Kuljettajaopetuksen CE- ajokorttiluokan opetussuunnitelma

Kuljettajaopetuksen CE- ajokorttiluokan opetussuunnitelma

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Opintojen järjestäminen... 3 3. Koulutuksen toteutus... 3 3.1 Kuljettajatutkintoon valmentavan koulutuksen toteutussuunnitelma... 3 3.1.1 Koulutuksen sisällöt... 3 3.1.2 Koulutuksen periaatteista... 3 3.1.3 Koulutuksen suunnittelun lähtökohdista... 4 3.1.4 Koulutuksen tavoitteista... 4 3.1.5 Opetukselliset periaatteet... 4 4. Opetussuunnitelmat... 5 4.1 Ajoneuvotekniikka... 5 A 4.1.1 Kuljettajaopetuksen tavoite, rakenne ja sisältö... 5 A 4.1.2 Toteutus käytännössä... 6 4.2 Yhteistyö ja asiakaspalvelu... 6 A 4.2.1 Kuljettajaopetuksen tavoite, rakenne ja sisältö... 6 A 4.2.2 Toteutus käytännössä... 6 4.3 Turvallisuus... 6 A 4.3.1 Kuljettajaopetuksen tavoite, rakenne ja sisältö... 6 A 4.3.2 Toteutus käytännössä... 7 4.4 Kappaletavara-, massa- ja erikois-, sekä säiliökuljetukset...7 A 4.4.1 Kuljettajaopetuksen tavoite, rakenne ja sisältö... 7 A 4.4.2 Toteutus käytännössä... 8 5. Arviointi... 8 5.1 Arvioinnin kohteet... 8 5.2 Arvioinnin tavoite... 8 2

1. Johdanto Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus on Työtehoseura ry:n omistama ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, jonka tehtävänä on antaa toisen asteen ammatillista koulutusta lähinnä aikuisväestölle. Ammatillinen koulutus järjestetään työvoima-, oppisopimus- ja omaehtoisena koulutuksena. Aikuisten ammatillisiin tutkintoihin johtava oppisopimuskoulutus järjestetään näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena näyttötutkinnon perusteiden mukaan. Lisäksi oppilaitos tuottaa muuta, työelämän organisaatioiden tarvitsemaa koulutusta. Yksi koulutusala aikuiskoulutuskeskuksessa on kuljetus- ja logistiikka-ala, jonka koulutusohjelmiin kuuluu mm. yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoon valmistava koulutus. Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyy kuljettajakoulutuksen opetussuunnitelma, joka siten on osa ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. 2. Opintojen järjestäminen Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina antamalla näytöt tutkinnon perusteissa vaaditusta ammattitaidosta. Näyttötutkintojen tueksi järjestetään tutkintoon valmistavaa koulutusta. Valmistavan koulutuksen pituus on oppilaitoksen määriteltävissä, kunhan sen kautta saavutetaan tutkintojen perusteiden edellyttämä osaaminen. Tällöin ammatillisen perustutkinnon opinnot vastaavat opetussuunnitelman perusteiden mukaista ammatillista peruskoulutusta, mutta yhteiset ja vapaasti valittavat opinnot ovat aikuisille vapaaehtoisia. Kuljettajaopetukseen sisältyvät pakolliset opinnot ovat osa ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Ammatilliseen tutkintoon valmistava koulutus muodostuu kokonaisuuksista, jotka toteutetaan oppilaitoksessa eri opetus- ja opiskelumenetelmiä soveltaen sekä työssäoppimisjaksoina alan yrityksissä. Koulutuksen perustiedot osuuden voi suorittaa soveltuvin osin myös monimuoto-opiskeluna, jossa otetaan huomioon opiskelijoiden tarpeet ja opiskeluvalmiudet. Oppilaitoksessa suoritettavat perustaitojen opiskelut toteutetaan pääsääntöisesti normaalin työpaikkakäytännön mukaisesti. 