MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1
SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu, vuodet 2009-2014 Suomen sairaanhoitopiirien vertailu 2015-2016 2
LONKKAMURTUMAPOTILAAT Leikatut lonkkamurtumapotilaat Suoriutumiskyvyn mittarit: kuolleisuus, kotiutuminen ja kotona selviytyminen, palvelujen käyttö ja kustannukset EuroHOPE, kaikki lonkkamurtumapotilaat Pääkaupunkiseudun ja Oslon vertailu sekä PERFECT-hanke: poistettu laitoshoidossa ennen lonkkamurtumaa olleet (15-20 %) 3
LONKKAMURTUMA: HOITO SUOMESSA RUOTSIN JA NORJAN TASOLLA 30 PÄIVÄN KUOLLEISUUS POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 2006-2014 (%) 4
LONKKAMURTUMA : TANSKA MUITA MAITA JÄLJESSÄ 1 VUODEN KUOLLEISUUS POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 2009-2014 (%) 5
LONKKAMURTUMA: ALUEELLISET EROT PYSYVIÄ JOSKIN HEIJASTAVAT OSITTAIN SATUNNAISVAIHTELUA VUODEN KUOLLEISUUS ALUEITTAIN POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 2009-2014 (%) 6
PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA OSLON VERTAILU Tietoa myös kotipalveluiden ja perusterveydenhuollon palvelujen käytöstä Norjan ns. koordinaatio reformi (2012), jolla pyrittiin mm. vähentämään erikoissairaanhoidon käyttöä ja lisäämään hoidon integrointia Suomesta aineisto Helsingistä ja Espoosta 7
TILA KUVIO: POTILAIDEN PÄIVITTÄINEN JAKAUTUMINEN ERI HOITOMUOTOJEN KESKEN ENNEN JA JÄLKEEN LONKKAMURTUMAN 100 Päivittäiset osuudet potilaista kotona ja eri palveluissa Helsinki ja Espoo 2009-2014 80 60 40 20 0-400-350-300-250-200-150-100 -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Päivät ennen ja jälkeen lonkkamurtumaa Akuutti sairalahoito Kuollut Kotona ilman apua Muu laitoshoito Kotona kotipalvelujen turvin 8
OSLOSSA SUUREMPI OSA POTILASTA SAI KOTIPALVELUJA ENNEN LONKKAMURTUMAA 100 Päivittäiset osuudet potilaista, jotka olivat kotona Oslo sekä Helsinki ja Espoo 80 60 40 20 0-350 -300-250 -200-150 -100-50 0 50 100 150 200 250 300 350 päivät ennen ja jälkeen lonkkamurtuman Helsinki ja Espoo, kaikki kotona olleet Helsinki ja Espoo, kotona ilman apua Helsinki ja Espoo kotiavun turvin Oslo, kaikki kotona olleet Oslo, kotona ilman apua Oslo, kotona kotiavun turvin 9
OSLOSSA KOTIUDUTAAN USEAMMIN Osuus potilaista, jotka ovat pysyvästi kotiutuneet 90 päivän kuluessa Lonkkamurtumapotilaat Helsingissä ja Espoossa sekä Oslossa, riskivakioitu 80 70 60 50 40 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Kaikki kotiutuneet, Helsinki ja Espoo Kaikki kotiutuneet, Oslo Kotiutuneet ilman apua, Helsinki ja Espoo Kotiutuneet ilman apua, Oslo 10
OSLOSSA ENEMMÄN YLEISLÄÄKÄRISSÄKÄYNTEJÄ 6 Lonkkamurtumapotilaiden lääkärissäkäynnit Helsingissä ja Espoossa sekä Oslossa riskivakioidut käyntimäärät vuoden aikana 5 4 3 2 1 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi Yleislääkäri Helsinki ja Espoo Yleislääkäri Oslo Muu lääkäri Helsinki ja Espoo Muu lääkäri Oslo 11
KUOLLEISUUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VÄHENTYNYT OSLON TASOLLE 25 Lonkkamurtumapotilaiden 30 vrk ja vuoden kuolleisuus riskivakioidut luvut 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosi 30 vrk kuolleisuus Helsinki ja Espoo Vuoden kuolleisuus Helsinki ja Espoo 30 vrk kuolleisuus Oslo Vuoden kuolleisuus Oslo 12
LONKKAMURTUMAPOTILAIDEN VUODEN KUSTANNUKSET HIEMAN MATALAMMAT OSLOSSA JA PAINOTTUNEET ENEMMÄN KOTIHOITOON LASKETTU KALTAISTETUSTA AINEISTOSTA Kustannukset/potilas Kustannusten rakenne % 35000 30000 25000 Kotipalvelu Lääkärissäkäynnit 100 % 90 % 80 % 70 % Kotipalvelu Lääkärissäkäynnit 20000 15000 10000 5000 0 Helsinki ja Espoo Oslo Vanhainkodit 60 % 50 % Terveyskeskusten 40 % vuodeosastot/ 30 % kuntoutuslaitoshoito Muu akuutti sairaalahoito 20 % 10 % Leikkaushoitojakso 0 % Helsinki ja Espoo Oslo Vanhainkodit Terveyskeskusten vuodeosastot/ kuntoutuslaitoshoito Muu akuutti sairaalahoito Leikkaushoitojakso 13
SUOMESSA EROJA LONKKAMURTUMAPOTILAIDEN KUOLLEISUUDESSA MUTTA LUOTTAMUSVÄLIT SUURET 30 PÄIVÄN KUOLLEISUUS 2015-2016, RISKIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 14
90 PÄIVÄN KULUESSA KOTIUTUNEIDEN OSUUS VAIHTELE 70 %:STA 80%:IIN OSUUS LONKKAMURTUMAPOTILAISTA JOTKA OVAT PYSYVÄSTI KOTIUTUNEET 90 PÄIVÄN KULUESSA 2015-2016 100 90 80 70 60 50 15
ENSIMMÄISEN HOITOKOKONAISUUDEN KESTO VAIHTELE LÄHES 15 PÄIVÄÄ LONKKAMURTUMAPOTILAIDEN HOITOKOKONAISUUDEN JA LEIKKAUSHOITOJAKSON PITUUS 2015-2016. RISKIVAKIOIDUT LUVUT 16
MISTÄ LONKKAMURTUMAPOTILAIDEN HOIDON TULOKSELLISUUSEROT JOHTUVAT? VUOSIA 2003-2014 KOSKEVA TARKASTELU Sairaalan volyymi ei ollut johdonmukaisesti yhteydessä mihinkään vaikuttavuus- tai laatumittariin Kohtuullisella keskittämisellä yhteys parempaan vaikuttavuuteen Kainuun hallintokokeilla ja Eksoten perustamisella ei vaikutuksia lonkkamurtumapotilaiden hoidon tuloksellisuuteen Lahden kuntoutusyksikön perustaminen: Lisäsi 90 päivän kuluessa kotiutuneita 10 % - yksiköllä ja pienensi laitoshoitoon joutumista yli 10 % -yksikköä. Leikkaushoitojakson ja ensimmäisien hoitokokonaisuuden hoitopäivät vähenivät 6-8 vrk Espoon lonkkaliukumäki Vähensi pääkaupunkiseudun vertailussa 1 vuoden kuolleisuutta 6 % -yksikköä ja vähensi leikkaushoitojakson hoitopäiviä (7 vrk) muttei hoitopäiviä koko ensimmäisellä hoitokokonaisuudella. 17
SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUS (ACUTE CORONARY SYNDROME, ACS) POTILAAT Sydäninfarkti ja epästabiili angiina Uudet sairaalaan hakeutuneet sepelvaltimotautikohtauspotilaat (ei sairaalakäyttöä ACS:n takia edellisen vuoden aikana) Poistettu pitkäaikaishoidossa ennen sairaalaan (Perfecthanke) 18
