Viisumivapauden vaikutukset 1. väliraportti Kyselytukimus Pietarissa 2012



Samankaltaiset tiedostot
Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella

TAK Rajatutkimus 2010

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun

Venäläismatkailun kehitys Taustatietoa venäläisten ulkomaanmatkailun kehityksestä

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläisten matkailu Suomeen

Majoitusliikekysely 2009

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: TAK Oy

Visit Finland Matkailijatutkimus 2017

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018

Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Rajahaastattelututkimus

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä

Turvallisuus meillä ja muualla

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Rajahaastattelututkimus

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Suosituimmat kohdemaat

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Matkatoimistokysely Venäjällä

TAK Rajatutkimus 2012 Väliraportti tammi-maaliskuu

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Kauttakulkumatkustajat Suomessa vuonna 2015

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

TAK RAJATUTKIMUS 2017 Helsingin Satama Oy

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Töihin Eurooppaan EURES

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Visit Finland Matkailijatutkimus

Venäläisten matkat Suomeen vuosittain Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta

Matkailun kehitys maakunnissa

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

TAK Rajatutkimus 2012 esitysmateriaali: Rusgate.fi

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Lentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa)

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Rotisseur R s otisseur Sav Sa o v jäsenkysely jäsenky 2012 Vastauksia 36kpl

Venäläisten matkailu Suomeen

Ferratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä

Transkriptio:

Viisumivapauden vaikutukset 1. väliraportti Kyselytukimus Pietarissa 2012 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi

SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Aineiston rakenne... 3 Kielitaito... 4 Harrastukset ja lomanvietto... 5 Auto perheen käytössä... 6 Ulkomaanpassi... 7 Viisumivapauden vaikutus ulkomaanpassin hankintaan... 8 Matkustaminen ulkomaille... 9 Maat, joihin on matkustettu... 10 Maat, joihin haluttaisiin matkustaa... 11 Matkustaminen ja viisumivapaus... 12 Matkailu Suomeen... 13 Vuodet, jolloin Suomeen on viimeksi matkustettu... 14 Matkailu Suomeen viimeisen 12 kuukauden aikana... 15 Suomessa viimeisen 12 kk aikana käyneiden pietarilaisten profiili... 16 Matkan tarkoitus... 17 Kulkuneuvo... 18 Matkaseurue... 19 Rahankäyttö... 20 Kiinnostavat paikkakunnat Suomessa... 21 Viisumivapauden vaikutus Suomen-matkailuun... 22 Matkustajien profiili... 23 Matkojen määrä... 24 Viisumivapauden vaikutus Suomeen matkustavien pietarilaisten määriin eri tuloluokissa... 25 Päivämatkat... 26 Tulotason vaikutus Suomen-matkailuun... 27 Matkustajien profiili... 28 Matkojen määrä... 29 Päivämatkat... 30 Miksi Suomeen ei matkustettaisi... 31 Rajajonojen vaikutus Suomen-matkailuun... 32 Rajajonojen vaikutus Suomen-matkailuun tuloluokittain... 33

1 TIIVISTELMÄ LÄHES KAHDELLA KOLMANNEKSELLA ON ULKOMAANPASSI JA LÄHES PUOLET ON MATKUSTANUT ULKOMAILLE 12 KK AIKANA Suhteellisesti eniten ulkomaanpasseja omistavat ja suhteellisesti eniten ulkomaille matkustavat korkeasti koulutetut, varakkaat ja korkeissa ammattiasemissa työskentelevät. Korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvista yhdeksällä kymmenestä on ulkomaanpassi. HIEMAN ALLE PUOLET ON JOSKUS KÄYNYT SUOMESSA Kyselyyn vastanneista, viimeisten 12 kuukauden aikana ulkomaille matkustaneista, yli puolet on käynyt Suomessa. Tämä on noin 28 % tutkimuksen kohderyhmästä. Kysyttäessä mihin maahan haluaisitte mieluiten matkustaa, kolmanneksi eniten vastattiin Suomi (9 % kyselyyn vastanneista). Suomessa joskus käyneistä yli puolet on käynyt Suomessa viimeksi vuonna 2012. Suomeen viimeisen 12 kuukauden aikana matkustaneet ja heidän perheenjäsenensä ovat tehneet yhteensä keskimäärin 7 matkaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Noin puolet kyselyyn vastanneista haluaisi Suomessa matkustaa Helsinkiin. VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUKSET LISÄISIVÄT MATKAILUA MERKITTÄVÄSTI Jos EU:n ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus, kyselyyn vastanneista, joilla ei tällä hetkellä ole ulkomaanpassia, kaksi viidestä hankkisi ulkomaanpassin varmasti. Lähes kaikki vastanneet sanoivat, että saattaisivat matkustaa Suomeen vuonna 2013 mikäli EU:n ja Venäjän välille tulisi viisumivapaus vuoden alussa. Suomessa tulisi viisumivapauden myötä vierailemaan vuoden aikana nykyisen noin miljoonan pietarilaisen sijaan yli 3,5 miljoonaa pietarilaista. Pietarilaisten tekemien Suomen-matkojen määrä tulisi kasvamaan nykyisestä alle 3 miljoonasta vähintään 5,3 miljoonaan matkaan ja enimmillään 16 miljoonaan matkaan viisumivapauden vaikutuksesta. Suhteellisesti eniten viisumivapaus lisää korkeasti koulutettujen, korkeissa ammattiasemissa työskentelevien sekä varakkaiden matkustamista. Silti viisumivapaus nostaisi alle 60 000 ruplaa tienaavien perheiden osuuden :sta 79 %:iin Suomessa vuoden aikana vierailevista pietarilaisista. RAJALLA SUOSTUTTAISIIN JONOTTAMAAN ENINTÄÄN 5 TUNTIA KESKIMÄÄRIN Kahden tunnin jonot rajalla eivät vaikuttaisi kahdella kolmanneksella halukkuuteen lähteä Suomeen. Mikäli jonot olisivat neljä tuntia, enää reilulla viidenneksellä jonot eivät vaikuttaisi halukkuuteen lähteä. Kysyttäessä pisintä aikaa, jonka oltaisiin valmiit rajalla jonottamaan, vastaukset vaihtelivat kahdesta 24 tuntiin ja vastausten keskiarvo oli 5,1 tuntia. Mikäli rajalla olisi liian pitkä jono, neljä viidennestä voisi harkita lähtevänsä auton sijasta Suomeen junalla ja reilu puolet lentäen.

