Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä



Samankaltaiset tiedostot
Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Iäkkäiden lääkehoidon onnistuminen. FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Monilääkitty iäkäs sisätautien potilaana

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Vanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS Fimea

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Sidonnaisuudet. Ilkka Kunnamo, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri. Hanna Kortejärvi, FaT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

Moniammatillisen verkoston toiminta

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Kotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka

Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys

Vanhuspalvelut Helsingin Pörssitalo

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

IKIHYVÄN kehittämishanke

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Lääkkeiden turvallisuus

Valtioneuvoston asetus

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä

Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet

Ei yhtään kaatumista. Yksi kaatuminen. Kaksi kaatumista. Kolme kaatumista tai enemmän

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Voimavarat esiin mitä työkaluiksi?

Miten elämänhallintaa voi mitata?

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Lääkkeiden korvattavuus

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä Perushoitaja Marja Lehtonen

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/ Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Transkriptio:

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea Kuopio

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 2

Tutkimuksen tausta Geriatrisessa arvioinnissa huomioidaan mm. Fyysinen ja psyykkinen terveys Fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky Aistitoiminnot Kognitiiviset toiminnot Ravitsemustila Lääkkeet voivat vaikuttaa iäkkään terveydentilaan Positiivisesti (toivotut vaikutukset) Negatiivisesti (primaariset ja sekundaariset haitat) Epidemiologinen näyttö lääkkeiden käytön ja terveydentilan välisestä yhteydestä on vähäistä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 3

Tutkimuksen tavoite Prospektiivisen kohorttitutkimuksen tavoitteena oli: selvittää monilääkityksen yhteyttä ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettin 75 vuotta täyttäneillä iäkkäillä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 4

Hyvän hoidon strategia tutkimus (HHS) Väestöpohjainen interventiotutkimus, jossa selvitetään moniammatillisen geriatrisen arvioinnin ja hoidon optimoinnin vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Satunnaisotanta (n=1000) 75 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista (1.11.2003) Satunnaistaminen samansuuruisiin interventio- ja kontrolliryhmiin Interventio: yksilölliset interventiot (mm. lääkitys, ravitsemus, liikunta, suu) Kontrolli: terveyspalveluiden käytön jatkaminen normaalisti Seuranta-aika 2004-2007 (vuosittaiset tutkimukset) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 5

Aineisto ja menetelmät Tutkimuspopulaatio Kontrolliryhmässä seuranta-ajan elossa pysyneet (n=294) Seuranta-aika kolme vuotta (tutkimukset vuosittain 2004-2007) Lääkitystiedot Hoitaja keräsi strukturoidun tutkimushaastattelun aikana Tutkittavilla mukana reseptit ja lääkepakkaukset Monilääkityksen määrittely Merkittävä monilääkitys = 10+ lääkettä (excessive polypharmacy) Monilääkitys = 6-9 lääkettä (polypharmacy) Ei-monilääkitys = 0-5 lääkettä (non-polypharmacy) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 6

Aineisto ja menetelmät Ravitsemustila Mini-Nutritional Assessment, short form (MNA-SF) Pisteytys: 0-14 Testin toteutti hoitajat, jotka ravitsemusterapeutti oli kouluttanut Fyysinen toimintakyky Instrumental Activities of Daily Living (IADL) Pisteytys: 0-8 Testin toteutti koulutetut hoitajat Kognitiivinen kapasiteetti Mini-Mental Status Examination (MMSE) Pisteytys: 0-30 Testin toteutti koulutetut hoitajat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 7

Aineisto ja menetelmät Sairastavuus FCI, Functional Comorbidity Index* Tieto sairauksista: HHS, Kelan resepti- ja erityiskorvausrekisteri Modifioitu FCI (sis.13 sairautta/oiretta) Reuma tai muu sidekudossairaus Osteoporoosi Astma/COPD Koronaaritauti Sydämen vajaatoiminta Sydäninfarkti Parkinsonin tauti/ms-tauti Halvaus Diabetes Depressio Näön alenema Kuulon alenema Lihavuus (BMI <30) * Groll DL, To T, Bombardier C, Wright JG. The development of a comorbidity index with physical function as a outcome. J Clin Epidemiol 58:595-601, 2005 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 8

