Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Samankaltaiset tiedostot
Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Hometoksiinit hallintaan

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Kasvitautien torjunta viljoilla

Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Miten hometoksiinit hallintaan?

Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kauran kasvinsuojelu

VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Laatukauraa kansainvälisille - ja kotimarkkinoille

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Viljan kasvinsuojelu 2013

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Peltokasvien luomuviljely

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa?

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Punahome & toksiinit. GLUTEENITON VILJELYKIERTO ERIKOISTUMISVAIHTOEHTO TILOILLE Huittinen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvuohjelmaseminaari

Syysviljan kasvinsuojelu

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Viljan konttilastausnäytös , Harjavalta. Viljojen hometoksiiniriski ja kauran erityisominaisuudet

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Kasvintuotanto kannattaa

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

Ruis ja vehnä luomussa

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Gluteenittoman tattarin viljely

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta. Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Keinot sääriskien pienentämiseen. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

Transkriptio:

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa 15.11.2017 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 15.11.2017

Kasvitaudit aiheuttavat vuosittain maailman ravinnontuotantoon noin 10 %:n leikkauksen Suomessa sadonmenetys alttiilla ohralajikkeella noin 600 kg/ha / vuosi Theophrastus (370-286 B.C): Ylängöillä, tuulelle alttiissa ympäristössä viljoissa vähemmän kasvitauteja kuin suojaisassa ympäristössä Miten ilmasto vaikuttaa: pienilmasto, alueellinen ilmasto, globaali ilmasto?

ISÄNTÄKASVI Ei tautia Ei tautia Kasvi tauti Ei tautia Ei tautia Ei tautia Ei tautia TAUDIN AIHEUTTAJA SUOTUISA YMPÄRISTÖ

Ilmastonmuutokset vaikutukset kasvitauteihin Vaikutukset ympäristöön Vaikutukset isäntäkasviin Vaikutukset taudinaiheuttajaan Vaikutukset kasvitautien torjuntaan ISÄNTÄKASVI Ei tautia Ei tautia Ei tautia Kasvi tauti Ei tautia Ei tautia Ei tautia TAUDIN AIHEUTTAJA SUOTUISA YMPÄRISTÖ

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SUORAT: lämpötila + - sade + - kuivuus + - kosteus + - CO 2 pitoisuus + - O 3 -pitoisuus + - VÄLILLISET: kasvukauden pituus + lumipeitteen kesto, paksuus + - viljelymenetelmät (kevennetty/suora) + - kasvuston rehevyys + kasvijätteen määrä +

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET ISÄNTÄKASVIIN CO 2 -pitoisuus kasvaa o Lehtipinta-ala, lehden paksuus, lkm + o Fotosynteesi & vedenkäytön tehokkuus + o Rehevöitynyt kasvu + o Ilma-aukkojen pienentyminen - O 3 -pitoisuus kasvaa o Muutoksia lehden pintarakenteessa + Lämpötila nousee o Muutokset kasvilajistossa (villit & viljellyt) - / + o Viileinä vuodenaikoina helpottaa kasvin stressiä - / + o Lämpiminä vuodenaikoina lisää kasvin stressiä - / +

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET TAUDINAIHEUTTAJAAN 1) Lämpötilan, kuivuuden, sateiden suorat vaikutukset Kosteus lisää lehtilaikkutauteja Kuivuus ja lämpö lisäävät ruosteita, härmiä Leudot talvet: talvehtiminen helpottuu (esim. mustaruoste) Onnistunut talvehtiminen lisää populaatioiden kokoa Myös kaasut vaikuttavat, tietoa vähän, esim. SO 2 2) Muuntuneesta ympäristöstä johtuvat vaikutukset taudinaiheuttajan evoluutioon Taudinaiheuttajat selviytyvät muutoksesta evoluution avulla Evoluution nopeampaa kuin kasveilla sopeutujia Ilmaston ääriolot/vaihtelu valikoi superrodut Evoluution nopeus sidoksissa kasvukauden aikaisten sukupolvien määrään, ominaisuuksien periytymiskykyyn sekä suvulliseen lisääntymiseen mahdollisuuteen

