ISOverstaan virtuaaliluokkapalveluista toukokuussa 2009 opettajille toteutetun verkkokyselyn alustavia tuloksia Koonnut Teemu Valtonen, JoY Taustaa Kyselyyn vastasi yhteensä 87 opettajaa, joista 62 (70%) oli naisia. Suurin osa vastaajista oli Kuopion klassillisesta lukiosta (13), Ilomantsin lukiosta (12) ja Kajaanin lukiosta (10). Lopuista oppilaitoksista vastaajia oli alle kymmenen. Parhaiten edustettuina olivat matematiikan (21) ja fysiikan (10) opettajat, loppujen aineiden edustus jakautui melko tasaisesti alle kymmenen opettajan ryhmiin. Vastaajaryhmää voi pitää melko aktiivisesti opetusteknologiaa hyödyntävinä sillä 52% vastaajista ilmoitti käyttävänsä tietokonetta oppitunneillaan päivittäin ja 17% viikoittain. Vastaajista vain kolme ei käytä lainkaan tietokoneita oppitunneillaan. Oppitunneilla koneiden käytön lisäksi 40% vastaajista oli opettanut vähintäänkin kerran verkkokurssilla. Tuotantoluokasta ja virtuaalitilasta tiedottamisen tulokset näkyvät alla olevasta taulukosta. Tuloksista käy ilmi, että tiedotus on onnistunut hyvin, vain harvat opettajat ovat jääneet kokonaan ilman tietoa virtuaaliluokkapalveluista. Olen saanut tietoa koulumme: Tuotantoluokasta ja sen mahdollisuuksista (3.9) Virtuaalitilasta ja sen mahdollisuuksista (3.7) En lainkaan 2 (2%) 4 (4%) Hyvin vähän 8 (9%) 11 (12%) Jonkun verran 17 (19%) 21 (24%) Aika paljon 31 (35%) 27 (30%) Riittävästi 30 (34%) 26 (29%) Tuotantoluokka Vastaajista 40 (45%) ilmoitti käyttäneensä tuotantoluokkaa. Tuotantoluokan käyttö on vielä ilmeisen alkuvaiheessa. Tuloksissa näkyy, että useimmiten tuotantoluokkaa on käytetty tuotantoluokan käytön harjoitteluun. Varsinaisessa opetuksessa oppituntitallenteita ilmoitti käyttäneensä yhteensä 24 opettajaa, joista kahdeksan neljällä tai useammalla kurssilla. Harjoittelun lisäksi luokkaa on käytetty yksittäisten oppituntien tallentamiseen oman koulun opiskelijoille sekä opiskelijoiden ohjaukseen. Tarkemmat tulokset näkyvät alla olevasta kaaviosta.
Oppituntitallenteiden käyttämisen aiheuttama lisätyömäärä on pääosin ollut melko vähäistä (vastaajia 22). Seitsemän vastaajaa arvioi työmäärän lisääntyneen yli 15 minuuttia. Työmäärän nousu johtui pääasiassa kuitenkin tiedostojen siirron hitaudesta sekä oppimateriaalien muokkaamisesta paremmin oppituntitallenteisiin sopiviksi. Loput vastaajista arvioivat lisätyömäärän jäävän alle 15 minuutin. Suurin syy siihen, etteivät vastaajat olleet käyttäneet oppituntitallenteita oli resurssien puute (12) sekä se ettei tallenteiden käytölle nähty tarvetta (14). Resurssien puute viittasi lähinnä muutenkin kiireiseen työhön, jolloin uusien menetelmien käyttöönottoon ja harjoitteluun ei ollut aikaa. Kahdeksan vastaajan mielestä oppituntitallenteet eivät sopineet heidän opettamaansa aineeseen. Lisäksi syynä mainittiin taitojen puute ja rajalliset tekniset resurssit sekä se, ettei tallenteiden käyttö ylipäänsä ole vielä yleistynyt heidän kouluillaan. Oppituntitallenteiden myötä opettajat olivat myös tehneet yhteistyötä kollegojensa kanssa. Yhteistyö keskittyi pääsääntöisesti oppituntien suunnitteluun ja ideoiden vaihtoon sekä yhdessä tapahtuvaan laitteistojen käytön harjoitteluun. Tuotantoluokan välineistä useimmiten käytettyjä välineitä olivat dokumenttikamera ja PC. Näiden lisäksi käytössä olivat muun muassa eri oppimisympäristöt sekä DVD ja videot, tarkemmat luvut alla olevassa taulukossa.
