Maapoliittinen ohjelma 2013 2016 LEPPÄVIRRAN KUNTA. 6.66666666MuutosehdotMukset

Maapoliittinen ohjelma 2013 2016 LEPPÄVIRRAN KUNTA 6.66666666MuutosehdotMukset Kunnanhallitus 3.6.2013 Kunnanvaltuusto 17.6.2013

Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Väestökehitys... 4 2.2 Rakennuskanta... 5 2.3 Leppävirran kunnan strategiat... 7 2.4 Kaavoitustilanne... 7 2.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 2.4.2 Maakuntakaavoitus... 8 2.4.3 Yleiskaavoitus... 8 2.4.4 Asemakaavoitus... 9 2.5 Rakennusjärjestys... 9 2.6 Kunnan maanomistus... 9 2.7 Asemakaavojen toteutuminen... 11 2.8 Selvitykset ja muut lähtökohdat... 12 3 MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET... 14 4 MAAPOLITIIKAN KEINOT... 15 4.1 Maan hankinta... 15 4.1.1 Vapaaehtoinen kiinteistökauppa ja maanvaihto... 15 4.1.2 Etuosto oikeuden käyttäminen... 15 4.1.3 Katu ja puistoalueiden hankinta... 15 4.1.4 Lunastaminen... 15 4.2 Yksityisen maan kaavoittaminen ja asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset... 15 4.2.1 Yksityisen maan kaavoittaminen... 15 4.2.2 Asemakaavoituksen käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus... 16 4.2.3 Kehittämiskorvaus... 16 4.2.4 Kehittämisalue... 16 4.2.5 Sopimukset kunnan maata kaavoitettaessa... 16 4.3 Kunnan maaomaisuuden hallinta... 16 4.3.1 Vuokratonttien hallinta... 16 4.3.2 Yleisten alueiden hallinta... 17 4.3.3 Hallintokuntien käytössä olevien alueiden optimointi... 17 4.3.4 Kunnan tonttivarannon edelleen kehittäminen... 17 4.3.5 Maaomaisuuden hallintajärjestelmä ja suhde kirjanpitoon... 17 1

4.4 Tontin luovutus... 17 4.5 Asemakaavojen toteutumisen edistäminen... 17 4.5.1 Rakentamiskehotus... 17 4.5.2 Korotettu kiinteistövero... 17 4.5.3 Yksityisten tonttien välitys ja markkinointiyhteistyö... 18 4.5.4 Asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi... 18 4.5.5 Rakennuskielto... 18 5 KAAVALLISET KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI... 19 5.1 Yleiskaavoitus... 19 5.2 Asemakaavoitus... 19 5.2.1 Asemakaavan laatimis ja muutostarpeet... 20 5.2.2 Laatutavoitteet... 20 6 HAJARAKENTAMISEN OHJAAMINEN... 21 6.1 Hajarakentaminen... 21 6.2 Käyttötarkoituksen muutos... 22 7 MAAPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA... 23 2

1 JOHDANTO Maapoliittisen ohjelman lähtökohtana ovat kunnan maankäytön tavoitteet, kasvusuunnat ja kehitystavoitteet. Sen laatiminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Maapoliittisessa ohjelmassa linjataan maapolitiikan tavoitteet, periaatteet sekä ohjelman toteutuksessa käytettävät keinot: maanhankinnan periaatteet maan luovutuksen periaatteet maankäyttösopimusten käytön periaatteet kaavojen toteutumisen varmistamisen periaatteet ja toimenpiteet maapolitiikan päätöksenteko- ja valmisteluorganisaatio maapolitiikan tarvitsemat resurssit. Maapolitiikkaa ohjaa kunnan velvollisuus turvata osaltaan maakunnan kehitys mahdollistamalla määrällisesti riittävä ja laadullisesti vetovoimainen tonttitarjonta asumisen, yritystoiminnan ja palvelujen tarpeisiin. Kunnalla on myös velvollisuus kehittää yhdyskuntarakennetta niin, että turvataan: yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus eri väestöryhmien kannalta ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja siihen sopeutuminen yhdyskuntarakenteen eheyttäminen henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen kuntatalouden tasapaino ja palveluvelvoitteiden hoitaminen. Maapolitiikan tavoitteena on yhtenäinen, kustannustehokas ja toimiva yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakenne ja maankäytön ratkaisut vaikuttavat palvelutuotannon kustannuksiin kaikilla palvelusektoreilla. Onnistunut maapolitiikka mahdollistaa alueen kilpailukyvyn kehittämisen. Kunnan maapoliittista ohjelmaa valmistellaan virka- ja luottamushenkilöiden yhteistyönä. Tällä pyritään varmistamaan sekä virkamiesten että luottamushenkilöiden sitoutuminen ohjelmaan ja sen toteuttamiseen. Maapoliittista ohjelmaa arvioidaan ja voidaan tarvittaessa tarkentaa valtuustokausittain. Tavoitteena on varmistaa maapolitiikan linjausten johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Leppävirran kunnan maapoliittisen ohjelman tekoon ovat osallistuneet kunnanhallituksen kokouksessaan 20.2.2012 nimeämä työryhmä jäseninään Reijo Sikanen, Heikki Havukainen, Mervi Laatikainen, Arto Karvinen, Sirpa Kinnunen, Markku Pesonen, Pekka Itkonen, rakennustarkastaja Jouko Koponen, maanmittausinsinööri Inkeri Kortelainen, kaavoittaja Suvi Nenonen sekä tekninen johtaja Virve Wright. Maapoliittista ohjelmaa on viimeistelty 22.5.2013 kokoontuneen työryhmän toimesta jäseninään Heikki Havukainen pj., Pekka Itkonen, Katrina Rajakannas, Reijo Sikanen, Erkki Hynninen, Mervi Laatikainen, Veli-Pekka Pienimäki, Virve Wright, Jouko Koponen ja Suvi Nenonen. Tämä ohjelma korvaa Maapoliittisen ohjelman 2006-2010 (kv 10.5.2006 7). 3