3. Koulutuksen toteutus 3.1 Kuljettajatutkintoon valmentavan koulutuksen toteutussuunnitelma 3.1.1 Koulutuksen sisällöt Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan kuljettajatutkintoon valmentavan koulutuksen sisältöjä ovat ajoneuvotekniikka, yhteistyö ja asiakaspalvelu, turvallisuus, kappaletavarakuljetukset, massatavara- ja erikoiskuljetukset sekä säiliökuljetukset. Jaottelu perustuu ammattitutkinnon perusteiden mukaiseen jakoon. 3.1.2 Koulutuksen periaatteista Kuljettajakoulutuksen keskeisimmät periaatteet, jotka vaikuttavat koko koulutukseen ovat: 1. Turvallisuus ajattelu kaikissa toiminnoissa kuljettajakoulutuksessa on keskeisin tavoite. Turvallisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kokonaisvaltaista näkemystä itsensä, muiden tienkäyttäjien, ympäristön, kuljetusvälineen ja kuljetettavan tavaran turvallisuudesta. Merkitys korostuu ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan toiminnassa, johtuen mm. kuljetusvälineen suuresta massasta ja kuljetettavien tuotteiden vaarallisuudesta. 2. Taloudellisuus tarkoittaa kuljettajakoulutuksessa paitsi ajamisen taloudellisuutta, myös kuljetustehtävän hoitamista siten, että välilliset ja välittömät kustannukset ovat mahdollisimman pienet. 3

Kokonaistaloudellisuuteen sisältyy lisäksi onnettomuuskustannusten ja ympäristön kuormituksen minimointi. 3. Käytännönläheisyys kuljettajakoulutuksessa on vaikuttanut tähän suunnitelmaan keskeisesti. Kaikissa toiminnoissa pyritään lähestymään asioita em. periaatteiden sekä käytännön näkökulmasta. Kaikelle toiminnalle tulee olla perusteltu syy ja niiden pohtiminen ohjaa koulutuksen kehittämistä. 3.1.3 Koulutuksen suunnittelun lähtökohdista Kuljettajakoulutuksen opetussuunnitelman lähtökohtina ovat Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinnon tutkinnon perusteet (Opetushallitus 2001), Neuvoston direktiivi 76/914/ETY, Komission direktiivi 2000/56/EY, yhteisön ajokortista annetun neuvoston direktiivin 91/439/ETY muuttamisesta, Ajokorttiasetus 7.9.1990/845 ja Liikenneministeriön päätös ajokorttiasetuksen soveltamisesta 7.9.1990/846 3.1.4 Koulutuksen tavoitteista CE- kuljettajakoulutuksella tähdätään siihen, että kuljettaja osaa tarkistaa ajoneuvoyhdistelmän liikennekelpoisuuden säädösten ja määräysten vaatimusten mukaisesti. Kuljettajan tulee osata käsitellä ja kuljettaa ajoneuvoyhdistelmää turvallisesti ja taloudellisesti sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan turvallisia ja taloudellisia ajoreittejä minimoidakseen haitat ympäristölle ja ihmisille. 