahdollisuuksien turvaaminen ja peruspalvelujen saavutettavuus eivät aina enää onnistu nykyisellä toimintamallilla. Avoimen joukkoliikenteen vähentyminen lisää kuntien ja Kelan henkilökuljetuskustannuksia. Mm. terveys- ja koulupalvelujen keskittyminen vauhdittaa osaltaan tätä kehitystä. Hiljaisimmilla alueilla kysynnän vähetessä palveluiden saavutettavuus voidaan kustannustehokkaim- 55

min turvata tarpeen mukaan liikennöitävällä kutsuliikenteellä. Rahoitusta tulee kohdentaa yksittäiskuljetusten rahoituksen sijaan kaikkia palvelevan liikenteen rahoitukseen. Sosiaalitoimen kuljetukset Myös kaupunkiliikenteessä liikkumisesteisille ja ikäihmisille suunnitellut palvelumuodot kuten palveluliikenne, kutsuohjattu liikenne ja matkojenyhdistely avaavat mahdollisuuksia vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten hoitamiseen avoimella joukkoliikenteellä. Nämä palvelumuodot soveltuvat usein hyvin myös käyttäjille, jotka eivät vielä ole hakeutuneet vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen piiriin. Niiden avulla voidaan myöhentää tarvetta siirtyä erilliskuljetuksiin ja laitoshoitoon. Omatoimisuuden edistäminen on yksi vanhustenhuollon päätavoite. Porin seudulla: Palveluliikennettä laajennetaan ja kehitetään edelleen asiakaspalautteiden pohjalta. Kutsuohjattua liikennettä hyödynnetään maaseudun asiointiliikenteessä ja soveltuvin osin muussa avoimessa liikenteessä. Matkojenyhdistelyn järjestämisen mahdollisuuksia ja järjestämistapoja tutkitaan. Yhdistelyasteen tulee olla niin korkea, että yhdistelystä syntyvän säästö on suurempi kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Usean kunnan tai seudun yhteisen Matkapalvelukeskuksen perustaminen on edellytys kutsuohjatun liikenteen täysipainoiselle kehittämiselle. Matkapalvelukeskus (MPK) Matkapalvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on asiakkaiden matkoja välittämällä ja yhdistelemällä turvata monipuoliset kuljetuspalvelut aikaisempaa taloudellisemmin säilyttäen kuitenkin palvelun korkea laatutaso. MPK ottaa vastaan tilaukset, yhdistelee matkat, ketjuttaa ja reitittää ne, ohjaa asiakkaat heille sopiviin ajoneuvoihin ja hoitaa myös muuta matkaan liittyvää asiakaspalvelua. Näitä voivat olla mm. yhteiskunnan korvaamat matkat kuten koulukyydit, sairaala- ja kuntoutusmatkat, vammaisten kuljetuspalvelut, vanhusten kotihoitoon liittyvät matkat, terveyskeskuskäynnit sekä myös kutsuohjatut avoimet joukkoliikennepalvelut. Matkapalvelukeskusten toimintaperiaatteen mukaisesti matkaa tarjotaan asiakkaalle aina ensin kaikille avoimella joukkoliikenteellä tai siihen liittyvällä matkaketjulla, mikäli asiakkaan tilaamalle matkalle on käytettävissä joukkoliikenneyhteys. Seuraavaksi asiakkaalle tarjotaan yhdistettyä kuljetusta ja mikäli asiakkaan tilanne niin vaatii, matka voidaan tehdä edelleenkin erilliskuljetuksena. Liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto kehittävät matkapalvelukeskustoimintaa muun muassa lainsäädäntötyön ja tiedotuksen avulla. Matkapalvelukeskushankkeita valmistelee ja toteuttaa kuntien harkinnan mukaan keskuskaupunki tai jokin seudullinen elin. Kansaneläkelaitos kehittää omia hankkeitansa ja osallistuu kuntien hankkeisiin tarpeen mukaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät kunnille valtionavustusta matkapalvelukeskusten käynnistämiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset osallistuvat MPKjohtoryhmätyöskentelyyn avoimen joukkoliikenteen ja kutsujoukkoliikenteen asiantuntijoina. Kutsuliikenteen hyödyntäminen Vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä Kutsuliikenteen hyödyntäminen lääninhallituksen ja kuntien ostoliikenteessä Porin ja Rauman seuduilla todetaan, että kutsuliikenne soveltuu korvaamaan kannattamatonta ostoliikennettä. Käyttökelpoisia soveltamiskohteita ovat mm. hiljaisten aikojen ja alueiden asiointiliikenne sekä liityntäliikenne junille, busseille tai lentoko- 56

