Verkkotietopiste.fi Usein kysytyt kysymykset 11/2017
1 Sisältö 1 Palveluun kirjautuminen ja käyttäjän valtuutus... 3 1.1 Miten Verkkotietopiste-palveluun kirjaudutaan?... 3 1.2 Vaatiiko Katso-tunniste oikeuksia, että tietoja pääsee tallentamaan?... 3 1.3 Miten Katso-tunnistautuminen toimii? Miten valtuutan henkilön päivittämään aineistoja verkkotietopisteeseen?... 3 1.4 Voiko yksi Katso-tunnus edustaa useampaa yritystä? Miten näen mitä yritystä kyseinen tunnus edustaa?... 3 2 Palvelun käyttötuki ja yleiset kysymykset... 3 2.1 Mistä saan apua, jos palvelun käytössä on ongelmia?... 3 2.2 Mitä palvelun käyttö maksaa? Ovatko tukipalvelut maksullisia?... 3 2.3 Mistä löydän palvelun käyttöohjeet?... 4 2.4 Kuinka ilmoittaudun yhteisrakentamisverkostoon saadakseni tietoa?... 4 2.5 Onko tämä kanava riittävä yhteydenpitoväline teleoperaattoreihin?... 4 2.6 Miten Viestintävirasto on kehittämässä palvelua?... 4 3 Palvelun käyttö... 4 3.1 Miten haen verkkoja Verkkotietopiste-palvelusta?... 4 3.2 Miten lisään olemassa olevan verkon Verkkotietopiste-palveluun?... 5 3.3 Miten lisään rakentamissuunnitelman Verkkotietopiste-palveluun?... 5 3.4 Mitä tapahtuu, kun rakennussuunnitelman aikataulu umpeutuu?... 5 3.5 Mitä tarkoittaa rakennussuunnitelman tieto Rakennuksen kesto?... 6 3.6 Mitä vaatimuksia on palveluun ladattavan Shape-tiedostolle?... 6 3.7 Voiko aluegeometriassa olla reikä?... 6 3.8 Mitä eroa on tietopyynnöllä ja kommentilla?... 6 3.9 Mihin verkon yhteystiedoksi määriteltyä sähköpostiosoitetta käytetään?.. 6 4 Mitä tietoa palveluun tulee tuoda ja kenen?... 7 4.1 Mitä tietoja rakennushankkeista tulee ilmoittaa?... 7 4.2 Mitä tietoa olemassa olevista verkoista tulee ilmoittaa?... 7 4.3 Tuleeko palveluun syöttää kaikki verkot sekä rakentamissuunnitelmat?... 7 4.4 Mitkä verkot ovat merkitykseltään vähäisiä, eli milloin tietoja ei tarvitse toimittaa?... 8 4.5 Mitä aineistoa kuntien pitää palveluun päivittää?... 8 4.6 Millä tarkkuudella verkkoalue tulee määritellä?... 8 4.7 Tuleeko kaukolämpö ja kaukojäädytysverkko sekä niitä koskevat rakentamissuunnitelmat ilmoittaa?... 8 4.8 Pitääkö katuvalaistusverkot ilmoittaa?... 8 4.9 Tuoko Liikennevirasto tienparannus- ja rakennushankkeet järjestelmään? 8 4.10 Pitääkö vesihuoltolaitosten toimittaa tietoja?... 9
2 4.11 Voiko jätevesiverkon rajata yhtenäisenä toiminta-alueena?... 9 4.12 Ilmoitetaanko olemassa olevan jätevesiverkoston saneeraussuunnitelmat rakentamiskohteina?... 9 4.13 Ilmoitetaanko vain suunnittelussa olevat hankkeet?... 9 5 Tietoturva... 9 5.1 Miten tietoturva on huomioitu Verkkotietopiste-palvelussa?... 9 5.2 Miten palvelu toimii, jos Puolustusvoimien alueelle kohdistuu verkkohakuja ja rakentamissuunnitelmahakuja?... 10 5.3 Kuka näkee verkkotietoni?... 10 6 Sähköinen rajapinta... 