3.1.5 Opetukselliset periaatteet Jokaisella oppijalla on aikaisempien kokemusten perusteella muodostunut erilaisia käsityksiä asioista, ilmiöstä, toimintatavoista jne. Hänelle on muodostunut ns. sisäisiä malleja. Näillä sisäisillä malleilla tarkoitetaan yksilön säilömuistissa olevia jäsentyneitä tietorakenteita ja toimintakokonaisuuksia. Yksilön tietojen, taitojen ja kokemusten karttuessa ne muuttuvat ja järjestäytyvät uudelleen. Sisäiset mallit ovat yksinkertaistuksia todellisuudesta ja oppijan aikaisemmat kokemukset ja tiedot vaikuttavat uusissakin tilanteissa siihen, minkälaista tietoa vastaanotetaan ja miten uusi tieto yhdistetään vanhan tiedon osaksi. Sisäiset mallit auttavat oppijaa myös järjestämään ja yhdistämään tietoa loogisiksi kokonaisuuksiksi ja näin toiminnasta tulee tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mielenkiinto kohdistuu oppijan sisäisiin prosesseihin oppimistoiminnassa. Se korostaa näin oppimisen yksilöllisyyttä. Konstruktivistisessa oppimisprosessissa oppija kokemustensa kautta konstruoi eli rakentaa, tietoa, valikoi ja tulkitsee informaatiota ja jäsentää sitä aikaisempiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä pohjautuen. Oppijalle on aikaisemmista tiedoista, taidoista ja asenteista muovautunut kognitiivinen rakenne ns. sisäisenä mallina, joka toimii perustana uuden tiedon käsittelylle ja tulkinnalle. Oppiessaan ihminen jatkuvasti rakentaa omaa "tiedon valtaväyläänsä", tietoja siirtäen, poistaen, täydentäen ja muuttaen. Yksilökeskeisestä lähestymistavasta huolimatta konstruktivismi korostaa myös oppimisen sosiaalisen kontekstin merkitystä, sosiaalista oppimista. Oppimiseen vaikuttaa paljon myös paikka ja ympäristö, missä oppiminen tapahtuu ja se on tilanne- ja kulttuurisidonnaista. Tiedot (jopa taidotkin) vanhenevat nykyään alasta riippuen muutamassa vuodessa. Konstruktivistinen oppimisnäkemys on saanut yhä enemmän jalansijaa koulutuskäytäntöjen muuttuessa yhä dynaamisemmiksi, yksilöllisimmiksi ja joustavimmiksi. Konstruktivistisessa oppimisessa korostuu oppiminen opetuksen sijaan, oppija opettajan sijaan ja tiedon henkilökohtainen rakentaminen aikaisempien kokemusten pohjalta sen sijaan, että opiskeltaisiin "valmiiksi pureskeltuja" tietoja. Oppijalle on paljon 4

mahdollisuuksia, mutta toisaalta hän on myös itse vastuussa omasta oppimisestaan. Tärkein motivaatio on halu oppia, joka antaa voimavaroja oppimisen ongelmia kohdattaessa. Konstruktivistinen oppiminen on itsesäätelevää ja oppijakeskeistä oppimista, jossa opettajat auttavat ja ohjaavat opiskelijoita kehittymään itseohjautuvina ja taitavina oppijoina. 4. Kuljettajaopetuksen suunnitelmat Kuljettajaopetus sisältää seuraavat aiheet ja tuntimäärät, jotka on suoritettava ennen ajokokeeseen osallistumista ja ovat pakollisia läsnäolotunteja: Ajoneuvotekniikka 35 tuntia Yhteistyö ja asiakaspalvelu 7 tuntia Turvallisuus 125 tuntia Kappaletavarakuljetukset 7 tuntia Massatavara- ja erikoiskuljetukset 7 tuntia Säiliökuljetukset 7 tuntia Ajoharjoitukset liikenteessä 80 tuntia Toimintaharjoitukset 7 tuntia Ajoharjoitusten seuranta 30 tuntia yhteensä 305 tuntia 4.1 Ajoneuvotekniikka A 4.1.1 Kuljettajaopetuksen tavoite, rakenne ja sisältö Tavoitteena on, että opiskelija tietää polttomoottorin, öljyjen ja nesteiden, polttoainejärjestelmän, sähköjärjestelmän, sytytysjärjestelmän ja voimansiirtolaitteiden periaatteellisen rakenteen ja toiminnan tietää renkaiden rakenteen, asentamisen ja oikean käytön ja hoidon tietää jarrujen ja nopeudensäätimien toiminnat, tärkeimmät osat, liitännät, käytön