neisiin. Kalustoksi soveltuisi noin 14 16 paikkainen bussi tai tilataksi. Erityisen tärkeää on, että kalusto on esteetöntä. Selvityksessä on esitetty Porin seudulle kaksi ehdotusta kutsuliikenteen hyödyntämiseksi: Järjestetään kerran viikossa kutsupohjainen asiointiyhteys Harjunpää-Ulvila-Harjunpää sekä Kullaa, Leineperi, Kaasmarkku-Ulvila ja takaisin Järjestetään kesäarkena kutsuliikenneyhteys välille Huittinen-Kokemäki klo 6.05-6.30 (Kokemäeltä on klo 6.35 lähtevä vakiovuoroyhteys Poriin) 5.3.3. Raideliikenne Raideliikenteen rooli henkilöliikenteessä tulee yhä kasvamaan, tästä on osoituksena mm. Pori-Tampere matkustajamäärien kasvu viime vuosina. VR uusi lippujensa hinnoittelua 14.9.2011 ns. ennakkolipulla mikä tarkoittaa, että junamatkustaja saa lippunsa sitä edullisimmin mitä aiemmin sen on ostanut. Nykyisen kaukoliikenteen ongelmina ovat vuorotarjonnan vähyys, suorien yhteyksien puute ja matka-aika, joka koetaan pitkäksi erityisesti Helsinkiin mentäessä. Lähijunaliikenteen aloittaminen välillä Pori-Kokemäki on tulevaisuudessa tavoitteena. Tällä hetkellä radan kapasiteetti ei mahdollista järkevää vuorotarjontaa nykyisen tavaraliikenteen ja radan yksiraiteisuuden vuoksi, myös radan turvajärjestelmä mm. vartioimattomien tasoristeysten poistaminen tulee viedä loppuun. Valtakunnallisena tavoitteena on eri liikennemuodoissa toimivan yhteiskäyttöisen joukkoliikennelipun käyttöönotto. Vuonna 2010 ja 2011 junaliikenteen kehittämistä ja turvallisuuden lisäämistä on selvitetty eri tahojen kesken. Selvitykset ovat saatavissa seuraavista linkeistä: Pori-Kokemäki lähijunaselvitys: http://www.pori.fi/material/attachments/karhukunnat/5vnxscbc9/karma1_11_liite3_esis elvitys_lahijunaliikenne_20100908.pdf Ratatyöryhmä: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/raportti_2011_tarveselvitys_tampere_web.pdf 6. Palvelutasotavoitteiden seuranta 6.1. Tavoitteiden sitovuus Palvelutasotavoitteet ohjaavat joukkoliikennepalvelujen järjestämistä ja suunnittelua Porin seudulla vuosina 2012-2016. Tavoitteena on saavuttaa määritelty palvelutaso vuoteen 2016 mennessä. Palvelutaso on määritelty niin, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Siirtymäkauden jälkeen joukkoliikennepalvelut järjestetään palvelutason mukaisesti joko markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetusta soveltaen. Palvelutasomäärittely toimii ohjeena liikenteenharjoittajille ja toimivaltaiselle viranomaiselle kun tarkastellaan PSA-liikenteen ja reittiliikenteen yhteensopivuutta. Liikenteen järjestämistavasta päättää Porin seudun joukkoliikennelautakunta. 57