2 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Pietarissa asuvien matkustamista Suomessa ja muissa EU-maissa. Erityisesti haluttiin tutkia miten mahdollinen tuleva viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä vaikuttaisi matkustamiseen. TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ JA TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 1500 Pietarissa asuvaa henkilöä puhelimitse ja henkilökohtaisin haastatteluin. Näistä 153 () kertoi virallisen asuinpaikkansa olevan kuin Pietarin kaupunki. Osaksi tutkimusotosta valittiin 500 kahteen ylimpään subjektiiviseen tuloluokkaan kuuluvaa henkilöä. Tämän kohderyhmän osuuden arvioidaan olevan 19 % Pietarin väestöstä. Aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2012. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. TULOSTEN LUOTETTAVUUS Tutkimustuloksia on painotettu vastaamaan mahdollisimman hyvin pietarilaisten tulo-, ikä- ja koulutustasojakaumia. Vuoden 2012 alussa Pietarissa asui 4,95 miljoonaa ihmistä 1,98 miljoonassa kotitaloudessa. On oletettavaa, että Pietarin vähäosaiset sekä iäkkäät ja heikkokuntoiset jäävät tämän tyyppisen haastattelututkimuksen ulkopuolelle. Tämän tutkimusaineiston arvioidaankin edustavan noin 4,55 miljoonaa pietarilaista. Otoskoon perusteella laskettu tutkimustulosten virhemarginaali prosenttiluvuille on koko aineistossa enintään ± 2,6 prosenttiyksikköä. TUTKIMUSRAPORTTI Raportissa olevissa kuvissa on koko vastaajajoukon tulosten lisäksi esitelty tuloksia vastaajaryhmistä, joiden tulokset ryhmän sisällä poikkeavat toisistaan.

3 AINEISTON RAKENNE SUKUPUOLI painottamaton painotettu ELÄMÄNTILANNE painottamaton painotettu mies 35 % 49 % asuu yksin 22 % 18 % nainen 65 % 51 % asuu parisuhteessa, ei kotona asuvia alle 18-v. lapsia 31 % 33 % IKÄ kotona asuvia alle 18-v. lapsia 47 % 49 % alle 35 65 % 32 % PERHEEN KUUKAUSITULOT 35-54 31 % 37 % 60 000 ruplaa tai alle 67 % 81 % yli 54 4 % 31 % 60 001 120 000 ruplaa 28 % 17 % PERHEEN KOKO yli 120 000 ruplaa 6 % 2 % 1 5 % 6 % AMMATTIRYHMÄ 2 24 % työntekijä 21 % 23 % 3-4 53 % toimihenkilö 39 % 33 % yli 4 11 % yrittäjä tai johtaja 15 % 13 % KOULUTUS kotirouva 24 % keskiasteen koulu 9 % 14 % 15 % 15 % keskiasteen ammatillinen koulu 26 % 38 % yliopistotutkinto 61 % 45 % 4 % 3 % Pietarin tilastoviraston mukaan kaupungin väestöstä 31 % on alle 35-vuotiaita ja 34 % yli 54-vuotiaita. Yliopistotutkinnon on Pietarin tilastoviraston mukaan suorittanut 45 % kaupungin väestöstä, mutta 61 % tutkimuksessa haastatelluista pietarilaisista. Jotta aineiston sosioekonominen jakauma vastaisi mahdollisimman hyvin Pietarin väestön sosioekonomista jakaumaa, painotettiin vastaajien ikää ja koulutustasoa siten, että jakaumat saatiin vastaamaan kaupungin väestön todellisia ikä- ja väestön koulutusjakaumia. Lisäksi väestön tulotasoa painotettiin siten, että hyvätuloisten yliedustus aineistossa korjattiin.

4 10 KIELITAITO Arvioi omaa seuraavien kielien kielitaitoasi asteikolla äidinkieli, erinomainen, hyvä, auttava, en osaa kieltä (n=1492) 2 % 7 % 0,4 % 1 % 2 % 0,2 % 1 % 8 % äidinkieli 8 28 % 24 % erinomainen 49 % hyvä 64 % auttava 14 % englanti saksa suomi en osaa kieltä Vastanneista runsas kolmannes (37 %) puhuu englantia hyvin, erinomaisesti tai äidinkielenään. Saksaa hyvin, erinomaisesti tai äidinkielenään puhuu useampi kuin joka kymmenes (12 %) ja Suomea noin joka viideskymmenes (2 %). Paras kielitaito on alle 35-vuotiailla, korkeasti koulutetuilla, korkeissa ammattiasemissa työskentelevillä sekä varakkaimmilla.

sienestys ja marjanpoiminta luonto ja kansallispuistot mökkeily kaupunkinähtävyydet auringonotto taidenäyttelyt tai museot ostoksien tekeminen kalastus uiminen konsertit, ooppera tai baletti huvipuistot vaellus maastohiihto ruokaravintolat veneily keilaus sisävesiristeilyt diskot tai yöravintolat kylpylät laivaristeilyt merellä rahapelit laskettelu tai lumilautailu metsästys moottorikelkka- ja koiravaljakkosafarit golf HARRASTUKSET JA LOMANVIETTO Minkälaiset harrastukset tai lomanvietto teitä kiinnostavat? (n=1416) 5 8 10 18 % 17 % 17 % 14 % 14 % 14 % 8 % 8 % 6 % 5 % 4 % 2 % 1 % 26 % 24 % 24 % 24 % 35 % 33 % 32 % 32 % Puolet () vastanneista on kiinnostunut sienestyksestä ja marjastuksesta sekä ylipäätänsä luonnosta ja kansallispuistoista. Seuraavaksi eniten vastanneet ovat kiinnostuneita mökkeilystä (41 %), kaupunkinähtävyyksistä (), auringonotosta (35 %), taidenäyttelyistä (33 %), ostosten tekemisestä ja kalastuksesta (32 %). Suurituloisimpia pietarilaisia kiinnostavat erityisesti kaupunkinähtävyydet (64 %), luonto ja kansallispuistot (62 %) sekä ostoksien tekeminen (46 %). 41 %