ja päivittäisen huollot tietää säännöllisen huollon vaikutuksen kaluston korjauskustannuksiin, luotettavuuteen ja käyttöikään tietää kuljettajan kannalta keskeiset ajoneuvon, lisälaitteiden ja ajoneuvoyhdistelmien tekniikkaan liittyvät asiat: oikeat käyttötavat, toimintaperiaatteet ja -häiriöt, tarkastukset, korjaukset ja huoltotoimet tietää menetelmät vikojen syiden löytämiseksi osaa määrittää C- luokan ajoneuvon ja CE- luokan ajoneuvoyhdistelmän käyttöturvallisuustason osaa toimia vauriotilanteessa ennaltaehkäisevästi Kuljettajaopetuksen rakenne ja sisältö on seuraava: polttomoottorit: rakenne ja toiminta voitelu- ja jäähdytysjärjestelmä polttoainejärjestelmä sähköjärjestelmä, sytytysjärjestelmä vaihdejärjestelmä jarrut, kytkentälaitteet ja nopeudensäätimet renkaat: rakenne, asentaminen, irrottaminen, oikea käyttö ja huolto 5

vikojen paikantaminen ja vähäisten vikojen korjaaminen tiedot ehkäisevästä huollosta ja tarvittavista tavanomaisista korjauksista tietopuolisena opetuksena Käytännön toimintaharjoitukset sisältävät päivittäinen ja ennaltaehkäisevä huolto ja tavanomaiset korjaukset menetelmät vikojen ja niiden syiden löytämiseksi Ennen kuljettajantutkintoon osallistumista on suoritettava 35 tuntia ajoneuvotekniikkaa, joista 7-14 tuntia käytännön toimintaharjoituksia. Tietopuolisessa koulutuksessa oppitunnin pituus on 45 minuuttia ja toimintaharjoituksissa 50 minuuttia. A 4.1.2 Toteutus käytännössä Koulutus toteutetaan tietopuolisena opetuksena ja huolto- ja korjaamotiloissa toteutettavista C- luokan ajoneuvojen ja CE- luokan ajoneuvoyhdistelmien rakenteeseen, varusteisiin, lisälaitteisiin sekä huolto- ja korjauskohteisiin kohdistuvista toimintaharjoituksista. Tietopuolinen opetus koostuu luennoista, ryhmätöistä, itsenäisistä tehtävistä ja vuorovaikutteisista opetustilanteista, joihin liitetään soveltuvin osin käytännön toimintaharjoituksia. 4.2 Yhteistyö ja asiakaspalvelu A 4.2.1 Kuljettajaopetuksen tavoite, rakenne ja sisältö Tavoitteena on, että opiskelija tietää asiakaspalvelun merkityksen kuljettajan työssä Kuljettajaopetukseen sisältyy asiakaspalvelukoulutusta 7 tuntia ja se toteutetaan luokkaopetuksena. Sisältö on asiakaspalvelun perusteet. Tietopuolisessa koulutuksessa oppitunnin pituus on 45 minuuttia. A 4.2.2 Toteutus käytännössä Tietopuolinen koulutus koostuu luennoista, ryhmätöistä, itsenäisistä tehtävistä ja vuorovaikutteisista opetustilanteista. 4.3 Turvallisuus A 4.3.1 Kuljettajaopetuksen tavoite, rakenne ja sisältö Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taloudellisen ja ennakoivan ajon merkityksen ajamisen turvallisuuteen, taloudellisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen tuntee kuljettajaa koskevan ajo- ja lepoaikalain ja työlainsäädännön ja osaa soveltaa niitä kuljettajana toimiessaan tuntee tiekuljetussopimuslain ja ylikuormamaksulain ja osaa käyttää kuljetusasiakirjoja tuntee ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen, pysäköintiin ja käsittelyyn liittyvät säännöt ja määräykset ja osaa soveltaa niitä käytännössä 6