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Väestökehitys Leppävirran kunnan väestökehitys on ollut laskeva viimeisten 30 vuoden ajan. Vuodesta 1980 vuoteen 2009 väestömäärä laski reilulla 900 asukkaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestökehitys jatkuu samansuuntaisena, mutta väheneminen hidastuu, ollen keskimäärin 0,1 % vuodessa vuoteen 2030. Kunnan nykyinen väkiluku on 10 392 henkilöä (tilanne 31.5.2012). Nykyinen väkiluku on jo alle tilastokeskuksen ennusteen vuoden 2015 väestömäärästä 10 025. Ennusteessa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vaikutus väestönkehitykseen. (Tilastokeskus 2012) Taulukko 1. Tilastokeskuksen väestöennuste Leppävirran kunnassa vuoteen 2040. 2012 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Väestö yhteensä 10 298 10 025 9 675 9 408 9 175 8 960 8 767 0-14 1 540 1 480 1 412 1 356 1 303 1 256 1 227 15-24 878 804 706 675 662 648 634 25 64 5 309 5 035 4 592 4 186 3 875 3 721 3 694 65-74 1 373 1 445 1 612 1 609 1 547 1 379 1 173 75-1 198 1 261 1 353 1 582 1 788 1 956 2 039 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 65 74 vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa tulevina vuosina erityisesti vuoteen 2025 asti, jonka jälkeen luku alkaa pienentyä. Yli 75 -vuotiaiden määrä miltei kaksinkertaistuu nykyisestä tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä. Pohjois-Savon liitto on maakuntasuunnitelmassa asettanut Varkauden seutukunnalle, johon Leppävirta kuuluu, väestötavoitteeksi 32 600 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Leppävirran kunnan osuus tavoitteesta on noin kolmasosa eli 10 700 asukasta. Tavoitetta on käytetty pohjana maakuntakaavan laadinnassa. Pohjois-Savon väestönmuutosta vuodesta 2005 vuoteen 2010 on tarkasteltu 3 km x 3 km kokoisten ruutujen alueilla. Suurimmassa osassa Leppävirran kuntaa väestömäärän muutos on alle 10 henkilöä. Väestömäärässä on tapahtunut kasvua yli 10 henkilöä Konnuslahden ja Tahvanalan alueilla, Rauvastenlahden-Särkiniemen länsipuolen alueella sekä valtatien 5 varrella Paalimäessä ja aivan kunnan pohjoisosassa Humalamäessä. Väestömäärä on vähentynyt yli 10 henkilöä seuraavilla alueilla: Palokangas, Sorsakoski, Mustinmäki, Kurjala-Valkeisenranta, Turpeensalmi, Sarkamäki ja Mustinsalo. Tyhjentyneitä ruutuja on Itä-Saamaisen, Reinikkalan ja Pöyhönsaaren alueilla. 4

Kuva 1. Leppävirran väestönmuutos vuodesta 2005 vuoteen 2010 3 km x 3 km ruudussa. Ikäryhmittäin tarkasteltaessa voidaan kunnan väestön ikärakenteesta todeta, että työikäisten (25-64 vuotiaat) osuus on noin 52 % kunnan väestöstä. Lasten (alle 14 vuotiaat) osuus oli vuoden 2011 lopussa reilu 15 %, nuorten/nuorten aikuisten osuus noin 12 % ja eläkeikäisten osuus (yli 64 vuotiaat) noin 20 %. Taulukko 2. Väestön ikärakenne Leppävirralla 31.12.2011 (Lähde:Tilastokeskus) ikäryhmä 0-14 15 24 25 44 45 64 65 74 75 - Yhteensä henkeä 1 576 903 2 040 3 400 1 323 1 163 10 405 % -osuudet 15,1 8,7 19,6 32,7 12,7 11,2 100 % *) % -osuudet Pohjois-Savo 15,4 12,1 22 30,3 10,5 9,7 100 % 2.2 Rakennuskanta Leppävirran kunnan alueella on - kerrostaloja 60 kpl ja niissä 906 asuntoa - rivitaloja 227 kpl ja niissä 1192 asuntoa - omakotitaloja 3485 kpl - loma-asuntoja 2992 kpl - saunarakennuksia 2099 kpl. Kerrostalo- ja rivitaloasunnot sijaitsevat asemakaava-alueilla paitsi Kurjalan, Näädänmaan ja Timolan rivitalot. Omakotitaloista noin puolet sijaitsee taajamissa. 5

Kuva 2. Valmistuneet omakotitalot 2007 2011. Pohjois-Savon maakuntakaavan valmistelun yhteydessä laadittu laskennallinen asuntotuotannon tarve Kuopion seutukunnan ulkopuolella olisi noin 14 700 asuntoa vuosien 2006 2030 aikana, suuruusluokkaa noin 600 uutta asuntoa vuodessa (mitoitus perustuu tavoiteväestöön 255 000henkilöä). Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan tuotannon mitoitus olisi suuruusluokkana noin 500 asuntoa vuodessa. Leppävirran kunnan osalta laskennallinen asuntojen tuotantotarve on arvioitu olevan noin 1 600 asuntoa vuosille 2006 2030. Maakuntakaavan mitoituksen mukaan tämä olisi 64 asuntoa/vuosi ja tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan 61 asuntoa/vuosi (Pohjois-Savon liitto 2008). 6

kpl 70 Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Leppävirralla v. 2000 2011 sekä laskennallinen tuotantotarve *) keskim. as. /v. 2010 2030 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 Erilliset pientalot Kerrostalot Kesämökit 2003 2004 2005 2006 Rivi ja ketjutalot Muut kuin asuinrak. 2007 2008 2009 2010 2011 *) Pohjois Savon tavoiteväestö v. 2030 255 000 asukasta ja trendiennusteen muk. 240 553 asukasta Lähde: Tilastokeskus v. 2000 2011 sekä v. 2010 2030 Pohjois Savon maakuntakaava/asuntotuotannon laskennallinen mitoitus 2030 tavoite as/v. 2010 2030 trendi as./v. 2010 2030 Kuva 3. Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan 2000 2011 ja laskennallinen asuntotuotantotarve vuosille 2010 2030.(Lähde Pohjois-Savon liitto 2012) 2.3 Leppävirran kunnan strategiat Leppävirran kunta- ja hyvinvointistrategia 2010-2015 Leppävirran kunta- ja hyvinvointistrategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa 7.10.2009 47. Strategian mukaan Leppävirta on itsenäinen laajenevan Kuopion kaupunkiseudun kunta, joka toimii yhteistyössä myös Varkauden talousalueella. Leppävirta on myös nykyaikainen yrittäjyyden edelläkävijä, joka tarjoaa kehittyvän toimintaympäristön yrityksille ja vetovoimaisia työllistymisen ja asumisen mahdollisuuksia; Leppävirralla on vetovoimaa, kehityksen ja kasvun virtaa. Leppävirran kunnan maaseutuohjelma 2011 Leppävirran maaseutuohjelma on teemoittain yhteenveto kyläsuunnitelmista, yrittäjien, MTK:n ja Leppävirta-seuran työpajoista sekä kuntastrategiasta. Leppävirran kyläneuvoston aloitteesta laaditun maaseutuohjelman laadintaan ovat osallistuneet Leppävirran kunta, Leppävirran kyläyhdistykset, Leppävirran MTK, Leppävirran Yrittäjät sekä Leppävirta-seura. 2.4 Kaavoitustilanne 2.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna 2001 ja tarkistukset tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. 7

