SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro @timoaro Marraskuu 217
SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. A) Alle 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi B) Yli 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi 3. Yhteenveto kaikista seutukaupungeista HUOM! Tämä analyysi on täydennetty versio SEUTU-ohjelmalle (www.seutuohjelma.fi) VM:n tilaamasta analyysistä. Tähän versioon on lisätty 9 SEUTU-ohjelmassa mukana olevaa seutukaupunkia.
1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen
Jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun!
Alueen sisäinen kasvu (elinvoima) Alueen ulkoinen kasvu (elinvoima)
ALUEEN SISÄINEN JA ULKOINEN KASVU (ELINVOIMA) 1. SISÄINEN KASVU Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, eheys ja yhtenäisyys, tahtotila, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyöja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta on omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, julkinen puhe alueesta, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 3. Alueen mainekuva 2. Alueen ulkoinen kasvu 2. ULKOINEN KASVU: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen, väestöja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, saavutettavuuteen ja etäisyyksiin jne. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuvainen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 1. Alueen sisäinen kasvu
ALUEEN KASVUPOLI- TIIKAN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU 2. VETOVOIMA
KASVUN OSATEKIJÄT 1.Väestömäärä ja väestölisäys 2.Muuttovetovoima 3.Alue- ja paikallistalouden kehitys 4.Työpaikkojen määrä ja työpaikka-lisäys 5.Yritysperustanta 6.Yrityskannan lisäys 7.Investointien ja pääomien saaminen alueelle 8.Matkailu-, tapahtuma- ja vierailija-kävijöiden määrä ja lisäys 9.Opiskelijoiden määrä ja lisäys
KASVUN OSATEKIJÖIHIN LIITTYVÄN ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat ensisijaisesti Tilastokeskuksen tilastot ja tietokannat. Analyysiin valittiin suoraan ja välillisesti kasvun osatekijöihin liittyvät muuttujia, jotka liittyvät alueen ulkoiseen kasvuun. Väkiluku 216 ja väestöennuste 235 Väestömuutos 21-216 Muuttovetovoim a 21-216 Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa kaupunkien muutos- ja kehitysdynamiikasta. Absoluuttiset luvut perustuvat viimeiseen käytettävissä olevaan tilastovuoteen ja suhteelliset muutokset pääosin kehitykseen viimeisen viiden vuoden osalta Analyysin kohteena oli yhteensä 41 seutukaupunkia: 24 väestöltään alle 2 asukkaan seutukaupunkia ja 17 yli 2 asukkaan seutukaupunkia. Analyysin ulkopuolelle jätettiin Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kehyskuntia. Jokainen analyysin dia esitetään samalla tavalla. Dian yhteydessä on aina selitelaatikko ja kaksi graafia. Vasemmalla olevassa graafissa on kaupunkien absoluuttiset luvut paremmuusjärjestyksessä ja sen jälkeen toisessa graafissa kaupunkien suhteellinen muutos paremmuusjärjestyksessä. Selitelaatikossa kuvataan, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa sekä mitkä ovat keskeiset nostot graafien tulosten perusteella Aluetalous 2-214 Työpaikkakehitys 21-214 Asuminen 21-215 Taloudellinen huoltosuhde 25-215 Työllisyys- ja työttömyysaste 21-215 Sairastavuusinde ksi 21-216 Vieraskieliset 25-216 Yritysdynamiikka 21-216 Koulutustaso 27-216
ANALYYSIN ALLE 2 ASUKKAAN KOHDEKAUPUNGIT (24)
ANALYYSIN YLI 2 ASUKKAAN KOHDEKAUPUNGIT (17) Hamina Iisalmi Imatra Jämsä Kemi Kotka Kurikka Lohja Raahe Raasepori Rauma Salo Sastamala Savonlinna Tornio Valkeakoski Varkaus
2. Alle 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi
2a Väestödynamiikkaan liittyvät muuttujat
VÄKILUKU 216 JA VÄESTÖENNUSTE 235 Muuttuja kuvaa kuntien väkilukua vuonna 216 ja väestöennusteen mukaan vuonna 235 24 seutukaupungin väkiluvut vaihtelevat Kannuksen noin 5 6 asukkaasta Pietarsaaren noin 19 4 asukkaaseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vain viiden analyysissä olevan seutukaupungin väkiluku kasvaa vuosien 216-235 aikana: ssa, lla, ssa, Paraisilla ja Pietarsaaressa. Muissa kunnissa väkiluku on väestöennusteen mukaan vuonna 235 alhaisempi kuin vuonna 216. Väestö vähenee ennusteen mukaan suhteellisesti eniten ssa, Pieksämäellä ja ssa. Väkiluku laskee seitsemässä kunnassa ennusteen mukaan yli tuhannella asukkaalla vuosina 216-235 Väkiluku vuonna 216 Väkiluku väestöennusteen mukaan vuonna 235 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste 215-24
VÄESTÖMUUTOS ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 21-216 Muuttuja kuvaa väestömuutosta vuosien 21-216 välisenä aikana. Väestömuutos pitää sisällään kaikki väestökehityksen osatekijät eli luonnollisen väestölisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaaahanmuuton Alle 2 asukkaan seutukaupunkien väkiluku väheni noin -11 asukasta vuosina 21-216. Alle 2 asukkaan kaupungeista vain n väkiluku kasvoi 21-luvulla. n ja n väkiluvun väheneminen oli maltillista (alle 1 asukasta). Pieksämäen ja n väkiluku väheni yli tuhannella asukkaalla vuosien 21-216 aikana n väkiluku kasvoi merkittävästi 21-luvulla: keskimäärin 1,15 % vuodessa. Väestöpohjaan suhteutettuna väkiluku väheni eniten ssa, Pieksämäellä ja Kokemäellä. Väestömuutos (abs.) vuosina 21-216 Väestömuutos (muutos %) vuosina 21-216 15 1 5 1132 1, 8, 6, 4, 8, 2, -5-1 -15-1394 -429-588 -572-532 -649-387 -159-89 -79-33 -286-959 -98-87 -497-489 -279-26 -13-498 -117-3, -2, -4, -6, -8, -2,5-4,5-4,3-4,3-4,1-4,1-3,8-3,2-3,2-2,8-3,5 -,7 -,5-2,4 -,2-4,1-1,4-6,1-5,8-5,6-2,7-7, -2-1, -8,7 Lähde: Tilastokeskus, väestö
MUUTTOVETOVOIMA ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 21-216 Muuttuja kuvaa kokonaisnettomuuttoa eli yhteenlaskettua kuntien välistä nettomuuttoa ja nettosiirtolaisuutta. Alle 2 asukkaan kaupungit kärsivät noin -5 4 henkilöä muuttotappiota vuosina 21-216. Muuttovoittoa sai kuusi kuntaa:,,,, ja., ja kärsivät määrällisesti suurimmista muuttotappioista. Väkilukuun suhteutettuna eniten muuttovoittoa sai. Muuttotappiota kärsivät suhteessa eniten,,, ja. n kokonaisnettomuutto oli väkilukuun suhteutettuna käytännössä tasapainossa. Kokonaisnettomuutto (abs.) vuosina 21-216 Kokonaisnettomuutto (promillea 1 as. kohden) vuosina 21-216 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 6, 4, 2,, -2, -4, -6, -8, -1, -,1-1,1-3,3-2,1-1,2 -,9-2,7-5,3-5,2-5,2-4,8-4,5-4,4 -,9-4,2-6,8-8,2-9,1 5,3,9,9 1, 1,1 1,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