10 6.1 Miten saan toimitettua tiedot suoraan verkkotietojärjestelmästä?... 10 6.2 Voiko rajapinnalla hakea myös omat rakentamissuunnitelmat?... 10 6.3 Onko niin, että sähköisen rajapinnan läpi voi hakea muiden toimijoiden rakentamissuunnitelmia omaan järjestelmään ja onko näiden hakemisessa jotain alueellisia tai muita rajoituksia?... 10 6.4 Voiko sähköisen rajapinnan kautta hoitaa kaikki tietojen tuomiseen, muokkaamiseen ja käyttöön liittyvät toimenpiteet, jolloin verkkopalvelua (verkkotietopiste.fi) ei tarvitsisi käyttää?... 10
3 1 Palveluun kirjautuminen ja käyttäjän valtuutus 1.1 Miten Verkkotietopiste-palveluun kirjaudutaan? Käyttäjiltä edellytetään palveluun kirjautumista ja vahvaa tunnistautumista. Yritykset ja yhteisöt tunnistautuvat Katso-tunnisteen avulla. Yksityishenkilöt voivat kirjautua palveluun Suomi.fi-palvelun kautta mm. käyttämällä mobiilivarmennetta tai pankkitunnuksia kirjautumisessa. 1.2 Vaatiiko Katso-tunniste oikeuksia, että tietoja pääsee tallentamaan? Kyllä. Tietojen tallentaminen onnistuu verkkopalvelussa kun olet organisaatiosi Katsopääkäyttäjä tai kun pääkäyttäjä on valtuuttanut Katso-tunnuksesi verkkotietopisteen käyttöön. 1.3 Miten Katso-tunnistautuminen toimii? Miten valtuutan henkilön päivittämään aineistoja verkkotietopisteeseen? Organisaatiosi Katso-tunnusten pääkäyttäjä voi tehdä valtuutuksen verkkopalvelussa, jossa hallinnoidaan Katso-tunnuksia. Valtuutus voidaan tehdä Verkkotietopisteen käyttöön roolilla VIESTINTAVIRASTOVerkkotietopiste. Tarkemmin Katso-tunnusten luomisesta ja valtuutuksista on kerrottu Katso-palvelun sivuilla: https://yritys.tunnistus.fi/ 1.4 Voiko yksi Katso-tunnus edustaa useampaa yritystä? Miten näen mitä yritystä kyseinen tunnus edustaa? Kyllä. Henkilö voi edustaa yhdellä Katso-tunnuksella useampaa organisaatiota. Jos sinulla on oikeus edustaa useampaa organisaatiota kuten verkkoyritys ja harrastusseura, tarkista kirjauduttuasi Verkkotietopisteeseen, mikä organisaatio palvelun oikeassa yläkulmassa lukee ja vaihda organisaatiota tarvittaessa. 2 Palvelun käyttötuki ja yleiset kysymykset 2.1 Mistä saan apua, jos palvelun käytössä on ongelmia? Verkkotietopiste-palvelun käyttötuki on tavoitettavissa arkipäivisin klo 8-17 puhelimitse: 010 347 4935 ja sähköpostitse: verkkotietopiste@johtotieto.fi 2.2 Mitä palvelun käyttö maksaa? Ovatko tukipalvelut maksullisia? Tietojen tuominen ja hakeminen ovat maksuttomia. Käyttäjälle maksuton palvelu kattaa tietojen haun ja toimittamisen verkkopalvelussa tai sähköisen rajapinnan kautta. Verkkopalvelussa käyttäjä voi piirtää verkkoalueen tai tarkemman reittitiedon palvelun tarjoamilla piirtotyökaluilla. Lisäksi käyttäjän on mahdollista tuoda tarkempi aluerajaus/verkkotiedot verkkopalvelussa shape-tiedoston avulla. Sähköinen rajapinta ja sen testausrajapinta ovat käytettävissä niin tiedon hakuun kuin syöttämiseen. Lisäksi verkkotoimija voi sopia erikseen palvelutuottajan (Sitowise) kanssa tietojen tuomisesta palveluun, mutta tästä Sitowisella on oikeus laskuttaa tehdyn työn ja