tuntee tieliikenteen verotuksen pääsisällöt ja luvanvaraista liikennettä koskevat määräykset osaa toimia oikein onnettomuustapauksissa ja tilanteissa ja osaa estää lisäonnettomuuksien syntymisen hallitsee alkusammutuksen ja turvavälineiden käytön on suorittanut ADR -peruskurssin ja saanut ADR ajoluvan osaa soveltaa työssään vaarallisten aineiden kappaletavarakuljetuksia koskevia määräyksiä Kuljettajaopetuksen rakenne ja sisällöt ovat seuraavat, jotka on suoritettava ennen kuljettajantutkintoon osallistumista: liikenneturvallisuuskoulutus Liikenneturvan Raskaan kaluston ennakoiva ajaminen koulutusohjelman sisällöt tai vastaavan sisältöisen muun koulutuksen sekä taloudellisen ajon koulutus Motivan Kuljetusyrityksen energia ja ympäristöohjelma Key -koulutusohjelman mukainen tai vastaavan sisältöisen muun koulutuksen yhteensä 28 tuntia. Liikenneturvallisuuskoulutus sisältää liukkaankelin ajoharjoitukset CE - luokan ajoneuvoyhdistelmällä ja lisäksi taloudellisen ajon ajosuorituksia koulutusohjelman mukaisen määrän lainsäädännön koulutusta 49 tuntia, joka sisältää o ajo- ja lepoaikalaki o tiekuljetussopimuslaki o asetus ajoneuvon käytöstä tiellä (CE- luokan ajoneuvoyhdistelmää koskevat osat) o ylikuormamaksulaki o luvanvarainen liikenne o tieliikennelaki ja - asetus o ajokorttiasetus o vakuutus- ja tieliikenteen verotuslainsäädäntö o työlainsäädäntö ja opetus tapahtuu pääasiallisesti luokkaopetuksena ensiapukoulutuksen, joka sisältää SPR:n EA I kurssin sisällöt tai vastaavat sisällöt, 16 tuntia. ADR -peruskurssin säädösten ja määräysten mukaisesti 32 tuntia A 4.3.2 Toteutus käytännössä Tietopuolinen koulutus koostuu luennoista, ryhmätöistä, itsenäisistä tehtävistä ja vuorovaikutteisista opetustilanteista. Liikenneturvallisuuskoulutuksen sisältämät liukkaankelinajoharjoitukset toteutetaan ajoharjoitteluradalla ja taloudellisen ajon koulutus sisältää koulutusohjelman mukaisen määrän ajosuorituksia liikenteessä. Ensiapukoulutus muodostuu SPR:n EA I - koulutuksesta tai vastaavista sisällöistä. ADR -peruskurssi sisältää alkusammutusharjoituksen ja turvavälineiden käytön. Tietopuolisessa koulutuksessa oppitunnin pituus on 45 minuuttia. 4.4 Kappaletavara-, massa- ja erikois- sekä säiliökuljetukset A 4.4.1 Kuljettajaopetuksen tavoite, rakenne ja sisältö Tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä CE - luokan ajoneuvoyhdistelmän ajoonlähdön turvallisuus - ja käyttötarkastuksen osaa käyttää oikein ajoneuvon hallinta ja lisälaitteita sekä varusteita tietää ajoneuvoyhdistelmän mitat, ulottuvuudet ja massat sekä osaa ottaa huomioon ne toimiessaan kuljettajana osaa soveltaa käytännössä ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen, pysäköintiin ja käsittelyyn liittyviä sääntöjä ja määräyksiä osaa varmistaa, että ajoneuvo on kuormattu säädösten ja määräysten mukaisesti osaa kuljettaa CE - luokan ajoneuvoyhdistelmää ennakoiden, turvallisesti ja taloudellisesta muut tienkäyttäjät huomioiden ajoneuvoyhdistelmälle sopivia reittejä käyttäen 7