POTILAIDEN RAKENNE MUUTTUNUT DIAGNOSTIIKAN TARKENTUMISEN TAKIA 15000 Uudet sepelvaltimotautipotilaat Suomessa 10000 5000 0 2000 2005 2010 2015 Vuosi Kaikki NSTEMI STEMI Epästabiili agina pectoris Uusiva sydäninfarkti Määrittelemätön sydäninfarkti 19
SYDÄNINFARKTI: VUODEN KUOLLEISUUS VÄHENTYNYT KAIKISSA MAISSA VUODEN KUOLLEISUUS POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 2009-2014 (%) 20
SYDÄNINFARKTI: HOITO PARANTUNUT SUOMESSA MUTTA SUOMI VIELÄ RUOTSIA JA NORJAA JÄLJESSÄ 30-PÄIVÄN KUOLLEISUUS POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 2009-2014 (%) 21
SYDÄNINFARKTINALUEELLISET EROT SUURIA KAIKKIALLA VUODEN KUOLLEISUUS ALUEITTAIN POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 2009-2014 (%) Alueittain 1 vuoden kuolleisuus 22
SYDÄNINFARKTI: PARHAIMMAT ALUEET KESKELLÄ RUOTSIA JA NORJAA VUODEN KUOLLEISUUS ALUEITTAIN POHJOISMAISSA, IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT LUVUT VUONNA 2012 (%) Kunkin maan sisällä on suuria alueellisia eroja. Osa Suomen maakunnista vastaa Pohjoismaista tasoa sydäninfarktin hoidossa mutta Suomesta löytyy myös heikommin menestyviä maakuntia. Suomessa sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus vaihtelee jopa yli 10 prosenttiyksikköä sairaanhoitopiirien välillä vuosittain. 23
SELITTÄÄKÖ SYDÄNPOTILAIDEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN VAIKUTTAVUUS EROJA SUOMEN JA NORJAN VÄLILLÄ? Norjassa hoito keskitetty 7 sairaallaan, jossa kaikissa kardiologipäivystys Suomessa hoito 20 keskussairaalassa joissa 2-4 päivystys. Norjassa etäisyys sairaalaan keskimäärin pitempi mutta potilaat hoidettu suurimmissa yksiköissä joissa kardiogilopäivystys 24
MOGER, HÄKKINEN JA HAGEN 2017 Vuosia 2009-2013/14 koskeva tutkimus, jossa tarkasteltiin erikseen ST nousu infarkti (STEMI) ja muita akuutti sepelvaltimotautikohtaus potilaita Vakioimattomat kuolleisuus STEMI: 30 vrk Norjassa 2 % -yksikkö pienempi (10 % vs 12%) ja 365 vrk ei eroa (18% vs 18%) Muut ACS potilaat: 30 vrk Norjassa 4 %- yksikköä (6 % vs 10 %) ja 365 vrk 6 %yksikköä (14 %vs 18 %) pienempi Otettiin huomioon potilaiden ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema sekä alueiden tulotaso (BKT) sekä kardiologien määrä. 25
STEMI POTILAAT: KUOLLEISUUS EROT EIVÄT SELITY HOIDON ORGANISOINNILLA STEMI potilaiden kuolleisuus erot (%- yksikköä) Norjan ja Suomen välillä etäisyyden ja sairaala tyypin mukaan 30 päivää Vuosi Matka aika sairaalaan 0-30 minuuttia -3.9*** -1.9* Matka-aika sairaalaan 30-60 minuuttia -3.7*** -3.2** Matka-aika sairaalaa >60 minuuttia -3.3*** -2.4** Hoidettu sairaalassa, jossa ei kardiologipäivystystä (24/7) arkipäivinä -3.4*** -2.3** Hoidettu sairaalassa, jossa ei kardiologipäivystystä (24/7) viikonloppuna -3.7*** -2.0 Hoidettu sairaalassa, jossa kardiologipäivystys( 24/7) arkipäivänä -4.0* -2.4 Hoidettu sairaalassa, jossa kardiologipäivystys (24/7) viikonloppuna -4.1-3,0 Ei tehty pallolaajennusta ensimmäisenä päivänä -3.6* -1.7 Pallolaajennus ensimmäisen päivänä -3.2*** -3.1*** Ei sairaalasiirtoa -3.6*** -2.1* Sairaalasiirto -4.2*** -3.0** 26