4 sopimuksen mukaisesti verkkotoimijaa. Yhteydenotot Sanna Mäyrä, Sitowise: Puh. 020 747 6662 Sähköposti: sanna.mayra@sito.fi Viestintävirasto on lisäksi varannut rajatun määrän rahaa verkkotoimijoiden tukemiseen sähköisen rajapinnan käyttöönotossa ja siihen liittyvien verkkotoimijan omien virhetilanteiden selvittelyssä. Tätä tuettua tiedonsiirtoa voidaan tarjota vain yksi henkilötyöpäivä verkkotoimijaa kohden. Tätä ylimääräistä tukea tarjotaan maksimissaan 30.11.2017 saakka, ja tarkoitukseen varattujen rahojen loppuessa tuki päättyy automaattisesti. Yhteydenotot verkkotietopisteen käyttötukeen: 010 347 4935 tai verkkotietopiste@johtotieto.fi. 2.3 Mistä löydän palvelun käyttöohjeet? Palvelun käyttöohjeet on julkaistu palvelun etusivulla. https://verkkotietopiste.fi/ 2.4 Kuinka ilmoittaudun yhteisrakentamisverkostoon saadakseni tietoa? Ilmoittaudu mukaan verkostoon osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/s/c867c401e0fb8ce8.par 2.5 Onko tämä kanava riittävä yhteydenpitoväline teleoperaattoreihin? Kysyjä jatkoi vielä seuraavalla esimerkillä: "Eli kun laitan tänne suunnitelman sähköverkon rakentamisesta, jossa kerron, että yhteiskäyttöpylväät tullaan purkamaan 6 kk:n päästä, niin teleoperaattori on velvollinen tekemään asialle tarvittavat toimenpiteet." Verkkotietopiste ei poista automaattisesti tarvetta muulle yhteydenpidolle ja Viestintävirasto kannustaakin toimijoita sopimaan palvelun käytöstä keskenään. Verkkotietopisteen kautta on mahdollista sujuvoittaa tietojen vaihtoa, ja korvata näin vanhoja kanavia. Verkkotietopiste lähettää mm. automaattisesti tiedon uudista rakennushankkeista verkkotoimijoille, joiden verkon päälle hanke osuu. 2.6 Miten Viestintävirasto on kehittämässä palvelua? Viestintävirasto kehittää verkkotietopiste.fi-palvelua käyttäjiltä saadun palautteen ja kehitysehdotusten perusteella. Viestintävirasto tekee yhteisrakentamisverkostolle aiheesta palautekyselyitä ja suunnitteilla on myös kehitystyöpajoja. Viestintävirasto on varautunut kehittämään palvelua vuonna 2018 ja tällä hetkellä suunniteltuina kehityskohteina ovat mm. laajemmat viestitoiminnallisuudet ja Digiroadintegraatio. 3 Palvelun käyttö 3.1 Miten haen verkkoja Verkkotietopiste-palvelusta? Hae verkkoa -välilehdellä voidaan hakea palveluun tallennettuja tietoja sekä olemassa olevista verkoista että verkkojen rakentamissuunnitelmista. Molemmille hauille on omat välilehtensä. Lisäksi voit tehdä hakuja sähköisen rajapinnan kautta. Rajapinnan käytöstä on erillinen käyttöohje.