VIERASKIELISTEN MUUTOS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 25-216 Muuttuja kuvaa vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten määrän kehitystä vuosina 25-216 Vieraskielisten määrä kasvoi kaikissa analyysin kunnissa vuosien 25-216 aikana. Vieraskielisten määrä kasvoi selvästi eniten Pietarsaaressa eli yhteensä noin 1 1 henkilöllä vuosina 25-216. Vieraskielisten määrä kasvoi lisäksi noin 5 henkilöllä. Vieraskielisten määrä kasvoi määrällisesti vähiten ssa ja Äänekoskella. Vieraskielisten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pietarsaaressa, ssa ja ssa. Vieraskielisten kasvu jäi suhteellisen alhaiseksi ssa, Äänekoskella ja ssa Vain kahdessa kunnassa vieraskielisten määrä kasvoi alle yhden prosentin; ssa ja Äänekoskella. Vieraskielisten määrän muutos (abs.) vuosina 25-216 Vieraskielisten määrän muutos (%) vuosina 25-216 12 1116 7, 1 6, 5,8 8 5, 6 4 2 482 65 85 119 128 129 141 152 157 169 17 21 21 222 228 244 33 31 318 347 362 259 268 4, 3, 2, 1,,,9,9,9 1, 1, 1,1 1,2 1,2 1,2 1,5 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,8 1,8 1,9 1,9 2,1 2,3 2,8 3,1 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
2b Aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan liittyvät muuttujat
ALUETALOUDEN KEHITYS VUOSINA 2-214 Muuttujat kuvaavat seudun (tietoja ei saatavissa kunnittain) bruttokansantuotteen indeksiä suhteessa koko maahan (1) ja alueen kokonaistuotannon muutosta arvonlisäyksen muutosindeksin avulla vuosina 2-214 (vuosi 2=1) Bruttokansantuote nousi lähtötasoon verrattuna (vuosi 2) suhteellisesti eniten Kokkolan, Seinäjoen ja n seuduilla vuosina 2-214. Bruttokansantuote laski lähtötasoon verrattuna rakennemuutosalueilla eli Salon ja Äänekosken seuduilla. Arvolisäyksen muutosindeksi ylitti vuoden 2 arvon kaikilla alueilla Salon ja Äänekosken seutua lukuun ottamatta. Arvolisäyksen muutosindeksi oli korkein Kokkolan () ja Seinäjoen (), n ja Pieksämäen seuduilla. Salon ja Äänekosken arvolisäyksen indeksit jäivät alhaisemmalle tasolle vuonna 214 kuin vuonna 2 BKTA-muutosindeksi suhteessa koko maahan (vuosi 2=1) Arvonlisäyksen muutosindeksi suhteessa koko maahan vuosina 2-214 (vuosi 2=1) 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 179,1 186,3 163,1 167,2 133,4 137,5 14,3 14,5 141,7 141,9 141,9 142,9 145 145,8 145,9 146,3 146,5 149,3 151 151 151,3 112,8 89,9 58,2 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 57,3 88,5 111,1 183,5 176,4 16,5 164,6 131,4 135,3138,1138,4139,5139,7139,714,7 142,7143,6143,7 144 144,2 147 148,7148,7 149 * Luvut saatavissa vain seuduittain eli kuntien arvot perustuvat seutujen arvoon Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetalouden tilinpito
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE VUOSINA 25-215 Muuttuja kuvaa taloudellista huoltosuhdetta eli ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Mitä alhaisempi on suhdeluku, sitä kilpailukykyisempi alue on taloudellisesta näkökulmasta. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 143,2 eli sataa työllistä kohden oli 143,2 ei-työllistä henkilöä. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä merkittävimpänä alueen elinvoiman indikaattorina. oli ainoa alle 2 asukkaan kaupungeista, jossa taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo. Uudenkaupungin ja Pietarsaaren taloudellinen huoltosuhde oli lähellä koko maan keskiarvoa. Taloudellinen huoltosuhde oli heikoin ssa, jossa sataa työllistä kohden oli 229 ei-työllistä henkilöä. Lisäksi Äänekosken, Alajärven ja n taloudellinen huoltosuhde oli selvästi koko maan keskiarvoa ja mediaania korkeampi. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa analyysin kunnissa lukuun ottamatta a vuosien 25-215 aikana. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni eniten ssa, ssa ja ssa. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 215 Taloudellisen huoltosuhteen muutos vuosina 25-215 2,5 2, 1,5 1,,5, 1,86 1,87 1,87 1,92 1,69 1,69 1,72 1,72 1,73 1,79 1,54 1,54 1,55 1,55 1,57 1,58 1,59 1,6 1,6 1,62 1,41 1,46 1,47 2,29,45,4,35,3,25,2,15,1,5, -,5,,2,16,17,11,11,11,11,11,12,12,12,13,14,14,9,1,6,25,26,33,33,3,38
TYÖPAIKKAKEHITYS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 21-214 Muuttuja kuvaa työpaikkakehitystä kaikkien työnantajasektoreiden osalta vuosina 21-214. Luvut pitävät sisällään kuntien, valtion, valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden, yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Alle 2 asukkaan kaupungit menettivät yhteensä noin -6 työpaikkaa vuosien 21-214 aikana. Työpaikkojen määrä kasvoi vain Uudessakaupungissa ja ssa. Äänekoskelta katosi yhteensä noin tuhat työpaikkaa vuosina 21-214 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Uudessakaupungissa ja ssa., ja menettivät yli 1 prosenttia työpaikoistaan vuosien 21-214 aikana. Kaikkien työnantajasektorien työpaikkakehitys (abs.) 21-214 Kaikkien työnantajasektorin työpaikkakehitys (muutos %) 21-214 8 6 4 15, 1, 9,2 2 5, 1,6-2, -4-6 -8-1 -12-5, -1, -15, -12,4-12,4-8,7-8,6-8,2-7,9-1,1-3,3-5,2-4,4-3,1-2,9-6,1-5,5-5,2-2,5-5,9-2,5-2,4-2,2-1,5 -,6 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA 21-214 Muuttuja kuvaa avoimen sektorin työpaikkakehitystä vuosina 21-214. Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Alle 2 asukkaan seutukaupungit menettivät yhteensä noin -5 3 avoimen sektorin työpaikkaa vuosien 21-214 aikana. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi eniten Uudessakaupungissa, mutta kehitys oli positiivista myös ssa ja Pietarsaaressa. Työpaikkojen määrä laski määrällisesti eniten Äänekoskella, ssa ja ssa. Uudenkaupungin avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi yli 15 prosenttia vuosien 21-214 aikana. Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti eniten eli yli 1 prosenttia ssa, ssa, Äänekoskella ja Kannuksessa. Avoimen sektorin työpaikkakehitys (abs.) 21-214 Avoimen sektorin työpaikkakehitys (muutos %) 21-214 8 2, 6 15, 15,3 4 1, 2-2 -4-6 -8-1 5,, -5, -1, -15, -2, -4,5-3,9-5,1-4,6-9,9-9,3-9,2-7,1-12,5-12,1-1,8-1,1-1,1-11,9-14,2-15,7-3,7-3,4-3,1-3,1-2,9,4 2,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
AVOIMEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA 21-214 Muuttuja kuvaa avoimen sektorin prosenttiosuutta kaikista alueen työpaikoista vuosina 21-214. Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Avoimen sektorin osuus alueen työpaikoista oli alle 2 asukkaan kaupungeissa keskimäärin 7,1 prosenttia. Avoimen sektorin osuus oli korkein Uudessakaupungissa, ssa ja Äänekoskella. Alhaisin avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Pieksämäellä, ssä ja ssa. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista kasvoi seitsemässä kunnassa vuosien 21-214 aikana. Avoimen sektorin osuus kasvoi eniten Uudessakaupungissa, Pieksämäellä ja lla sekä aleni eniten Kannuksessa, ssa ja ssä. Avoimen sektorin osuus (%) kaikista alueen työpaikoista 214 Avoimen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%-yks.) 21-214 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 77,4 62,2 62,2 62,8 64,3 64,5 66,3 67,4 69,1 69,2 69,6 69,8 7,6 7,7 71,3 71,3 72,6 72,8 73,2 73,4 74,2 74,2 74,4 75,3 6, 4, 2,, -,1,1,3,4,7 1, 1,4 4,2 2, 1,, -2, -4, -4, -3, -2,9-2,7-2,6-1,8-1,7-1,6-1,5-1,4 -,8-3,1-3,1 -,7 -,6-6, -8, -7,4 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA 21-215 Muuttuja kuvaa alueen työllisyysastetta eli 18-64 vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuosina 21-215 Seutukaupunkien työllisyysaste jäi hieman alle koko maan työllisyysasteen (67,6 %). oli ainoa alle 2 asukkaan seutukaupungeista, joka ylitti hallitusohjelman tavoitteena olevan 72 %:in työllisyysasteen. 7 %:in rajan ylittivät lisäksi, ja. Työllisyysaste oli selvästi alhaisin ssa, jossa vain vähän yli joka toinen 18-64 vuotiaasta oli työllinen vuonna 215 Työllisyysaste koheni viidessä alle 2 asukkaan seutukaupungissa vuosina 21-215. Työllisyysaste koheni eniten Uudessakaupungissa. Työllisyysaste aleni suhteellisesti eniten Äänekoskella, ssa ja lla 21-luvun aikana. Työllisyysaste (%) vuonna 215 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 21-215 8 7 6 73,4 61,2 62,3 62,9 63,2 64 64,3 64,6 65,2 65,8 66,2 67 67,5 67,9 67,9 67,9 68,8 68,8 69,4 69,6 7,7 7,8 7,9 55,7 5 4 4,4 5 3 4 3 2 1 2 1,1,2,6 1-1 -2-3 -2,5-2,4-1,5-1,4-1,3-1,1-1,1-1 -1 -,9 -,8 -,7 -,6 -,6 -,5 -,5 -,5 -,3 -,1 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta TYÖTTÖMYYSSASTE (%) VUOSINA 21-216 Muuttuja kuvaa alueen työttömyysastetta eli työttömien työnhakijoiden osuutta suhteessa työvoimaan vuosina 21-216. Seutukaupunkien työttömyysasteen keskiarvo jäi vähän alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (13,2 %) vuonna 216. Kolme seutukaupunkia ylsi alle 1 %:in työttömyysasteeseen (, ja ). Sen sijaan n ja Äänekosken työttömyysasteet olivat lähes kaksinkertaiset seutukaupunkien kärkeen verrattuna. Työttömyysaste heikkeni kaikissa seutukaupungeissa vuosien 21-215 välisenä aikana. Työttömyysaste heikkeni vähiten Uudessakaupungissa, ssa ja Pietarsaaressa. Työttömyysaste kasvoi suhteellisesti eniten Äänekoskella, ssa ja ssa. Työttömyysaste (%) vuonna 216 Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 21-215 25 7 2 15 1 5 7,4 1,6 1,9 11 9,4 8,5 12,4 12,5 12,6 12,8 12,9 13 13,5 14,1 14,2 14,3 14,6 14,8 14,9 15 19,2 18,2 16,1 16,5 6 5 4 3 2 1,6 1,9 2,2 2,3 2,9 3 3,2 3,2 3,4 3,6 3,6 3,6 3,7 3,8 3,9 4,1 4,1 4,3 4,4 5,6 5,8 5,8 1,6,7
2c Muut kehitysdynamiikkaan liittyvät muuttujat
YRITYSKANNAN (TOIMIVAT YRITYKSET) MUUTOS 21-216 Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan muutosta vuosien 21-216 välisenä aikana Toimivien yritysten määrä kasvoi kaikissa alle 2 asukkaan kaupungeissa a, ta ja ta lukuun ottamatta. Yrityskanta kasvoi analyysin kohdekaupungeissa noin 1 3 yrityksellä vuosina 21-216. Yrityskanta kasvoi määrällisesti eniten Paraisilla, lla ja Pietarsaaressa. Yritysten määrä kasvoi suhteellisesti yli 1 prosenttia viidessä kunnassa: Paraisilla, ssa, Pietarsaaressa, lla ja lla. Toimivien yritysten määrä väheni Kannuksessa ja ssa 21-luvulla. Toimivien yritysten määrän muutos (abs.) vuosina 21-216 Toimivien yritysten määrän muutos (%) vuosina 21-216 2 15 1 5-5 -1-48 -36 153 16 136 136 93 96 55 62 64 69 7 22 24 26 28 31 4 45 33 7 1-1 15, 1, 5,, -5, -1, -4,4-8,8 1,4 11, 11,5 12,3 12,7 8,6 7,9 7,1 7,3 6,1 6,1 2,3 2,9 3,1 3,3 4,1 4,8 5,2 5,5 -,1,1,7 Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset
YRITYSKANTA SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN 21-216 Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan määrää suhteessa alueen keskiväkilukuun vuosina 21-216 Alle 2 asukkaan seutukaupungeissa oli keskimäärin noin 7 yritystä keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden eli hieman enemmän kuin keskimäärin koko maassa. Toimivien yritysten määrissä suhteessa väkilukuun oli merkittäviä eroja seutukaupunkien välillä. Yrityskanta oli suurin suhteessa asukaslukuun lla, Paraisilla, ssa ja lla, joissa oli lähes kaksi kertaa enemmän yrityksiä suhteessa väkilukuun kuin esimerkiksi Äänekoskella tai ssa. Toimivien yritysten määrä suhteessa keskiväkilukuun 216 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 72,3 72,6 75,5 78, 78,5 81, 83,9 85,5 88,6 89,9 91,4 91,5 92,5 92,7 65,9 66,9 67,9 68,1 61,1 61,2 57,6 54,3 49,9 5,7 Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset
VÄESTÖN KOULUTUSTASOMITTAIN INDEKSI VUOSINA 27-216 Muuttuja kuvaa alueen yli 2-vuotiaan väestön koulutustasoa. Tunnusluku lasketaan siten, että jokaiselle koulutusasteelle annetaan koulutuksen keskimääräisen keston mukaan indeksiluku. Mitä korkeampi on alueen indeksiluku, sitä korkeampi on alueen yli 2- vuotiaan väestön keskimääräinen koulutustaso Seutukaupunkien koulutustasoindeksi oli keskimäärin hieman alle 3. Koulutustaso ylitti neljässä kunnassa yli 3 tason: Paraisissa, ssa, Pietarsaaressa ja ssa. Väestön koulutustaso oli selvästi alhaisin ssa ja lla. Väestön koulutustaso koheni kaikissa seutukaupungeissa vuosina 27-216. Koulutustaso nousi pisteluvuilla tarkasteltuna eniten Paraisissa, ssa ja ssa. Näissä kaupungeissa oli jo ennestään alle 2 asukkaan seutukaupunkien korkein koulutustaso Väestön koulutustasomittainindeksi vuonna 216 Väestön koulutustasomittainindeksin muutos 27-216 4 35 3 25 2 15 1 5 364 339 316 317 254 262 265 269 275 276 279 284 284 285 285 286 286 286 287 288 292 297 297 298 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 22 26 26 28 28 29 29 29 3 3 31 31 32 32 33 33 34 35 36 36 36 39 42 45 Lähde: Tilastokeskus, koulutus; koulutusrakenne
KELAN SAIRASTAVUUSINDEKSI VUOSINA 21-216 Muuttuja kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=1). Indeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Luku on laskettu ikävakioituna. Neljän seutukaupungin sairastavuusindeksi alitti koko maan keskiarvon (1). Sairastavuus oli alhaisinta Paraisilla, Pietarsaaressa, Huittisissa ja ssa. n indeksi oli koko maan keskiarvon tasolla. Sairastavuus oli korkeinta Pieksämäellä, ssa ja ssa. Sairastavuusindeksi parani kuudessa seutukaupungissa vuosien 21-216 aikana: Paraisilla, Huittisissa, Alavudella, ssa, lla ja ssa. Sairastavuusindeksi heikkeni suhteellisesti eniten Kokemäellä, ssä ja Pieksämäellä. KELA:n sairastavuusindeksi vuonna 216 KELA:n sairastavuusindeksin muutos vuosina 21-216 14 12 1 8 97,3 97,7 99 1,5 11,9 12,4 14,6 15,6 89,9 127,3 128,2 128,6 19 19,7 11 111,1 112,3 112,5 114,2 114,5 115,4 116,2 118,4 119,9 1 8 6 5,2 5,6 5,9 6,1 6,7 7 8,2 9,3 6 4 2 4 2,8,8 1 1,4 2 2,4 3,2 3,4 3,7 4-2 -4-3,1-2,1-1,7-1,5 -,7 -,4 Lähde: KELA, Kelasto -tietokanta
