KAAVOITUSKATSAUS 2015 LAUKAAN KUNTA Maankäyttöosasto
Sisällys 1. Mikä on kaavoituskatsaus?... 2 2. Osallistuminen ja vuorovaikutus, kaavaprosessi... 2 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännöksiä... 3 3. Maakunnan suunnittelu... 3 4. Laukaan kunnan rakennemalli... 6 5. Yleiskaavat... 7 5.1 Keski-Laukaan yleiskaava, pohjoisosa, osa-alueet I ja III... 7 5.2 Vehniän yleiskaava... 8 5.3 Peurunka - Valkolan yleiskaava... 9 5.4 Savion ja Vuonteen kylien kyläselvitys... 9 5.5 Rantayleiskaavojen päivittäminen ja numeeristaminen 2013 2018... 9 6. Asemakaavat... 10 6.1 Laukaan kirkonkylä... 10 6.2 Vihtavuori... 11 6.3 Lievestuore... 11 6.4 Leppävesi... 12 6.5 Ranta-asemakaavat... 13 7. Muuta suunnitelmat ja hankkeet... 13 7.1 Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelma... 13 8. Vuonna 2014 hyväksytyt kaavat... 14 9. Arvio asumiseen varattujen rakennuspaikkojen riittävyydestä... 14 Havainnekuva keskustan kehittämissuunnitelman voittajatyöstä Leipien heitto Liitteet Liitekartta 1; yleiskaavat Liitekartta 2; asemakaavat, kirkonkylä Liitekartta 3; asemakaavat, Vihtavuori Liitekartta 4; asemakaavat Lievestuore Liitekartta 5; asemakaavat Leppävesi Lyhenteet: MRL MRA Maankäyttö- ja rakennuslaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132) Maankäyttö- ja rakennusasetus (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895) 1(14)
1. Mikä on kaavoituskatsaus? Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kaavoituskatsaus on kunnan laatima katsaus tärkeimmistä kunnassa ja maakunnan liitossa tekeillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen sekä tehdä kaavoitusta tutuksi. Kaavat valmistellaan asukkaiden, viranomaisten ja monien muiden yhteistyötahojen kanssa. Yleis- ja asemakaavoitus tapahtuvat kaavoitus- ja rakennuslautakunnan ohjauksessa. Kaavoituksen valmistelusta vastaa kunnan maankäyttöosasto. kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt, p. 014 267 5771, mari.holmstedt@laukaa.fi kaavasuunnittelija Outi Toikkanen, p. 014 267 5770, outi.toikkanen@laukaa.fi Kaavoituskatsaus julkaistaan elokuun 2015 aikana internetissä osoitteessa www.laukaa.fi. Kuulutus julkaistaan Laukaa-Konnevesi -lehdessä ja joka kotiin jaettavassa VATTI-esitteessä. Valtuusto päättää kaavoitusohjelmasta valtuustokausittain. Ohjelmassa linjataan suuremmat, vaikutuksiltaan merkittävimmät kaavoitushankkeet. Kaavoitusohjelma ei ole sitova, vaan suuntaa antava. Kaavoituskatsaus pohjautuu viimeksi hyväksyttyyn kaavoitusohjelmaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta (KARA) voi tilanteen vaatiessa käynnistää kaavoitusohjelman ulkopuolisia, vaikutukseltaan vähäisiä ja aikataulullisesti kiireellisiä kaavoitushankkeita omalla päätöksellään. Vaikutuksiltaan merkittävämmät, kaavoitusohjelman ulkopuoliset hankkeet käynnistää kunnanhallitus. Kaavaprosessin eri vaiheiden nähtäville asettamisen toimivallasta on määrätty kunnan hallintosäännössä sekä lautakunnan toimintasäännössä. 2. Osallistuminen ja vuorovaikutus, kaavaprosessi Kaavahankkeessa osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tavoitteena on lisätä asukkaiden ja muiden osallisten vaikutusmahdollisuuksia kaavan sisältöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ennen varsinaista maankäytön suunnittelua kaavahanke laitetaan vireille ja siitä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:ssa selvitetään kaavahankkeen sijainti, tavoitteet, keskeiset arvioitavat vaikutukset, kaavan eteneminen sekä kaavahankkeen osalliset ja miten heillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan. Kaavan vireilletulosta tiedotetaan erikseen. Kaavat pidetään nähtävillä vähintään kahdessa vaiheessa: luonnos- eli valmisteluvaiheessa ja ehdotusvaiheessa. Joissakin tapauksissa joudutaan ehdotusvaiheen nähtävilläolo uusimaan tai järjestämään kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ns. osallisten kuuleminen. Luonnosvaiheen nähtävilläoloajan pituutta ei ole lainsäädännössä määritelty (MRA 30 ). Laukaan kunnassa kaava on luonnosvaiheessa nähtävillä vähintään kahden viikon ajan (14 vrk). Ehdotusvaiheessa kaava pidetään julkisesti nähtävänä vähintään 30 vuorokauden ajan (MRL 65, MRA 19, MRA 27 ), lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta, joka voi olla ehdotuksena nähtävillä vähintään 14 päivää. Mikäli kaavaan tehdään ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen olennaisia muutoksia, tulee kaava asettaa uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kuitenkin mikäli tarkistukset koskevat ainoastaan yksityistä etua ja osallisia kuullaan erikseen, ei nähtävilläolon uusiminen ole tarpeen. Kaavojen vireilletuloista ja nähtävilläoloista (MRL 62, MRL 63, MRL 65, MRA 19, MRA 27, MRA 30 ) kuulutetaan Laukaa-Konnevesilehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla (www.laukaa.fi). Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta voi osallinen jättää kirjallisen mielipiteensä ja muistutuksensa nähtävilläoloajan kuluessa. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä voi tehdä ELY-keskukselle esityksen neuvottelun järjestämisestä aina siihen saakka, kun kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä. 2(14)