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaistoiminnassa. 2.4.2 Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoituksella on keskeinen rooli valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta. Leppävirran kunta kuuluu Pohjois-Savon liittoon, joka vastaa maakuntakaavan suunnittelusta. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Leppävirran kunnassa on voimassa Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava (vahvistettu 27.11.2008) ja Pohjois-Savon maakuntakaava (vahvistettu 7.12.2011). Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois- Savon tuulivoimamaakuntakaavassa on tarkoitus osoittaa kokoluokaltaan seudullisiksi katsottavia tuulivoimala-alueita, joille on mahdollista sijoittaa useita voimaloita. Lisäksi kaavassa on tarkoitus osoittaa Kuopion lentoaseman päivitetty meluvyöhyke määräyksineen. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava kattaa koko Pohjois-Savon alueen. Tuulivoimamaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2011 ja kaavaluonnos alkuvuodesta 2012. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville loppuvuodesta 2012 ja hyväksymiskäsittelyyn kevään 2013 aikana. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan valmistelu on aloitettu alkukesästä 2012. Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 15.4.2011 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. MRL:n muutoksen seurauksena tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn pariin laissa määritellyn siirtymäajan (15.4.2015) jälkeen. Vahvistettujen maakuntakaavojen laadinnan aikana valmistelluissa kaupan selvityksissä ei ole huomioitu tilaa vaativaa kauppaa kokonaisuudessaan, koska silloinen laki ei sitä edellyttänyt. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois- Savossa. 2.4.3 Yleiskaavoitus Yleiskaavan tarkoituksena on maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen kunnassa eli se toimii asemakaavoituksen pohjana. Kunnassa yleiskaava on keskeinen kaavataso valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen Yleiskaava voidaan tehdä oikeusvaikutteisena, oikeusvaikutuksettomana tai strategisena yleiskaavana. Perinteisessä oikeusvaikutteisessa ja oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa osoitetaan alueen käyttötarkoitukset usein kortteleittain tai jopa tarkemmin. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella (osayleiskaava). Oikeusvaikutteinen kaava voi olla suoraan rakennusluvan perusteena ranta-alueilla, kyläalueilla ja muilla maaseutualueilla. 8

Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Oikeusvaikutteinen kaava mahdollistaa kaavan mukaisten rakennuslupien myöntämisen ilman poikkeamispäätöstä. Rantaosayleiskaavoissa on tavoitteena vesistön rantavyöhykkeen käytön suunnittelu eri tarkoituksiin kuten virkistykseen, suojeluun, maa- ja metsätalouteen ja rakentamiseen. Rantaosayleiskaavoilla on tarkoitus ohjata maankäyttöä erityisesti rantavyöhykkeellä. 2.4.4 Asemakaavoitus Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Leppävirran kunnassa on kolme asemakaavoitettua taajamaa, Leppävirran Kirkonkylä (keskusta), Oravikoski ja Sorsakoski. Asemakaava-aluetta on yhteensä noin 950 hehtaaria. Ranta-asemakaavoitus Asemakaavoitukseen kuuluu osana myös ranta-asemakaavat, joita laaditaan ranta-alueille pääasiassa loma-asutusta varten (MRL 73 ). Maanomistajalla on oikeus teetättää ranta-asemakaava omistamilleen maille ja kunnalla on velvollisuus käsitellä kaavat viivytyksettä. Leppävirran kunnassa on yli 30 hyväksyttyä ranta-asemakaavaa. 2.5 Rakennusjärjestys Leppävirran kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2009. Tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen ohella, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat pääosiltaan yhtenevät Kuopion, Suonenjoen ja Siilinjärven kuntien kanssa. 2.6 Kunnan maanomistus Leppävirran kunta omistaa maa-alueita noin 3 200 hehtaaria ja vesialueita noin 40 hehtaaria. Maaomaisuudesta 530 ha sijaitsee Kirkonkylän, Sorsakosken ja Oravikosken asemakaava-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, 50 ha Paukarlahden ja 60 ha Timolan kyläalueilla sekä 2 570 ha haja-asutusalueella. Metsätaloudellisesti merkittävimmät tilat sijaitsevat Särkiniemessä ja Moninmäen Niinimäen alueella. Kirkonkylän taajaman lievealueella kunnalla on maata Muuraissaaressa, Nikkilänmäellä, Paajalanmäen-Uitukan-Hutrosen -alueella sekä Konnuksen ja Särkiniemen suunnalla. Kunnan omistamat maa-alueet on esitetty kuvassa 4. 9

Kuva 4. Leppävirran kunnan omistamat maa-alueet. Asemakaava-alueilla kunta omistaa osan puistoista ja yleisistä alueista. Kunnan omistamat maaalueet Kirkonseudun, Oravikosken ja Sorsakosken asemakaavoitetuilla alueilla on esitetty kuvissa 5-7. Kuva 5. Kunnan maanomistus Kirkonseudun alueella. 10

Kuva 6. Kunnan maanomistus Oravikosken alueella. Kuva 7. Kunnan maanomistus Sorsakosken alueella. 2.7 Asemakaavojen toteutuminen Kirkonseutu Kirkonkylän asemakaava-alueella rakentaminen tapahtuu pääasiassa kunnan omistamille tonteille. Leppävirran kunnalla on noin 60 tontin varanto kirkonkylän asemakaava-alueella. Kunnan omistamat rivitalotontit sijoittuvat Kauppilanmäelle ja Uitukan alueelle. Yksityisomistuksessa olevia omakotitontteja on kirkonkylän asemakaava-alueella vajaa 20 kpl ja rivi- ja kerrostalotontteja noin 15 kpl. Teollisuusalueet sijoittuvat valtatien läheisyyteen. Tervonlammen teollisuusalue on pinta-alaltaan 18 ha ja omaa rakennusoikeutta noin 40 000 k-m 2. Tervonlammen lisäksi Kokoojatien ja Laakuntien alueella on muutama kunnan omistama teollisuustontti. Teollisuustonttien osalta kaavoitettu varanto on suurelta osin käytetty. Oravikoski Oravikosken asemakaava on väljä sisältäen runsaasti viheralueita. Asemakaava-alueella sijaitseva Kotalahden kaivosyhdyskunta kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2010). Leppävirran kunnalla on kaksi vapaata omakotitalotonttia Oravikosken taajamassa Oravilahden ranta-alueella, mutta maaperän pilaantuneisuuden vuoksi näitä tontteja ei ole markkinoitu. Viimei- 11