ASUNTO-OSAKKEIDEN NELIÖHINTOJEN MUUTOS VUOSINA 21-215 Muuttuja kuvaa alueen kaikkien kerrostalo-, rivitalo- ja paritalo-osakkeiden neliöhintojen muutosta vuosien 21-215 välisenä aikana. Asunto-osakkeiden keskimääräisessä neliöhinnassa oli kaksinkertaiset erot seutukaupunkien välillä. Asuntojen neliöhinnat nousivat yli 1 3 euron ssa, ssa, ssä, ssa ja Paraisilla. Sen sijaan keskimääräiset neliöhinnat jäivät alle tuhannen euron Pieksämäellä, ssa, Alajärvellä ja Äänekoskella. Neliöhinnat nousivat 16 seutukaupungissa vuosina 21-215. Asunto-osakkeiden neliöhinnat nousivat eniten ssä ja lla. Neliöhinnat nousivat kohtuullisen paljon myös lla, ssa Uudessakaupungissa, Pietarsaaressa ja ssa. Neliöhinnat alenivat viidenneksellä Pieksämäellä. Asunto-osakkeiden keskimääräiset neliöhinnat vuonna 215 Asunto-osakkeiden neliöhintojen muutos (%) vuosina 21-215 16 14 12 1 8 6 4 743 782 1446 1467 1333 135 1381 1197 122 1251 1279 118 1124 1133 1144 1156 922 926 956 11 131 147 167 171 3, 2, 1,,,6 2,5 2,8 2,8 4,9 5,3 7,4 7,7 26,7 2,2 13,1 13,1 8,8 9,5 1,1 1,3 2-1, -2, -4,5-9,8-5,7-5,6-4,9-3, -,5-21,5-3, Lähde: Tilastokeskus, asuminen; osakeasuntojen hinnat
VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄ 1 ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 21-215 Muuttuja kuvaa alueella valmistuneiden asuntojen yhteismäärää vuosina 21-215. Luvut pitävät sisällään kaikki kerrostalo-, rivitaloja paritaloasunnot, jotka ovat osakeyhtiö- tai osuuskuntapohjaisia Alle 2 asukkaan seutukaupungeissa valmistui yhteensä noin 6 7asuntoa. Seutukaupunkien välillä oli suuret erot. Asuntoja valmistui määrällisesti ja suhteellisesti ylivoimaisesti eniten ssa. Asuntoja valmistui määrällisesti paljon myös ssa, ssa ja Kauhajoella. Valmistuneiden asuntojen määrä oli määrällisesti alhaisin Kokemäellä, ssa ja Pieksämäellä. Seutukaupunkien erot valmistunteiden asuntojen määrässä tulevat esiin väestöpohjaan suhteutettuna: esimerkiksi ssa valmistui väestöpohjaan suhteutettuna kahdeksan kertaa enemmän asuntoja kuin Pieksämäellä. n lisäksi asuntoja valmistui suhteellisesti paljon ssa, ssa ja Kauhajoella. Asuntoja valmistui suhteellisesti vähiten Pieksämäellä, Kokemäellä ja ssa. Valmistuneiden asuntojen määrä yhteensä vuosina 21-215 Valmistuneiden asuntojen määrä 1 asukasta kohden/vuosi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 67 779 57 515 369 39 392 398 325 189 86 111 134 141 152 16 21 219 219 226 238 279 282 285 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 51,7 53,8 47,1 44,6 42,2 38,1 39,7 35,6 11,6 14,3 16,8 17,2 19,1 23,4 23,7 23,8 26,9 29,8 3,5 3,7 31,7 2,1 2,8 88, Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; valmistuneet asunnot
3. Yli 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi
3a Väestödynamiikkaan liittyvät muuttujat
VÄKILUKU 216 JA VÄESTÖENNUSTE 235 Muuttuja kuvaa kuntien väkilukua vuonna 216 ja väestöennusteen mukaan vuonna 235 Kuntien väkiluvut vaihtelevat Haminan 2 636 asukkaasta Kotkan 54 187 asukkaaseen. Kolmen kaupungin eli Kotkan, Salon ja Lohjan väkiluku ylitti 5 asukasta tai oli lähellä rajaa Seutukaupunkien yhteenlaskettu väkiluku laskee väestöennusteen mukaan yhteensä -24 864 henkilöllä (-4,9 %) vuoteen 235 mennessä. Väestöennusteen mukaan vain kolmen kunnan väkiluku kasvaa: Raaseporin, Valkeakosken ja Lohjan. Väkiluku laskee ennusteen mukaan suhteellisesti eniten Varkaudessa ja Jämsässä. Jos väestöennuste toteutuu, niin Hamina, Jämsä, Kurikka ja Varkaus tippuvat yli 2 asukkaan kunnista alle 2 asukkaan kunniksi vuoteen 235 mennessä. Kemissä on väestöennusteen mukaan juuri ja juuri yli 2 asukasta vuonna 235 Väkiluku vuonna 216 Väkiluku väestöennusteen mukaan vuonna 235 6 5 47149 53546 54187 6 5 53222 49596 5118 4 3 2 251 2562 27517 2877 2636 21259 21346 21468 2151 2162 21767 22117 35242 39614 4 3 2 3236 18437 1855 19188 19568 219 21726 21735 22217 23431 25749 28156 24258 4136 1 1 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste 215-24
VÄESTÖMUUTOS ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 21-216 Muuttuja kuvaa väestömuutosta vuosien 21-216 välisenä aikana. Väestömuutos pitää sisällään kaikki väestökehityksen osatekijät eli luonnollisen väestölisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaaahanmuuton Väestö väheni yli 2 asukkaan seutukaupungeissa yhteensä noin 13 8 asukkaalla vuosina 21-216. Väestö väheni määrällisesti eniten Savonlinnassa ja Salossa. Valkeakoski oli ainoa seutukaupungeista, jonka väkiluku kasvoi vuosina 21-216. Valkeakosken väkiluku kasvoi 2,4 % vuosien 21-216 aikana. Väestönmuutos oli lähellä tasapainoa Raumalla (-,3%) ja Lohjalla (-,4%). Väestönmenetys oli suhteellisesti suurinta Jämsässä (-6,3%), Varkaudessa (-5,7%) ja Kurikassa (-5,7%). Väestömuutos (abs.) vuosina 21-216 Väestömuutos (muutos %) vuosina 21-216 1 3, 2,4 5-192 -11 52 2, 1,, -1, -,4 -,3-5 -1-15 -2-1817 -1689-1432 -131-139 -328-396 -764-72 -646-637 -123-988 -935-2, -3, -4, -5, -6, -7, -6,3-5,7-5,7-4,9-4,1-3,6-3,6-3,4-3,1-2,7-2,5-1,8-1,5-1,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö
MUUTTOVETOVOIMA ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 21-216 Muuttuja kuvaa kokonaisnettomuuttoa eli yhteenlaskettua kuntien välistä nettomuuttoa ja nettosiirtolaisuutta. Yli 2 asukkaan seutukaupungit kärsivät yhteensä -5 25 asukasta muuttotappioita. Neljä kaupunkia saivat muuttovoittoa ja muut olivat muuttotappiollisia vuosina 21-216. Valkeakoski ja Kotka saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa: Kotka nettomaahanmuuton ja Valkeakoski kuntien välisen nettomuuton ansiosta. Raahe kärsi määrällisesti suurimmat muuttotappiot Valkeakoski sai väestöpohjaan suhteutettuna eniten muuttovoittoa. Toisessa ääripäässä olivat Raahe, Kurikka ja Jämsä. Lohjan, Imatran ja Rauman muuttotase oli lähellä tasapainoa Kokonaisnettomuutto (abs.) vuosina 21-216 Kokonaisnettomuutto (promillea 1 as. kohden) vuosina 21-216 15 8, 6,5 1 5-137 -89-55 25 71 738 962 6, 4, 2,, -2, -,9 -,5 -,2,1,3 1,9-5 -1-15 -1328-892 -832-799 -679-649 -638-436 -26-252 -4, -6, -8, -1, -7,5-5,7-5,4-4,4-4,1-4,1-2,1-1,7-1,7-1,3 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