Tilastolliset menetelmät Yhteyden osoittamiseen käytettiin lineaarista sekamallia + sallii puuttuvaa tietoa (vrt. regressioanalyysi) - kovarianssirakenteen valinta todella haastavaa määrää, miten puuttuvat arvot estimoidaan iäkkäillä useat kovarianssirakenteet yliestimoi puuttuvia arvoja - haavoittuva tutkimuspopulaatio tekee mallista epävarman kato ei ole satunnaista (esim. kuolemat iäkkäillä vs. keski-ikäisillä) johtaa helposti harhaisiin tuloksiin Sekamallin soveltaminen vaatii tutkittavan ilmiön perusteellista tuntemista sekä kovarianssirakenteiden ominaisuuksien osaamista!! Vakioinnit: ikä, sukupuoli, asumismuoto, koulutus, itsearvioitu terveydentila, morbiditeetti (modifioitu FCI) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 9

Tulokset Muutokset lääkkeiden käytön prevalensseissa seuranta-aikana Monilääkitys: 34% (v. 2004) 39% (v. 2007) Merkittävä monilääkitys: 18% 26% Muutokset testien keskimääräisissä pisteissä seuranta-aikana MNA-SF: 12.8 (v. 2004) 12.1 ( v. 2007) (p<0.001) IADL: 6.1 5.2 (p<0.001) MMSE:25.8 23.4 (p<0.001) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 10

Monilääkitys ja ravitsemustila Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 11

Monilääkitys ja fyysinen toimintakyky Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 12

Monilääkitys ja kognitiivinen kapasiteetti Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 13

Ravitsemustila Merkittävä monilääkitys oli yhteydessä heikentyneeseen ravitsemustilaan (p=0.001)* MNA-SF testin tulos keskimäärin 0.62 pistettä alhaisempi kuin eimonilääkityillä* * Vakioitu kaikilla mallissa esitetyillä muuttujilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 14

Fyysinen toimintakyky Sekä merkittävä monilääkitys (p<0.001) että monilääkitys (p=0.002) olivat yhteydessä alentuneeseen fyysiseen toimintakykyyn* IADL testin tulos oli keskimäärin 0.53 pistettä (merkittävästi monilääkityt) ja 0.29 pistettä (monilääkityt) alhaisempi kuin eimonilääkityillä* * Vakioitu kaikilla mallissa esitetyillä muuttujilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 15

Kognitiivinen kapasiteetti Merkittävä monilääkitys oli yhteydessä kognitiivisen kapasiteetin laskuun (p<0.001).* MMSE testin tulos oli keskimäärin 1.36 pistettä alhaisempi kuin eimonilääkityillä.* *Vakioitu kaikilla mallissa esitetyillä muuttujilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 16

Tieteelliset päätelmät Merkittävä monilääkitys on yhteydessä Ravitsemustilan heikentymiseen Fyysisen toimintakyvyn laskuun Kognitiivisen kapasiteetin alentumiseen Lääkkeiden määrällä ei voida pystytä ennustamaan ravitsemustilan, fyysisen toimintakyvyn ja kognitiivisen kapasiteetin kehitystä kolmen vuoden seurannassa (monilääkitys x aika interaktion tarkastelu sekamallissa) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 17

Käytännön päätelmät Merkittävästi monilääkityille kasaantuu helposti terveysongelmia, erityisesti ravitsemukseen, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitioon liittyviä ongelmia Monilääkittyjen iäkkäiden terveystilanne tulisi arvioida säännöllisesti moniammatillisessa tiimissä, jonka muodostaa lääkäri, hoitaja, farmasisti, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 18

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 Vuoden nuori epidemiologi -kilpailu 19

Kiitos! Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2012-03-14 20