6.2. Tavoitteiden päivitys Palvelutasotavoitteet ovat voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen ne päivitetään muuttuneita olosuhteita ja kysyntää vastaavaksi. Palvelutasomäärittelyprosessi toistuu aina noin viiden vuoden välein. Prosessiin sisältyy nykytilan analyysi, tavoitteiden tarkistus, palvelutason määrittely ja vaikutusarviot. Palvelutasotavoitteita on syytä tarkistaa jos toimintaympäristössä tapahtuu liikenteen kysyntään vaikuttavia muutoksia, kuntien yhteistyö kuljetustarpeita synnyttävissä palveluissa muuttuu tai käytettävissä olevat taloudelliset resurssit eivät vastaa palvelutason täyttämisen vaatimuksia. 6.3. Tavoitteiden toteutumisen seuranta Palvelutasotavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ja niitä tarkistetaan tarvittavin määräajoin. Tavoitteiden toteutumista seuraa toimivaltainen viranomainen, jossa päätäntävaltaa käyttää Porin seudun joukkoliikennelautakunta. Tarkistamistarve voi johtua liikennejärjestelmä- tai muiden suunnitelmien aikatauluista, kuntien kuljetuspalvelujen muutoksista tai muista toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. 6.4. Vuorovaikutus Yhteistyö eri toimijoiden kesken on oleellinen osa palvelutasomäärittelyprosessia. Yhteistoiminnan jatkuminen myös palvelutasomäärittelyjen valmistuttua on tärkeää. Yhteistyötä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Satakuntaliiton, lähikuntien, liikenteenharjoittajien ja elinkeinoelämän kesken tarvitaan jatkuvasti. Tärkeimpänä lähtökohtana palvelutasotavoitteiden määrittelyssä, toteuttamisessa ja seurannassa tulee kuitenkin olla käyttäjien tarpeiden huomioiminen. Vuorovaikutusta asukkaiden ja matkustajien kanssa voidaan Porin seudulla toteuttaa esimerkiksi palautejärjestelmän avulla, määräajoin tehtävällä nettikyselyllä, kuulemalla liikenteenharjoittajien saamaa asiakaspalautetta, järjestämällä info- ja keskustelutilaisuuksia asiakkaille ja etujärjestöille sekä hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Yhteistoiminta eri osapuolten kesken edistää sitoutumista palvelutasotavoitteisiin. Kunnat pystyvät varaamaan riittävät taloudelliset resurssit, kuntien kuljetuspalvelut voidaan toteuttaa avoimena joukkoliikenteenä ja liikenteenharjoittajien suunnitelmat tarjonnan kehittämiseksi pystytään huomioimaan. Samoin infran parantamistoimenpiteiden suunnitelmat kulkevat linjassa palvelutason kehittämistarpeiden kanssa. Seudullisessa joukkoliikennetyöryhmässä on laaja-alaisesti edustettuina kaikki joukkoliikennepalvelun tuottamiseen vaikuttavat tahot ja se kokoontuu säännöllisesti käsittelemään sekä seutulippuun että muihin joukkoliikenteeseen liittyviä asioita. Sen yhtenä tehtävänä voisi jatkossa olla palvelutasotavoitteiden seuranta ja päivitystarpeen arviointi. Muun muassa vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, joukkoliikennepalvelujen tarjonnan ja käytön sekä asiakaspalautteen seuranta kuuluvat toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin. Tarkemmat suunnitelman vuorovaikutuksen toteuttamiseksi laaditaan, kun Porin seudun toimivaltainen viranomainen on aloittanut toimintansa 1.7.2012. 58

7. Tulevaisuuden näkymiä Liikenneverkko Porin kaupunkiseutusuunnitelman (PARAS-hanke) on hyväksytty kuntien valtuustoissa. Liikenneverkon osalta tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä valtatien 8 kehittämishankkeet väleillä Turku-Pori ja Pori-Söörmarkku toteutetaan. Valtatietä 2 parannetaan, Porin ja Tampereen välisellä rataosuudella junaliikennettä hoidetaan modernilla kalustolla sujuvin yhteysvälein. Porista Helsinkiin toimii sujuva reittilentoliikenne. Henkilöraideliikenteen mahdollisuudet Meri-Porin ja Kokemäen välillä on selvitetty. Satamayhteydet ja maakuljetukset toimivat moitteettomasti. Kuva 31. Liikenneverkko 2020 59

Raideliikenne Raideliikenteen kapasiteetilla ja sujuvuudella on suuri merkitys Porin seudun asukkaille ja elinkeinoelämälle. Ensisijaisena tavoitteena on olevan rataverkon ylläpito ja kehittäminen niin, että matkustajaliikenteen nopeuksia voidaan nostaa ja tavaraliikenteen akselipainoja korottaa. Pitkän aikavälin tavoitteena voidaan pitää esillä yhteyden kunnostamista välillä Ruosniemi Kankaanpää sekä uusia yhteyksiä väleillä Uusikaupunki-Rauma-Pori tai Kokemäki-Forssa- Helsinki. Kuva 32. Raideliikenne 2020 60

Virkistys ja vapaa-aika Porin seudulla lataudutaan vesien äärellä. Loma-asutus leimaa erityisesti Merikarviaa, Luviaa ja Pomarkkua, joissa koko asuntokannasta yli 50 % on vapaa-ajan asuntoja. Vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttö, kakkosasuminen ja pyöräily ovat tärkeitä teemoja Porin seudun kehittämisessä. Ulkoalueiden, erityisesti Kokemäenjoen ja ympäristön virkistysja matkailukäyttöä kehitetään seudullisella yhteistyöllä. Yhteistyötä tehdään myös ulkoilureitistöjen kehittämisessä. Kuva 33. Virkistys- ja vapaa-aika 61