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET KASVITAUTIEN TORJUNTAAN Vaikutus taudinkestävyyteen Vaikutus fungisidien tehoon, jäämiin Vaikutus biologiseen torjuntaan Vaikutus luontaiseen kilpailuun Infektiot aikaistuvat Epävarmuustekijät päätöksenteossa lisääntyvät

MERKITYS KASVANUT Punahome viljoilla Tyvitaudit Pantterilaikku ohralla Ruosteet Torajyvä

Punahomeet viljoilla Punahomeet = Fusarium- lajit viljojen tähkissä ja jyvissä Heikentävät jyvien kehitystä ja alentavat itävyyttä Aiheuttavat tyvitauteja ja tähkäfusarioosia Muodostavat hometoksiineja satoon Tartunta tähkälle tulosta alkaen: kukinta riskiaika 15.1 1.20 10 MTT Agrifood Research

ERINOMAINEN LAJIKE EI YKSIN RIITÄ LAADUN TAKAAMISEKSI TOKSIINIT

Fusarium-tartunta Alentaa siemenen elinvoimaa ja itävyyttä Vaikuttaa jyväkokoon ja satoon Alentaa hehtolitrapainoa Vaikuttaa leivontalaatuun (pilkkoo tärkkelystä, gluteiinia ja soluseiniä) Vaikuttaa mallastuslaatuun Muodostaa toksiineja

Fusarium-sienen elinkierto Kaukosaastunta Kasvinjätteet maanpinnalla Tartunnan saanut siemen aiheuttaa tyvitautia kulkeutuu kasvin sisällä ylöspäin

Fusarium-tartunnan määrä kannattaa selvittää

Fusarium-sienten aiheuttamat homemyrkyt eli toksiinit DON ja ZEA (EU-raja-arvot asetettu) T2 / HT2 (suositus raja-arvo asetettu) Pohjoismaissa DON tärkein, mutta T2/HT2 leviämässä uhkaavasti Kauralla ja vehnällä ongelmia, muualla vehnällä runsaasti

Toksiinien muodostuminen Fusarium-sieni aloittaa toksiinimuodostuksen joutuessaan kasvissa ahtaalle Kasvi puolustautuu Ympäristöolojen vaikutus Stressiolot Fusarium-tartunnan aste ei aina korreloi toksiinipitoisuuden kanssa

Miten hallita viljojen hometoksiineja? Ilman Fusarium-saastunta ei toksiineja muodostu Torjunta alkaa Fusarium-tartunnan hillitsemisestä Monen tekijän summa

Pellon kasvukunto Miten hallita viljojen hometoksiineja? Viljelykierto -jos itävyys- ja toksiiniongelmia vuosittain viljelykiertoon palko- ja öljykasveja -maahan nopeasti hajoavaa eloperäistä ainesta nurmikasveilla ja viherlannoitusnurmilla Kasvijätteen käsittely - kasvijätteen hautaaminen, kyntö paras Peitattu siemen - estää sienen leviämisen siemenestä ja suojaa orastumisvaiheessa kasvijätteissä talvehtineilta taudinaiheuttajilta Elinvoimainen, tasainen ja terve kasvusto -Tasapainoinen lannoitus, kasvinsuojelutoimet Torjuntaruiskutus kukinnan aikaan Sadonkorjuun ja kuivauksen suunnittelu -Sadonkorjuu ajallaan -Puimurin ja kuivurin säädöt -Kuivaus mahdollisimman pian < 14 % 18 15.11.2017 -Kuivaakin satoa kannattaa kierrättää kuivurissa