VIERASKIELISTEN MUUTOS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 25-216 Muuttuja kuvaa vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten määrän kehitystä vuosina 25-216 Vieraskielisten määrä kasvoi kaikissa seutukaupungeissa vuosien 25-216 aikana. Vieraskielisen väestön määrä kasvoi yhteensä noin 13 6 henkilöllä vuosina 25-216. Maahanmuutto tasapainottaa seutukaupunkien pääosin laskevaa väestökehitystä. Vieraskielisten määrä kasvoi määrällisesti eniten isoimmissa seutukaupungeissa Kotkassa, Salossa, Raumalla ja Lohjalla Vieraskielisten osuus kasvoi yli 1 prosenttiyksikön kaikissa seutukaupungeissa Jämsää lukuun ottamatta. Kotkan vieraskielisten kasvu oli suurinta väestöpohjaan suhteutettuna. Vieraskielisten osuus kasvoi suhteellisesti vähiten Jämsässä ja Kurikassa. Vieraskielisen väestön osuus vähintään kaksinkertaistui useimmissa seutukaupungeissa ajanjakson aikana. Vieraskielisten määrän muutos (abs.) vuosina 25-216 Vieraskielisten määrän muutos (%-yksikköä) vuosina 25-216 35 3 3258 7 6 6,1 25 5 2 15 1 5 144 212 363 371 41 418 427 518 619 672 673 693 931 114 13751393 4 3 2 1,9 1 1,7 1,7 1,7 1,7 2,1 2,1 2,4 2,4 2,4 2,6 3,1 3,2 3,5 3,5 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
3b Aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan liittyvät muuttujat
Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetalouden tilinpito ALUETALOUDEN KEHITYS VUOSINA 2-214 Muuttuja kuvaa seudun (tietoja ei saatavissa kunnittain) bruttokansantuotteen indeksiä suhteessa koko maahan (1) ja sen jälkeen alueen kokonaistuotannon muutosta arvonlisäyksen muutosindeksin avulla vuosina 2-214 (vuosi 2=1) Lohjan ja Rauman seutukaupungin seudun BKTA indeksi ylitti maan keskiarvon. Ylivoimaisesti korkein BKTA oli Helsingin seudulla. Rauman seudun BKTA ylittää myös selvästi koko maan keskiarvon. Imatran seudun indeksi on lähes samalla tasolla kuin koko maan keskiarvo. Indeksi oli alhaisin oli Etelä- ja Lounais-Pirkanmaalla sekä Salossa. Arvolisäyksen muutosindeksi kasvoi kaikissa seutukaupungeissa lukuun ottamatta Saloa ja Jämsää. Korkein arvolisäyksen muutosindeksi oli Seinäjoen seudulla (Kurikka), Lounais-Pirkanmaalla (Sastamala) ja Helsingin seudulla (Lohja). BKTA-indeksi suhteessa koko maahan (koko maa= 1) Arvonlisäyksen muutosindeksi vuosina 2-214 (vuosi 2=1) Etelä-Pirkanmaa Salo Lounais-Pirkanmaa Savonlinna Raasepori Ylä-Savo Varkaus Jämsä Raahe Seinäjoki Kotka-Hamina Kemi-Tornio Imatra Rauma Helsinki* 63,6 67,4 68,7 71,7 72,3 73 81,1 84,7 85,1 88,8 91,3 96,5 99,5 116,9 134,9 2 4 6 8 1 12 14 16 Salo Jämsä Varkaus Valkeakoski Kemi Tornio Raahe Imatra Raasepori Hamina Kotka Savonlinna Rauma Iisalmi Lohja Sastamala Kurikka 57,3 94,4 18,2 111,1 111,2 111,2 13,9 132,1 134,2 139,7 139,7 141,9 147,3 15,3 154,7 157,6 176,4 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2
TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE VUOSINA 25-215 Muuttuja kuvaa taloudellista huoltosuhdetta eli ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Mitä alhaisempi on suhdeluku, sitä kilpailukykyisempi alue on taloudellisesta näkökulmasta. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 143,2 eli sataa työllistä kohden oli 143,2 ei-työllistä henkilöä. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä merkittävimpänä alueen elinvoiman indikaattorina. Lohja oli ainoa seutukaupungeista, jonka taloudellinen huoltosuhde alitti koko maan keskiarvon. Raaseporin, Rauman ja Iisalmen taloudellinen huoltosuhde oli kohtuullisen kilpailukykyinen. Heikoin taloudellinen huoltosuhde oli Kotkassa, Varkaudessa ja Kemissä. Jälkimmäisessä oli enemmän kuin kaksi ei-työllistä yhtä työllistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa seutukaupungeissa (vastaa koko maan trendiä). Tornion, Iisalmen ja Sastamalan huoltosuhteen heikkeneminen oli maltillista. Huoltosuhde heikkeni suhteellisesti eniten Kotkassa ja Salossa. Salon taloudellinen huoltosuhde oli koko maan kärkijoukossa vielä vuonna 25 (1,23) Taloudellinen huoltosuhde vuonna 215 Taloudellisen huoltosuhteen muutos vuosina 25-215 2,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1, 2,2 1,95 1,64 1,64 1,67 1,67 1,68 1,68 1,74 1,8 1,81 1,82 1,83 1,87 1,48 1,51 1,42,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5,,45,37,28,3,31,25,26,1,1,13,16,16,17,17,19,21,22 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
TYÖPAIKKAKEHITYS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA 21-214 Muuttuja kuvaa työpaikkakehitystä kaikkien työnantajasektoreiden osalta vuosina 21-214. Luvut pitävät sisällään kuntien, valtion, valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden, yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Yli 2 asukkaan seutukaupungit menettivät yhteensä noin -17 3 työpaikkaa vuosina 21-215. Työpaikkakehitys oli negatiivinen kaikissa yli 2 asukkaan seutukaupungeissa. Salo menetti yksin lähes viisi tuhatta työpaikkaa. Kotka ja Rauma menettivät lisäksi yli tuhat työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni määrällisesti vähiten Iisalmessa. Salo menetti noin viidenneksen työpaikoistaan vuosina 21-214. Työpaikkojen määrä väheni merkittävästi väestöpoh-jaan suhteutettuna lisäksi Valkeakoskella (-1,2%), Kemissä (-9,7%), Jämsässä (-9,7%) ja Haminassa (-9,5%). Iisalmi menetti määrällisesti ja suhteellisesti vähiten työpaikkoja 21-luvun ensimmäisenä viitenä vuotena Kaikkien työnantajasektorien työpaikkakehitys (abs.) 21-214 Kaikkien työnantajasektorin työpaikkakehitys (muutos %) 21-214, -5-1 -15-2 -25-1325 -94-862 -847-789 -72-76 -688-672 -661-655 -567-562 -543-355 -1646-5, -1, -1,2-9,7-9,7-9,5-8,3-7,6-7,1-7,1-6,3-6,2-5,9-5,8-5,2-5,1-4,9-3,8-3 -15, -35-4 -45-2, -19,6-5 -4731-25, Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA 21-214 Muuttuja kuvaa avoimen sektorin työpaikkakehitystä vuosina 21-214. Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Avoimen sektorin työpaikkakehitys oli kaikissa seutukaupungeissa negatiivinen vuosina 21-214. Yli 2 asukkaan seutukaupungit menettivät noin -15 työpaikkaa viiden vuoden ajanjaksolla (!). Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni määrällisesti eniten Salossa, Raumalla ja Kotkassa. Avoimen sektorin työpakkojen määrä väheni vähiten Iisalmessa ja Haminassa. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni väestöpohjaan suhteutettuna eniten Salossa, Kemissä ja Valkeakoskella. Avoimen sektorin työpaikat vähenivät suhteellisesti vähiten Iisalmessa, Lohjassa ja Raahessa. Avoimen sektorin työpaikkakehitys (abs.) 21-214 Avoimen sektorin työpaikkakehitys (muutos %) 21-214, -5-1 -15-2 -25-3 -416-386 -263-1294 -1153-977-725-694 -674-667 -658-633 -599-556 -541-477 -5, -1, -15, -1,8-1,5-9,8-9,6-12,4-8, -7,9-7,5-7,4-7,3-7,2-7,2-6,4-5,7-4, -35-16,1-4 -2, -45-5 -4256-25, -23,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
AVOIMEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA 21-214 Muuttuja kuvaa avoimen sektorin prosenttiosuutta kaikista alueen työpaikoista vuosina 21-214. Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Avoimen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista oli varsin korkea pääosassa yli 2 asukkaan seutukaupungeissa. Kahdeksassa seutukaupungissa avoimen sektorin työpaikkaosuus ylitti 7 prosentin rajan kaikista alueen työpaikoista. Avoimen sektorin osuus työpaikoista oli korkein Raahessa, Raumalla ja Torniossa sekä selvästi alhaisin Kemissä. Avoimen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi vain kahdessa seutukaupungissa vuosina 21-214 eli Haminassa ja Jämsässä. Avoimen sektorin osuus pysyi samalla tasolla Lohjalla, Iisalmessa, Kotkassa ja Sastamalassa. Avoimen sektorin osuus väheni eniten Kemissä, Salossa ja Varkaudessa vuosina 21-214. Avoimen sektorin osuus (%) kaikista alueen työpaikoista 214 Avoimen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%-yks.) 21-214 8 75 7 65 6 55 5 45 4 58,4 64,9 65,7 65,8 66,2 67,9 68,2 68,7 7, 7, 7,4 7,6 71,3 72,3 72,6 73,6 74,3 2, 1,, -1, -2, -3, -4, -3,5-3,3-2,5-2, -1,8-1,7-1,6-1,4-1,2-1,2 -,4 -,2 -,1 -,1 1, 1,5-5, -4,4 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti
TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA 21-215 Muuttuja kuvaa alueen työllisyysastetta eli 18-64 vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuosina 21-215 Kaikki yli 2 asukkaan seutukaupungit jäivät työllisyysasteessa hallitusohjelman tavoitteesta (72 %). Kaksi seutukaupunkia ylitti koko maan työllisyysasteen keskiarvon: läntisen Uudenmaan Lohja ja Raasepori. Rauman työllisyysaste oli lähellä koko maan keskiarvoa. Kolmen seutukaupungin työllisyysaste jäi alle 6 prosentin. Alhaisin työllisyysaste oli Kemissä, Varkaudessa ja Kotkassa. Työllisyysaste koheni seutukaupungeista 21-luvun aikana vain Valkeakoskella. Imatran ja Raahen työllisyysaste oli samalla tasolla vuonna 21 ja 215. Työllisyysaste heikkeni eniten Salossa, Kotkassa ja Lohjalla. Työllisyysaste (%) vuonna 215 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 21-215 75 7 65 6 55 5 61,6 61,7 58,5 59,1 56,1 63 63,6 63,9 64,1 64,5 64,8 66,2 66,7 66,9 67,2 7 7,2 1,, -1, -2, -2,1-1,9-1,7-1,1-1, -,9 -,8 -,7 -,6 -,1,,,3 45 4-3, -4, -3,6-3,1-2,6-5, -4,3 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
TYÖTTÖMYYSSASTE (%) VUOSINA 21-216 Muuttuja kuvaa alueen työttömyysastetta eli työttömien työnhakijoiden osuutta suhteessa työvoimaan vuosina 21-216. Koko maan työttömyys aste oli keskimäärin 13,2 % vuonna 216. Kuudessa yli 2 asukkaan seutukaupungissa työttömyysaste oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo: Kurikassa, Raaseporissa, Sastamalassa, Lohjassa, Raahessa ja Raumalla. Työttömyysaste oli korkein Kotkassa, Kemissä ja Imatralla. Työttömyysaste kasvoi kaikissa seutukaupungeissa Valkeakoskea lukuun ottamatta vuosina 21-216. Työttömyysaste kasvoi suhteellisesti eniten Kotkassa, Salossa ja Sastamalassa. Työttömyysaste (%) vuonna 216 Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 21-216 25 6, 5,6 2 15 1 5 2,1 11,1 11,2 11,7 12,2 12,8 13 13,5 14,2 14,8 15,3 16 16,1 17,1 18,4 17,2 17,6 5, 4, 3, 2, 1,,7 1,1 1,5 1,7 1,7 2, 2,5 2,9 2,9 3, 3,5 3,5 3,8 3,9 5,,, Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
3c Muut kehitysdynamiikkaan liittyvät muuttujat
YRITYSKANNAN (TOIMIVAT YRITYKSET) MUUTOS 21-216 Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan muutosta vuosien 21-216 välisenä aikana Yli 2 asukkaan seutukaupunkien toimivien yritysten määrä eli yrityskanta kasvoi yhteensä 1 331 yrityksellä vuosina 21-216. Yrityskannan kasvoi lähes kaikissa seutukaupungeissa. Yrityskanta kasvoi määrällisesti eniten Salossa, Kurikassa ja Sastamalassa. Yrityskanta kasvoi suhteellisesti eniten Kurikassa, Raahessa ja Sastamalassa. Toimivien yritysten määrän muutos (abs.) vuosina 21-216 Toimivien yritysten määrän muutos (%) vuosina 21-216 4 35 3 25 2 183 26 234 346 2, 15, 1, 7,9 8,6 9,3 1,8 11,3 15,2 15 1 5-5 -14-5 -1 5 11 24 31 38 42 42 118 121 5,, -5,3-1,3 -,2 -,1,4,4 1,2 1,8 2,3 2,5 3,3-5 -1-5, -1, Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset
YRITYSKANTA SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN 21-216 Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan määrää suhteessa alueen keskiväkilukuun vuosina 21-216 Yli 2 asukkaan seutukaupungeissa toimi keskimäärin 61,9 yritystä suhteessa keskiväkiluvun 1 asukasta kohden. Seutukaupunkien arvo oli lähellä koko maan keskiarvoa. Yrityskanta oli väkipohjaan suhteutettuna korkein Raaseporissa, Sastamalassa ja Kurikassa. Yrityskanta oli suhteessa väkilukuun alhaisin Kemissä, Valkeakoskella ja Raahessa. Toimivien yritysten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Kurikassa, Sastamalassa ja Raaseporissa, joissa oli jo ennestään muita seutukaupunkeja suurempi yrityskanta. Kemi oli ainoa seutukaupungeista, jossa yrityskanta aleni vuosien 21-216 välisenä aikana. Toimivien yritysten määrä suhteessa keskiväkilukuun 216 Toimivien yritysten määrän muutos (promilleyksikköä) keskiväkilukuun 21-216 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, 82,6 84,1 89,5 76,1 64,5 67,4 67,7 59,2 59,8 6,5 54,9 41,8 45,5 47,7 49, 5, 51,2 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, -,5,1,8 1,1 1,2 1,7 2,2 2,3 2,8 2,8 5,4 5,9 6,4 8,6 9,3 1,3 15,,, -2, Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset
VÄESTÖN KOULUTUSTASOMITTAIN INDEKSI VUOSINA 27-216 Muuttuja kuvaa alueen yli 2-vuotiaan väestön koulutustasoa. Tunnusluku lasketaan siten, että jokaiselle koulutusasteelle annetaan koulutuksen keskimääräisen keston mukaan indeksiluku. Mitä korkeampi on alueen indeksiluku, sitä korkeampi on alueen yli 2- vuotiaan väestön keskimääräinen koulutustaso Yli 2-vuotiaan väestön koulutustaso oli indeksin mukaan korkein Valkeakoskella, Raumalla ja Torniossa. Alhaisin koulutustasoindeksi oli Kurikassa, Sastamalassa ja Jämsässä. Väestön koulutustaso koheni kaikissa seutukaupungeissa niin kuin koko maassa vuosina 27-216. Koulutustaso nousi indeksipisteluvuilla eniten Raaseporissa, Valkeakoskella ja Kurikassa sekä vähiten Raahessa, Jämsässä ja Kotkassa. Väestön koulutustasomittainindeksi vuonna 216 Väestön koulutustasomittainindeksin muutos vuosina 27-216 34 33 32 31 3 29 291 294 295 3 33 35 35 311 311 315 316 318 32 323 328 328 45 4 35 3 25 2 26 27 28 28 28 28 3 3 3 32 33 34 34 36 36 38 4 28 277 15 27 1 26 5 25 Lähde: Tilastokeskus, koulutus; koulutusrakenne