8. Yhteenveto Tämän suunnitelman tavoitteena oli selvittää Porin seudun joukkoliikenteen nykytilaa ja kehittämistä sekä suunnitella joukkoliikenteen palvelutasolle tavoitevaihtoehdot jatkossa tehtävän tarkemman suunnittelun pohjaksi. Porin seudun joukkoliikenteen nykytilan selvitys osoittaa, että palvelutaso vastaa pienten kaupunkien ja keskusten välisten yhteyksien valtakunnallisesti asetettuja tavoitteita vuorotiheyden osalta. Nykyisen vakiovuorotarjonnan hyvänä puolena voidaan pitää sen melko hyvää kattavuutta lukuun ottamatta puuttuvaa viikonlopun vuorotarjontaa, jota on vain Porissa. Seutuliikenteen vakiovuorojen palvelutaso yhteysväleillä Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta vastaa tällä hetkellä peruspalvelutasoa. Yhteysväli Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta-Kokemäki vastaa minimitasoa ja lähes peruspalvelutasoa. Pikavuoroliikenne nostaa seudullisen palvelutason korkeampaan luokkaan niillä alueilla, joilla sitä pystyy hyödyntämään. Kun huomioidaan myös pikavuoroliikenne, Pori-Harjavalta välillä palvelutaso on jopa houkuttelevalla tasolla ja Harjavalta-Kokemäki välilläkin keskitasolla. Pikavuoropysäkkejä on kuitenkin huomattavasti vähemmän ja Ulvilan, Nakkilan ja Kokemäen kohdalla ne sijaitsevat vain valtatien varressa, eivät keskustassa. Nykytila-analyysin perusteella työryhmä päätyi esittämään kahta vaihtoehtoista palvelutasomallia seutuliikenteeseen: Vaihtoehto (Ve1) nykytaso pienin parannuksin Vaihtoehdossa 1 (Ve1) seutuliikenteessä työssäkäynti-, opiskelu- ja asiointimatkoilla palvelutasopuutteita korjaavilla täsmävuoroilla tavoitellaan / turvataan peruspalvelutason liikenteen vaatimukset. Ve1:n kustannusvaikutus on arviolta palvelutarjonnasta riippuen n. 25 000 30 000 /v Vaihtoehto (Ve2) nykyisen palvelutason kehittäminen Vaihtoehdossa 2 (Ve2) tavoitteena on saavuttaa seutuliikenteessä keskitaso. Sen toteuttaminen edellyttää, että aamu-, ilta- ja viikonloppuvuoroja lisätään yhteysväleille Pori-Ulvila- Nakkila-Harjavalta-Kokemäki. Porin seudun toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen päättää mahdolliset liikenteen hankinnat. Ve2:n kustannusvaikutus on arviolta palvelutarjonnasta riippuen n. 80 000 130 000 /v. Kaupunkiliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty Porin joukkoliikennestrategiassa 2010-2030. Kaupunkiliikenteessä on tavoitteena säilyttää nykytaso. Välillä Pori-Ulvila se vastaa tällä hetkellä peruspalvelutasoa. Porin sisäinen kaupunkiliikenne vastaa kerrostaloalueella houkuttelevaa tasoa sekä pientalo- ja työpaikka-alueella keskitasoa. Tärkeitä yhteysvälejä paikallisliikenteessä ovat Meri-Pori - Keskusta, Noormarkku - keskusta, Väinölä - keskusta. 62

Laadulliset tavoitteet asetettiin seuraaville laadullisille tekijöille: Täsmällisyys/luotettavuus Informaatio Lippujärjestelmä Kalusto Linjaston selkeys Infrastruktuuri Joukkoliikenteen palvelutason saavuttamiseksi ja käytön lisäämiseksi keskeinen toimenpide on puuttuvien vuorojen hankkiminen. Palvelutasoa täydennetään lisäksi laajentamalla palvelu- ja asiointiliikennettä, kehittämällä matkojenyhdistelyä ja kutsuliikennettä hajaasutusalueille sekä parantamalla liityntäliikennettä. Kokemäen osalta tulee harkita syöttöliikenteen käyttöönottoa Peipohjan tienhaaraan, jolloin pikavuoroliikenteen hyvät yhteydet olisivat aidosti hyödynnettävissä. Näiden toimenpiteiden vaikutuksesta joukkoliikenteen houkuttelevuus kohentuu. Yhdessä erilaisten lipputuotteiden (esim. työsuhdematkalippujen) käyttöönoton kanssa, joukkoliikenteen kilpailukyky henkilöautoliikenteeseen nähden paranee. Joukkoliikenteeseen liittyvässä yhteistyössä tärkeää on myös liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön vuorovaikutus. 63

9. LIITTEET Satakunnan Liikenne Oy (vakiovuoro aikataulut) Aikataulu voimassa 10.8.2011 3.6.2012 64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

Kuva 34. Pikavuorojen aikataulut Lähde: www.matkahuolto.fi /aikataulut 77

78 Kuva 35. VR aikataulu Helsinki-Pori (voimassa 31.10.2011-4.3.2012)

Kuva 36. Lentoaikataulu Pori-Helsinki-Pori 79

Merikarvia Pomarkku PORIN SEUTU Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Huittinen