sin merkittävä toteutettu asuntoalue on Pitkäniemi Oravikosken taajaman pohjoisosassa. Leppävirran kunnalla on Pitkäniemen asemakaava-alueella 6 omakotitalotontin varanto. Näistä tonteista 5 jää nykyisen valtatien melualueelle ja käytännössä vain 1 tontti on tällä hetkellä tarjolla rakennettavaksi (tilanne 2011). Asemakaava-alueen vapaat teollisuustontit sijaitsevat pääasiassa entisellä kaivos- ja rikastamoalueella. Kyseiselle alueelle on kesän 2011 aikana annettu kaivoslain mukainen kaivoskivennäisten tutkimustyöhön oikeuttava valtauspäätös. Sorsakoski Sorsakosken asemakaava-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2010 Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdyskunta). Leppävirran kunnalla on Sorsakoskella kaikkiaan noin 40 omakotitalotontin varanto, joista kahdeksalla tontilla on kunnallistekninen valmius. Rakentamattomia kunnan omistamia rivi- ja kerrostalotontteja on kolme. Yksityinen omakotitalovaranto on runsas ollen noin 45 tonttia. Kunnan omistamia teollisuustontteja on tarjolla 1 kpl ja yksityisomistuksessa olevia tontteja 2 kpl (tilanne 2011). Taulukko 3. Rakentamattomat tontit Kirkonseudun, Oravikosken ja Sorsakosken asemakaavoitetuilla alueilla (AO=erillispientalo, AR=rivitalo, AK=asuinkerrostalo,T=teollisuustontti). Teollisuustonttien osalta taulukossa on esitetty toteutumaton kerrosneliömäärä (k-m 2 ) kokonaisrakennusoikeudesta. KUNTA YKSITYINEN AO AR AK T AO AR AK T Kirkonkylä 58 / 79 10 / 10 1 / 1 42 200 17 / 17 10 / 10 4 / 4 13 800 Sorsakoski 8 / 42 1 / 3 2 / 2 6 400 6 / 47 2 / 2-4 300 Oravikoski 1 / 8 - - 6 000 5 / 5 1 / 1 - - Yhteensä 67 / 129 11 / 13 3 / 3 28 / 69 13 / 13 4 / 4 *) X/Y; X= kunnallistekninen rakentamisvalmius, Y = kaavan mukaisia rakennuspaikkoja 2.8 Selvitykset ja muut lähtökohdat Kuopion toiminnallisen seudun rakennemalli 2030, LOIKKA Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli LOIKKA 2030 on kuntien yhteinen näkemys seudun yhteisestä maankäytöstä vuonna 2030. Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Mukana ovat Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi. Rakennemallityö on rahoitettu Kuopion seudun KOKO -ohjelman kautta. Rakennemalli Loikka 2030 rakennemallisopimus on allekirjoitettu maaliskuussa 2013. Valtatie 5 kehittäminen välillä Palokangas-Humalajoki Suunnittelukohde Palokangas Humalajoki sijaitsee pääosin Leppävirran kunnassa. Tarkasteltavan valtatieosuuden pituus on noin 16,5 kilometriä. 12

Yleissuunnitelma valmistui vuonna 2009 ja Liikennevirasto hyväksyi sen 21.9.2010. Hankkeen tiesuunnitelma valmistui vuoden 2012 aikana. Hankkeen rakentamisen ajankohdasta ei ole päätöksiä. Valtatie 5 kehittäminen välillä Leppävirta-Palokangas Suunnittelukohde sijaitsee Leppävirran kunnan alueella, Sorsakosken maantien liittymän ja Lempyy-Palokangas maantien liittymän välisellä valtatieosuudella. Tarkasteltavan valtatieosuuden pituus on noin 9 kilometriä. Hankkeen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2010 ja tiesuunnitelma vuoden 2012 aikana. Hankkeen rakentamisen ajankohdasta ei ole päätöksiä. Valtatie 23 tiesuunnitelman laatiminen välillä Varkaus-Viinijärvi Valtatie 23 välillä Varkaus-Viinijärvi on osa itä-länsisuuntaista päätieyhteyttä. Suunnittelukohteesta, jonka pituus on noin 85 km, sijaitsee Leppävirran kunnan alueella noin 23 km. Suunniteltuja parantamistoimenpiteitä ovat mm. vaaka- ja pystygeometrian parantaminen ja keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentaminen. Suunnittelukohteen tarveselvitys valmistui vuonna 2001 ja sitä on päivitetty vuonna 2007. Tiesuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2013. Pohjois-Savon osalta hankkeen rakentaminen käynnistyy 2013-2014 aikana. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue ja vesihuollon kehittämissuunnitelma Leppävirran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys valmistui vuonna 2011. Paukarlahti-Oravikoski siirtoviemärin uusi toiminta-alue laajenee Paalimäen ja Ahvenjoen alueelle sekä valtatien 5 länsipuolelle Iso Ahvenmäen alueelle. Samoilla alueilla on myös pieniä vesilaitoksen toiminta-alueen laajennuksia. 13

3 MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET Kunnan maapolitiikka yhdessä yleiskaavoituksen ja muun alueidenkäytön yleispiirteisen suunnittelun kanssa on osa kunnan strategista kehittämistä. Maapolitiikka kytkeytyy tiiviisti kunnan asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaan. Maapolitiikan avulla luodaan edellytykset yhdyskuntarakenteen järjestelmälliselle kehittämiselle sekä varmistetaan kaavojen toteutuminen suunnitellusti. Onnistunut maapolitiikka on edellytys kunnan kestävälle taloudenpidolle. Maapolitiikan toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että kaavoitetut tontit, rakennettu kunnallistekniikka, katuverkosto sekä kunnalliset palvelut, kuten koulut ja päiväkodit saadaan ajallaan kustannustehokkaasti käyttöön. Hankkimalla raakamaata ja luovuttamalla tontteja kysyntää vastaavasti kunta voi vaikuttaa tonttien hintatasoon, millä on vaikutusta asuntojen ja toimitilojen rakentamisen hintatasoon. Hajarakentamisen määrä ja sijoittuminen vaikuttavat yhdyskuntarakenteeseen ja kunnan palvelutuotantoon. Tämän vuoksi hajarakentamisen ohjaamisen periaatteet ovat osa maapolitiikan linjauksia. Maapoliittisen ohjelman tavoitteena on tukea laadittujen strategioiden toteuttamista ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja toteutumista ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukaisesti: - edistämällä olemassa olevan kunnallistekniikan ja kunnallisen palveluverkon hyödyntämistä - suuntaamalla rakentamista yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille alueille, jotka ovat kunnan kehityksen kannalta merkittäviä - tiivistämällä yhdyskuntarakennetta vajaasti rakennetuilla asemakaavoitetuilla alueilla - kehittämällä tonttimarkkinointia - luomalla edellytykset hajarakentamiselle tukea myönteistä väestökehitystä - uusien asukkaiden saaminen valttina sijainti ja saavutettavuus, työpaikat ja palvelut varmistaa kuntalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen varmistaa riittävä, kysyntää vastaava, kohtuuhintainen ja monipuolinen tonttitarjonta huolehtia kaavoituksen ajantasaisuudesta ja ennakoitavuudesta huolehtia raakamaan saatavuudesta yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin tukea kunnan harkittua kehitystä ja taloutta varautuminen ilmastonmuutokseen 14