KAIKKI VASTAAJAT alle 35 35-54 yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia 1 2 3-4 yli 4 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 6 AUTO PERHEEN KÄYTÖSSÄ 10 kyllä ei Onko perheellänne käytettävissä auto? (n=1488) 8 66 % 69 % 71 % 56 % 57 % 55 % 75 % 35 % 52 % 74 % 79 % 61 % 74 % 54 % 58 % 77 % 84 % 69 % 46 % 86 % 94 % 34 % 31 % 29 % 44 % 43 % 45 % 25 % 65 % 48 % 26 % 21 % 39 % 26 % 46 % 42 % 23 % 16 % 31 % 54 % 14 % 6 % ikä elämäntilanne perheen koko koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kahdella kolmanneksella (66 %) vastanneista on käytettävissään auto. Useimmiten auto on käytettävissä alle 55-vuotiailla, isoilla perheillä, korkeasti koulutetuilla, korkeissa ammattiasemissa työskentelevillä sekä varakkailla. Noin joka kahdennellakymmenennellä (4 %) perheistä, joilla on käytettävissään auto, kyseessä on työsuhdeauto. Melkein puolet (43 %) käytettävissä olevista autoista on korkeintaan viisi vuotta vanhoja. Korkeintaan kymmenen vuotta vanhoja käytettävissä olevista autoista on kolme neljännestä (75 %).

KAIKKI VASTAAJAT mies nainen keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 7 ULKOMAANPASSI 10 on ei Onko teillä tällä hetkellä ulkomaanpassia? (n=1479) 8 61 % 57 % 63 % 36 % 46 % 71 % 59 % 45 % 68 % 76 % 49 % 56 % 56 % 77 % 39 % 43 % 37 % 64 % 54 % 29 % 41 % 55 % 32 % 24 % 51 % 44 % 44 % 23 % sukupuoli koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista lähes kahdella kolmanneksella (61 %) on tällä hetkellä ulkomaanpassi. Suhteellisesti eniten ulkomaanpasseja omistavat korkeasti koulutetut, varakkaat ja korkeissa ammattiasemissa työskentelevät.

KAIKKI VASTAAJAT alle 35 35-54 yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia 1 2 3-4 yli 4 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 8 VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUS ULKOMAANPASSIN HANKINTAAN hankkisin varmasti ehkä en 10 23 % 8 41 % 51 % 67 % 51 % 43 % 42 % 41 % 8 % 7 % 7 % 11 % 8 % Jos ei ole passia: Jos EU:n ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus, hankkisitteko ulkomaanpassin? (n=588) 29 % 27 % 27 % 25 % 47 % 47 % 43 % 38 % 39 % 38 % 46 % 54 % 68 % 68 % 64 % 63 % 74 % 48 % 56 % 63 % 56 % 49 % 46 % 39 % 53 % 55 % 52 % 49 % 32 % 28 % 18 % 36 % 37 % 25 % 14 % 4 % 6 % 11 % 14 % 4 % 5 % 4 % 6 % 6 % 8 % 5 % 9 % ikä elämäntilanne perheen koko koulutus ammattiryhmä perheen tulot Jos EU:n ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus, kyselyyn vastanneista, joilla ei tällä hetkellä ole ulkomaanpassia, kaksi viidennestä (41 %) hankkisi ulkomaanpassin varmasti. Erityisesti yksin asuvat, varakkaat, korkeasti koulutetut ja korkeissa ammattiasemissa työskentelevät hankkisivat ulkomaanpassin.

KAIKKI VASTAAJAT asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 MATKUSTAMINEN ULKOMAILLE 9 10 kyllä en Oletteko matkustaneet ulkomaille viimeisten 12 kuukauden aikana? (n=1484) 8 47 % 54 % 45 % 25 % 31 % 57 % 44 % 32 % 52 % 68 % 33 % 43 % 41 % 67 % 53 % 46 % 55 % 75 % 69 % 43 % 56 % 68 % 48 % 32 % 67 % 57 % 59 % 33 % elämäntilanne koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista lähes puolet (47 %) on matkustanut ulkomaille viimeisten 12 kuukauden aikana. Suhteellisesti eniten ovat matkustaneet korkeasti koulutetut, korkeissa ammattiasemissa työskentelevät ja varakkaat.

KAIKKI VASTAAJAT alle 35 35-54 yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 MAAT, JOIHIN ON MATKUSTETTU 10 10 8 59 % Jos on matkustanut: Mihin maihin olette matkustaneet viimeisten 12 kuukauden aikana? (n=695) Suomi Viro t Venäjän naapurimaat t Pohjoismaat t Euroopan maat Turkki Egypti Thaimaa maa 65 % 67 % 67 % 63 % 62 % 62 % 64 % 57 % 54 % 52 % 45 % ikä elämäntilanne koulutus perheen tulot Yli puolet (59 %) viimeisten 12 kuukauden aikana matkustaneista, kyselyyn vastanneista, on käynyt Suomessa. Yli 54-vuotiaista, yksin asuvista ja yli 120 000 ruplaa kuukaudessa tienaavista perheistä, jotka ovat matkustaneet viimeisten 12 kuukauden aikana, noin kaksi kolmannesta on käynyt Suomessa.