KOSKA KAURA KUKKII? Lajikevalinnat -Aikaisuus ja lujakortisuus eduksi -Tilakohtaiset kokemukset -Eri kasvuajan lajikkeet

Kukinnan avoimuus ja heteiden ulos työntyminen Heteet roikkuvat mutta ei välttämättä jää pihalle Juho Hautsalo Luke

PANTTERILAIKKU RAMULARIA COLLO-CYGNI KUVA: Walters et al. 2008 21 15.11.2017 Ensimmäinen havainto Italiassa 1893, Norjassa 1934, Suomessa 2001

PANTTERILAIKUN ELINKIERTO Oxley et al. A GUIDE TO THE RECOGNITION AND UNDERSTANDING 22 15.11.2017 OF RAMULARIA AND OTHER LEAF SPOTS OF BARLEY

23 15.11.2017

Kasvitautien hallinta ilmaston muuttuessa 1) Taudinaiheuttajan leviämisen estäminen terve kylvösiemen viljelykierto 2) Taudinaiheuttajan esiintymisen ennakointi ennustemallit TARKKAILU 3) Suora torjunta taudinkestävät lajikkeet kemiallinen & biologinen torjunta viljelykierto 4) Evoluution häirintä lisäämällä diversiteettiä monipuolinen kasvilajisto lajikkeiden geneettinen diversiteetti laaja-alainen taudinkestävyys torjunnan monipuolisuus

TULEVAN KASVUKAUDEN ENNAKOINTI Fusarium-sienet Verkkolaikku, ohrantyvi- ja lehtilaikku Ramularia Ruskolaikku Kauran lehtilaikku Fusarium-sienet Verkkolaikku, ohrantyvi- ja lehtilaikku Ramularia Rengaslaikku Pistelaikku Lumihome Torajyvä Mustatyvi KYLVÖSIEMENEN KUNNON VARMISTUS VILJELYKIERTO 25 15.11.2017

Tautiaineiden vaikutustavat 2017 Sienisolu (vrt. rakennustyömaa) aniliinipyrimidit (Stereo, Switch, Unix) estävät raaka-aineiden saantia ja käyttöä työkalut hukassa DMI-aineet (Zenit, Tilt, Sportak) estävät soluseinän muodostumista tiilejä ei ole tarpeeksi morfoliinit (Zenit, Mentor) estävät soluseinän muodostumista betonia ei valmistu tarpeeksi strobiluriinit (Amistar, Mentor ym.) estävät soluhengityksen työmaalta katkaistaan sähköt Dithane vaik. moneen kohtaan rakentajilla maanantaipäivän krapula SDHI-valmisteet estävät soluhengityksen Switch, Celest solut kehittyvät epämuodostuneina piirustukset kateissa

Taudinkestävyys & sato Altis lajike sato kg/ha Melko hyvin kestävä lajike sato kg/ha Alhainen tautiriski 4 490 4 639 4 598 Kohtuullinen tautiriski 5 010* 5 271 5 355 Korkea tautiriski 4 973* 5 509 5 611 * s.e. 144 kg/ha, * s.e. 174 kg/ha Hyvin kestävä lajike sato kg/ha Jauhiainen & Jalli 2013 Viralliset lajikekokeet 1991-2012

