Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista 8 000 eli 7, prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 0 lopussa. Vuodesta 0 ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut lähes seitsemällä tuhannella. Kymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut. Ulkomaalaistaustaiset alaikäiset lapset syntyperän mukaan 990 Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli vuoteen 00 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli hieman enemmän eli prosenttia. Vuoden 0 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 0 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Suhteellinen osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 009 lähtien, mikä tarkoittaa, että ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrä väestössä lisääntyi suhteellisesti samaan tahtiin toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrän kanssa Ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista prosenttia oli alle kouluikäisiä. Vaikka alle kouluikäisten ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kasvanut 000:sta 000:een, on osuus pysynyt lähes samana vuodesta 0 lähtien. Vuonna 0 lähes neljä viidestä alle kouluikäisestä ulkomaalaistaustaisesta lapsesta oli toisen polven ulkomaalaistaustainen. Osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 999 lähtien. Helsinki..07 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Ulkomaalaistaustaiset alaikäiset lapset ovat jakautuneet maakunnittain hyvin epätasaisesti. Kaikista ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista 7 prosenttia asui Uudellamaalla vuoden 0 lopussa. Muiden maakuntien vastaavat suhteelliset osuudet vaihtelevat puolesta prosentista yhdeksään prosenttiin. Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuudet vaihtelevat maakunnittain. Vuonna 0 suurin toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuus oli VarsinaisSuomessa, missä osuus oli prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Vastaavasti pienin toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuus oli Kainuussa, 0 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että Kainuussa on suhteellisesti eniten ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia, 0 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista.
Sisällys. Lapseton aviopari on yleisin perhetyyppi. vuotiaiden naisten lapset muuttaneet kotoa.. Rekisteröityjen parien määrän kasvu hidastui.7. Aviopareista 8 prosenttia ensimmäisissä liitoissaan.8. Kolme neljästä avoliitossa elävästä on naimaton 8. Kolmessa prosentissa perheistä toinen vanhempi suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen.0. Venäjänkielisten perheiden määrä kasvanut noin tuhannella.. Kuudessa prosentissa perheistä vanhempana ulkomaan kansalainen. Naisten ulkomailla syntyneet puolisot useammista eri maista kuin miesten puolisot.. Lapsiperheissä 9 prosenttia väestöstä. Lapsiperheistä viidennes avoparien perheitä.. Uusperheiden vanhemmista 8 prosenttia naimisissa.. Kaksilapsisten perheiden määrä hieman kasvanut. Perhetyyppien yleisyys vaihtelee maakunnittain 9. Avopariperheitä eniten Ahvenanmaalla ja Kainuussa 9. Pohjanmaan maakunnissa suhteellisesti vähiten yhden vanhemman perheitä.9. prosenttia lapsista elää avioparin perheessä.. Yli kolmanneksella lapsella ainakin kaksi sisarusta. PohjoisPohjanmaalla sisarusmäärä suurin. Seitsemän prosenttia lapsista saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Kahdeksan prosenttia lapsista ulkomaalaistaustaisia.. Lapsen asemassa olevien nuorten osuus pieneni hieman 7. Yksinasuminen on tyypillisempää naisille7 Taulukot Taulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 900 Taulukko. Perheet tyypeittäin 900 Taulukko. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 0, %8 Taulukko. Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 9900 Taulukko. Lapsiperheet tyypeittäin 900. Taulukko. Uusperheet 9900 Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 9007 Taulukko 8. Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 980. Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 980. Taulukko 0. Lapsen asemassa olevat 0vuotiaat nuoret 980 Liitetaulukot Liitetaulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 900.9 Liitetaulukko. Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän ja lapsiluvun mukaan..09 Liitetaulukko. Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan..0.0 Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan..0.0
Liitetaulukko. Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan..0 Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan..0 Liitetaulukko 7. Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan..0. Liitetaulukko 8. Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan..0. Liitetaulukko 9. Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan..0. Liitetaulukko 0. Perheet perhetyypin ja alle 8vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan..0. Liitetaulukko. Lapsiperheet alle 8vuotiaiden lasten määrän ja perhetyypin mukaan..0. Liitetaulukko. Uusperheet perhekoostumuksen ja lapsiluvun mukaan..0. Liitetaulukko. Perheet lasten ikäryhmien ja perhetyypin mukaan..0. Liitetaulukko. Perheiden 0vuotiaat lapset perhetyypin mukaan sekä ottolapset iän mukaan..0. Liitetaulukko. Lapset iän ja perheen kotona asuvien alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan..0.7 Liitetaulukko. Perheelliset miehet iän ja perhetyypin mukaan..0.8 Liitetaulukko 7. Perheelliset naiset iän ja perhetyypin mukaan..0 9 Kuviot Kuvio A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan)7 Kuvio B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan).7 Kuvio. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 0.8 Kuvio. Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0. Kuvio A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0. Kuvio A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma Kuvio. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku iän mukaan 98, 99, 0 ja 0.8 Kuvio 7. Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0.9 Kuvio 8. Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0.0 Kuvio 9. Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0 Kuvio 0. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0, % Kuvio. 80vuotiaat miehet perheaseman mukaan 0 Kuvio. 80vuotiaat naiset perheaseman mukaan 0. Kuvio. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 9900.7 Kuvio. Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 08 Laatuseloste, perheet 00
. Lapseton aviopari on yleisin perhetyyppi Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä. Näiden lisäksi omana luokkanaan on yhden vanhemman perhe. Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta. Luvussa käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 8vuotias lapsi. Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja. Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa. Vuoden 0 lopussa Suomessa oli 7 000 perhettä. Määrä lisääntyi 8 perheellä edellisestä vuodesta. Lisäys on pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Perheisiin kuuluu 7 prosenttia väestöstä. Osuus on pienentynyt 0, prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 990luvun alusta lähtien. Perheväestön osuus oli suurimmillaan 90 ja 970luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuuluvan väestön määrä pieneni vuoden 0 aikana 8 000 hengellä. Koko maan väestömäärä lisääntyi 000 hengellä. Perheen keskikoko oli vuoden 0 lopussa,8 henkilöä. Taulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 900 Vuosi 90 90 970 980 990 000 00 0 0 0 0 0 Perheiden määrä Perheväestö Koko väestö 90 7 7 7 09 80 0 70 8 07 878 98 00 98 78 0 0 09 787 778 0 9 998 78 0 9 0 80 8 07 0 8 7 7 7 07 09 7 7 08 08 90 70 7 08 00 7 7 7 08 87 08 7 8 07 0 97 Perheväestön osuus, % 8,8 8,7 8,7 8,0 8, 78, 7, 7, 7,9 7, 7, 7,0 Perheen keskikoko,7,7,,,0,9,8,8,8,8,8,8 Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli prosenttia kaikista perheistä vuonna 0. Vielä vuonna 00 Suomen yleisin perhetyyppi oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä. Vuonna 0 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 8 prosenttia kaikista perheistä. Tämän perhetyypin määrä on pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa. Lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 00 perheellä edellisestä vuodesta, kun vielä 000luvun alussa vähennys oli jopa yli 0 000 vuodessa. Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa. Avopareja, joilla ei ole, on tosin vielä vain prosenttia kaikista perheistä. Avopareja, joilla on, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä. Avopariperheiden määrä ja suhteellinen osuus ovat kasvaneet hitaasti viime vuosina. Äiti ja perheitä on kymmenen prosenttia kaikista perheistä. Isä ja perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta. Suhteellinen osuus ei ole juuri muuttunut viime vuosina.