Italia Ranska Suomi Saksa Espanja Australia Yhdysvallat Englanti Kreikka Japani Norja Kiina Intia Thaimaa Ruotsi Viro Liettua Tšekki Latvia Brasilia Kanada Kuuba Israel Uusi-Seelanti Meksiko Tiibet Egypti Irlanti Skotlanti Mauritania Tanska Montenegro Islanti Turkki Venäjä Itävalta Alankomaat Kypros Portugali MAAT, JOIHIN HALUTTAISIIN MATKUSTAA 11 Jos voisitte valita vapaasti, mihin maahan haluaisitte mieluiten matkustaa, minkä maan valitsisitte? (n=1439) 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 11 % 12 % 13 % 2,3 % 2,3 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2, 1,8 % 1,5 % 1,5 % 1,4 % 1,4 % 1,3 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 1, 1, 0,9 % 0,8 % 0,8 % 0,7 % 0,7 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 3, 3, 4,4 % 4,2 % 4, 3,8 % 3,8 % 3,7 % 5,6 % 9,3 % 8,9 % 8,6 % Kysyttäessä mihin maahan haluaisitte mieluiten matkustaa, oli yleisin vastaus Italia, Ranska, Suomi, tai Saksa. Kyselyyn vastanneista pietarilaisista noin 9 12 % haluaisi matkustaa mieluiten näihin maihin. 12,

10 matkustaisi ehkä matkustaisi varmasti MATKUSTAMINEN JA VIISUMIVAPAUS Jos Venäjän ja EU:n välille tulisi viisumivapaus ensi vuoden alusta, uskotteko että matkustaisitte vuonna 2013 johonkin seuraavista EU-maista? (n=1469) 12 8 25 % 39 % 43 % 36 % 36 % 38 % 41 % 44 % 38 % 69 % 44 % 38 % 39 % 46 % 42 % 49 % 47 % 44 % 37 % 28 % 17 % 17 % Suomi Saksa Ruotsi Ranska Italia Espanja Tšekki Itävalta Viro Puola Latvia Liettua Lähes kaikki (94 %) vastanneista olisivat saattaneet matkustaa Suomeen vuonna 2013 mikäli EU:n ja Venäjän välille olisi tullut viisumivapaus vuoden alussa. Suomen lisäksi Saksa, Ruotsi, Ranska, Italia ja Espanja ovat maita, joihin yli 8 vastanneista harkitsisi matkustamista viisumivapauden tullessa voimaan. Suomeen olisi matkustanut varmasti runsas kaksi kolmasosaa pietarilaisista (69 %).

KAIKKI VASTAAJAT alle 35 35-54 yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 13 MATKAILU SUOMEEN 10 kyllä en Oletko joskus käynyt Suomessa? (n=1466) 8 41 % 38 % 44 % 42 % 39 % 46 % 39 % 17 % 35 % 53 % 55 % 37 % 44 % 63 % 29 % 33 % 37 % 58 % 8 59 % 62 % 56 % 58 % 61 % 54 % 61 % 83 % 65 % 47 % 45 % 63 % 56 % 37 % 71 % 67 % 63 % 42 % ikä elämäntilanne koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista noin kaksi viidesosaa (41 %) on joskus käynyt Suomessa. Yli 120 000 ruplaa kuukaudessa tienaavista perheistä yli neljä viidestä (83 %) on joskus käynyt Suomessa. Todennäköisyys, että on käynyt joskus Suomessa, lisääntyy iän, koulutuksen ja ammattiaseman myötä.

14 VUODET, JOLLOIN SUOMEEN ON VIIMEKSI MATKUSTETTU Jos on käynyt: Milloin viimeksi kävit Suomessa? (n=643) 10 8 56 % 3 % 3 % 9 % 11 % Vastanneista, jotka ovat joskus käyneet Suomessa, yli puolet (56 %) on käynyt Suomessa viimeksi vuonna 2012. Lähes neljä viidennestä (79 %) on käynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Erityisen aktiivisia Suomen-matkailijoita vuonna 2012 ovat olleet yli 120 000 ruplaa kuussa tienaavat (78 %) sekä yksin asuvat, joiden perheeseen ei kuulu muita henkilöitä (72 %).

KAIKKI VASTAAJAT keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 15 MATKAILU SUOMEEN VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA 14 12 10 Jos on matkustanut Suomeen 12 kk aikana: Kuinka monta matkaa sinä ja perheenjäsenesi olette tehneet yhteensä Suomeen viimeisen 12 kk aikana, jos yhden henkilön matkustaminen lasketaan yhdeksi matkaksi? (n=393) yläkvartiili mediaani alakvartiili 8 6 4 2 0 koulutus ammattiryhmä perheen tulot Puolet Suomeen viimeisen 12 kuukauden aikana matkustaneista ja heidän perheenjäsenistään on tehnyt 2-8 matkaa Suomeen viimeisen 12 kuukauden aikana. Keskimäärin matkoja on tehty 7 ja enimmillään jopa 100. Yli 120 000 tienaavat perheet ovat matkustaneet selkeästi useammin Suomeen kuin t. Yläkvartiili on arvo, jota pienempiä (tai yhtä suuria) on 75 % havainnoista. Vastaavasti alakvartiili on arvo, jota pienempiä (tai yhtä suuria) on 25 % havainnoista. Mediaani on suuruusjärjestykseen järjestetyn aineiston keskimmäinen arvo.

SUOMESSA VIIMEISEN 12 KK AIKANA KÄYNEIDEN PIETARILAISTEN PROFIILI 16 IKÄ ELÄMÄNTILANNE alle 35 31 % asuu yksin 17 % 35-54 42 % asuu parisuhteessa, ei kotona asuvia alle 18-v. lapsia yli 54 27 % kotona asuvia alle 18-v. lapsia 53 % PERHEEN KOKO PERHEEN KUUKAUSITULOT 1 9 % 60 000 ruplaa tai alle 67 % 2 22 % 60 001 120 000 ruplaa 27 % 3-4 58 % yli 120 000 ruplaa 6 % yli 4 11 % AMMATTIRYHMÄ KOULUTUS työntekijä 14 % keskiasteen koulu 4 % toimihenkilö 39 % keskiasteen ammatillinen koulu 24 % yrittäjä tai johtaja 23 % yliopistotutkinto 67 % kotirouva 4 % 5 % Taulukossa näkyy kyselyyn vastanneiden, Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käyneiden, pietarilaisten profiili.