Kaavojen hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto ja ns. vähäisten kaavamuutosten osalta päätösvalta on kunnanhallituksella. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on valitusmahdollisuus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (HHO) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Kaava tulee voimaan, kun sen hyväksyminen on saatettu yleisesti tiedoksi kuuluttamalla. Aloitusvaihe Kaavoituksen käynnistäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan 14 vrk palautteen antaminen OAS:sta nähtävilläolon aikana tarvittaessa viranomaisneuvottelu Valmisteluvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto nähtäville 14-30 vrk mahdollinen yleisötilaisuus mielipide nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta nähtävilläolon aikana Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Kaavaehdotus nähtäville 14-30 vrk muistutus nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana Hyväksymisvaihe Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan 30 vrk muutoksenhaku hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeudelta 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen säännöksiä MRL MRA Kaavoituskatsaus 7 Kaavoituksen vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen 62, 63 30 (kaavaluonnos) Ehdotusvaiheen kuuleminen 65 yleiskaava 19 asemakaava 27 Hyväksyminen yleiskaava 37 asemakaava 52 3. Maakunnan suunnittelu Maakunnan suunnitteluun kuuluvat MRL 25 mukaisesti maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja maakunnan kehittämisohjelma. Lisäksi Jyväskylän seudulle on vuonna 2011 valmistunut rakennemallityö. 3(14)
Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman 6.6.2014 osana Keski-Suomen strategiaa 2040. Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntastrategia perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Maakuntakaava Maakuntakaavalla ohjataan kuntien yleis- ja asemakaavoitusta seudullisella tasolla. Keski- Suomen maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Maakuntakaavoituksesta huolehtii Keski-Suomen liitto, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä (www.keskisuomi.fi) Kuva 1. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Maakuntakaavan vaihekaavat 1-4 1. Vaihekaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisellä vaihemaakuntakaavalla varattiin Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitettiin Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. 4(14)
Laukaan kunnan käsittelyä aiheesta: Valtuusto päätti 12.11.2007 36, että Laukaan kunta ei pidä Mörkökorpea sopivana eikä tarkoituksenmukaisena laitoksen sijoituspaikkana. Kunnanhallitus 21.6.2010 127 päätti jätteenkäsittelykeskusta koskevasta ympäristöluvasta antamassaan lausunnossa esittää lupakäsittelyssä selvitettäväksi useita eri asioita. Valtuusto 13.12.2010 60 päätti poistaa kaavoitusohjelmasta Mörkökorven alueen asemakaavoituksen. 2. Vaihekaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Kaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 11.5.2011 ja kaava sai lainvoiman 20.11.2012. 3. Vaihekaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita sekä varata alueita tuulivoimapuistoille. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 14.11.2012. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. 4. Vaihekaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin, muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta, päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 3.5.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.9.2014. Kaava sai lainvoiman 25.10.2014 Keski-Suomen aluerakenne 2040 Kuva Keski-Suomen aluerakenteesta 2040 hyväksyttiin maakuntahallituksessa 16.4.2014. Aluerakenne 2040 konkretisoidaan maakunnallisesti merkittävien toimenpiteiden kautta vastuuttamalla toteuttajatahoja ja aikatauluttamalla hankkeita. Lopputuloksena saadaan toimenpide-ohjelma, joka pohjautuu aluerakenteen maakunnallisiin kriteereihin ja seutujen tärkeinä pitämiin kehittämisehdotuksiin. Tämä on ensiaskel kohti Keski-Suomen uuden maakuntakaavan sisällön hahmottamista. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. 5(14)