5 Rakennussuunnitelmien hakua ei ole rajoitettu ja niitä voi hakea rajattomasti käyttöliittymästä ja rajapinnasta. Olemassa olevien verkkojen hakuja on sen sijaan rajoitettu käyttäjää kohti 20 verkkohakuun päivässä. Haku tehdään rajaamalla aluerajaustyökalulla kartalle haluttu hakualue. Hakua voi myös suodattaa verkkotyypin mukaan. Palvelussa on osoite- ja paikannimihaku kartan kohdistamista varten. Pelkän osoitteen tai paikkanimen avulla hakua ei voi tehdä, vaan tarkempi alue tulee aina rajata kartalle aluerajaustyökalulla. Hakujen tekeminen on kuvattu yksityiskohtaisesti palvelun käyttöohjeissa. 3.2 Miten lisään olemassa olevan verkon Verkkotietopiste-palveluun? Voit lisätä olemassa olevia verkkoja ja rakentamissuunnitelmia Lisää verkkoa -välilehdeltä. Sekä olemassa olevien verkkojen että rakennussuunnitelmien lisäämiselle on omat välilehtensä. Lisäksi voit lisätä verkkoja ja rakentamissuunnitelmia sähköisen rajapinnan kautta. Rajapinnan käytöstä on erillinen käyttöohje. Lomakkeen muut tiedot ovat pakollisia paitsi lisätietokentät (Lisätietoja ja Liitetiedosto). Verkon ja rakennushankeen geometria on mahdollista digitoida kartalle Verkkotietopiste.fi-palvelussa piirtämällä tai sen voi ladata palveluun shape-tiedostona. Piirtäminen ja tiedoston lataus tehdään Alueen rajaus -välilehdellä. Tarvittaessa voit pyytää neuvoja asiakastuesta tai tilata tiedoston siirron Sitolta (maksullinen lisäpalvelu). 3.3 Miten lisään rakentamissuunnitelman Verkkotietopiste-palveluun? Voit lisätä olemassa olevia verkkoja ja rakentamissuunnitelmia Lisää verkkoa -välilehdeltä. Katso tarkempi vastaus kohdasta 3.2 Miten lisään olemassa olevan verkon Verkkotietopiste-palveluun? 3.4 Mitä tapahtuu, kun rakennussuunnitelman aikataulu umpeutuu? Toistaiseksi ei tapahdu mitään. Järjestelmä ei tällä hetkellä anna automaattista hälytystä suunnitelman ajan umpeutumisesta tai se ei siivoa suunnitelmia
6 automaattisesti, mutta toiminnallisuus on suunnitteilla. Toivottavaa on se, että verkkotietojen ylläpitäjät päivittävät tarvittaessa suunnitelman aikataulua ja poistavat valmiit verkot suunnitelmatiedoista. 3.5 Mitä tarkoittaa rakennussuunnitelman tieto Rakennuksen kesto? Rakennussuunnitelmalle pakollisella aikataulutiedolla (Rakennuksen kesto) tarkoitetaan arvioitua toteutusajankohtaa. Alustavissa suunnitelmissa tieto voidaan ilmoittaa arvioituina toteutusvuosina esimerkiksi 1.1.2019 31.12.2023. Suunnitelmien tarkentuessa ja kun toteutuspäätös on tehty, myös aikataulua on syytä päivittää (esimerkiksi 1.6.2020 31.7.2020). Kun hanke on vasta alustava eikä toteutuspäätöstä ole vielä tehty, tämä ilmoitetaan erikseen hankkeen valmiusastetiedolla (Alustava/Toteutetaan). 3.6 Mitä vaatimuksia on palveluun ladattavan Shape-tiedostolle? Sallittuja geometriatyyppejä ovat Point, LineString, Polygon, MultiPoint, MultiLineString, MultiPolygon ja GeometryCollectionit (yhdistelmiä edellisistä geometriatyypeistä). Geometrian tulee olla TM35-koordinaatistossa ja validia, esimerkiksi itsensä leikkaavaa polygonia ei sallita. Myös 3D-kohteet sallitaan ja ne muunnetaan 2D-muotoon tallennuksen yhteydessä. 3.7 Voiko aluegeometriassa olla reikä? Kyllä. Shape-tiedostona tai sähköisen rajapinnan kautta ladattavissa geometrioissa voi olla reikiä. Verkkotietopiste.fi-palvelun piirtotyökaluilla ei kuitenkaan pysty luomaan reikiä alueeseen. 