KAIKKI VASTAAJAT mies nainen alle 35 vuotta 35-54 vuotta yli 54 vuotta keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 17 MATKAN TARKOITUS 10 8 Jos on matkustanut Suomeen 12 kk aikana: Mitä syitä matkallanen on ollut? (n=398) lomamatka ostosmatka työmatka 15 % 6 % 1 % 8 % 2 % 23 % 13 % 6 % 5 % 3 % 13 % 14 % 22 % 77 % 77 % 77 % 68 % 73 % 82 % 76 % 79 % 91 % 85 % 89 % 68 % 69 % 59 % 75 % 63 % 84 % 79 % 74 % 73 % 73 % 73 % 76 % 83 % 48 % 84 % 82 % 66 % 71 % 6 % 3 % 6 % 12 % 5 % 13 % 3 % 8 % 4 % 5 % sukupuoli ikä koulutus ammattiryhmä Prosenttiluvut ylittävät 10, koska matkalla on voinut olla useampi kuin yksi syy. Useampi kuin kolme neljästä (77 %) on ollut Suomessa lomamatkalla ja joka kymmenennes () työmatkalla. Kolme neljästä (75 %) on ollut ostosmatkalla. Naiset tekevät useammin ostosmatkoja kuin miehet. Työmatkat ovat yleisempiä nuorempien joukossa.

KAIKKI VASTAAJAT mies nainen asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia 1 2 3-4 yli 4 työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 18 KULKUNEUVO Jos on matkustanut Suomeen 12 kk aikana: Millä kulkuneuvolla olette viimeksi matkustaneet Suomeen? (n=465) 10 lentokone Allegro-juna laiva henkilöauto bussi / tilataksi 8 38 % 42 % 35 % 21 % 38 % 43 % 14 % 27 % 43 % 57 % 22 % 34 % 55 % 47 % 37 % 39 % 43 % 42 % 57 % 69 % 55 % 41 % 83 % 29 % 47 % 38 % 29 % 45 % 55 % 31 % sukupuoli elämäntilanne perheen koko ammattiryhmä perheen tulot Yli neljä viidennestä (88 %) matkusti viimeksi Suomeen henkilöautolla, bussilla tai tilataksilla. Vaihtoehto pitää sisällään mm. Tolstoi-junan sekä paketti- ja matkailuautot. Lentokoneen ja Allegro-junan käyttö ovat suoraan verrannollisia perheen tulotasoon. Pienet perheet ja yksin asuvat suosivat busseja. Myös naiset käyttävät useammin busseja kuin miehet.

KAIKKI VASTAAJAT alle 35 35-54 yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia 1 2 3-4 yli 4 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto 19 MATKASEURUE 10 8 ryhmämatkalla ssa seurueessa (ystävät, työporukka, tutut, jne ) perheen kanssa yksin 9 % 3 % 7 % 6 % 8 % 7 % 5 % 3 % 8 % 1 % 16 % 11 % 17 % 25 % 16 % 11 % 22 % 13 % 21 % 13 % 15 % 9 % 39 % 37 % 69 % 74 % 62 % 44 % 31 % 75 % 5 % 2 % 4 % 9 % 9 % 8 % Oletetaan, että matkustaisitte Suomeen: Kenen kanssa uskoisitte matkustavanne Suomeen? (n=1262) 82 % 1 % 49 % 9 % 9 % 63 % 8 68 % 51 % 74 % 2 % 1 % 7 % 5 % 4 % 61 % ikä Elämäntilanne perheen koko koulutus Runsas kolme neljännestä (69 %) vastanneista, jotka matkustaisivat Suomeen, tulisivat matkalle perheensä kanssa. Yksin asuvista tai yhden hengen perheistä lähes puolet tulisi matkalle ssa seurueessa. Yli 54-vuotiaista viidennes () tulisi ryhmämatkalle.

20 RAHANKÄYTTÖ 800 700 600 Oletetaan, että matkustaisitte Suomeen: Kuinka paljon arvioisitte käyttävänne matkan aikana rahaa Suomessa henkeä kohden? (n=1456) yläkvartiili mediaani alakvartiili 500 400 300 200 100 0 KAIKKI VASTAAJAT mies nainen alle 35 35-54 yli 54 1 2 3-4 yli 4 sukupuoli ikä perheen koko Puolet vastanneista, jotka matkustaisivat Suomeen, käyttäisi 175 500 euroa matkan aikana. Keskimäärin rahaa käytettäisiin 421 euroa henkeä kohden. Yli 54-vuotiaat käyttäisivät suhteellisesti enemmän rahaa kuin nuoremmat ja miehet käyttäisivät suhteellisesti enemmän rahaa kuin naiset. Yläkvartiili on arvo, jota pienempiä (tai yhtä suuria) on 75 % havainnoista. Vastaavasti alakvartiili on arvo, jota pienempiä (tai yhtä suuria) on 25 % havainnoista. Mediaani on suuruusjärjestykseen järjestetyn aineiston keskimmäinen arvo.

KIINNOSTAVAT PAIKKAKUNNAT SUOMESSA Mille alueelle tai paikkakunnalle Suomessa haluaisit matkustaa? (n=1402) 21 8 10 Helsinki Turku Koko Suomi Lappeenranta Imatra Lappi Tampere Kotka Rovaniemi Lahti Oulu Porvoo Savonlinna Joensuu Vantaa Mikkeli Vaasa Kouvola 8 % 7 % 6 % 6 % 5 % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 47 % Noin puolet (47 %) kyselyyn vastanneista haluaisi matkustaa Helsinkiin. Joka kymmenes () haluaisi matkustella Turussa ja yhtä moni joka puolella Suomessa. Muut eniten mainitut paikkakunnat, kysyttäessä mille alueelle tai paikkakunnalle Suomessa haluaisit matkustaa, olivat Lappeenranta, Imatra, Lappi, Tampere ja Kotka. Kuvassa on kaikki ne paikkakunnat tai alueet, jotka mainitsi vähintään prosentti vastanneista. Vastaajille ei tarjottu vastausvaihtoehtoja.