4 MAAPOLITIIKAN KEINOT 4.1 Maan hankinta 4.1.1 Vapaaehtoinen kiinteistökauppa ja maanvaihto Kunta hankkii aktiivisesti vapaaehtoisilla maakaupoilla tai -vaihdoilla raakamaavarannon vaihtoehtoisen asunto- ja työpaikkatuotannon toteuttamiseksi. Ensisijaisesti maanhankinta kohdistetaan taajamien laajenemisalueille ennen asemakaavoitusta, toissijaisesti laajenemisalueiden ulkopuolelle rakennus- ja vaihtomaaksi. Raakamaan hankinnalla kehitetään kunnan yhdyskuntarakenteen suuntaa, vaikutetaan asumisen ja yrittämisen hintatasoon, kohdellaan maanomistajia tasapuolisesti kaavaratkaisuissa sekä varmistetaan riittävä virkistysalueiden toteutuminen. Raakamaan hinnoittelussa maa- ja metsätalousmaan arvon lisäksi huomioidaan mm. puusto, maaperän rakennettavuus, ympäristöarvot, maaperän pilaantuminen ja yleiskaavallinen näkemys. 4.1.2 Etuosto-oikeuden käyttäminen Kunnalla on etuosto-oikeus kunnan alueella tapahtuvissa kiinteistökaupoissa yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuosto-oikeus koskee erinäisin rajoituksin yli 5000 m2:n suuruisia kauppoja. 4.1.3 Katu- ja puistoalueiden hankinta Ensimmäisen asemakaavan alueella kunta saa katualueet haltuunsa haltuunotolla. Varsinainen omistuksen siirtyminen edellyttää kiinteistönmuodostamislain mukaista kiinteistötoimitusta. Asemakaavan mukaisista katualueista suurin osa kuuluu edelleen yksityisten omistamiin kiinteistöihin. Asemakaavan mukaisista puistoalueista huomattava osa on yksityisten omistuksessa. Kunta voi hankkia puistoalueet omistukseensa vapaaehtoisilla kaupoilla tai yleisten alueiden lunastuksella. 4.1.4 Lunastaminen Kunnalla on mahdollisuus maanhankintaan lunastamalla seuraavissa tapauksissa: lunastuslupaan perustuva lunastaminen yhdyskuntarakentamista varten rakentamiskehotukseen perustuva lunastaminen yleisen alueen ja yleisen rakennuksen tontin lunastaminen kiinteistönmuodostamislain mukainen tontinosan lunastaminen 4.2 Yksityisen maan kaavoittaminen ja asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset 4.2.1 Yksityisen maan kaavoittaminen Ensisijaisena tavoitteena on hankkia raakamaata kunnan omistukseen riittävän tonttivarannon saavuttamiseksi. Yksityisomistuksessa olevien maiden kaavoittaminen on perusteltua, kun sillä tavoitellaan kuntarakenteen eheyttämistä tai pienet alueet liittyvät luontevasti kunnan kaavahankkeisiin. Kaavamuutostilanteissa yksityisen maanomistajan kanssa sovitaan asemakaavan toteuttamiseen liittyvistä seikoista maankäyttösopimuksilla. 15

4.2.2 Asemakaavoituksen käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa sovitaan kaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista. Niillä asemakaavoitettavan alueen maanomistajilla, joille asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Kustannuksista sovitaan ensisijaisesti maankäyttösopimuksella, joka voidaan sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Kaavan sisällöstä ei maankäyttösopimuksella voida sopia. 4.2.3 Kehittämiskorvaus Jos merkittävää hyötyä kaavoituksesta saavan maanomistajan kanssa ei ole päästy sopimukseen kaavoituksen kustannuksen korvauksesta maankäyttösopimuksella, voi kunta kaavan hyväksymisen jälkeen päättää kehittämiskorvauksen käyttämisestä. Kehittämiskorvauksen perusteena on suunnittelu-, rakentamis- ja hankintakustannukset, se voi olla kuitenkin enintään 60 % asemakaavasta johtuvasta tontin arvon noususta. 4.2.4 Kehittämisalue Kunta voi nimetä yhden tai useamman alueen kehittämisalueeksi enintään 10 vuodeksi. Kehittämisalueeksi voidaan nimetä rakennettu alue, jonka uudistamista, suojelemista, elinympäristön parantamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai muuta yleistä tarvetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi erityiset kehittämis- tai toteuttamistoimenpiteet ovat tarpeen. Kehittämisalueeksi voidaan nimetä myös rakentamaton alue, milloin sen rakentaminen on asunto- tai elinkeinopoliittisista syistä tarpeen ja sen toteuttaminen maanomistuksen pirstoutuneisuudesta, kiinteistöjaotuksen hajanaisuudesta tai muusta vastaavasta syystä edellyttää erityisiä kehittämis- tai toteuttamistoimenpiteitä. Kehittämisalueella voidaan päättää sovellettaviksi erityisjärjestelyjä esim. kadunpidon ja muiden yleisten alueiden toteuttamisesta, kiinteistöjärjestelyistä, kehittämismaksusta ja laajennetusta etuosto-oikeudesta. 4.2.5 Sopimukset kunnan maata kaavoitettaessa Kunta voi tehdä sopimuksen rakennusliikkeen tai muun kehitysyhtiön kanssa koko tontintuotantoketjun toteuttamisesta kunnan omistamilla mailla. Sopimuskumppani vastaa alueen suunnittelusta yhdessä kunnan kanssa sekä huolehtii kunnallistekniikan rakentamisesta ja saa vastikkeeksi tonttimaata. 4.3 Kunnan maaomaisuuden hallinta 4.3.1 Vuokratonttien hallinta Kunnan vuokralle antamia asuinrakennusten rakennuspaikkoja on noin 95 kpl, joiden vuokra-aika on 50 vuotta. Rivitalotonttien vuokrasopimuksia on noin 19 kpl, joista valtaosa Leppävirran Kiinteistö Oy:n asuntoyhtiöitä. Vuokrasopimuksiin sisältyy vuokralaisen vuokra-alueen osto-oikeus. Teollisuustontteja on vuokrattu noin 20 kpl. Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia esim. laidunmaiksi on noin 10 kpl ja metsästysmaita on vuokrattu metsästysseuroille 32 kpl. 16