Taulukko. Perheet tyypeittäin 900 Vuosi Aviopari, ei Aviopari ja Avopari ja Avopari, ei Äiti ja Isä ja Rekisteröity miespari ) Rekisteröity naispari ) 90 90 7 7 0 9 7 7 80 90 0 70 07 897 78 8 9 70 9 8 970 ) 878 0 7 00 800 9 00 9 9 0 980 ) 78 0 0 88 7 00 900 0 7 990 0 0 89 7 7 97 000 00 0 0 0 0 0 0 % 90 90 970 ) 980 ) 990 000 00 0 0 0 0 0 0 0 9 07 0 70 7 7 08 7 7 7 8 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 09 889 8 0 9 7 8 8 9 9 97 9,0 0,,,7,7,,,,7,8,8,8,9 88 7 9 9 7 9 8 8 8 0,8,,,,9,7 0,7 0, 0,0 9, 9, 8,8 8, 0 8 7 8 0 8 0 00 99 7 0,,8,8 7, 8, 8, 8, 8, 8, 8, 0 9 9 97 9 00 7 9 9 0 9 08 9 0 7 9 8 0 0 7 8 9 9,7, 9,0,,,7,9,,,,8,8,,0,0 0,8, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, ) Rekisteröity pari ja perhetyypin perheitä oli yhteensä vuonna 0. 8, 8 9 0 78 0 0 7 0 9 9 ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98).,,9,,7,8,,,,, 70 77 89 90 99 0 0 ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuoden 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla.,,, 0,0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 89 0 07 8 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,. vuotiaiden naisten lapset muuttaneet kotoa Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa. Alle 9vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari. Jo 9vuotiailla naisilla yleisin perhetyyppi on aviopari ja. Tämä on luonnollista, koska nykyisin ensimmäinen lapsi synnytetään keskimäärin 9,vuotiaana ja ensimmäinen avioliitto solmitaan keskimäärin,vuotiaana. Vasta vuotiaiden naisten kohdalla yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari. Kaikkein vanhimpien vähintään 9vuotiaiden naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies. Perheväestöön tosin kuuluu tämän ikäisistä naisista vain yhdeksän prosenttia. Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen kuin naisten. Vähintään 9vuotiaista miehistä prosenttia kuuluu perheisiin. Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu.
Kuvio A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan) Kuvio B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan). Rekisteröityjen parien määrän kasvu hidastui Vuoden 0 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 0 miesparia ja naisparia, mikä on yhteensä 7 paria enemmän kuin vuonna 0. Vielä edellisenä vuonna määrä kasvoi 70 parilla. Tähän on saattanut vaikuttaa uusi avioliittolaki, jota parit ovat jääneet odottamaan. Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa tämän julkaisun taulukoita avioparien joukossa. Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään. Tämä tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään 0. Kuviossa on rekisteröityjen mies ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan. Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa. Rekisteröityjä pareja on niin vähän, etteivät ne omana ryhmänään erottuisi kaikkia perheitä koskevasta kuviosta. 7
Kuvio. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 0. Aviopareista 8 prosenttia ensimmäisissä liitoissaan Aina 8vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo kuin avioliitto. Äideistä puolestaan alle vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia. Tätä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto. Avioparien osuus kaikista perheistä on prosenttia ja parisuhdeperheistä 7 prosenttia. Avopareja on kaikista perheistä prosenttia ja parisuhdeperheistä prosenttia. Kaikista aviopareista 8 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan. Avopareista 8 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa. Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin taustalla jommankumman puolison edellinen avioliitto kuin aviopareilla. Rekisteröidyistä miespareista 89 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 8 prosentilla.. Kolme neljästä avoliitossa elävästä on naimaton Avopuolison kanssa ilman elävistä naisista 7 ja miehistä 7 prosenttia on naimattomia, joten sukupuolten välillä ei tässä ole juuri eroa. Avovaimoissa on leskiä enemmän kuin avomiehissä. Lasten ja avopuolison kanssa asuvien naisten ja miesten siviilisäädyssä ei ole juurikaan eroa. Taulukko. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 0, % Siviilisääty Naimaton Naimisissa Eronnut Leski Lukumäärä Perhetyyppi Avomies ei 7, 0,7,,7 00,0 8 9 Avovaimo ei 7, 0,,,7 00,0 8 9 Avomies ja 78, 0, 0, 0, 00,0 Avovaimo ja 79, 0, 9, 0,9 00,0 Isä ja 0,7,,,8 00,0 9 Isä ja alle 8v. 7,9,0,, 00,0 Äiti ja, 0,,9, 00,0 7 9 Äiti ja alle 8v.,,,, 00,0 0 9 Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään. Isistä yli puolet on eronneita, äideistä prosenttia. Äideistä kolmannes on naimattomia, isistä noin viidennes. On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta vain yksinhuoltajista. Yhden vanhemman perheen lapsi 8
voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet. Taulukkoon on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä. Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä: leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän. Huomionarvoista on, että yhden vanhemman lapsiperheiden isissä leskiä on suhteellisesti enemmän kuin äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä. Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole. Yhden vanhemman lapsiperheiden äideistä prosenttia on naimattomia, osa alusta asti ilman puolisoa äideiksi tulleita, mutta suuri osa avoerojen seurauksena. 9
. Kolmessa prosentissa perheistä toinen vanhempi suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen Kaikista perheistä 8 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on noin neljässä prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 00 eli neljä prosenttia kaikista perheistä. Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 700 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 000 on avio tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 00. Liitot vieraskielisten kanssa lisääntyivät 80:lla vuonna 0. 0