KAIKKI VASTAAJAT alle 35 35-54 yli 54 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 22 VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUS SUOMEN-MATKAILUUN 10 8 kyllä en 87 % 86 % 89 % 13 % 14 % 11 % Oletetaan, että Suomeen voisi matkustaa ensi vuoden alusta alkaen ilman viisumia, mutta matkustajilla tulisi olla uusi (biometrinen) ulkomaan passi. Uskotteko, että kävisitte Suomessa ensi vuonna? (n=1499) 79 % 76 % 21 % 24 % 86 % 89 % 14 % 11 % 83 % 84 % 17 % 16 % 91 % 9 % 81 % 82 % 86 % 19 % 18 % 14 % 91 % 93 % 9 % 7 % ikä koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) uskoisi, että matkustaisi Suomeen vuonna 2013, mikäli viisumivapaus olisi alkanut vuoden 2013 alussa. Suhteellisesti eniten olisivat matkustaneet korkeasti koulutetut, korkeissa ammattiasemissa työskentelevät sekä varakkaat.

23 SUKUPUOLI käynyt Suomessa 12 kk aikana MATKUSTAJIEN PROFIILI jos olisi viisumivapaus ELÄMÄNTILANNE käynyt Suomessa 12 kk aikana jos olisi viisumivapaus mies 44 % 47 % asuu yksin 17 % 19 % nainen 56 % 53 % asuu parisuhteessa, ei kotona asuvia alle 18-v. lapsia 31 % IKÄ kotona asuvia alle 18-v. lapsia 53 % alle 35 31 % 34 % PERHEEN KUUKAUSITULOT 35-54 42 % 41 % 60 000 ruplaa tai alle 67 % 78 % yli 54 27 % 26 % 60 001 120 000 ruplaa 27 % 19 % PERHEEN KOKO yli 120 000 ruplaa 6 % 3 % 1 9 % 7 % AMMATTIRYHMÄ 2 22 % 26 % työntekijä 14 % 22 % 3-4 58 % 54 % toimihenkilö 39 % 36 % yli 4 11 % 13 % yrittäjä tai johtaja 23 % 14 % KOULUTUS kotirouva 4 % 7 % keskiasteen koulu 5 % 9 % 21 % keskiasteen ammatillinen koulu 24 % 37 % yliopistotutkinto 67 % 5 % 3 % Taulukossa näkyy kyselyyn vastanneiden, Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käyneiden, pietarilaisten profiili, sekä matkustajien profiili jos Suomen ja Venäjän välillä olisi viisumivapaus.

KAIKKI VASTAAJAT mies nainen alle 35 35-54 yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia 1 2 3-4 yli 4 työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 kertaa 24 MATKOJEN MÄÄRÄ 30 25 20 Jos Suomeen voisi matkustaa ilman viisumia... Arvioi, kuinka monta kertaa sinä ja perheesi jäsenet kävisitte yhteensä ensi vuoden aikana Suomessa vähintään. Arvioi myös kuinka monta kertaa saattaisitte käydä enimmillään. (n=1390) saattaisimme enimmillään käydä (keskiarvo) kävisimme varmasti ainakin (keskiarvo) 15 10 5 0 sukupuoli ikä elämäntilanne perheen koko ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneet ja heidän perheenjäsenensä kävisivät Suomessa yhteensä keskimäärin vähintään 4 ja enintään 13 kertaa vuodessa, mikäli Suomeen voisi matkustaa ilman viisumia. Suhteellisesti eniten matkustaisivat alle 55-vuotiaat, isot perheet, korkeissa ammattiasemissa työskentelevät sekä varakkaat. Pienituloisimmat perheet (alle 60 000 ruplaa ansaitsevat) arvioivat tekevänä vähintään 4 matkaa vuodessa eli 1,3 matkaa per henkilö, 60 000 120 000 ruplaa ansaitsevat arvioivat tekevänsä vähintään 1,9 matkaa per henkilö ja suurituloisimmat 2 matkaa per henkilö vuoden aikana. Enimmillään pienituloiset saattaisivat tehdä 3,8 matkaa per henkilö, 60 000 120 000 ruplaa ansaitsevat 5,9 matkaa per henkilö ja suurituloisimmat 6,3 matkaa per henkilö keskimäärin.

25 VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUS SUOMEEN MATKUSTAVIEN PIETARILAISTEN MÄÄRIIN ERI TULOLUOKISSA 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 65 238 286 866 427 254 291 546 on käynyt Suomessa 12 kk aikana vuonna 2012 213 207 106 422 1 321 671 144 216 697 802 1 214 057 1 875 723 637 103 789 447 1 021 440 1 749 120 1 932 121 matkoja Suomeen yhteensä kävisi Suomessa 12 kk aikana tekisi matkoja yhteensä (vähintään) jos olisi ollut viisumivapaus 2013 alusta 670 812 3 897 086 4 984 658 6 403 922 saattaisi tehdä matkoja (yhteensä) yli 120 000 ruplaa 60 001 120 000 ruplaa 40 001-60 000 ruplaa 40 000 ruplaa tai alle Yllä olevassa kuviossa on arvioitu sitä, kuinka paljon eri tuloluokkiin kuuluvia pietarilaisia Suomessa vieraili vuoden 2012 aikana ja kuinka moni olisi käynyt Suomessa vähintään kerran, jos maiden välillä olisi ollut viisumivapaus. Laskelmat perustuvat olettamukselle, että tutkimusaineisto on edustava otos noin 4,55 miljoonasta pietarilaisesta. Toisin sanoen tutkimusaineiston ulkopuolelle on oletettu rajautuneen noin 8 % Pietarin väestöstä (vähäosaiset ja iäkkäät). Haastatelluista pietarilaisista lähes neljännes (24 %) kertoi käyneensä Suomessa 12 kk aikana ja he olivat tehneet keskimäärin 2,4 matkaa Suomeen vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi, että pietarilaiset olisivat tehneet vuoden 2012 aikana noin 2,59 miljoonaa matkaa Suomeen. TAK Rajatutkimuksen mukaan Pietarissa ja Pietarin lähialueilla asuvat tekivät Kaakkois- ja Etelä-Suomen raja-asemien kautta vuonna 2012 noin 3,08 miljoonaa matkaa Suomeen, joista noin 60 000 matkaa oli läpikulkumatkoja. Viisumivapauden vaikutus Suomeen matkustavien määriin näyttäisi olevan erittäin suuri. Lähes 3,8 miljoonaa pietarilaista aikoisi matkustaa Suomeen, jos maiden välille tulisi viisumivapaus. Vastausten perusteella pietarilaisten matkat Suomeen tulisivat välittömästi vähintään kaksinkertaistumaan viisumivapauden vaikutuksesta. Enimmillään matkojen määrä tulisi haastatteluiden perusteella kasvamaan yli kuusinkertaiseksi viisumivapauden tultua voimaan.