Kunnanvaltuusto päättää pitkäaikaisten vuokrasopimusten perusvuokran, joka on sidottu elinkustannusindeksiin. Vuokra-alueiden vuokranperinnän kunnassa hoitaa taloustoimisto. 4.3.2 Yleisten alueiden hallinta Asemakaavan mukaisia puistoja ja yleisiä alueita ei myydä eikä vuokrata tontteihin lisämaaksi ilman kaavamuutosta. Lyhytaikainen vuokraus voi olla mahdollista, jos se ei estä alueen kaavan mukaista käyttöä. 4.3.3 Hallintokuntien käytössä olevien alueiden optimointi Kunnan maaomaisuutta on muun muassa liikunta-, päiväkoti-, koulutus- ja teknisen huollon palvelujen tuottajien käytössä. Kunnan eri hallintokuntien käytössä olevista maa-alueista ei peritä vuokraa. 4.3.4 Kunnan tonttivarannon edelleen kehittäminen Yleisille rakennuksille varattujen alueiden tarpeellisuus ja mahdollisesti muuttaminen esim. asuinkäyttöön soveltuviksi on harkittava yleiskaavoituksen yhteydessä. 4.3.5 Maaomaisuuden hallintajärjestelmä ja suhde kirjanpitoon Kirjanpidossa on kunnan omistamat maa- ja vesialueet on kokonaisuutena, jossa huomioidaan kirjanpitovuoden myyntien ja ostojen erotus. Maa- ja vesialueista on luetteloitu kohteittain kiinteistön yksilöintitieto, pinta-ala, hankintameno ja ajankohta. Muutokset luettelossa huomioidaan vuosittain. 4.4 Tontin luovutus Asemakaavan mukaiset asuinrakennus- ja elinkeinotontit sekä haja-asutusalueen rakennuspaikat luovutetaan myymällä tai vuokraamalla määräajaksi rakentajille valtuuston päättämillä hinnoilla. Luovutushintaan vaikuttavat kohteen sijainti, pinta-ala ja rakennettavuus sekä kaavamääräykset. Rantatontit myydään tarjousten perusteella, jolloin kunnanvaltuusto päättää tonttien pohjahinnan. Luovutuksen ehtona on rakentaminen kolmen vuoden kuluessa kaupanteosta. Rakentamattoman tontin edelleen myynti on kielletty ilman kunnan suostumusta. 4.5 Asemakaavojen toteutumisen edistäminen 4.5.1 Rakentamiskehotus MRL:n mukaan kunta voi antaa rakentamiskehotuksen yksityisen omistamalle asemakaavan mukaiselle rakennuspaikalle, jos se on määrällisesti tai laadullisesti vajaarakennettu. Jos rakentamiskehotusta ei noudateta kolmen vuoden kuluessa, on kunnalla oikeus lunastaa asemakaavan mukainen tontti. 4.5.2 Korotettu kiinteistövero Kiinteistöverolain mukaan kunta voi määrätä vähintään vuoden voimassa olleen asemakaava-alueen rakentamattomalle rakennuspaikalle kiinteistöveroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti on meillä 1,00 (yleinen 0,83). 17

4.5.3 Yksityisten tonttien välitys ja markkinointiyhteistyö Yksityisillä maanomistajilla on mahdollisuus ilmoittaa myytävänä olevista rakennuspaikoistaan kunnan tonttimarkkinoilla. Aktiivista välitystyötä kunta ei ole tehnyt. 4.5.4 Asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi MRL:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla kunnan kehityksen edellyttämällä tavalla. Kunnan asemakaavoista on edelleen osittain voimassa Kirkonseudun rakennuskaava vuodelta 1971, Sorsakosken rakennuskaava vuodelta 1973 ja Oravikosken rakennuskaava vuodelta 1985. Pienempiä asemakaavamuutoksia on runsaasti vahvistettu vuosien 1970 2000 aikana. 4.5.5 Rakennuskielto Kuntakaavojen eli yleis- ja asemakaavojen laatimisvaiheessa kunta voi määrätä kaava-alueelle rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen. Niiden tarkoituksena on, että kaava-alue pysyy muuttumattomana suunnittelun ajan eikä kaavan toteuttamiselle aiheudu haittaa. Rakennuskiellot ovat osa rakentamisen ohjausjärjestelmää. Niiden käyttämistä tulee harkita osana laajempaa keinovalikoimaa erityisesti sellaisilla alueilla, jotka tulevaisuudessa ovat yhdyskuntarakenteen todennäköisiä tai mahdollisia laajentumissuuntia. 18