MUUT SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAT: KUOLLEISUUS EROT EIVÄT SELITY HOIDON ORGANISOINNILLA Muiden sepelvaltimotautipotilaiden kuolleisuus erot (%- yksikköä) Norjan ja Suomen välillä etäisyyden ja sairaala tyypin mukaan 30 vrk 365 vrk Matka aika sairaalaan 0-30 minuuttia -3.3*** -3.2*** Matka-aika sairaalaan 30-60 minuuttia -3.6*** -3.9*** Matka-aika sairaalaa >60 minuuttia -3.9*** -3.4*** Hoidettu sairaalassa, jossa ei kardiologipäivystystä (24/7) arkipäivinä -3.7*** -3.7*** Hoidettu sairaalassa, jossa ei kardiologipäivystystä ( 24/7) viikonloppuna -3.9*** -4.3*** Hoidettu sairaalassa, jossa kardiologipäivystys( 24/7) arkipäivänä -2.7*** -2.4** Hoidettu sairaalassa, jossa kardiologipäivystys/ (24/7) viikonloppuna -3.9*** -2,9* Ei tehty pallolaajennusta ensimmäisenä päivänä -3.8*** -3.9*** Pallolaajennus ensimmäisen päivänä -1.6*** -0.1 Ei sairaalasiirtoa -3.4*** -2.9*** Sairaalasiirto -4.1*** -6.3*** 27
SUOMESSA EDELLEEN EROJA KUOLLEISUUDESSA SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUS POTILAIDEN 30 PÄIVÄN KUOLLEISUUS 2015-2016, RISKIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 28
MYÖS TOIMENPITEIDEN MÄÄRÄ VAIHTELEE. OSUUS STEMI POTILAISTA, JOILLE ON TEHTY ANGIOGRAFIA, PALLOLAAJENNUS TAI OHITUSLEIKKAUS ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ 2015-2016. RISKIVAKIOIDUT LUVUT JA NIIDEN LUOTTAMUSVÄLIT 29
LIEVÄ YHTEYS NOPEASTI TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN JA KUOLLEISUUDEN VÄLILLÄ: SELITTYY KAHDELLA ÄÄRIHAVAINNOLLA (VAASA JA LAPPI) OSUUS STEMI POTILAISTA JOILLE ON TEHTY TOIMENPIDE ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ JA STEMI POTILAIDEN 30 PÄIVÄN KUOLLEISUUS 2015-2016 30
PÄÄTELMÄT Vertaisarvioinnissa maan sisäinen vertailu ei riitä Makrotason rakenteet ja uudistukset eivät sellaisenaan takaa toiminnan tehostumista: Norjan koordinaatio reformi lisäsi kustannuksia =>Suomen pääkaupunki seutu saavutti Oslon tason suoriutumiskyvyssä. Eksote ja Kainuun organisointimuutoksilla ei vaikutusta Hoidon erilainen organisointi ei selitä Suomen ja Norjan eroja sepelvaltimotauti potilaiden hoidossa Kotihoito ja perusterveyden hoito kehittymätöntä Suomessa vaikutukset suoriutumiskykyyn? Paikallisilla mikrotason interventioilla voidaan tehostaa toimintaa Valtakunnallisten kattavia ja luotettavien rekisteritietojen puute keskeinen haaste tuottavuus- ja vaikuttavuus mittaamiselle 31