Peltoalan käyttö Varsinais-Suomessa 28 15.11.2017

Viljelykierto ja viljelyn monipuolistaminen erikoiskasvit monipuolistavat viljapainotteista viljelykiertoa ja maatalousmaisemaa kukkivista kasvustoista hyötyä pölyttäjille, tarjoavat myös ravintoa tuholaisten luontaisille vihollisille avomaanvihannesten viljelykiertoon erikoiskasvit eivät välttämättä sovi yhteisten kasvitautien vuoksi viljelykierron suunnittelussa huomioitava lähisukuiset viljelykasvit ja muut kasvitautien isäntäkasvit (myös rikkakasvit) Palkokasvit (herne, härkäpapu, apilat, virnat, lupiinit) Ristikukkaiskasvit (rypsi, rapsi, camelina, kaalit, ristikukk. rikkakasvit esim. lutukka) Sarjakukkaiskasvit (kumina porkkana, tilli, koiranputki, vuohenputki) Tatarkasvit (tattari; raparperit, pihatattaret, hierakat) Savikkakasvit (kvinoa, sokerijuurikas, pinaatti, jauhosavikka) Pellavakasvit (pellava) Hamppukasvit (hamput, humalat) kestorikkakasvit syytä torjua jo viljavuosina jääntiviljaongelmaan huomio gluteiinittomilla kasveilla Erja Huusela-Veistola 29 15.11.2017

KasKas - Reaaliaikainen ja digitaalinen kasvintuhoojatiedon keruu ja välitys 2016-2018 Luonnonvarakeskus (Luke) Profium Oy ProAgria Maaseudun Tulevaisuus Tilasiemen Oy Kaupan Maataloussäätiö/K-maatalouden koetila HAMK Liittyminen Makeran painopisteeseen 2b Kasvintuotannon tulevaisuus/kasvinsuojelu 30 15.11.2017

Tavoitteet KasKas on helppokäyttöinen eri mobiililaitteissa toimiva sovellus, joka mahdollistaa pelto- ja puutarhakasvien sekä metsän kasvitautien, tuhohyönteisten ja rikkakasvien esiintymistiedon tallentamisen sekä jakamisen reaaliaikaisesti ja paikkatietoon sitoen Sovellus kytkee käyttäjänsä hänelle relevanttiin osaan Luken ja yhteistyökumppanien tuottamasta kasvinsuojelun ajankohtaistiedon virrasta Asiakas voi hyödyntää sovelluksen tarjoamia tietoja torjuntatarpeen arvioinnissa 31 15.11.2017

32 15.11.2017

KasKasin ominaisuuksia Ajankohtaistiedotteet tulevat automaattisesti käyttäjälle Käyttäjä pystyy itse valikoimaan itseään kiinnostavat tiedot Käyttäjä voi jakaa havaintotiedon helposti saman tien - tieto kaikkien kiinnostuneiden saatavilla Kasvirajaukset mahdollisia Ennustemaisuus - lähialueiden uhka Havaintojen tarkkailu & kirjaaminen - IPM 33 15.11.2017

Viljelijä Palvelun tarjoaja Tiedontuottaja KasKasin lisäarvo toimijoille Mahdollistaa kasvintuhoojaesiintymien helpomman, nopeamman ja reaaliaikaisen seurannan Mahdollistaa nopean reagoinnin yllättävän taudin tai tuholaishyökkäyksen esiintyessä Tuottaa taloudellista hyötyä viljelijälle ja metsänomistajalle Vähentää kemiallisen kasvinsuojelun haittavaikutuksia tarpeenmukaisella ja ajantasaisella torjunnalla Aktivoi viljelijän (asiakkaan) kasvintuhoojien tarkkailuun Osallistaa eri sidosryhmät tiedon tuottamiseen ja yhteistyöhön (yhteisöt) Synnyttää uuden kanavan torjuntateidon tarjontaan Palvelu tuottaa todellista lisäarvoa asiakkaille ja synnyttää kilpailuedun Mahdollistaa laadukkaamman raakaaineen tuottamisen teollisuudelle Uudistaa tiedontuotannon, ja varmistaa tuotetun tiedon saannin nopeasti ja kattavasti sitä tarvitseville Mahdollistaa tietokanavien yhteistyön Laajentaa tiedon tarjontaa sekä vähentää manuaalista tiedonsiirtoa Tuottaa tietoa kansalliseen datapankkiin 34 15.11.2017

Tiedotteet

Havaintojen teko

Havaintojen tarkastelu

Havaintojen tarkastelu omat

50 15.11.2017

Kiitos! 51 15.11.2017