Taulukko. Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 9900 Mies/vaimo suomen, ruotsin tai muunkielinen Vuosi 990 99 000 00 00 0 0 Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo 088 7 08 7 089 0 88 0 00 70 Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 87 7 9 7 90 8 7 8 7 8 Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies 7 8 8 9 Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo 00 7 09 0 77 8 0 9 09 Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies 9 8 79 0 8 7 97 Suomenkielinen äiti/isä 09 7 7 8 7 0 8 8 77 Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 8 0 8 9 98 8 90 7 88 98 7 Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo 00 8 98 88 99 Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies 0 97 78 9 9 Ruotsinkielinen äiti/isä 8 89 8 87 8 09 8 7 7 9 7 8 7 80 Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo 8 7 8 9 7 8 7 Muunkielinen äiti/isä 79 709 89 7 7 0 7 8 779. Venäjänkielisten perheiden määrä kasvanut noin tuhannella Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 0 lopussa Suomessa oli yhteensä 00 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän ( 00) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on 97 perhettä suurempi kuin vuosi sitten. Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 00, mikä on prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä (, %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 9 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista yhden vanhemman perheistä näitä on 8 prosenttia.
Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 0 aikana tällaisten parien määrä on kasvanut lähes 00:lla. Vuonna 990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 00, nyt jo 00. Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 00. On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Näiden määrä oli 700 vuoden 0 lopussa.. Kuudessa prosentissa perheistä vanhempana ulkomaan kansalainen Vain kuusi prosenttia, 88 900 perhettä, Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen. Vuonna 990 Suomessa oli vain 00 tällaista perhettä, vuonna 000 jo 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on kasvanut 00 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa suomalaisella naisella on ulkomaalainen mies. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 990luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 000luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Vielä vuonna 0 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Vuonna 0 kahden ulkomaalaisen puolison perheet nousivat yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi. Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 800 (kuvio ). Tässä ei tehdä eroa avio ja avoliittojen välille. Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 00. Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 00. Sellaisia perheitä, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 7 00. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 0 lopussa 00. Kokonaan virolaisia perheitä oli 9 00, joista prosenttia on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 79 perheellä. Kahden Kiinan kansalaisen tai yhden vanhemman kiinalaisia perheitä oli 00. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta perheellä. Kiinan kansalaisten perheistä prosenttia on äidin ja lasten perheitä. Kuvio. Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0. Naisten ulkomailla syntyneet puolisot useammista eri maista kuin miesten puolisot Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomailla syntyneistä puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että kahden Suomen kansalaisen kin on syntynyt jonkin verran
ulkomailla. Lapsi voi olla esimerkiksi adoptoitu tai vanhemmat ovat lapsen syntyessä asuneet vakinaisesti ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 0 00 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 97 hengellä. Suomessa syntyneillä naisilla on 700 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 900 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomailla syntynyt puoliso kuin naisilla. Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa ja ItäAasiassa syntyneitä. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 00, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 00. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 800. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Filippiinit, Saksa, Yhdysvallat ja Puola. Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 800. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 00 eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Kuvio A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0