3.8 Mitä eroa on tietopyynnöllä ja kommentilla? Verkkotietopiste-palvelun kautta voi lähettää olemassa olevan verkon tai rakentamissuunnitelman omistajalle joko tietopyynnön tai kommentin. Jos viestinne sisältää selkeän kysymyksen tai tiedustelun, johon toivotte saavanne vastauksen, lähettäkää tietopyyntö. Jos ette halua vastausta, niin valitkaa kommentti. Viestintävirasto on kehittämässä vuoden 2018 alussa viestitoiminnallisuutta ja toivoo saavansa siitä palautetta ja ehdotuksia. 3.9 Mihin verkon yhteystiedoksi määriteltyä sähköpostiosoitetta käytetään? Verkkotietopiste-palvelu ilmoittaa automaattisesti, jos kaksi rakentamissuunnitelmaa osuu päällekkäin. Jos verkkoalueellesi lisätään uusi rakentamissuunnitelma, saat siitä myös tiedon palveluun rakentamissuunnitelman yhteyteen ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Nämä viestit lähetetään vakio-otsikolla "Uusi rakentamissuunnitelma ilmoitettu alueelle jossa yrityksellänne on verkkoja tai rakentamissuunnitelmia" ja sinun on helppo ohjata ne esimerkiksi erilliseen kansioon tai valita muita käsittelysääntöjä omasta sähköpostiohjelmastasi. Myös Verkkotietopiste.fi-palvelussa tehdyt tietopyynnöt ja kommentit lähetetään verkkotoimijoille verkon tietoihin tallennetun sähköpostiosoitteen perusteella.
7 Yhteystietoja voi päivittää palvelussa kuin muitakin olemassa olevaa verkkoa tai rakentamissuunnitelmaa koskevia tietoja. 4 Mitä tietoa palveluun tulee tuoda ja kenen? 4.1 Mitä tietoja rakennushankkeista tulee ilmoittaa? Rakennushankkeista toimitettavat pakolliset tiedot ovat: rakennushankkeen nimi, rakennettavan verkon tyyppi (kaasu, kaukokylmä, kaukolämpö, liikenne, sähkö, vesihuolto tai viestintä), sähköverkkojen osalta tarkempi verkon tyyppi (pienjänniteverkko, keskijänniteverkko, suurjänniteverkko tai pien- ja keskijänniteverkko), rakennusaikataulu (alku- ja loppupäivät), valmiusaste (alustava tai toteutetaan), hankealueen rajaus sekä yhteystiedot (sähköpostiosoite). Lisäksi verkkotoimija voi halutessaan kuvata rakennushanketta tarkemmin vapaaseen tekstikenttään ja antaa lisätietoja liitetiedoston avulla. 4.2 Mitä tietoa olemassa olevista verkoista tulee ilmoittaa? Verkkoalueista toimitettavat pakolliset tiedot ovat: verkon nimi, verkon tyyppi (kaasu, kaukokylmä, kaukolämpö, liikenne, sähkö, vesihuolto tai viestintä), sähköverkkojen osalta tarkempi verkon tyyppi (pienjänniteverkko, keskijänniteverkko, suurjänniteverkko tai pien- ja keskijänniteverkko), verkkoalueen rajaus sekä yhteystiedot (sähköpostiosoite) Lisäksi verkkotoimija voi halutessaan kuvata verkkoaluetta tarkemmin vapaaseen tekstikenttään ja antaa lisätietoja liitetiedoston avulla. 4.3 Tuleeko palveluun syöttää kaikki verkot sekä rakentamissuunnitelmat? Verkkotietopiste-palvelun taustalla on 1.7.2016 voimaanastunut laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä (276/2016). Lain tavoitteena on edistää verkkojen yhteisrakentamista ja näin saavuttaa hyötyjä verkkotoimittajille ja kuntalaisille. Viestintävirasto valvoo lain noudattamista. Tietojen toimittamisvelvollisuus koskee viestintä-, energia-, liikenne- ja vesihuoltoverkkoja. Verkkotoimijan on toimitettava näiden verkkojen tiedot