4. Laukaan kunnan rakennemalli Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian Laukaa sydäntä ja elinvoimaa kokouksessaan 27.1.2014 1. Strategian tavoitevuosi on 2020, mutta kuntastrategiaa tarkentavien erillisstrategioiden ja -ohjelmien toteuttaminen ja päivittäminen tehdään valtuustokauden 2013-2016 kuluessa niin, että ne vastaavat päivitetyn kuntastrategian linjauksia. Kuntastrategiassa on asetettu neljä visiota ja päälähtökohtaa kunnan kehittämiselle: taloudestaan huolehtiva Laukaa, monipuolisen ja hyvän asumisen Laukaa, elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa ja palvelujen Laukaa Erillisstrategiana rakennemallin laatiminen sisältyy visioon monipuolisesta ja hyvästä asumisesta, mutta rakennemalli kytkeytyy kiinteästi myös muihin kuntastrategiassa asetettuihin visioihin ja tavoitteisiin. Rakennemallilla muodostetaan kunnan maankäytön kehittämisen raami ja esitetään painopistealueet tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemallin tulee olla toteuttamiskelpoinen, alueen kilpailukykyä lisäävä, kunnan ja sen eri taajamien erityispiirteet huomioiva ja kokonaistaloudellisesti edullinen. Rakennemallissa huomioidaan myös kunnan kehittyvät kyläalueet ja hajarakentamisen ohjaaminen. Rakennemallin tavoitevuosi on 2040. Rakennemalli käynnistyy kesäkuun 2014 aikana. Työn laatijaksi valittiin Sweco Oy. Laukaan kunnan rakennemallin pohjaksi laaditut kolme vaihtoehtoa; VE 1 Helminauha, VE 2 Herneenpalko ja VE 3 Järvikolmio, jotka olivat nähtävillä 5.2. - 9.3.2015 välisen ajan. VE 2 Herneenpalko -malli valikoitui rakennemalliehdotuksen pohjaksi siten, että malliin täydennettiin elementtejä vaihtoehdoista 1 ja 3: VE1 Helminauha -mallista lisättiin Lievestuoreen kehittyvä taajama sekä asumisen kehittäminen koko mt 637 matkalle. VE 3 Järvikolmio -mallista lisättiin matkailun kehittämismerkinnät Malliyhdistelmän tuloksena on Viuhkamalli, jossa valtateiden 4 ja 9 sekä maantien 637 varret kehittyvät. Viuhkamallissa suurin osa väestönkasvusta keskittyy taajama-alueille nykyistä rakennetta tiivistämällä ja eheyttämällä. Uudet asuinalueet tukeutuvat oleviin taajamiin, jolloin voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja ja yhdyskuntarakennetta. Mt 637 varren taajamien yhteen kasvaminen edellyttää myös kevyen liikenteen verkostojen laajentamista taajamien sisällä ja välillä. Kasvaville kyläalueille pyritään ohjaamaan asumista, jolla tuetaan palvelujen säilymistä ja estetään yhdyskuntarakenteen hajautumista. Erityisesti Vehniän kylä kehittyy dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi, johon vaikuttaa vt 4:n kehittyminen moottoritietasoiseksi ja lentokentän läheisyys. Liikenneyhteydet Jyväskylän ja Äänekosken suuntiin ovat tärkeät. Joukkoliikenteen kehittymistä edesauttaa väestönkasvu kehitysvyöhykkeillä, myös henkilöraideliikenne on mahdollinen. Joukkoliikenteen rengasreitin (Jkl - Laukaa kk - Vehniä -Jkl) kehittyminen edellyttää tavoitellun väestönkasvun saavuttamista. Lievestuoreella suuri merkitys on vt 9:n kehittymisellä ja sen liikenneratkaisuilla. Alemman tieverkon ja kunnan sisäisten yhteyksien merkitys korostuu kasvavien kyläalueiden osalta. Julkiset ja kaupalliset palvelut keskittyvät Lievestuoreen ja kirkonkylän taajamiin, mutta palveluita haetaan merkittävissä määrin myös Jyväskylästä ja Äänekoskelta. Väestönkasvu ja kasvavat kyläalueet edesauttavat palvelujen säilymistä ja kehittymistä. 6(14)
Matkailu- ja virkistysalueina kehittyvät erityisesti Peurunkajärven ympäristö ja Nokkakiven-Lasilandian alue Lievestuoreella. Vesistöjä, vesi- ja ulkoilureittejä tullaan hyödyntämään enemmän matkailussa ja virkistyksessä. Kevyen liikenteen rantareittejä kehitettään taajamissa kohottaen asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että rakennemalli hyväksytään kunnanvaltuustossa vuoden 2015 lopulla. Rakennemalliin liitettään hyväksymisvaiheessa myös toteuttamisohjelma, jonka avulla rakennemallin linjausten toteuttamista ja seurantaa voidaan ohjata. Kuva 2. Viuhkamalli Rakennemallin projektipankki: http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/laukaa/ 5. Yleiskaavat Yleiskaava on yleispiirteinen, mutta kuitenkin maakuntakaavaa tarkempi maankäytönsuunnitelma, jonka laatiminen on kunnan tehtävä. Yleiskaava sisältää maankäyttövaraukset eri tarkoituksiin, kuten teollisuuteen, asumiseen, virkistykseen. Yleiskaava voi käsittää koko kunnan alueen tai osia siitä. Yleiskaavalla ohjataan taajamien, rantojen ja maaseutukylien rakentamista. Taajamissa ja niiden kasvualueilla yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaavan laatimisprosessi kestää yleensä 3-5 vuotta. 