. Lapsiperheissä 9 prosenttia väestöstä Suomessa oli vuoden 0 lopussa 9 700 lapsiperhettä. Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 8vuotias lapsi. Lapsiperheitä on 9 prosenttia kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 9 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 79 perheellä. Vähennyksen määrä on noin 00 pienempi kuin edellisenä vuonna. Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7vuotiaita, pieneni edellisestä vuodesta 000 perheellä. Taulukko. Lapsiperheet tyypeittäin 900 Vuosi 90 90 970 ) 99 9 78 0 77 0 Aviopari ja 0 0 07 Avopari ja 800 Äiti ja 7 9 7 8 7 Isä ja 9 89 9 7 98 Henkilöitä lapsiperheissä Rekisteröity pari ja Alle 8v. 0 089 Lapsiperheitä kaikista, %,, 8,7 Lapsiperheväestö, % 980 ) 88 7 7 00 7 89 9 9,9 990 0 7 90 999 9 900 78 98 0 790 7 9 8,9 8,8 000 00 0 0 0 0 0 0 % 90 90 970 980 990 000 00 0 0 0 0 0 0 7 8 0 80 7 78 09 7 8 7 7 70 9 7 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 98 89 9 7 9 7 87 8 9 8 8,9 88,7 88,9 8, 7,,,, 0,9 0, 9,9 9, 8,8 9 0 07 8 07 78 07 7 09 0 0 09 0 89 07 0,9,7 9,, 8, 8, 8, 9,0 9, 9, 9, 0 98 0 9 0 9 0 0 0 0 0 97 0 9, 9,9 9,0 0,9, 7,0 7, 7, 7, 7,7 8,0 8, 8, 8 90 08 0 7,7,,,,7,,7,7,8,8,9,9,0 7 9 0 7 0 0,0 7 9 00 0 8 0 7 99 8 8 87 9 90 9 77 87 08 0 70 08 0 0 0 7 0 0 8 ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98). ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla. 0, 0, 0, 0, 0, 0,,7 0,0 9,7 9, 9, 8,9 8,7 8,,7 0,8 0, 0, 9,7 9, 9, 8,9. Lapsiperheistä viidennes avoparien perheitä Yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin ja lasten muodostama perhe. Avioparin perheitä on 9 prosentissa lapsiperheistä. Tämä on lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat jatkuvasti pienentyneet, mutta silti muut lapsiperhemuodot ovat vielä kaukana sen lukumääristä. Kaikkien muiden
lapsiperhetyyppien määrät kasvoivat vuoden aikana. Vuoden 0 lopussa Suomessa oli 00 avoparien lapsiperhettä, mikä on 0 prosenttia lapsiperheistä. Vuoteen 0 verrattuna avoparin perheiden määrä kasvoi perheellä. Nykyään 8 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella. Osuus on suurentunut hitaasti, kahdeksan prosenttiyksikköä vuoden 997 jälkeen, jolloin puolet esikoisista syntyi avioliiton ulkopuolella. Kaikista vuonna 0 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on prosenttia. Äidin ja lapsien muodostamien perheiden määrä on kasvanut 700 vuoteen 0 verrattuna. Vuoden 0 lopussa äidin ja lasten muodostamia perheitä oli noin 0 000. Yhden vanhemman perheitä (äiti ja tai isä ja ) on yli viidennes ( %) lapsiperheistä. Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä ja, ovat edelleen melko harvinaisia. Niitä on vain 7 00. Vielä harvinaisempia ovat rekisteröidyn parin ja alle 8vuotiaiden lasten muodostamat perheet, joita on noin. Näiden perheiden määrän suhteellinen kasvu oli kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuvio A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma. Uusperheiden vanhemmista 8 prosenttia naimisissa Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 8vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä. Perhetilastot joudutaan
kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan. Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Eronneet isät ja äidit, joiden luona on vain viikonloppuisin ja lomalla, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä. Uusperheitä on 00 eli yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä. Uusperheiden määrä on kasvanut hitaasti siitä lähtien kun niistä vuonna 990 tehtiin ensimmäiset tilastot, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana uusperheiden määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla, joinain vuosina jopa hieman vähentynyt. Vuodesta 0 uusperheiden pieneni perheellä. Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän. Uusperheiden vanhemmista 8 prosenttia on naimisissa keskenään ja prosenttia on avoliitossa. Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa. Perheitä, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun ja meidän " on edelleen melko vähän, tällaisia perheitä on 98. Taulukko. Uusperheet 9900 Vuosi Aviopari Avopari Alle 8v. uusperheissä Uusperheiden osuus lapsiperheistä, % Äidin lapset Isän lapset Yhteiset lapset Ei yhteisten lasten osuus kaikista lapsista, % Uusperheiden alle 8v. lasten osuus kaikista lapsista, % 990 808 8,9 0 7 7 0 089 88, 7,8 99 0 9 97, 0 7 7 9 87 0,0 7, 000 7 88 97 7,7 8 0 8 0 9 98 0,0 8,8 00 0 7 7 8 8,8 8 9 7 08 9 7,0 0,0 00 9, 08 0 7 07 09 98 7, 0, 0 98 9, 0 7 9 0 0 7, 0, 0 08 88 80 9, 87 0 9 09 7, 0, 0 709 9 9, 9 0 7 09 8 7, 0, 0 07 7 9, 89 0 70 88 09 7 7, 0, 0 98 9, 80 0 90 09 7, 0, 0 877 79 9, 80 0 09 08 7, 0,. Kaksilapsisten perheiden määrä hieman kasvanut Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe. Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt. Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää nuorin lapsi asuu kotona. Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku. Näin ollen eri ajankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi. Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän ja suhteellisen osuuden putoaminen 90luvulta lähtien (taulukko 7). 980luvun puolenvälin jälkeen vähintään nelilapsisten perheiden määrä alkoi kasvaa, joskin 000luvulla kasvu on ollut hidasta. Yksilapsisten perheiden määrä on vähentynyt tasaisesti. Sen sijaan kaksilapsisten perheiden määrän vähentyminen on pysähtynyt, määrä on hieman jopa suurentunut. Vähintään nelilapsisten perheiden määrä pysyi vuonna 0 samalla tasolla kuin edellisvuonna. Perheitä, joissa on vähintään 0 alaikäistä lasta, oli vuoden 0 lopussa 9.
Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 900 Vuosi Perheitä yhteensä Perheiden lapsiluku Alle 8v. keskimäärin 90 99 9 8 7 09 9 00 9, 90 78 0 8 0 08 09 907,7 970 77 0 87 9 7 00 8 7,99 980 88 7 8 9 70 00 9 87,9 990 0 7 8 9 0 7 8 08,77 000 7 8 9 0 78 8 0 8 7,8 00 9 8 9 879 8 77 8,8 00 8 0 9 7 80 8,8 0 80 7 99 7 7 8,8 0 78 09 98 0 80 7 99 8 8,8 0 7 8 0 8 0 7 7 8 98,8 0 7 7 88 0 87 7 0 9,8 0 7 70 87 0 0 7 8 9,8 0 9 7 9 0 80 7 89 9 7,8 % 90 00,0 9, 8,9,9, 90 00,0 7, 9,9,, 970 00,0,,8,8 9,9 980 00,0 8, 8, 0,,9 990 00,0,7 9,,7, 000 00,0,8 7,7,9, 00 00,0, 8,,8,8 00 00,0,7 8,,,9 0 00,0,8 8,,,9 0 00,0,7 8,,,0 0 00,0, 8,,,0 0 00,0, 8,,, 0 00,0,0 8,,, 0 00,0,9 8,8,, Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ajankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat. Sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut jatkuvasti. 000luvulla lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on pysynyt lähes ennallaan. Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa, jossa on äidin iän mukaan laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä. Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 0vuotiailla äideillä on saman verran kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna ja selkeästi enemmän kuin vuonna 99. Alle vuotiailla äideillä on puolestaan saman verran tai hieman vähemmän kuin 990luvun puolivälissä. 7