verkkotietopiste.fi-palveluun. Poikkeuksena on merkitykseltään vähäinen toiminta. Katso tästä tarkempi vastaus kohdasta 4.4. Rakennushankkeista verkkotoimijoiden tulee ilmoittaa kaikki rakennushankkeet, joilla voidaan arvioida olevan yhteisrakentamispotentiaalia. Käytännössä toimijoiden on tehtävä arviointi itse, mutta tulkintatilanteissa toimijat voivat olla yhteydessä Viestintävirastoon. Esimerkiksi yksittäisen liittymän (talokaapelin) rakentamista tai verkon pikaisella aikataululla tapahtuvaa vian korjausta ei tarvitse ilmoittaa.
8 4.4 Mitkä verkot ovat merkitykseltään vähäisiä, eli milloin tietoja ei tarvitse toimittaa? Viestintävirasto ei ole määritellyt tarkkoja raja-arvoja. Tietoja ei tarvitse toimittaa, mikäli toiminta kohdistuu vähäiseen käyttäjämäärään, on alueellisesti suppeaa ja taloudellisesti vähämerkityksellistä. Tulkinnan kannalta merkitystä on etenkin verkon laajuudella ja asiakasmäärällä, sillä nämä vaikuttavat siihen onko tämän kokoluokan verkko potentiaalinen yhteisrakentamisen tai -käytön kannalta. Viestintävirasto on kuitenkin linjannut, että esimerkiksi: 15 asiakkaan noin kilometrin pituinen vesi- ja viemäriverkosto, jonka liikevaihto on 5000 vuodessa, on katsottavissa lain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään vähäiseksi. 40 asiakkaan noin 10 kilometrin pituinen vesi- ja viemäriverkosto, jonka liikevaihto on 5000 vuodessa, on jo verkkojen yhteisrakentamisen kannalta kiinnostava kohde eikä sitä voida pitää lain tarkoittamalla tavalla merkitykseltään vähäisenä. Tällaisen verkon/hankkeen tiedot tulee toimittaa. Verkkotoimija voi halutessaan tuoda oman verkkonsa/rakennushankkeensa tiedot palveluun myös siinä tapauksessa, että toimijalla ei olisi tietojen toimittamisvelvollisuutta. Näin verkko saadaan myös tätä kautta maanrakennusurakoitsijoiden/kaivajien tietoisuuteen. 4.5 Mitä aineistoa kuntien pitää palveluun päivittää? Kuntien pitää tuoda palveluun tiedot omista liikenne-, vesihuolto-, energia- ja viestintäverkoistaan ja näitä koskevista rakennushankkeista. 4.6 Millä tarkkuudella verkkoalue tulee määritellä? Verkko on mahdollista määrittää palveluun alueena, jonka verkko kattaa tai tarkempana reittitietona. Aluetiedon tarkkuustaso on tiedon toimittajan päätettävissä. Eli halutessaan koko verkon voi määrittää yhtenä toiminta-alueena. Tosin tällöin verkon omistajalle voi tulla ylimääräisiä yhteydenottoja kun tiedonhakija saa verkon hakutuloksen myös sieltä, missä verkkoa ei tosiasiassa ole. Vaihtoehtoisesti palveluun on mahdollisuus tuoda tarkempi reittitieto. 4.7 Tuleeko kaukolämpö ja kaukojäädytysverkko sekä niitä koskevat rakentamissuunnitelmat ilmoittaa? Myös kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkojen rakennushankkeet tulee ilmoittaa. Viestintäviraston näkemyksen mukaan verkkojen rakennushankkeet soveltuvat lähtökohtaisesti yhteisrakentamiseen ja tiedosta on hyötyä kaivajalle. 4.8 Pitääkö katuvalaistusverkot ilmoittaa? Myös katuvalaistusverkko tulee toimittaa palveluun, tällä hetkellä se ilmoitetaan liikenneverkkona tai osana sitä. Halutessaan katualueet voi rajata esim. yhtenäisenä taajama-alueena. 4.9 Tuoko Liikennevirasto tienparannus- ja rakennushankkeet järjestelmään? Liikennevirasto tuo suunnitteluhankkeet palveluun keskitetysti Elyjen puolesta.