KELAN SAIRASTAVUUSINDEKSI VUOSINA 21-216 Muuttuja kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=1). Indeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Luku on laskettu ikävakioituna. Yli 2 asukkaan seutukaupunkien sairastavuudessa oli merkittäviä eroja. Koko maan sairastavuusindeksin alle ylsi viisi kuntaa: Rauma, Raasepori, Lohja, Salo ja Valkeakoski. Lisäksi Tornion sairastavuusindeksi oli lähellä koko maan keskiarvoa. Sairastavuusindeksi oli korkein Kemissä, Varkaudessa ja Iisalmessa. Sairastavuusindeksissä oli suuria eroja jopa naapurikuntien välillä (vrt. Tornio ja Kemi). Sairastavuusindeksi parantui neljässä seutukaupungissa vuosina 21-216: Torniossa, Kemissä, Kurikassa ja Kotkassa. Sairastavuusindeksi heikkeni eniten Sastamalassa. KELA:n sairastavuusindeksi vuonna 216 KELA:n sairastavuusindeksin muutos (ind.pistettä) vuosina 21-216 14 13 12 11 1 15,4 17,9 18,5 18,5 19,1 93,7 94,6 96,4 97,6 99,8 11,1 11 11,5 117,2 117,8 126 129,4 5 4 3 2 1-1,2,2,4,4,5 1 1 1,4 2,1 2,1 2,2 2,3 4,2 9 8-2 -3-4 -3,3-2,1-1,8-5 -6-4,7 Lähde: KELA, Kelasto -tietokanta
ASUNTO-OSAKKEIDEN NELIÖHINTOJEN MUUTOS VUOSINA 21-215 Muuttuja kuvaa alueen kaikkien kerrostalo-, rivitalo- ja paritalo-osakkeiden neliöhintojen muutosta vuosien 21-215 välisenä aikana. Yli 2 asukkaan seutukaupunkien asunto-osakkeiden neliöhinta oli keskimäärin 1223 euroa vuonna 215. Asunto-osakkeiden neliöhinnat olivat korkeimmat Lohjassa, Raaseporissa ja Torniosa. Viidessä kunnassa neliöhinta jäi alle 1 euron neliöltä: Varkaudessa, Jämsässä, Kurikassa, Kemissä ja Imatralla. Ääripäiden eli Lohjan ja Varkauden neliöhinnoissa oli kaksinkertainen ero Asunto-osakkeiden neliöhinnat laskivat useimmissa seutukaupungeissa vuosien 21-215 aikana. Merkittävin neliöhintojen lasku oli Jämsässä, Kurikassa ja Kotkassa. Asunto-osakkeiden hinnat nousivat suhteellisesti eniten Sastamalassa, Torniossa ja Kemissä. Asunto-osakkeiden keskimääräiset neliöhinnat vuonna 215 Asunto-osakkeiden neliöhintojen muutos (%) vuosina 21-215 2 18 16 14 12 1 8 1399 142 147 1181 1191 122 1264 1316 132 19 871 93 921 958 969 1582 1789 15, 1, 5,, -3,4 -,7 -,3 2, 2,7 4,4 4,5 11,8 6 4 2-5, -1, -15, -6,4-5,4-4,6-4,3-9,6-9,6-9,1-11,4-2, -17,7 Lähde: Tilastokeskus, asuminen; osakeasuntojen hinnat
VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄ 1 ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 21-215 Muuttuja kuvaa alueella valmistuneiden asuntojen yhteismäärää vuosina 21-215. Luvut pitävät sisällään kaikki kerrostalo-, rivitaloja paritaloasunnot, jotka ovat osakeyhtiö- tai osuuskuntapohjaisia Yli 2 asukkaan seutukaupungeissa valmistui yhteensä noin 7 75 asuntoa vuosina 21-215. Seutukaupunkien välillä oli suuret erot valmistuneiden asuntojen määrässä. Valmistuneiden asuntojen määrä oli suurin Lohjalla, Kotkassa ja Salossa sekä alhaisin Varkaudessa, Jämsässä ja Imatralla. Seutukaupunkien väkilukuun suhteutettuna valmistuneiden asuntojen määrä oli korkein Raahessa, Valkeakoskella ja Torniossa sekä alhaisin Varkaudessa, Imatralla ja Savonlinnassa. Valmistuneiden asuntojen määrä yhteensä vuosina 21-215 Valmistuneiden asuntojen määrä 1 asukasta kohden/vuosi 1 913 96 5, 46,8 9 848 45, 8 748 716 4, 4,2 38, 7 35, 32,1 31,9 31,4 31,2 29,7 29,1 6 3, 27,6 26,5 51 59 25,9 5 454 23,5 442 427 25, 22,1 44 4 2,3 386 19,5 4 355 331 2, 293 3 15, 2 112 1, 1 5,, 8,4 Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; valmistuneet asunnot
3. Yhteenveto kaikista seutukaupungeista
VÄESTÖDYNAMIIKKA Väestödynamiikkaa tarkasteltiin nykyisen ja tulevan väestömäärän, väestölisäyksen, muuttovetovoiman ja vieraskielisten määrän kehityksen näkökulmasta 41 seutukaupungin väkiluku vaihteli 5 6 ja 54 asukkaan välillä. Yli 5 asukkaan kaupunkeja olivat Kotka ja Salo. Yli 25 asukkaan kaupunkeja olivat Lohja, Rauma, Savonlinna, Raasepori, Imatra, Sastamala ja Raahe. 41 seutukaupungissa asui yhteensä noin 841 asukasta vuoden 216 lopussa eli 15,3 % koko maan väestöstä. Seutukaupunkien väkiluku vähenee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan noin 34 henkilöllä vuoteen 235 mennessä. Väkiluku kasvaa ennusteen mukaan yhdeksässä seutukaupungissa ja vähenee 32 seutukaupungissa vuosina 216-235. Väkiluku kasvaa eniten ssa (16,9 %), Lohjalla (5,1 %) ja Valkeakoskella (4,1 %). Väestö vähenee väestöennusteen mukaan eniten ssa ja Pieksämäellä (-13,9 %) sekä Varkaudessa (-13,6 %). Seutukaupunkien väkiluku väheni noin -24 7 asukkaalla vuosien 21-216 aikana, josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli noin 61 % ja muuttoliikkeen 39 %. Väestönlisäys oli positiivinen vain kahdessa seutukaupungissa vuosina 21-216: ssa (+1132/+8 %) ja Valkeakoskella (+52/+2,4 %). n ja n väestönlisäys oli lievästi negatiivinen. Väestönlisäys oli kahdeksassa seutukaupungissa yli tuhat henkilöä negatiivinen vuosina 21-216. Väestölisäys oli määrällisesti negatiivisin Savonlinnassa (-1817) ja suhteellisesti ssa (-8,7 %) Kokonaisnettomuutto oli positiivinen yhdeksässä seutukaupungissa vuosina 21-216. Muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Valkeakoski, Kotka ja sekä suhteellisesti Valkeakoski, ja Kotka. Kotkan muuttovoittoisuus perustui maahanmuuttoon toisin kuin n ja Valkeakosken. ja Raahe kärsivät määrällisesti yli tuhannen henkilön muuttotappion vuosina 21-216. Suhteellisesti suurimmista muuttotappioista kärsivät,, Raahe ja. Seutukaupunkien vieraskielisten määrä kasvoi yhteensä noin 19 8 henkilöllä vuosina 25-216. Vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten määrä kasvoi kaikissa seutukaupungeissa. Maahanmuutto tasapainottaa useimpien seutukaupunkien supistuvaa väestökehitystä. Vieraskielisten määrä kasvoi yli tuhannella henkilöllä viidessä seutukaupungissa. Kotkassa vieraskielisten määrä kasvoi noin 3 3 henkilöllä vuosina 25-216. Vieraskielisten osuus kasvoi suhteellisesti eniten Kotkassa (6,1 %-yksikköä), Pietarsaaressa (5,8 %-yks.), Imatralla ja Raumalla (3,5 %- yksikköä) SEUTUKAUPUNKIEN SUURIN HAASTE LIITTYY VÄESTÖ- DYNAMIIKKAAN JA VETOVOIMAISUUTEEN. KAKSI KOLMESTA SEUTUKAUPUNGISTA ON SUPISTUVAN VÄESTÖKEHITYKSEN LASKUKIERTEESSÄ. VUOSINA 21-216 VÄESTÖLISÄYS OLI POSITIIVINEN VAIN KAHDESSA SEUTUKAUPUNGISSA. SEUTUKAUPUNKIEN LASKEVAA VÄESTÖKEHITYSTÄ TASAPAINOTTAA MAAHANMUUTTO.