Kuvio. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku iän mukaan 98, 99, 0 ja 0 8
. Perhetyyppien yleisyys vaihtelee maakunnittain. Avopariperheitä eniten Ahvenanmaalla ja Kainuussa Aviopariperhe on tavallisin lapsiperhetyyppi kaikissa maakunnissa, vaikka selviä erojakin on havaittavissa. Eroihin vaikuttavat avopari ja yhden vanhemman perheiden yleisyys maakunnissa. Suhteellisesti eniten avopareja on Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Ahvenanmaalla prosenttia lapsiperheistä on avoparien perheitä, Kainuussa 7 ja Lapissa prosenttia. Maan pienin avopariperheiden osuus on Uudellamaalla, missä se on 8 prosenttia. Kuvio 7. Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 Kuntatasolla tarkastellen Ahvenanmaan kunnat sijoittuvat avoparien yleisyydessä kärkipäähän. MannerSuomen kärjessä taas on Pelkosenniemi, jonka lapsiperheistä 7 prosenttia on avoparien perheitä. Pelkosenniemen jälkeen suhteellisesti eniten avoparien perheitä on Luhangassa ( %). MannerSuomessa suhteellisesti vähiten avoparien lapsiperheitä on Luodon kunnassa, seitsemän prosenttia.. Pohjanmaan maakunnissa suhteellisesti vähiten yhden vanhemman perheitä Yhden vanhemman lapsiperheiden yleisyydessä on myös selvää alueittaista vaihtelua. Pohjanmaan maakunnassa yhden vanhemman perheitä on suhteellisesti vähiten, prosenttia lapsiperheistä (kuvio 8). Eniten yhden vanhemman lapsiperheitä on PäijätHämeessä (, %), Kymenlaaksossa (,7 %) ja Uudellamaalla (,7 %). 9
Kuvio 8. Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 Maakuntien välinen vaihtelu yhden vanhemman lapsiperheiden osuudessa johtuu enimmäkseen äiti ja perheiden erilaisista osuuksista. Isä ja perheiden osuus lapsiperheistä on kaikissa maakunnissa prosenttia. Suurimmat osuudet ovat Ahvenanmaalla (,0 %), EteläKarjalassa (,8 %) ja Kainuussa (, %). Kuntatasolla yhden vanhemman lapsiperheitä on suhteellisesti eniten MannerSuomen kunnista Harjavallassa, (8, %), Hartolassa (8,0 %) ja Helsingissä (7,8 %). Monissa Ahvenanmaan kunnissa prosenttiosuudet ovat myös korkeita, mutta suuri osa kunnista on niin pieniä että jo muutaman perheen tyypin muutos saattaa muuttaa prosenttiosuuksia paljon. Maarianhaminassa yhden vanhemman perheiden osuus on 7 prosenttia. Suhteellisesti vähiten yhden vanhemman lapsiperheitä on MannerSuomessa Luodossa (, %) ja Pedersören kunnassa (, %). Luotoa voitaneen pitää Suomen perherakenteeltaan perinteisimpänä kuntana, koska siellä yhden vanhemman lapsiperheiden osuus (, %) on maan pienin ja vastaavasti avioparien suurin (88,9 %). Lisäksi lapsiperheen keskimääräinen kotona asuvien alaikäisten määrä on Luodossa maan yhdeksänneksi korkein,,7. Eniten perheissä asuu alaikäisiä Lumijoella, Perhossa ja Sievissä, keskimäärin,0. Koko maan keskiarvo on,8. 0
. prosenttia lapsista elää avioparin perheessä Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 9 prosenttia lapsiperheistä on avioparien perheitä, mutta prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 8 prosenttia alaikäisistä lapsista. Taulukko 8. Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 980 Vuosi Aviopari Rekisteröity parisuhde Avopari Äiti Isä 98 07 99 80 8 0 8 990 8 9 8 9 8 8 99 0 88 8 70 8 79 000 87 777 7 0 8 00 08 8 77 8 7 898 87 00 0 70 70 9 97 7 7 0 0 0 70 70 9 00 7 98 7 8 0 08 97 7 97 7 0 0 0 0 0 9 8 7 78 899 8 8 0 0 7 8 0 797 8 0 098 0 0 77 8 98 8 7 8 7 0 0 8 9 77 0 8 9 7 % 98 00,0 8,, 9,0, 990 00,0 80,7 8,0 0,0, 99 00,0 7, 0,9,9, 000 00,0 9,,0,,8 00 00,0 7, 0,0,9,0,0 00 00,0, 0,0,,, 0 00,0, 0,,,, 0 00,0,9 0,,,, 0 00,0, 0,,9,, 0 00,0,9 0, 7,,, 0 00,0, 0, 7,,9, 0 00,0,7 0, 7,,,. Yli kolmanneksella lapsella ainakin kaksi sisarusta Vaikka prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 0 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita vain prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla lapsista vanhempi sisarus on jo täyttänyt 8 vuotta tai muuttanut pois kotoa. Vuoden 0 lopussa prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Vuonna 98 vain 7 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona.
Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 980 Vuosi Perheen alaikäisten lasten määrä 98 07 0 78 8 0 89 8 990 7 8 9 00 80 0 0 08 99 0 8 9 8 09 7 8 7 000 87 8 9 07 77 00 08 8 9 78 00 0 70 9 0 80 7 0 0 70 99 8 9 0 8 0 08 98 7 907 9 0 0 0 0 8 7 7 7 80 0 0 7 7 88 0 97 8 099 8 808 0 0 87 0 7 8 8 0 0 8 9 0 7 9 07 % 98 00,0 7,0, 9, 7,9 990 00,0,,, 9, 99 00,0,8,, 0,8 000 00,0,0,,8,8 00 00,0,,,, 00 00,0,9,8,7, 0 00,0,9,8,,7 0 00,0,9,7,,9 0 00,0,7,8,,0 0 00,0,,8,, 0 00,0,,9,, 0 00,0,,0,, Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 9, jossa on kuvattu perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 8vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita on prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 7 8vuotiailla: heistä prosenttia on ainoita. Esikoisen ollessa noin 9vuotias perheeseen on todennäköisesti jo syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 8 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 7 8vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 0 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan. Kuviosta 9 näkyy, että 9vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä noin prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta.