5.1 Keski-Laukaan yleiskaava, pohjoisosa, osa-alueet I ja III Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosan avulla hahmotetaan Kirkonkylän ja Leppäveden välisen alueen lisärakentamismahdollisuudet ja varataan alueita kirkonkylän, Leppäveden ja Vihtavuoren taajamien asemakaava-alueiden laajentamiseksi. Suunnittelualue on laaja, jonka vuoksi alkuperäinen Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaavaalue on jaettu hallinnollisesti kolmeen osaan. Alueet on niiden ominaisuuksien sekä niihin kohdistuvien tavoitteiden vuoksi selkeä suunnitella omina kokonaisuuksina. Se ei estä osa-alueiden 7(14)
käsittelemistä rinnakkain samoissakin kokouksissa, jos se on selvitysten ym. puolesta mahdollista. Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue II (Leppävesi-Vihtasilta) on hyväksytty kunnanvaltuustossa toukokuussa 2014. Osa-alue on taajamien välistä tiiviin kyläasutuksen aluetta, jossa kaava on laadittu kyläyleiskaavatyyppisenä. Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue I (Piilopohja Kuukkala) kaavaa on työstetty eteenpäin ja luonnos asetetaan nähtäville vuoden 2015 aikana. Kaava laaditaan osittain yleispiirteisenä yleiskaavana, niin sanottuna taajamayleiskaavana. Alueella osoitetaan aluevarauksia eri toiminnoille, kuten asumiseen ja elinkeinotoimintaan, joiden tarkempi käyttö tullaan ratkaisemaan asemakaavalla. Osa kaava-alueesta tullaan mitoittamaan kyläyleiskaavatyyppisesti. Tällä mahdollistetaan alueen rakentaminen ennen asemakaavoittamista. Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue III (Kirkonkylä Vihtavuori) laaditaan myös yleispiirteisenä yleiskaavana, niin sanottuna taajamayleiskaavana. Osa-alueen kaavoitusta jatketaan vuoden 2015 tai 2016 aikana. 5.2 Vehniän yleiskaava Vehniän kylä on yksi kunnan vilkkaimpia maaseutukyliä, jonka vetovoimaisuutta on lisännyt mm. vt 4 kehittämissuunnitelmat, Tikkakosken kehittyminen sekä suuret investoinnit Äänekoskelle. Kylälle on vuonna 1983 laadittu oikeusvaikutukseton kyläyleiskaava, joka oli aikanaan lajissaan maakunnan ensimmäinen. Kehityksen ja rakentamisodotusten jatkuessa laaditaan Vehniän yleiskaavan, jolla kokonaisuus saatetaan ajan tasalle. Samalla varaudutaan valtatie 4:n rinnakkaisteihin valtatien muuttuessa moottoritieksi. Maakuntakaavassa valtatietie vahvistui nykyiselle paikalle. Laukaan kunnan rakennemallityön ehdotuksessa (Viuhkamalli) on Vehniä kuvailtu alueena, jossa kylä kehittyy dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi. Kehitystä edesauttavat Uuraisten ja Äänekosken asutuksen laajeneminen, vt 4 parantaminen ja rinnakkaistieverkon kehittyminen sekä Tikkakosken työpaikkojen ja logistiikkapalvelujen kehittyminen.. Oikeusvaikutteisen Vehniän yleiskaavan laatiminen on käynnistynyt alunperin vuonna 2004. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2007 ja yleiskaavaehdotus vuodenvaihteessa 2007-2008. Tämän jälkeen yleiskaava on jäänyt odottamaan valtatien 4 kehittämiseen liittyvän yleissuunnitelman laatimista, jossa lähtökohtana on ollut valtatien suunnittelu ja toteuttaminen moottoritienä. Valtatien 4 yleissuunnitelman valmistumisen myötä yleiskaavan laatimista jatkettiin keväällä 2013. Yleiskaavan laadinta käynnistettiin luonnosvaiheella oleellisesti muuttuneiden tavoitteiden sekä alueelle laadittujen mitoitusperiaatteiden johdosta. Yleiskaavaa koskeva osallistumisja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä ja kaava-aluetta koskevat suunnittelu- ja mitoitusperusteet hyväksyttiin kunnan hallituksessa keväällä 2013. Tämän jälkeen suunnittelutyö jäi odottamaan valtatien 4 tiesuunnitelman valmistumista Kirri Tikkakoski väliltä sekä YVA ohjelman käynnistymistä Vehniä Äänekoski välillä. Kaavaluonnoksen valmistelua jatkettiin vuoden 2014 aikana tavoitteena asettaa koko alkuperäistä suunnittelualuetta kokeva kaavaluonnos nähtäville alkuvuoden 2015 aikana. Alueelta laadittiin vuoden 2014 aikana täydentäviä perusselvityksiä: luonto- ja maisemaselvitysten päivitys, muinaisjäännösinventointi sekä rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Vt 4 Vehniä Äänekoski ympäristövaikutusten arviointimenettelyn keskeneräisyyden vuoksi yleiskaavan valmistelua jatkettiin viranomaisten ohjeistuksen perusteella siten, että suunnittelualue jaettiin kahteen osaan. Kaavaluonnoksen valmistelua jatkettiin Vehniän eteläosan osayleiskaavana ja suunnittelualueeseen otettiin mukaan Vehniäntien ja Alanen järven eteläpuoliset alueet. Nelostie on mukana suunnittelualueessa Kirri Tikkakoski tiesuunnitelman kuuluvalta 8(14)