ALUETALOUS- JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA 1 (2) Seutukaupunkien aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaa tarkasteltiin BKT:n ja arvonlisäyksen muutoksen (seudullinen), taloudellisen huoltosuhteen, työpaikkakehityksen, avoimen sektorin sekä työllisyys- ja työttömyysasteen näkökulmasta Arvonlisäyksen muutosindeksiä ja bruttokansantuotetta suhteessa koko maahan tarkasteltiin seutukaupunkien ympärillä olevien seutujen näkökulmasta. Lähes kaikkien seutukaupunkien arvonlisäyksen muutosindeksi oli positiivinen vuosina 2-214. Arvonlisäys kasvoi suhteellisesti eniten Kokkolan (), Seinäjoen ( ja Kurikka), Pieksämäen ja Lounais-Pirkanmaan (Sastamala) seuduilla. 41 seutukaupungin taloudellinen huoltosuhde eli ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin vaihteli merkittävästi vuosina 25-215. Taloudellinen huoltosuhde oli koko maan keskiarvoa kilpailukykyisempi tai samalla tasolla Paraisilla, Lohjalla, Uudessakaupungissa, Pietarsaaressa ja Raaseporissa. Näissä em. viidessä seutukaupungissa oli yhtä työllistä kohden alle 1,5 ei-työllistä henkilöä. Taloudellinen huoltosuhde oli heikoin ssa ja Kemissä, joissa oli yhtä työllistä kohden yli 2 eityöllistä henkilöä. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa seutukaupungeissa lukuun ottamatta a vuosina 25-215 41 seutukaupunkia menetti yhteensä noin -23 työpaikkaa viiden vuoden ajanjaksolla (21-214). Työpaikkojen määrä väheni kaikissa seutukaupungeissa lukuun ottamatta Uuttakaupunkia (+584) ja a (+95). Neljä seutukaupunkia (Salo, Kotka, Rauma ja ) menettivät kukin yli tuhat työpaikkaa viidessä vuodessa. Salo menetti rakennemuutoksen seurauksena noin joka viidennen työpaikan. 41 seutukaupungin työpaikkamenetykset kohdistuivat pääosin avoimen sektorin työpaikkoihin (yksityinen sektori ja yrittäjät): seutukaupungit menettivät noin -2 1 avoimen sektorin työpaikkaa eli enemmän kuin neljä viidestä menetystä työpaikoista liittyi avoimeen sektoriin. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi vain Uudessakaupungissa, ssa ja Pietarsaaressa vuosina 21-214. Avoimen sektorin työpaikkavähennykset osuivat määrällisesti ja suhteellisesti raskaimmin Saloon. Seutukaupunkien työpaikkarakenne oli pääosin terveellä perustalla. Seutukaupunkien työpaikat on avoimella sektorilla keskimääräistä useammin kuin koko maassa. 22 seutukaupungissa yli 7 % työpaikoista on avoimella sektorilla. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista on korkein Uudessakaupungissa, ssa ja Äänekoskella, jossa yli 75 % työpaikoista on avoimen sektorin työpaikkoja. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista nousi yhdeksässä seutukaupungissa vuosina 21-214.
ALUETALOUS- JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA 2 (2) Seutukaupunkien aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaa tarkasteltiin BKT:n ja arvonlisäyksen muutoksen (seudullinen), taloudellisen huoltosuhteen, työpaikkakehityksen, avoimen sektorin sekä työllisyys- ja työttömyysasteen näkökulmasta Seutukaupunkien työllisyysasteessa oli merkittävät erot: vaihteluväli oli ääripäiden välillä peräti 17,7 %-yksikköä. Työllisyysaste ylitti hallitusohjelman tavoitteena olevan 72 %:in rajan vain Paraisilla (73,4 %). Yli 7 %:in rajan pääsi yhteensä kuusi kuntaa. Sen sijaan työllisyysaste jäi alle 6 %:in tason neljässä seutukaupungissa (, Kemi, Varkaus ja Kotka). Seutukaupunkien työttömyysasteessa oli kolminkertaiset erot ääripäiden välillä. Työttömyysaste oli alle 1 % kolmessa kaupungissa eli Paraisilla, lla ja Uudessakaupungissa. Neljässä kaupungissa työttömyysaste nousi yli 18 %:in tason. SEUTUKAUPUNKIEN ALUETALOUS- JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKAN TUNNUSLUVUT OLIVAT KAKSIJAKOISET. SEUTUKAUPUNKIEN KEHITYSPIIRTEIDEN YHTEISTEN NIMITTÄJIEN ON HAASTAVAA. OSA KUNNISTA ON VAHVALLA POSITIIVISEN RAKENNEMUU- TOKSEN KEHITYSURALLA JA OSA TAAS TÄYSIN PÄINVASTAISESSA TILANTEESSA. SEUTUKAUPUNKIEN TYÖLLISYYS- JA TYÖTTÖMYYS- ASTEESSA OLI MERKITTÄVÄ EROT. SEUTUKAUPUNKIEN YHTEISENÄ VAHVUUTENA ON TYÖPAIKKAKEHITYKSEN TERVE PERUSTA, SILLÄ AVOIMEN SEKTORIN OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA ON HUOMATTAVA.
MUUT KEHITYSDYNAMIIKAN TUNNUSLUVUT Seutukaupunkien muuta kehitysdynamiikkaa tarkasteltiin yrityskannan, koulutustason, hyvinvoinnin ja asumisen näkökulmista 41 seutukaupungin yrityskannan eli toimivien yritysten määrä kasvoi noin 2 65 yrityksellä vuosina 21-216. Yrityskanta kasvoi lähes kaikissa seutukaupungeissa. Yrityskanta kasvoi määrällisesti eniten Salossa, Kurikassa ja Sastamalassa. Yrityskanta kasvoi yli 1 % kahdeksassa seutukaupungissa: toimivien yritysten määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Kurikassa, Paraisilla ja ssa. Seutukaupunkien yrityskannassa suhteessa väestöpohjaan oli melko suuret erot. Ääripäiden välillä oli lähes kaksinkertaiset erot. Toimivien yritysten määrä oli korkein lla, Raaseporissa, Paraisilla, ssa, lla ja lla, joissa oli noin 89-92 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ero oli merkittävä esimerkiksi teollisuusvaltaisiin Kemiin, Valkeakoskeen ja Raahen, joissa oli 41-47 yritystä tuhatta henkilöä kohden. Yrityskanta kasvoi eniten Kurikassa, Paraisilla ja ssa. Koulutustasossa oli merkittäviä eroja seutukaupunkien välillä. Yli 2-vuotiaan väestön koulutustaso oli korkein Paraisilla, ssa, Raumalla ja Valkeakoskella eli paikkakunnille joilla on useiden koulutusasteiden koulutuspaikkoja tai sijaitsevat lähellä suuria koulutuskaupunkeja. Koulutustaso koheni kaikissa seutukaupungeissa vuosien 25-215 aikana. Koulutustaso koheni eniten Paraisilla, ssa ja Raaseporissa. Seutukaupunkien välillä oli myös merkittävät erot väestön terveyden näkökulmasta. KELA:n sairastavuusindeksi oli koko maan keskiarvoa terveempi yhdeksässä seutukaupungissa, jotka kaikki sijaitsivat Etelä- tai Länsi-Suomessa. Sairastavuus oli alhaisinta Paraisilla, Raumalla ja Raaseporissa. Sairastavuus oli selvästi muita korkeampaa (yli 12) viidessä seutukaupungissa, jotka sijaitsivat joko Itä- tai Pohjois-Suomessa. Asunto-osakkeiden hinnoissa oli noin 2,5 kertaiset erot halvimpien ja kalliimpien seutukaupunkien välillä. Asuntoosakkeiden hinnat ylittivät 14 euroa seitsemässä seutukaupungissa. Hinnat olivat korkeimmat läntisen Uudenmaan Lohjalla ja Raaseporissa. Asunto-osakkeiden hinnat jäivät alle 1 euron yhteensä kymmenessä seutukaupungissa. Asuntoosakkeiden hinnat nousivat 21-luvulla eniten ssä, lla, lla ja Sastamalassa. Hinnat taas laskivat eniten Pieksämäellä ja Jämsässä 41 seutukaupungissa valmistui yhteensä noin 15 5 asuntoa vuosina 21-215. Valmistuneiden asuntojen määrä suhteessa väestöpohjaan oli ylivoimaisesti suurin ssa, jossa valmistui väestöpohjaan verrattuna noin 1 kertaa enemmän asuntoja kuin esimerkiksi Varkaudessa. SEUTUKAUPUNKIEN MUUT KEHITYSDYNAMIIKAN TUNNUSLUVUT OLIVAT MYÖS KAKSIJAKOISET SEUTUKAUPUNKIEN VÄLILLÄ. YRITYSKANTAAN, KOULUTUSTASOON, HYVINVOINTIIN TAI ASUMISEEN LIITTYVÄT EROT OLIVAT SEUTUKAUPUNKIEN ÄÄRIPÄIDEN VÄLILLÄ.
Lisätietoja VTT Timo Aro @timoaro timo.aro@mdi.fi 45 657 789 Kiitos!