KAIKKI VASTAAJAT asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 26 PÄIVÄMATKAT 10 8 kyllä ei 14 % 18 % 13 % 13 % 86 % 82 % 87 % 87 % Oletetaan, että Suomeen voisi matkustaa ensi vuoden alusta alkaen ilman viisumia, mutta matkustajilla tulisi olla uusi (biometrinen) ulkomaan passi. Jos kävisitte Suomessa, olisivatko matkanne pelkästään päivävierailuja? (n=1253) 19 % 18 % 81 % 82 % 12 % 15 % 16 % 13 % 13 % 12 % 16 % 14 % 16 % 19 % 88 % 85 % 84 % 87 % 87 % 88 % 84 % 86 % 84 % 81 % elämäntilanne koulutus ammattiryhmä perheen tulot Jos Suomeen olisi voinut matkustaa vuoden alusta alkaen ilman viisumia, kyselyyn vastanneista joka seitsemäs (14 %) Suomeen matkustavista tulisi Suomeen pelkästään päivämatkoille. Päivämatkojen osuus on suhteellisesti suurempi varakkaiden, matalasti koulutettujen ja yksin asuvien keskuudessa.

KAIKKI VASTAAJAT alle 35 35-54 yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 TULOTASON VAIKUTUS SUOMEN-MATKAILUUN 27 10 8 kyllä en 91 % 9 % Jos ajatellaan, että perheenne tulotaso kaksinkertaistuisi. Miten se vaikuttaisi matkustusaikeisiinne? Uskotteko, että kävisitte Suomessa ensi vuonna? (n=1499) 86 % 86 % 14 % 14 % 92 % 91 % 8 % 9 % 81 % 19 % 89 % 92 % 88 % 89 % 92 % 93 % 92 % 11 % 8 % 12 % 11 % 8 % 7 % 8 % 86 % 94 % 91 % 14 % 6 % 9 % ikä elämäntilanne koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneista yhdeksän kymmenestä () matkustaisi Suomeen vuonna 2013, jos perheen tulotaso kaksinkertaistuisi. Tulotason toksen vaikutukset matkailuun ovat hyvin samansuuntaiset kuin viisumivapaudenkin, mutta hieman voimakkaammat. Poikkeuksena yli 120 000 ruplaa kuukaudessa tienaavat perheet, joiden matkailuun tulotason kasinkertaistumisella ei olisi ollut yhtä suuri suhteellinen vaikutus kuin vähemmän tienaavien matkailuun.

28 SUKUPUOLI käynyt Suomessa 12 kk aikana MATKUSTAJIEN PROFIILI jos perheen tulotaso kaksinkertaistuisi ELÄMÄNTILANNE käynyt Suomessa 12 kk aikana jos perheen tulotaso kaksinkertaistuisi mies 32 % 34 % asuu yksin 21 % 21 % nainen 68 % 66 % asuu parisuhteessa, ei kotona asuvia alle 18-v. lapsia 33 % 31 % IKÄ kotona asuvia alle 18-v. lapsia 46 % 48 % alle 35 64 % 65 % PERHEEN KUUKAUSITULOT 35-54 32 % 32 % 60 000 ruplaa tai alle 67 % 8 yli 54 4 % 4 % 60 001 120 000 ruplaa 27 % 17 % PERHEEN KOKO yli 120 000 ruplaa 6 % 3 % 1 7 % 5 % AMMATTIRYHMÄ 2 24 % 24 % työntekijä 13 % 21 % 3-4 toimihenkilö 46 % 39 % yli 4 9 % yrittäjä tai johtaja 15 % KOULUTUS kotirouva 6 % keskiasteen koulu 4 % 8 % 15 % 15 % keskiasteen ammatillinen koulu 16 % 26 % yliopistotutkinto 77 % 63 % 3 % 3 % Taulukossa näkyy kyselyyn vastanneiden, Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käyneiden, pietarilaisten profiili, sekä matkustajien profiili jos perheiden tulotasot kaksinkertaistuisivat. Perheen kuukausitulojen osalta tuloluokat tosin olisivat tulotason kaksinkertaistuttua: 120 000 ruplaa tai alle, 120 001-240 000 ruplaa ja yli 240 000 ruplaa.

KAIKKI VASTAAJAT mies nainen alle 35 35-54 yli 54 asuu yksin parisuhteessa ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia 1 2 3-4 yli 4 keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto työntekijä toimihenkilö yrittäjä tai johtaja kotirouva 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 kertaa 29 MATKOJEN MÄÄRÄ 35 30 Jos ajatellaan, että perheenne tulotaso kaksinkertaistuisi. Arvioi, kuinka monta kertaa sinä ja perheesi jäsenet kävisitte yhteensä ensi vuoden aikana Suomessa vähintään. Arvioi myös kuinka monta kertaa saattaisitte käydä enimmillään. (n=1399) saattaisimme enimmillään käydä (keskiarvo) kävisimme varmasti ainakin (keskiarvo) 25 20 15 10 5 0 sukupuoli ikä elämäntilanne perheen koko koulutus ammattiryhmä perheen tulot Kyselyyn vastanneet ja heidän perheenjäsenensä kävisivät Suomessa yhteensä keskimäärin vähintään 7 ja enintään 19 kertaa vuodessa, mikäli perheen tulotaso kaksinkertaistuisi. Tulotason kaksinkertaistuminen lisäisi näin ollen matkustamista vielä enemmän kuin viisumivapaus. Suhteellisesti eniten matkustaisivat alle 55-vuotiaat, isot perheet, korkeissa ammattiasemissa työskentelevät sekä varakkaat.