osalta. Vehniän eteläosan osayleiskaava luonnos on ollut yleisesti nähtävillä 5.2. 9.3.2015 välisen ajan. Liikennevirasto hyväksyi vt 4 tiesuunnitelman 13.5.2015 ja YVA valmistuminen ajoittuu loppuvuoteen 2015. Tämän jälkeen Vehniän eteläisen osan yleiskaavaa voidaan valmistella eteenpäin kaavaehdotukseksi. Yleiskaavan pohjoisosa jää odottamaan tiesuunnitelman ratkaisuja. 5.3 Peurunka - Valkolan yleiskaava Yleiskaavalla on etsitty ensisijaisesti alueen matkailun kehittämismahdollisuuksia Peurunkajärven ympärillä. Lisäksi kaavalla tutkitaan Valkolan kylän alueen maankäyttöä. Kaavaluonnosvaihe on käsitelty ja kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä. Kaavoitustyö keskeytettiin Peurungan alueen Master Plan - suunnitelman laatimisen ajaksi. Alueen rajausta tullaan tarkentamaan ja selvityksiä täydentämään mm. luonto- ja maisemaselvitysten ja arkeologisten- sekä rakennusinventointien osalta. Käynnissä oleva Laukaan kunnan rakennemallityö antaa myös tavoitteita Peurunka -järven alueen kehittämiselle. Näiden selvitysten ja suunnitelmien pohjalta, tarkennettujen tavoitteiden jälkeen työstetään uusi kaavaehdotus. 5.4 Savion ja Vuonteen kylien kyläselvitys Laukaan kunnan rakennemalliehdotuksessa (Viuhkamalli) on kasvaviksi kyläalueiksi Vehniän, Kuusaan ja Äijälän lisäksi osoitettu Savio ja Vuontee. Rakennemallin tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan asumista kasvavien kylien kyläaluille, jolloin asuminen tukee palveluja, estää yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä metsä- ja virkistysalueiden pirstoutumista. Savion ja Vuonteen kylien kohdalla kasvuedellytyksiä lisää Ekokoulu hanke, jossa tavoitteena on kehittää ja demonstroida innovatiivinen kiertotalouteen ja lähipalveluihin perustuva ekokoulukonsepti. Savion ja Vuonteen kylien maankäytön suunnittelu tullaan käynnistämään syksyn 2015 aika kylien yhteisellä kyläillalla ja kyläselvityksellä. Kyläselvityksen avulla pyritään löytämään paras ratkaisu kylien maankäytön kehittämiselle ja löytää yhteinen näkemys tavoitteista ja edellytyksistä. Selvityksessä tutkitaan onko oikeusvaikutteiselle yleiskaavalle vaihtoehtoista rakentamisen ohjaamistapaa. Työ pohjaksi on laadittu luonto-, maisema-, rakennuskulttuuri- ja arkeologiset selvitykset, joita tarvittaessa täydennetään. Rakentamisen mitoittamiseksi ja maanomistajien tasapolisen kohtelun turvaamiseksi laaditaan suunnittelu- ja mitoitusperusteet selvitystyön aikana. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelutyön yhteydessä. 5.5 Rantayleiskaavojen päivittäminen ja numeeristaminen 2013 2018 Laukaan kunnan ranta-alueilla on voimassa kuusi yleiskaavaa, joissa on ohjattu haja-asutusalueen rantarakentamista: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue I: Kuusaankoski, Saraavesi, Kuhankoski, Tarvaalanvirta, sekä Peukaloinen ja Mataroinen (vahvistettu 19.1.1995) Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue II: Vatijanjärvi (vahvistettu 13.3.1997) Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue III: Torronselkä (hyväksytty 10.12.2001 62) Lievestuorejärven rantayleiskaava (hyväksytty 10.12.2001 63) Leppävesijärven rantayleiskaava (hyväksytty 29.3.2004 10) Kuhanniemen-Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava (hyväksytty 27.9.2010 32) Yleiskaavoihin on tehty muutamia pieniä kaavamuutoksia vuosien aikana. Lisäksi kiinteistökohtaisia muutostarpeita ja kaavanlaadinnassa tapahtuneita virheitä on ratkaistu poikkeamismenettelyllä. Edelleen myös osassa yleiskaavoista kaavaan merkityn AP-rakennuspaikan rakentamista varten joudutaan hakemaan poikkeamispäätös. 9(14)