Kuvio 9. Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0. PohjoisPohjanmaalla sisarusmäärä suurin Sisarusten määrissä on eroja myös alueittain. Alueilla joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla. PohjoisPohjanmaalla 9 prosentilla lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 8vuotiasta sisarusta. Sen sijaan EteläKarjalassa, Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa vajaa kymmenes elää vähintään kolmen sisaruksen kanssa. Ahvenanmaalla vain kuusi prosenttia lapsista elää näin monen sisaruksen kanssa. Pohjois, Keski ja EteläPohjanmaalla on myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet alle 0 prosenttia. Ahvenanmaalla, EteläKarjalassa ja Uudellamaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole kotona asuvia sisaruksia. Kuvio 0. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0, % Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ilman sisaruksia eläviä on Sievissä (8, %), Lumijoella (8, %) ja Tyrnävällä (8, %). Suhteellisesti eniten ilman sisaruksia eläviä on MannerSuomessa Pelkosenniemellä (, %), Helsingissä (0, %), Tervossa (9,7 %) sekä Turussa (9, %) ja Ahvenanmaan kunnista Sottungassa, Sundissa sekä Föglössä (yli kolmasosa). Vähintään kolmen sisaruksen kanssa asuvia suurperheiden on suhteellisesti eniten Perhossa (,8 %) ja Pyhännällä (,7 %). Lisäksi myös Lumijoella, Sievissä, Ranualla ja Merijärvellä yli puolet lapsista asuu vähintään nelilapsisessa perheessä. Lapsia, jotka asuvat vähintään kolmen sisaruksen kanssa, on
luonnollisesti suhteellisesti eniten kunnissa, joissa lapsiperheiden koko on suurin (Luku.). Suhteellisesti vähiten vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on Ahvenanmaan Brändössä, Hammarlandissa, Sottungassa ja Lemlandissa, joissa osuus vaihtelee nollasta neljään prosenttiin. MannerSuomessa vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on suhteellisesti vähiten Kustavissa (, %), Närpiössä (, %) ja Korsnäsissä (, %).. Seitsemän prosenttia lapsista saanut uuden sosiaalisen vanhemman Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 08 00 alle 8vuotiasta lasta, 0 prosenttia kaikista lapsista. Uusperheessä kasvavien lasten määrä pieneni hieman edellisestä vuodesta ja suhteellinen osuus pysyi lähes samana. Näistä puolisoiden yhteisiä on 00, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän. Uusperheistä prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä. Varsinaisia uusperheen, eli, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 7 00 eli seitsemän prosenttia kaikista lapsista. Näistä lapsista 00 on äidin perheeseen tuomia ja 000 isän.. Kahdeksan prosenttia lapsista ulkomaalaistaustaisia Tilastokeskus otti vuoden 0 aikana käyttöön uuden syntyperäluokituksen. Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomalaistaustaisia ovat myös ne henkilöt, joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Syntyperäluokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt. Seuraavassa on tarkastelukohteena kaikki Suomen väestöön kuuluvat lapset. Edellä mainituilla perusteilla kaikista alaikäisistä lapsista 80 900 eli kahdeksan prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 0 lopussa. Vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut lähes seitsemällä tuhannella. Vuonna 990 ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä oli 00. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli vuoteen 00 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli hieman enemmän eli prosenttia. Vuoden 0 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 0 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Viime vuosina suhdeluku on pysynyt lähes samalla tasolla.
. Lapsen asemassa olevien nuorten osuus pieneni hieman Lasten kotoa lähdön muuttumisesta on vaikeaa saada tarkkaa kuvaa, koska aikaisemmin opiskelijoita ei otettu vakituisesti asumaan opiskelupaikkakunnille. He olivat virallisesti kirjoilla vanhempiensa luona. Vuoden 99 kesäkuussa tuli voimaan laki, joka oikeutti jokaisen valitsemaan virallisen asuinkuntansa. Muuttoliiketilastoihin lain muutos vaikutti vuosikymmenen loppuun asti kuitenkin vaimeten loppua kohden. Lasten kotoa lähtöä kuvataan seuraavaksi perheessä lapsen asemassa olevien määrällä. Perheen lapsi voi tosin jäädä kotiin asumaan ja tuoda puolison kanssaan asumaan tai saada lapsen, jolloin nuori perheenperustaja ei ole tilastoissa enää vanhempiensa perheessä lapsen asemassa, vaan omassa perheessään aikuisena. Tällainen asumismuoto on tosin erittäin harvinainen Suomessa. Jo ennen kotikuntalakia vuodesta 98 vuoteen 99 lapsen asemassa olevien prosenttiosuus nuorisosta putosi jyrkästi. Myös lain voimaantulon jälkeen heidän osuutensa edelleen pieneni vuoteen 0 asti, minkä jälkeen prosenttiosuus suureni kahdella kymmenyksellä. Vuonna 0 lapsen asemassa olevien nuorten suhteellinen osuus ikäryhmästä pieneni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 0. Lapsen asemassa olevat 0vuotiaat nuoret 980 Vuosi 0vuotiaita Asuu vanhempiensa luona Vanhempien luona asuvien osuus kaikista, % Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset 98 77 7 9 78 8 9 0 8 80 7 90,9,,7 990 08 7 09 8 9 7 0 97 78 8, 9,,7 99 0 0 008 9 0 8 79 80,,0, 000 7 0 7 08 0 09 0 70 89 8,,, 00 9 70 70 9 7 87 98 8,9 7, 0,0 00 7 780 7 87 9 9 8 97 8 9 78,, 8, 0 88 70 8 7 80 9 9,8,8 8, 0 9 78 7 77 98 8 89 07 9 8,, 8,0 0 0 87 7 7 9 8 7 0,,9 8, 0 08 7 7 7 8 79 0,, 8, 0 9 7 88 8 797 0,,9 8, 0 00 7 797 8 77 9 8,0, 8, Nuoret naiset lähtevät kotoa aikaisemmin kuin nuoret miehet. Nykyään 8 prosenttia naisista on lähtenyt kotoa 0vuotiaana, miehistä prosenttia. Miesten osuus suureni vajaalla prosenttiyksiköllä edellisvuodesta ja naisten osuus pysyi ennallaan. Kuvio. 80vuotiaat miehet perheaseman mukaan 0
Kuvio. 80vuotiaat naiset perheaseman mukaan 0 Suomessa on 000 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 0 vuotta ja ovat perheessään lapsen asemassa. Heistä 7 prosenttia on miehiä. Tällaisten lapsen asemassa olevien vähintään 0vuotiaiden henkilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt edellisvuodesta.