KAIKKI VASTAAJAT alle 35 35-54 yli 54 asuu yksin parisuhteessa, ei kotona asuvia lapsia kotona asuvia lapsia keskiasteen koulu keskiasteen ammat. koulu yliopistotutkinto 60 000 tai alle 60 001 120 000 yli 120 000 30 PÄIVÄMATKAT 10 8 kyllä ei Jos ajatellaan, että perheenne tulotaso kaksinkertaistuisi. Jos kävisitte Suomessa, olisivatko matkanne pelkästään päivävierailuja? (n=1334) 9 % 9 % 11 % 12 % 12 % 9 % 8 % 91 % 91 % 89 % 88 % 88 % 91 % 92 % 15 % 12 % 8 % 9 % 9 % 12 % 11 % 85 % 88 % 92 % 91 % 91 % 88 % 89 % ikä elämäntilanne koulutus perheen tulot Jos perheen tulotaso kaksinkertaistuisi, kyselyyn vastanneista noin joka kymmenes (9 %) Suomeen matkustavista tulisi Suomeen pelkästään päivämatkoille. Tulotason kaksinkertaistuessa matkat Suomeen olisivat näin ollen pidempiä kuin jos tulotaso ei kaksinkertaistuisi ja Suomeen voisi matkustaa ilman viisumia. Päivämatkojen osuus on suhteellisesti suurempi iäkkäämpien, yksin asuvien ja matalasti koulutettujen keskuudessa.

MIKSI SUOMEEN EI MATKUSTETTAISI 31 10 Oletetaan, että Suomeen voisi matkustaa ensi vuoden alusta alkaen ilman viisumia, mutta matkustajilla tulisi olla uusi (biometrinen) ulkomaan passi. Entä jos ajatellaan, että perheenne tulotaso kaksinkertaistuisi. Jos ei kävisi Suomessa: Miksi ette kävisi? 8 58 % viisumivapaus (n=198) kaksinkertainen tulotaso (n=150) 25 % ei ole varaa 31 % Suomessa ei ole mitään minua kiinnostavaa 23 % 17 % 15 % 15 % 15 % Jos Suomeen olisi voinut matkustaa ilman viisumia: Kahdella viidestä () vastaajasta, jotka eivät olisi matkustaneet Suomeen, ei olisi ollut varaa matkustaa Suomeen tänä vuonna. Noin kolmannes (31 %) ei olisi matkustanut, koska kokee, että Suomessa ei ole mitään kiinnostavaa. Muut syyt liittyivät lähinnä biometriseen passiin: ei omisteta sellaista tai sitä ei haluta hankkia, tai ei haluta hankkia sitä ennen kuin vanhan passin voimassaoloaika menee umpeen. Jos perheen tulotaso olisi kaksinkertaistunut: Yli puolet (58 %) ei olisi matkustanut, koska kokee, että Suomessa ei ole mitään kiinnostavaa. Neljänneksellä (25 %) ei siltikään olisi ollut varaa. 12 % 9 % 6 % 5 % ei ole ulkomaanpassia syy ei ole autoa Suomessa on kallista Suomeen on hankala matkustaa 3 %

RAJAJONOJEN VAIKUTUS SUOMEN-MATKAILUUN 32 10 Jos olisitte lähdössä Suomeen ja saisitte etukäteen tietää, että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla joutuu jonottamaan X tuntia, vaikuttaisiko se päätökseenne lähteä Suomeen? (n=1493) 8 2 tuntia 4 tuntia 6 tuntia 8 tuntia ei vaikuttaisi halukkuuteeni lähteä riippuu tilanteesta en lähtisi Suomeen Kahden tunnin jonot rajalla eivät vaikuttaisi noin kahdella kolmanneksella (63 %) halukkuuteen lähteä Suomeen, vaikka jonoista tiedettäisiin etukäteen. Mikäli jonot olisivat neljä tuntia, enää reilulla viidenneksellä (22 %) jonot eivät vaikuttaisi halukkuuteen lähteä. Neljännes (26 %) ei tässä tapauksessa enää lähtisi Suomeen. Jos jonot olisivat 6 tuntia, yli puolet (54 %) ei lähtisi Suomeen. Keskimäärin pisin aika, joka rajalla oltaisiin valmiita jonottamaan, on noin 5 tuntia. Mikäli rajalla olisi liian pitkä jono, neljä viidennestä (82 %) vastanneista voisi harkita lähtevänsä auton sijasta Suomeen junalla ja noin puolet (51 %) lentäen. Reilu kaksi kolmannesta () junalla matkustavista valitsisi Allegron ja hieman alle kolmannes () valitsisi Tolstoin.

33 RAJAJONOJEN VAIKUTUS SUOMEN-MATKAILUUN TULOLUOKITTAIN 10 Jos olisitte lähdössä Suomeen ja saisitte etukäteen tietää, että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla joutuu jonottamaan X tuntia, vaikuttaisiko se päätökseenne lähteä Suomeen? (n=1493) 8 2 tuntia 4 tuntia 6 tuntia 8 tuntia ei vaikuttaisi halukkuuteeni lähteä (yli 120 000 ruplaa) riippuu tilanteesta (yli 120 000 ruplaa) en lähtisi Suomeen (yli 120 000 ruplaa) ei vaikuttaisi halukkuuteeni lähteä (0-120 000 ruplaa) riippuu tilanteesta (0-120 000 ruplaa) en lähtisi Suomeen (0-120 000 ruplaa) Noin neljän ja puolen tunnin sekä sitä lyhyemmät rajajonot näyttäisivät vaikuttavat varakkaampien (perheen tulot yli 120 000 ruplaa kuukaudessa) Suomenmatkailuun vähemmän kuin keski- ja pienituloisten matkailuun. Yli neljän ja puolen tunnin rajajonojen vaikutus on päinvastainen, eli varakkaampien halukkuus matkustaa vähenee voimakkaammin kuin muiden tuloryhmien halukkuus. Toisin sanoen, varakkailla rajajonojen kasvaminen vähentää Suomenmatkailua nopeammin, mutta varakkaat ovat myönteisempiä alle neljän ja puolen tunnin rajajonoja kohtaan.