Yleiskaavojen päivittämisen ja numeeristamisen tavoitteena on laatia kaikkien voimassa olevien kaavojen alueelle yhtenäiset suunnittelu- ja mitoitusperusteet sekä kaavamääräykset huomioiden alueelliset erityispiirteet (mm. luonto-, maisema- ja arkeologiset arvot). Rantarakentamisen suunnittelu- ja mitoitusperusteita on tarkistettu 2014 ja tämän johdosta kunnan alueelle laadituissa, eri rantayleiskaavoissa käytettyjä vaihtelevia mitoitusperiaatteita tullaan yhtenäistämään. Lähtökohtana on, että voimassa olevissa yleiskaavoissa osoitettua rantarakennuspaikkoja ei kaavamuutoksissa tulla poistamaan. Myös keskeneräisten ja tulevien yleiskaavojen suunnittelu- ja mitoitusperusteet tullaan muuttamaan / laatimaan linjassa muiden rantayleiskaavojen kanssa. Tällä turvataan erityisesti maanomistajien tasapuolista kohtelua. Leppävesijärven rantayleiskaavan päivittäminen ja numeeristaminen on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä keväällä 2015. Muiden rantayleiskaavojen muutosten alustava käynnistämisaikataulu: 2016: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue I 2017: Kanavanreitin rantaosayleiskaava, osa-alue II ja osa-alue III 2018: Lievestuorejärven rantayleiskaava ja Kuhanniemen-Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava 6. Asemakaavat Asemakaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja yleiskaava. Asemakaava on kaavoista yksityiskohtaisin. Se palvelee välitöntä rakentamista. Asemakaavan laatii kunta. 6.1 Laukaan kirkonkylä Rokkakankaan teollisuusalueen ja asemanseudun asemakaavan muutos Alueen asemakaava on vahvistunut vuonna 1968. Kaavassa on osoitettu yksi suurkortteli teollisuusrakentamiseen. Nykyinen kaava ei ohjaa alueen rakentumista ja kunnallistekniikan sijoittumista riittävästi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ajantasaistaa vanhentunut asemakaava huomioiden alueella toimivien yritysten tulevaisuuden tarpeet sekä tarkastella alueen liikennejärjestelyjä. Asemanseudulla ja Mökkiperän alueella asemakaavaa tarkennetaan ja ajantasaistetaan. Suunnittelun vaihe: Hyväksyminen. Kaavaehdotus on hyväksytty kunnanvaltuustossa alkuvuodesta 2015, mutta päätöksestä on valitettu. Sairaalanmäen ja Kipparintien asemakaavan muutos Kirkonkylän nk. sairaalanmäen asemakaavaa tullaan tarkastamaan ja tarvittavilta osin muuttamaan. Alueen asemakaava on laadittu vuonna 1975. Se ei enää vastaa alueen nykyistä maankäyttöä eikä ohjaa riittävästi alueen rakentumista ja liikenneyhteyksiä. Tavoitteena on, että asemakaava tulee määrittelemään alueen käyttötarkoitukset nykyistä vastaavasti ja kehittämään maankäyttöä tiivistäen ja eheyttäen. Kirkonkylässä tulee tulevaisuudessa olemaan kysyntää kerrostaloasunnoista keskustaajamassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Kipparintien asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Laukaan kirkonkylään täydennysrakentamista nykyisen infrastruktuurin äärelle tukemaan jo tehtyjä yhdyskuntarakenteellisia investointeja. Asuntojen kysyntä kohdistuu erityisesti järvien tuntumassa ja lähellä palveluita oleviin asuntoalueisiin. Suunnittelun vaihe: Valmistelu. Hanke tullaan käynnistämään vuoden 2016 alkuun mennessä. Aikalanmäen asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksella tarkistetaan ja ajantasaistetaan alueella voimassa olevia asemakaavoja. Osalla suunnittelualuetta on voimassa ensimmäinen kirkonkylälle 1968 laadittu rakennuskaava. Muilta osin alueella voimassa olevat asemakaavat ovat 1980- ja 1990 luvuilla laadittuja. 10(14)
Asemakaavan muutoksella yhteydessä nykyisiä kaavarajauksia tarkistetaan toteutuneen kiinteistöjaotuksen mukaiseksi. Lisäksi kaavamuutoksella tarkastetaan asuinkortteleiden sekä niihin liittyvien lähivirkistysalueiden rajauksia sekä päivitetään muutoin alueen asemakaavaa toteutuneen maankäytön mukaisesti. Suunnittelun vaihe: Valmistelu. OAS on ollut nähtävillä kevään 2015 aikana. Vehmaanmutkan asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella alueella voimassa oleva asemakaava päivitetään vastaan alueen nykyistä tilannetta. Asemakaavassa pääasiassa maa- ja metsätalousalueeksi osoite-tulle alueelle on toteutunut useita omakotitaloja poikkeamisluvilla. Asemakaavamuutoksella tutkitaan muodostuneiden rakennuspaikkojen osoittamista kaavallisesti sekä mahdollisen lisärakentamisen osoittaminen alueelle. Lisäksi kaavamuutoksella tullaan ratkaiseman ranta-alueen maankäyttö. Suunnittelualueella on voimassa ensimmäinen kirkonkylälle 1968 laadittu rakennuskaava. Suunnittelun vaihe: Valmisteluvaihe. Lemettilän alueen asemakaavan muutos Alueen asemakaavoituksessa ja sen yhteydessä selvitellään mm. lisärakentamismahdollisuuksia, alueen liikenne- ja vesihuoltoverkkoa ja virkistysreittejä. Alueen kaavoittamisen käynnistyminen edellyttää maankäyttösopimuksia tai maakauppoja. Suunnittelun vaihe: Hanketta ei ole käynnistetty. 