osaa kuormata, sijoittaa ja varmistaa kuorman erilaisilla kuormankäsittely ja lisälaitteilla sekä osaa valita sopivan kuormatilan osaa käyttää kippi- ja kasetointilaitteita sekä muita kuormatilavarusteita ja kuormausvälineitä osaa käyttää säiliöajoneuvon kuormaus ja kuormanpurkulaitteita ja valita sopivan kuormatilan Kuljettajaopetuksen rakenne ja sisällöt ovat seuraavat, jotka on suoritettava ennen kuljettajantutkintoon osallistumista: Ajoharjoituksia liikenteessä, joka toteutetaan CE - luokan ajoneuvoyhdistelmillä ja käytettävissä olevilla perävaunuilla, 80 tuntia. Toimintaharjoituksia 7 tuntia. Ajoharjoitusten seuranta ajonaikana liikenteessä 30 tuntia, jolloin opiskelija seuraa kuljettajan toimintaa ja havainnoi muuta liikennettä ja liikennetilanteita sekä ajoneuvoyhdistelmän ajamiseen liittyviä muita asioita. Kappaletavarakuljetusten koulutus sisältää tietopuolista opetusta ja käytännön harjoituksia seuraavista asioista: kuormaaminen, kuorman varmistaminen, kuorman sijoittaminen, ajoneuvoyhdistelmän kuormankäsittely- ja lisälaitteiden käyttäminen ja erilaiset kuormatilat 7 tuntia. Massatavara ja erikoiskuljetusten koulutus sisältää tietopuolista opetusta ja käytännön harjoituksia kuormaamisesta, kuorman purkamisesta, ajoneuvoyhdistelmän kuormankäsittely- ja lisälaitteiden käyttämisestä ja erilaisista kuormatiloista 7 tuntia. Säiliökuljetusten koulutus sisältää tietopuolista opetusta ja käytännön harjoituksia säiliöajoneuvoyhdistelmillä 7 tuntia. A 4.4.2 Toteutus käytännössä Tietopuolinen koulutusosuus koostuu luennoista, ryhmätöistä, itsenäisistä tehtävistä ja vuorovaikutteisista opetustilanteista. Ajoharjoituksiin sisältyy ajoneuvojen kytkennät, ajoonlähtö - ja turvallisuustarkastukset, hallinta- ja lisälaitteiden sekä varusteiden käyttämisen, kuorman varmistamista, kuormatilan valintaa, perehtymisen ajoneuvojen mittoihin, painoihin ja muihin ominaisuuksiin, reitinsuunnittelua sekä ajoharjoittelua liikenteessä. Toimintaharjoitukset sisältävät kuormaamista ja kuorman varmistamista ja sijoittamista, kuormankäsittely - ja lisälaitteiden käyttämistä ja kuormatilan valintaa. Käytännön harjoitukset sekä ajo- ja toimintaharjoitukset toteutetaan käytettävissä olevilla ajoneuvoyhdistelmillä, kuorma-autoilla ja niiden kuormankäsittely - ja lisälaitteilla sekä perävaunuilla. Tietopuolisessa koulutuksessa oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Ajo- ja toimintaharjoituksissa tunti tarkoittaa 50 minuuttia. 5. Arviointi 5.1 Arvioinnin kohteet Arvioinnin kohteena ovat opiskelijoiden tiedot ja taidot käytännön harjoituksissa, ajo- ja toimintaharjoituksissa, harjoitustöissä sekä kirjallisissa kokeissa. Arviointiin vaikuttaa myös annettujen ohjeiden noudattaminen ja aktiivisuus opetustilanteessa. Arvioinnilla ohjataan opiskelijaa saavuttamaan koulutukselle asetetut tavoitteet. 5.2 Arvioinnin tavoite Arviointi tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opettajille, työnantajille ja opiskelijoille itselleen. Arvioinnin tarkoituksena on seurata koulutuksen tavoitteiden saavuttamista kunkin opiskelijan kohdalla sekä määritellä opiskelijan osaamisen taso. Opiskelija arvioi itse ammattitaitonsa osoituksena olevia näyttöjä ja käyttää tietoa hyväksi omassa opiskeluohjelmassaan. Arviointi jatkuu koko koulutuksen ajan. 8