9 4.10 Pitääkö vesihuoltolaitosten toimittaa tietoja? Vesihuoltolaitosten on tuotava tiedot jätevesiviemäriverkoistaan ja hulevesiviemäriverkoistaan vaikka samassa kaivannossa kulkisi myös talousvettä. Pelkästään talousveden toimittamiseen käytettävää verkkoa ei tarvitse ilmoittaa. Osa vesihuoltolaitoksista on tuomassa palveluun myös talousvesiverkostonsa tiedot, vapaaehtoisesti. Kaikkien talousvesiverkkojen tietoja palvelusta tulee kuitenkaan tuskin löytymään ja viestinnässä täytyykin huomioida edelleen kaivajan tarve tarkistaa tiedot myös vesihuoltolaitokselta. Jatkokehitysideana olemme harkitsemassa, olisiko tältä osin mahdollista kertoa tiedon hakijalle, miltä toimijoilta palvelussa on kattavat tiedot ja ketä pitää vielä erikseen konsultoida, vaikka verkkoa ei näkyisikään hakutuloksissa. 4.11 Voiko jätevesiverkon rajata yhtenäisenä toiminta-alueena? Niin jätevesiverkon kuin muutkin verkot voi toimittaa yhtenä toiminta-alueena. Tosin tällöin verkon omistajalle voi tulla ylimääräisiä yhteydenottoja kun tiedon hakija saa verkon hakutuloksen myös sieltä, missä verkkoa ei tosiasiassa ole. Vaihtoehtoisesti palveluun on mahdollisuus tuoda tarkempi reittitieto. 4.12 Ilmoitetaanko olemassa olevan jätevesiverkoston saneeraussuunnitelmat rakentamiskohteina? Saneerauksesta tulee ilmoittaa, mikäli saneeraus mahdollista verkkojen yhteisrakentamisen, eli että sen yhteydessä on esimerkiksi mahdollista rakentaa valokuituverkkoa. 4.13 Ilmoitetaanko vain suunnittelussa olevat hankkeet? Rakennusvaiheessa olevia hankkeita ei tarvitse ilmoittaa, kun niihin ei ole enää mahdollista tulla mukaan tekemään verkkojen yhteisrakentamista. 5 Tietoturva 5.1 Miten tietoturva on huomioitu Verkkotietopiste-palvelussa? Palvelu vaatii käyttäjiltä vahvan tunnistautumisen. Yksityishenkilöt kirjautuvat palveluun Suomi.fi-tunnistuksen (varmennekortti, mobiilivarmenne tai pankkitunnukset) avulla ja tätä mahdollisuutta voivat käyttää myös verkkotoimijat hakujen tekemiseen. Verkon omistajat kirjautuvat palveluun VRK:n Katso-tunnistuksen avulla. Katso-kirjautumista käyttävät verkkojen omistajat näkevät palvelun etusivulla omat verkkonsa ja rakennushankkeensa. Suomi.fi-palvelun kautta kirjautuneet käyttäjät eivät näe mitään verkkotietoja kartalla. Olemassa olevien verkkojen tietoja voi hakea kartalta, mutta sama henkilö voi tehdä enintään 20 hakua päivässä. Viestintävirasto on auditoinut palvelun tietoturvan ja vastaa palvelun turvallisuudesta palvelun tarjoajana. Viestintävirasto on kansallinen tietoliikenteen turvallisuusviranomainen ja alalla arvostettu toimija.