6.2 Vihtavuori Teollisuusalueen asemakaavan laajennus Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta sijoittaa konepajatoimintaa näkyvälle paikalle seututien 637 varteen. Alue kytkeytyy jo toiminnassa olevaan teollisuuskortteliin ja sen toimintoihin. Kaavan tavoitteena on myös ohjata alueen hallittua rakentumista huomioiden erityisesti ympäristön viihtyvyys ja arvot. Hankkeeseen liittyy maankäyttösopimus. Suunnittelun vaihe: Valmistelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä keväällä 2009. Pohjois-Kuhajärven asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on laajentaa Vihtavuoren taajamatoimintoja pohjoiseen päin. Tavoitteena on kaavoittaa alue yritystoiminnalle ja asumiseen huomioiden luonto- ja maisemaarvot. Suunnittelun vaihe: Valmistelu. Asemakaavan laatiminen on käynnistetty keväällä 2015. 6.3 Lievestuore Myllyn alueen asemakaavan muutos Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Lievestuoreen Uunituote Oy:n aloitteesta. Hankkeeseen liittyy maankäyttösopimus. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten alueena (T) osoitettujen kortteleiden 401 ja 402 käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen. Lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä kaava päivitetään korttelin 401 pohjoisosan osalta vastaamaan alueen nykyistä maankäyttöä. Suunnittelun vaihe: Valmistelu. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2013. 11(14)
Polvenkuja ja paloaseman liittymän asemakaavan muutos ja laajennus Polvenkujan alueella on kaksi erillispientalon kiinteistöä, jotka eivät ole asemakaavassa. Ne on tarkoitus kaavoittaa alueella toteutuneen tilanteen mukaisesti. Paloaseman liittymä sijoittuu valtatien 9 varteen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää mahdollisuutta käyttää palokunnan hälytysajoon nykyistä kevyenliikenteen liittymää paloasemalta Kuopiontielle (vt 9). Suunnittelun vaihe: Hyväksyminen. Kaavaehdotus on hyväksytty kunnanvaltuustossa alkuvuodesta 2015, mutta päätöksestä on valitettu. Entisen sellutehtaan alue ympäristöineen Aikataulu riippuu mm. nollakuitualtaan puhdistushankkeen etenemisestä. Suunnittelun vaihe: Hanketta ei ole käynnistetty. Ketaramäki II Kunnalla on omistuksessaan maareserviä Ketaramäen nykyisen asuntoalueen itäpuolella. Tarkoitus on selvittää pientaloalueen laajentamismahdollisuus. Alueelle on laadittu kesän 2011 aikana luonto- ja maisemaselvitys. Suunnittelun vaihe: Hanketta ei ole käynnistetty. Kelkkamäki Alue on kunnan ja yksityisen omistuksessa, jota tutkitaan lähinnä työpaikka-alueena. Kohteen kaavoittaminen edellyttää maankäyttösopimusta. Suunnittelun vaihe: Valmisteluvaihe. Hanke on käynnistetty ja OAS laadittu, mutta muutoin hanke odottaa jatkotoimenpiteitä. Ajoharjoittelukeskuksen asemakaava Alueella on nyt monipuolista kaupallista ja harrastustoimintaa. Meneillään oleva Innoroad-hanke voi laajimmalla tavalla onnistuessaan synnyttää toimintaa, joka sisältää myös maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa merkittävää rakentamista. Varaudutaan vaiheittain asemakaavan tekemiseen. Tavanomainen rakentaminen ratkaistaan prosessin aikana lain sallimissa rajoissa kevyemmillä luvilla. Suunnittelun vaihe: Hanketta ei ole käynnistetty. 6.4 Leppävesi Vihtiälän asemakaavoitusvaiheen laajennus Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava sisältää uusia työpaikka-alueita Vihtiälässä. Alueelle valmistaudutaan laatimaan Vihtiälän 2. vaiheen asemakaava. Kaavan pohjakartta on olemassa. Kaavan laatiminen edellyttää maakauppojen tai maankäyttösopimusten syntymistä. Suunnittelun vaihe: Hanketta ei ole käynnistetty. Näätämäen teollisuusalueen asemakaavan muutos Näätämäen asemakaava-alueen kortteleiden 530-537 muutoksen tavoitteena on tutkia korttelialueiden muuttamista asumiseen osoitetusta käyttötarkoituksesta teollisuus- ja yritystoimintaan sopivaksi tukemaan jo muodostunutta teollisuusaluetta. Suunnittelussa huomioidaan lähellä sijaitseva asutus. 12(14)
Muilla, pienemmillä teollisuusalueen kaavamuutosalueilla tutkitaan mahdollisuutta laajentaa nykyisiä teollisuustontteja ottamalla mukaan niihin rajautuvia lähivirkistysalueita. Laajennukset eivät ole merkittäviä. Lisäksi Mestarintien itäosan lähivirkistysalueen muuttamista teollisuustontiksi tutkitaan. Suunnittelun vaihe: Hyväksyminen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan kevään 2015 aikana. 6.5 Ranta-asemakaavat Yksityisellä maanomistajalla on oikeus laatia omistamalleen ranta-alueelle ranta-asemakaava (MRL 74 ). Ranta-asemakaava laaditaan pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi (MRL 73 ) ja laatiminen tapahtuu maanomistajan toimesta ja kustannuksella. Hernekallion ranta-asemakaava, Savio / Lievestuore Työn tarkoituksena on laatia 14.9.1990 vahvistettua Hernekallion ranta-asemakaavaa koskeva muutos. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa alueelle on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita, joka mahdollistaa yhteensä 18 lomamökin sijoittamisen alueelle. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa alueelle yksittäisiä rakennuspaikkoja loma-asumiseen. Suunnittelun vaihe: Valmistelu. OAS on ollut nähtävillä syksyn 2014 aikana. Tupaswillan ranta-asemakaava, Kuusa Tarkoituksena on laatia ranta-asemakaava Tupaswillan matkailutilan alueelle. Suunnittelun tavoitteena on osoittaa alueita matkailuun liittyvien palvelurakennusten rakentamiseen. Suunnittelun vaihe: Hyväksyminen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavaehdotuksen kevään 2015 aikana. Saarelaisen ranta-asemakaavan muutos Suunnittelualueella on voimassa Saarelaisen ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Keski- Suomen lääninhallituksessa 13.8.1991. Kaavamuutos koskee kaava-alueita 1 ja 2. Tavoitteena on siirtää kolme Kieräsaaressa olevaa kaavan mukaista vapaa-ajan asunnon rakennuspaikkaa manneralueelle, Pitkänpohjanniemen eteläpuolelle. Suunnittelun vaihe: Valmistelu. OAS on ollut nähtävillä kevään 2015 aikana. 7. Muuta suunnitelmat ja hankkeet 7.1 Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelma Laukaan kirkonkylän keskusta on muodostunut nopeasti pienestä maaseutupitäjän taajamasta kasvavan ja kehittyvän kunnan hallinnon ja palvelujen keskukseksi. Nopeasta kasvusta on seurannut hajanainen, hieman sekava ja rakennuskannaltaan epäyhtenevä taajamakuva, joka kaipaa selkeyttämistä ja samalla profiilin nostoa. Keskustan kehittämissuunnitelman tavoitteena on tehdä kokonaisvaltainen ja pitkän aikavälin suunnitelma keskusta-alueen kehittämiseksi. Suunnitelmalla tavoitellaan taajamakuvallisesti yhtenäistä, houkuttelevaa ja viihtyisää kaupan ja asumisen ympäristöä, jossa on huomioitu erityisesti elinkeinoelämän näkökulma. Suunnitelma toimii tausta-aineistona keskustan yleis- ja asemakaavoja laadittaessa sekä muissa keskusta-alueelle tehtävissä kehittämistoimenpiteissä. Keskustan kehittämissuunnitelmasta järjestettiin kevään 2015 aikana suunnittelukilpailu. Kilpailun voitti Leipien heitto niminen työ, laatijana Ramboll Finland Oy. Suunnittelutyötä jatketaan voittajan kanssa. Syksyn 2015 aikana järjestetään kaksi iltatilaisuus, joiden tarkoituksena 13(14)
on aktivoida alueen toimijoita, yrittäjiä ja käyttäjiä suunnitteluun mukaan. Työ on valmis loppuvuodesta 2015. Kaikki suunnittelukilpailuun osallistuneet työt löytyvät osoitteesta www.laukaa.fi/keskustankehittaminen 8. Vuonna 2014 hyväksytyt kaavat Kvalt 27.1.2014 3 Laajalahden asemakaava, kk Kvalt 28.4.2014 81 Kirkkorannan ja Jokiniemen asemakaavan muutos, kk Kvalt 26.5.2014 90 Pienet asemakaavan muutokset, Lievestuore Kvalt 26.5.2014 89 Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaava, osa-alue II Kvalt 8.12.2014 127 Toramäen asemakaavan muutos, kk Kvalt 8.12.2014 128 Hytösenkujan asemakaavan muutos, kk Asemakaavoja hyväksyttiin yhteensä 87 ha alueelle, Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaavan osa-alueen II pinta-ala on 1325 ha. 9. Arvio asumiseen varattujen rakennuspaikkojen riittävyydestä Kunta asemakaavoittaa rakennuspaikkoja asumiseen neljässä taajamassa yleisen tonttimarkkinatilanteen ja palvelutarjonnan mukaan. Kunnan väestökasvutavoite kuntastrategiassa on noin 150-200 asukasta vuosittain. Tällä hetkellä kunnalla on omistuksessaan noin 200 rakentamatonta omakotitalotonttia ja maankäyttösopimusten myötä yksityisillä noin 45 tonttia. Kysyttyjen alueiden vähäisen kaavavarannon ja kunnallistekniikan vähäisten investointimäärärahojen vuoksi muutamien viime vuosien aikana on saatu luovutettua huomattavasti tavoitetta vähemmän tontteja, eikä kunnan tarjonta ole riittänyt tyydyttämään kysyntää Leppäveden ja Vihtavuoren taajamissa. Yksityisten myymät tontit ovat aiheuttaneet yleisen hintatason nousua. Kunnan vähäinen tonttitarjonta on lisännyt painetta asemakaavan ulkopuoliseen rakentamiseen. Tavoitteena on lisätä kunnan tonttivarantoa Leppävedellä ja Vihtavuoressa. Asemakaavoitusta käynnistetään vuosien 2015-2016 aikana. Kunnalla on omistuksessaan rivitalotonttivarantoa muutaman vuoden tarpeisiin, mutta talouden laskusuhdanne ja rakennusliikkeiden haluttomuus ovat laskeneet rivitalotonttien kysyntää viime vuosina. Kunnalla on omistuksessaan rakentamattomia kerrostalotontteja kirkonkylällä ja Lievestuoreella noin viiden vuoden tarpeisiin. Rakennemallityössä tullaan ottamaan kantaa kerrostalotonttien tulevaisuuden tarpeisiin eri taajamissa. 14(14)