5 KAAVALLISET KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Leppävirran kunta- ja hyvinvointistrategian vision mukaan Leppävirralla on vetovoimaa, kehityksen ja kasvun virtaa; Leppävirta on nykyaikaisen yrittäjyyden edelläkävijä ja tarjoaa kehittyvän toimintaympäristön yrityksille ja vetovoimaisia työllistymisen ja asumisen mahdollisuuksia, hyvinvointi ja viihtyvyys huomioon ottaen. Vetovoimaiset ja monipuoliset työpaikka-, teollisuus- ja kaupanalueet Elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä kunta pyrkii turvaamaan olemassa olevat työpaikat sekä edistämään uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Elinkeinoympäristön kehittämisen kannalta uuden ja vetovoimaisen teollisuus- ja liikealueen kaavoittaminen on ensisijaisen tärkeää. Teollisen tuotannon perinteitä, metalliteollisuus, vientiyritykset ja sovellettu teknologia, turvataan muun muassa varmistamalla riittävä tonttitarjonta ja toimitilojen riittävyys. Kaupallisten palveluiden osalta Leppävirran keskustaajaman vetovoiman kehittämiseen tulee panostaa. Monipuoliset ja viihtyisät asuinalueet Leppävirta vahvistaa asemaansa vetovoimaisena asuinpaikkana kaavoittamalla erityyppisiä alueita taajamissa ja niiden laajenemisalueilla sekä kyläalueilla erilaisia asumismuotoja varten. Uudet alueet sijoitetaan ensisijaisesti olemassa olevan tie- ja kunnallisteknisen verkoston yhteyteen ja palvelujen läheisyyteen. Riittävät virkistysalueet Kaavoituksella pyritään turvaamaan, että erityisesti taajamien ranta-alueille jää riittävästi rakentamatonta rantaa virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Yleinen virkistyskäyttö ohjataan alueille, missä se ei heikennä tai vaaranna alueen luonnon- ja ympäristöarvoja. Virkistyskäyttöön tarkoitetut alueet osoitetaan siten, että ne ovat niin kuntalaisten kuin loma-asukkaidenkin helposti ja turvallisesti saavutettavissa. 5.1 Yleiskaavoitus Leppävirran kunnassa ei ole koko kunnan kattavaa yleissuunnitelmaa /strategista yleiskaavaa. Myös taajamien yleiskaavat ovat vanhentuneet (pääosin 1990 luvun alkupuolelta), eivätkä enää vastaa nykypäivän tarpeisiin. Maakuntakaavat ohjaavat yleiskaavallista suunnittelua. Yleiskaavoitettaviin alueisiin kuuluvat: Kirkonkylän taajama- ja lievealueet, Leppäsalo, Koiruksen ranta-alue (itäpuoli) ja Konnuslahden kylätaajama, Sorsakoski, Timola ja Oikearanta (Kotalahti- Kirkonkylä) Leppävirran kunnan alueella on rantaviivaa noin 2 250 kilometriä, josta kaavoittamatta on vielä merkittävä osa. Yleiskaavatyöt priorisoidaan ja ohjelmoidaan vuosittain laadittavassa kaavoitusohjelmassa (Kaavoituskatsaus). 5.2 Asemakaavoitus Asemakaava laaditaan ensisijaisesti kunnan omistuksessa olevalle maalle. Kaavaa laaditaan yksityisen maalle, jos alue on kunnan kehityksen kannalta merkittävä. Tällöin kunnan ja maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus, jossa sovitaan maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista sekä kaavan toteuttamiseen liittyvien kustannusten jakamisesta. 19

Jos asemakaava/ranta-asemakaava tai kaavamuutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Kustannukset muodostuvat asiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä. Lisäksi peritään todelliset ilmoituskustannukset. Kustannusten korvaamisesta voidaan tehdä myös erillinen sopimus. 5.2.1 Asemakaavan laatimis- ja muutostarpeet Taajamien asemakaavojen ajantasaistaminen on ajankohtaista Kirkonkylän, Sorsakosken ja Oravikosken asemakaavojen osalta. Maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää, että kunta seuraa asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin vanhentuneiden, tietyin edellytyksin yli 13 vuotta vanhojen asemakaavojen uudistamiseksi (MRL 60 ). Uusien asemakaavoitettavien alueiden tavoitteellinen sijainti käyttötarkoituksen mukaan: Asuminen: Ukonniemi, Muuraissaari, Konnuksentien varsi, Oravikosken koulun ympäristö, Ahvenmäki Julkiset palvelut: taajamien keskusta-alueet Kaupan palvelut: päivittäistavarakauppaa taajamien keskusta-alueille, erikoistavarakauppaa taajamien yhteyteen Elinkeinotoiminta: Timola (Riikinnevan alue), Nikkilänmäki, 5-tien risteysalue, Oravikoski 5.2.2 Laatutavoitteet Rakentamista ohjataan alueittaisilla rakennustapaohjeilla. Asemakaavan yhteydessä laadittuja rakentamistapaohjeita tulee noudattaa yhtenäisen, alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivan ja kestävän rakentamisen saavuttamiseksi. Rakennettaessa taajamakuvan kannalta merkittäville kohdille rakennuspaikkojen luovutuksessa edellytetään erityisen hyvää suunnittelun tasoa. Yritystoiminnan / teollisuustoiminnan rakennuspaikkoja luovutettaessa sen saajalla tulee olla kunnan hyväksymä rakennuspaikan käyttösuunnitelma. Rakentamisen tulee olla energiatehokasta. 20

6 HAJARAKENTAMISEN OHJAAMINEN 6.1 Hajarakentaminen Hajarakentamisen ohjaamisessa keskeinen väline on rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan osoittaa suunnittelutarvealueet, joilla tarvitaan tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Tarve voi syntyä rakentamisen määrän ja laadun perusteella, jolloin on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin esim. teiden sekä vesi- ja viemärijohdon rakentamiseen. Myös ympäristövaikutusten merkittävyys edellyttää laajempaa harkintaa. Mahdollista on osoittaa myös koko kunnan hajarakennusalue suunnittelutarvealueeksi. Hallitsemattomaan hajarakentamiseen liittyvät kustannus- ja ympäristötekijät vaikuttavat maapolitiikan ja kunnan talouden pitkän tähtäimen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Maapolitiikan avulla ohjataan hajarakentamista edullisuusvyöhykkeillä. Leppävirran kunnan maaseutualueet jaetaan edullisuusvyöhykkeisiin palvelujen, olemassa olevan asutuksen, etäisyyksien ja verkostojen (vesihuoltoverkosto, tiestö) suhteen. Hajarakentaminen voi olla kyliin sijoittuvaa tiiviimpää hajarakentamista tai hajaantuneempaa hajarakentamista. Kun hajarakentamista ohjataan kyliin ja kyläkeskusten läheisyyteen, vältetään yhdyskuntarakenteen hajautumista ja palvelutarjonnan vaikeutumista. Vyöhyketarkastelun ulkopuolelle jätetään asemakaavoitetut Kirkonkylän, Sorsakosken ja Oravikosken taajama-alueet. Mitoitusperusteet eivät ohita mahdollisia muun lainsäädännön asettamia rakentamisrajoituksia. Mitoitusperusteet eivät ole voimassa rantavyöhykkeellä, jolla rakentamisen tulee perustua kaavoitukseen ja kaavoittamattomilla ranta-alueilla emätilaperiaatteen mukaiseen rantaviivan pituuteen. Maankäytön ohjausjärjestelmän, kuten myös maaseuturakentamisen ohjaamisen tulee perustua maanomistajien tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Vyöhyketarkasteluperiaatteen mukaan keskeisimmille alueille sallitaan rakentamista muita alueita enemmän. Mikä on sallittua yhdelle, sen tulee olla sallittua myös toiselle vertailukelpoisessa asemassa. Taulukko 4. Periaatteet maaseuturakentamisen edullisuusvyöhykkeistä. Vyöhykkeet tarkennetaan erikseen laadittavassa ja päätettävässä Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteissa. Mitoitusvyöhyke I II III IV Kuvaus Sijainniltaan edulliset kylä- ja tienvarsialueet, joille on jo muodostunut kylämäistä asutusta, ne tukeutuvat luontevasti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja ne sijaitsevat kohtuullisella työssäkäynti- ja asioimisetäisyydellä Leppävirran kuntakeskuksesta ja Kuopion ja Varkauden kaupungeista. Alueet sijaitsevat vesihuolto- /vesijohtoverkon toiminta-alueella: Timolan kyläalue, Nikkilänmäki, Mustansalo, Kotalahti ja Konnuslahti Taajama-alueisiin /vahvoihin kyläkeskuksiin tukeutuvat alueet ja kylien lievealueet, jotka sijaitsevat pääasiassa vesijohtoverkon toiminta-alueella tai sen läheisyydessä: Sarkamäki, Timolan tienvarsi-poijinpelto, Nikkilänmäen lievealueet, Mustansalon kyläalue ja Mökkikylä Haja asutusvyöhyke sekä alueet, jotka ovat mahdollisia taajaman laajenemissuuntia: Suurin osa maaseutualueista sekä Timolan eteläosa, Konnuksen alue ja Leppäsalo Heinävedentien ympäristön osalta Asemakaavoituksen laajenemisalueet: Ukonniemi ja Paajalanmäen pohjoisosa 21