7. Yksinasuminen on tyypillisempää naisille Yksinasuvien osuus koko väestöstä on kasvanut vähitellen kahden vuosikymmenen takaisesta prosentista nykyiseen prosenttiin. Noin kolmannes väestöstä asuu kahden hengen asuntokunnissa. Vähintään viiden hengen asuntokuntia on prosenttia. Kuvio. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 9900 Kaiken kaikkiaan naiset asuvat miehiä useammin yksin. 8 vuotta täyttäneistä naisista 7 prosenttia asuu yksin, miehistä prosenttia. Yksinasuminen jakautuu iän suhteen miehillä ja naisilla hieman eri tavoin. Naisten elämänkaarella yksinasumisessa on enemmän vaihtelua kuin miehillä. Vähän yli parikymppisenä useampi kuin joka neljäs nainen asuu yksin, minkä jälkeen yksin asumisen todennäköisyys laskee. Kaikkein todennäköisintä yksin asuminen on vanhana: 80 vuotta täyttäneistä naisista yli puolet asuu yksin. Harvinaisinta naisten yksinasuminen on ikäryhmissä 9, jolloin yksin asuu joka kymmenes nainen. Kuten nuorista naisista, myös nuorista miehistä yli neljäsosa asuu yksin. Miesten yksinasuminen ei kuitenkaan vähene nuoressa aikuisuudessa yhtä paljon kuin naisten yksinasuminen. Alimmillaan yksinasuvien miesten osuus on ikäryhmissä 9, jolloin hieman yli viidennes miehistä asuu yksin. Yksinasuvien miesten osuus pysyy reilussa viidenneksessä lähes kahdeksaankymmeneen ikävuoteen asti. Tämän jälkeen yksinasuvien osuus kasvaa. Kaikkein vanhimmissakin ikäryhmissä vajaa puolet miehistä asuu yksin. Vuoden 990 jälkeen miesten yksinasuminen on yleistynyt lähes kaikissa ikäryhmissä, erityisesti työikäisillä ja yli 90vuotiailla. Naisilla yksinasuminen on yleistynyt erityisesti alle vuotiailla ja yli 8vuotiailla. 80vuotiailla naisilla yksinasuminen on nyt harvinaisempaa kuin vuonna 990. Määrällisesti suurimmat yksinasujien ryhmät sukupuolittain ovat 9vuotiaat naiset, 00 henkeä, ja vuotiaat miehet, 700 henkeä. 7
Kuvio. Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 0 8
Liitetaulukot Liitetaulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 900 Vuosi 90 90 970 980 990 000 00 00 007 008 009 00 0 0 0 0 0 0 Perheiden määrä Perheväestö 90 7 7 7 0 70 8 07 878 98 00 78 0 0 09 0 9 0 9 0 80 00 07 7 7 09 9 7 709 0 8 0 0 88 09 07 0 8 0 70 09 90 7 07 09 7 08 08 90 7 08 00 7 080 7 8 07 Koko väestö 09 80 98 787 778 998 78 8 80 7 9 00 8 7 7 7 0 7 7 70 7 7 87 08 0 97 Perheväestön osuus, % 8,8 8,7 8,7 8,0 8, 78, 7,8 7, 7, 7, 7,9 7, 7, 7, 7,9 7, 7, 7,0 Perheen keskikoko,7,7,,,0,9,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8 Liitetaulukko. Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän ja lapsiluvun mukaan..0 Perhetyyppi Perheitä yhteensä Aviopari ilman Aviopari ja Avopari ilman Avopari ja Äiti ja Isä ja Perheitä yhteensä 8 0 789 08 07 88 7 7 Lapsiperheitä Perheet, alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä 0 9 7 89 8 8 8 9 9 8 00 98 8 0 98 7 770 7 9 Henkilöitä perheissä 0 9 78 0 079 7 89 77 0 Lapsen asemassa olevia 9 8 9 98 8 7 9 0 88 Alle 8 vuotiaita 7 77 7 7 0 08 9
Liitetaulukko. Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan..0 Perhetyyppi ja miehen avioliiton järjestysnumero Naisen avioliiton järjestysnumero Tuntematon Kaikki avioparit 97 79 87 8 0 08 8 7 97 8 9 7 707 0 9 8 7 0 9 8 97 70 7 9 97 70 00 9 9 0 788 8 Tuntematon 707 0 8 9 Aviopari ilman 9 97 0 7 9 0 8 0 8 90 9 9 7 8 8 78 8 9 7 9 0 9 8 8 8 8 08 00 78 8 9 98 9 0 7 Tuntematon 9 89 Aviopari ja 8 0 7 8 7 7 08 7 7 80 8 9 9 9 8 7 09 789 9 79 8 9 0 0 Tuntematon 8 Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan..0 Vaimon/ äidin kieli Miehen/isän kieli Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Arabia Kiina Englanti Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet 7 8 7 0 7 98 7 8 99 8 79 979 0 7 7 9 Suomi 78 00 00 70 7 87 70 7 0 Ruotsi 7 98 8 7 7 8 9 07 7 Venäjä 0 8 89 7 79 9 9 009 0 Viro 7 8 08 78 99 0 8 Thai 9 0 0 0 98 Arabia 70 0 0 77 Kiina 98 9 7 Englanti 8 9 8 0 8 0 0 Muu ja tuntematon 7 9 9 9 8 7 8 79 7 0 098 8 Perheessä ei äitiä 9 8 7 7 9 87 0