10 5.2 Miten palvelu toimii, jos Puolustusvoimien alueelle kohdistuu verkkohakuja ja rakentamissuunnitelmahakuja? Jos haku kohdistuu Puolustusvoimien alueelle, haku ei ilmoita tuloksia verkkoalueista. Olemassa olevat verkot, jotka leikkaava Puolustusvoimien aluetta, näytetään hakutuloksissa siltä osin, kun ne eivät ole Puolustusvoimien alueella. Puolustusvoimien alueella edes osin olevia rakennussuunnitelmia ei näytetä hakijalle. Verkkotoimija voi lisätä verkkoja tai hankkeita myös Puolustusvoimien alueelle, mutta tästä ei tule erikseen ilmoitusta tietojen lisääjälle. 5.3 Kuka näkee verkkotietoni? Katso-kirjautumista käyttävät verkkojen omistajat näkevät palvelun etusivulla vain omat verkkonsa ja rakennushankkeensa. Suomi.fi-palvelun kautta kirjautuneet käyttäjät eivät näe verkkotietoja kartalla eivätkä omat verkkonne näy myöskään muille verkkotoimijoille. 6 Sähköinen rajapinta 6.1 Miten saan toimitettua tiedot suoraan verkkotietojärjestelmästä? Ainakin Keypro ja Trimble ovat toteuttaneet sähköistä rajapintaa omiin tuotteisiinsa. Prosessista ja tietojen toimittamisesta suoraan sähköisen rajapinnan kautta kannattaa kysyä ensin omalta verkkotietojärjestelmätoimittajalta. 6.2 Voiko rajapinnalla hakea myös omat rakentamissuunnitelmat? Pystyy. Sähköisen rajapinnan hakuja on mahdollista rajata siten, että halutuloksena näytetään alueelta vain omat verkot tai rakentamissuunnitelmat. 6.3 Onko niin, että sähköisen rajapinnan läpi voi hakea muiden toimijoiden rakentamissuunnitelmia omaan järjestelmään ja onko näiden hakemisessa jotain alueellisia tai muita rajoituksia? Sähköisen rajapinnan kautta on mahdollista hakea myös muiden verkkotoimijoiden rakentamissuunnitelmia ja verkkoja. Rakennussuunnitelmien hakua ei ole rajoitettu ja verkkojen hauissa on tällä hetkellä sama 20 haun rajoite kuin verkkopalvelussakin. 6.4 Voiko sähköisen rajapinnan kautta hoitaa kaikki tietojen tuomiseen, muokkaamiseen ja käyttöön liittyvät toimenpiteet, jolloin verkkopalvelua (verkkotietopiste.fi) ei tarvitsisi käyttää? Sähköisen rajapinnan kautta on mahdollista lisätä ja päivittää omia hankkeita ja verkkopalvelua ei siten ole pakko käyttää näihin tarkoituksiin. Sähköinen rajapinta ei kuitenkaan tällä hetkellä ota vastaan liitetiedostoja missään muodossa, mutta niitä voi lisätä verkkopalvelun graafisen käyttöliittymän välityksellä. Myöskään kommentteja tai lisätietopyyntöjä ei voi vastaanottaa eikä niihin voi vastata sähköisen rajapinnan kautta.
Yhteystiedot PL 313 Itämerenkatu 3A 00181 Helsinki puh: 0295 390 100 fax: 0295 390 270 www.viestintävirasto.fi