6.2 Käyttötarkoituksen muutos Loma-asuntojen ympärivuotinen käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Monet kunnat osoittavatkin jo kaavoissaan rannoille alueita vakituista asumista varten tai määrittelevät kriteereitä, joiden perusteella loma-asunto voidaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi. Kaavoituksella voidaan tutkia ranta-alueet, joille ympärivuotinen/vakituinen asumisen on mahdollista sijoittua. Loma-asunnon muuttamisen mahdollisuus vakituiseksi asunnoksi tutkitaan poikkeamisluvalla tai kaavoituksen kautta. Leppävirran kunnan alueella on noin 3 000 loma-asuntoa ja vuosittain muutoskyselyjä ja - hakemuksia käsitellään noin 10. Käyttötarkoituksen muutosratkaisuissa ohjataan asumista parhaille paikoille sekä kehitetään olemassa olevia kyliä ja turvataan palvelut kaikille. Loma-asunnon muuttaminen ympärivuotiseksi asutukseksi voi tukea maaseudun kehittämistä, mutta toisaalta se tietää kunnalla lisäkuluja sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä koulukuljetuksista aiheutuvien kustannusten lisääntyessä. Myös vakituisen asunnon varustelutaso on perinteistä mökkiä korkeatasoisempi, jolloin esimerkiksi jäte- ja vesihuollon vaatimukset kasvavat. Myös rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, vesi- ja jätehuoltojärjestelmien suunnittelun ohjaus sekä jätteiden ja jäteveden kuljetuksen ja käsittelyn järjestäminen vaativat resursseja kunnalta (www.ymparisto.fi; Mökistä vakituiseksi asunnoksi). Käyttötarkoituksen muutoksia myönnetään poikkeamispäätöksillä tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Lupakäsittelyssä huomioitavia näkökohtia ovat: Palvelut: miten lähellä ollaan kunnan palveluita Tasapuolinen kohtelu rakennuspaikan ominaisuudet huomioiden: vertaa mitoitusvyöhykkeet, maasto/rakennettavuus, kunnallistekniikan valmius: oma/kunnallinen/vesiosuuskunta Tukeudutaan olemassa olevaan infraan: vesihuolto, tiet, sähköt, rakennuspaikan maasto-olosuhteet ja koko (oman vesihuollon järjestämisen mahdollisuus) Ranta-asemakaava- tai yleiskaava-alueella kokonaisuus huomioon: tasapuolisuus, kaavan periaatteet mitoituksessa, ympäröivä maankäyttö Tulevan kaavoituksen huomioiminen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti Varsinaisen rakennuksen sopivuus vakituiseen asumiseen ratkaistaan rakennusluvalla. 22

7 MAAPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA Vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä laaditaan yksityiskohtaisempi maankäytön toteuttamisohjelma, jossa määritellään lähiajan yleis- ja asemakaavahankkeet. Samalla ohjelmoidaan maanluovutus, hyväksytään luovutushinnat ja tarpeen mukaan hyväksytään sopimusmallit. Maaseuturakentamisen ohjaamiseksi laaditaan kuivanmaan rakennuspaikkojen mitoitusperiaatteet. Mitoitusperiaatteet asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä nähtäville ja pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet hyväksytään hallinnollisessa käsittelyssä. Maankäytön toteuttamista sovitetaan yhteen Kuopion kaupunkiseudun maankäyttötyöryhmän (MALPE-työryhmä) sekä aluerakennetyöryhmän puitteissa. Ohjelman toteutumisen varmistamiseksi osoitetaan riittävät henkilöstöresurssit sekä maankäytön suunnitteluun että maapolitiikan hoitamiseen. Maapoliittisen ohjelman seuranta sisältää mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista mitataan. Toteutumisen seurannan mittareita ovat: raakamaavarannon kehittyminen tonttien myynti- ja vuokratulojen kehittyminen luovutettavien tonttien lukumäärät kaavoitusohjelman toteutuneisuus ja sen muutokset ohjelmakaudella. Mittareiden lisäksi voidaan listata, mitä esitetyistä maapoliittisista keinoista on käytetty ja minkälaisin tuloksin. 23

Lähtöaineistona on käytetty: Haja-asutuksen kestävä vesihuolto ja arvio toimintaedellytyksistä vuoteen 2030. Suomen ympäristökeskus SYKE. 2012. Haveke hankkeen kuntakuvaus, Leppävirta. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16909&lan=fi -Mökistä vakituiseksi asunnoksi? Leppävirran kunta, Maankäyttö- ja mittauspalvelut. 2006. Maapoliittinen ohjelma 2006-2010. Kv. 10.5.2006. Leppävirta. Leppävirran kunta, Ympäristö- ja tekniset palvelut. 2011. Kaavoituskatsaus 2011. Leppävirta. Leppävirran kunta. Leppävirran kunta- ja hyvinvointistrategia 2010-2015. Kv. 7.10.2009. Leppävirta. Pohjois-Savon liitto; tilastograafit, kuntatietoa. Siilinjärven kunta. 2010. Maankäyttöpoliittinen ohjelma. Kv. 30.8.2010. Siilinjärvi. Suomen Kuntaliitto, Ympäristöministeriö & Maakanta Oy. Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet. Uudenmaan liitto. 2007. Kunnan maapoliittinen ohjelma -valmistelijan käsikirja.uudenmaan liiton julkaisuja E 95-2007. Varkauden kaupunki, Tekninen toimiala. 2010. Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2010-2012. Kh. 9.8.2010. Varkaus. Vuorenpää, M. 1.4.2010 (esitelmä). Haja-asumisen etuja ja haittoja eri näkökulmista. 24