Liitetaulukko. Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan..0 Äidin kieli Isän kieli Suomi Ruotsi Venäjä Viro Arabia Thai Somali Kiina Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet 9 7 97 9 8 8 7 08 8 0 9 Suomi 7 7 79 8 8 9 8 7 0 70 8 7 88 98 Ruotsi 9 70 8 7 89 Venäjä 9 79 8 9 77 Viro 7 8 0 00 8 99 9 8 Arabia 00 7 09 9 7 Thai 7 07 8 Somali 0 9 Kiina 899 7 90 70 Muu ja tuntematon 7 0 7 79 70 Perheessä ei äitiä 7 7 8 0 0 8 0 90 Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan..0 Vaimon/ äidin kansalaisuus Miehen/isän kansalaisuus Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Ruotsi Irak Somalia Vietnam Ukraina Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet 7 8 70 70 8 7 00 80 8 700 8 0 9 Suomi 8 80 79 0 8 0 7 9 7 97 Viro 97 0 0 89 Venäjä 9 780 8 70 0 8 7 Thaimaa 90 78 8 8 Kiina 97 7 8 9 8 Ruotsi 8 0 9 8 0 Irak 9 8 8 8 Somalia 77 9 8 Vietnam Ukraina 07 7 99 Muu ja tuntematon 09 0 97 77 8 9 9 9 0 08 Perheessä ei äitiä 9 0 8 98 7 7 7 0
Liitetaulukko 7. Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan..0 Äidin kansalaisuus Kaikki yhteensä Isän kansalaisuus Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Irak Somalia Ruotsi Entinen Serbia ja Montenegro Intia Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet 9 7 70 999 0 8 8 09 0 8 8 8 0 9 Suomi 77 0 79 77 0 7 0 87 9 9 9 07 9 99 97 8 Viro 7 8 0 0 Venäjä 9 9 8 87 0 Thaimaa 8 98 7 8 Kiina 89 Irak 87 77 9 Somalia 0 0 80 7 Ruotsi 89 77 00 Entinen Serbia ja Montenegro 7 9 8 9 Intia 78 79 7 Muu ja tuntematon 90 8 7 7 0 88 Perheessä ei äitiä 7 7 9 9 Liitetaulukko 8. Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan..0 Vaimon/ äidin syntymävaltio Miehen/isän syntymävaltio Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Kiina Irak Somalia Venäjä Entinen Jugoslavia Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet 7 8 9 08 8 9 88 8 0 7 7 9 Suomi 7 8 0 70 8 77 8 7 89 9 9 9 Entinen Neuvostoliitto 9 8 88 9 7 0 8 7 0 07 80 Viro 79 77 8 9 7 70 9 Ruotsi 0 8 7 9 9 7 80 Thaimaa 9 8 8 09 0 07 Kiina 77 9 7 77 Irak 9 097 0 Somalia 9 8 79 9 Venäjä 87 7 99 8 7 Entinen Jugoslavia 7 0 78 9 Muu ja tuntematon 7 7 07 0 98 7 70 9 7 88 9 Perheessä ei äitiä 9 9 9 0 0 78 0 97
Liitetaulukko 9. Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan..0 Äidin syntymämaa Isän syntymämaa Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Somalia Irak Kiina Entinen Jugoslavia Vietnam Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet 9 7 7 9 09 7 8 0 77 77 9 0 9 Suomi 89 70 8 80 700 07 87 7 0 0 8 90 78 Entinen Neuvostoliitto 0 9 9 80 0 78 99 Viro 7 80 8 9 8 9 Ruotsi 7 7 0 7 8 Thaimaa 79 80 8 Somalia 9 0 0 77 8 88 Irak 7 9 Kiina 870 8 9 9 0 Entinen Jugoslavia 80 90 7 0 0 70 Vietnam 00 9 8 7 9 Muu ja tuntematon 89 8 98 09 7 8 0 0 89 8 Perheessä ei äitiä 7 777 8 9 70 8 8 0 0 Liitetaulukko 0. Perheet perhetyypin ja alle 8vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan..0 Perhetyyppi Perhetyypit yhteensä Aviopari ja Rekisteröity parisuhde Avopari ja Äiti ja Isä ja Alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä 9 7 9 0 80 7 89 8 0 7 8 8 08 0 8 89 08 07 0 9 7 Suhteellinen jakauma % Perheitä yhteensä Aviopari ja Rekisteröity parisuhde Avopari ja Äiti ja Isä ja 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 8.9.. 9.9. 7. 9 8 8 0 98 79 0 0 8 8.8..7 7..7.0 9..0 7. 9.9 9.. 8 0 7..0... 0.9 8 97 77 98 9.9.7 0. 0. 0.9 0.
Liitetaulukko. Lapsiperheet alle 8vuotiaiden lasten määrän ja perhetyypin mukaan..0 Alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä 7 8 9 0 Perhetyyppi 9 7 9 0 80 7 89 8 8 8 77 8 7 0 Avioparit Rekisteröidyt parit 89 8 08 0 8 89 08 7 97 78 0 8 7 0 Avoparit Äiti ja Isä ja 07 0 9 7 9 8 8 8 0 98 0 07 0 8 79 0 0 7 9 8 8 9 8 Liitetaulukko. Uusperheet perhekoostumuksen ja lapsiluvun mukaan..0 Perhetyyppi ) Lasten määrä Kaikki Perheen lapset ovat Vain äidin Vain isän 0 Äidin ja isän Äidin ja yhteisiä Isän ja yhteisiä Äidin, isän ja yhteisiä 00 9 88 uusperheet ) 8 7 8 99 Aviopari Avopari 8 08 0 09 8 99 7 877 87 8 9 9 97 97 79 9 0 8 7 9 9 7 9 8 799 88 80 8 9 00 79 8 ) Lasten määrä = perheen alle 8vuotiaiden määrä. 79 8 8 0 99 9 0 99 79 9 9 7 7 0 7 7 ) Uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. 99 78 00 9 0 7 7 0 09 9 79 8 8 7 7 779 099 7 7 7 9 0 8 87 7 9 7 0 0 8 90 80 8 98 7 90 98 79 9 87 7 9