Virtuaalitilan käyttö: Vastaajista vain 11 ilmoitti käyttäneensä virtuaalitilaa lukuvuonna 2008-2009. Virtuaalitilan käyttötarkoitukset näkyvät alla olevasta kaaviosta. Virtuaalitilan aiheuttama lisätyömäärä oli vähäistä. Lisätyömäärä jäi pääasiallisesti alle 15 minuutin. Virtuaaliluokkaa käytettiin pääasiallisesti matematiikan opetuksessa (10 kurssia), muissa oppiaineissa tilan käyttö rajoittui yksittäisiin kursseihin. Tyypillisesti virtuaaliluokkaa käytettiin yhdessä verkko-oppimisympäristöjen kanssa. Oppimisympäristöjä käytettiin
pääasiallisesti tiedostojen jakamiseen sekä myös ohjaamiseen. Alustat toimivat eräänlaisena perustana tukemassa virtuaaliluokan tarjoamia palveluja. Useimmin mainittu syy siihen, etteivät vastaajat olleet käyttäneet virtuaalitilaa oli yksinkertaisesti se, ettei tilan käytölle nähty tarvetta. Lisäksi syinä mainittiin muun muassa tiukat aikaresurssit, kiinnostuksen puute sekä se ettei virtuaalitila sovi osaksi omaa opetustyötä. Näiden lisäksi muutamissa vastauksissa kuitenkin tuotiin esille, että jatkossa virtuaalitilaa on tarkoitus kokeilla. Virtuaaliluokkapalvelut yleensä Virtuaaliluokkapalvelujen käyttöön liittyvät ongelmat painottuivat vahvimmin teknisiin ongelmiin. Vastauksista ilmeni, että varsinaisia palvelujen käytön estäviä ongelmia tuli teknisellä puolella esille kuusi kappaletta, pedagogisten ongelmien puolella vain kerran. Kuitenkin sekä teknisten että pedagogisten ongelmien puolella keskiarvot menevät yli kolmen, tarkoittaen sitä, että ongelmia on pikemminkin ollut harvoin tai ei lainkaan. Tekniset ongelmat (3.1) Pedagogiset ongelmat (3.6) Käytön estävästi 6 Käytön estävästi 1 Toistuvasti 4 Toistuvasti 2 Satunnaisesti 4 Satunnaisesti 9 Harvoin 15 Harvoin 7 Ei lainkaan 2 Ei lainkaan 6 Tyypillisesti ongelmia on ollut äänien sekä laitteistojen asetusten kanssa, lisäksi ongelmina tuotiin esille ongelmat tiedostojen siirrossa. Yksittäisinä tapauksina mainittiin myös ennakoimattomien tilanteiden hallinta, tekijänoikeudet oppimateriaalien osalta, ylimalkaiset ohjeet sekä tallennuskategoriat. Seuraavassa muutamia kommentteja: Tallenteiden siirtämistä varten tehty skripti täytyy asentaa joka kerta uudestaan. Jostain syystä skripti ei päivity. Tästä syystä oli jakso, jolloin en saanut tallenteita siirrettyä palvelimelle. Ääni tuotti suuria ongelmia: ensimmäiset sanat hävisivät aina. Jos halusin, että etäopiskelijat kuulevat minua, minun täytyi puhua koko ajan tai sitten puhua aluksi jotain muuta ennen varsinaista asiaa. Kustantaja kielsi kaiken materiaalin näyttämisen, minkä takia on aiheutunut runsaasti ylimääräistä työtä. Kielten tunteihin olennaisesti kuuluvat äänitteet ja keskustelutehtävät on pitänyt siirtää pois pedagogisesti järkevimmästä paikasta, jotta olen voinut tehdä yhtäjaksoisen tallenteen. Tallennuskategoriat olisi syytä olla aakkosjärjestyksessä Virtuaaliluokkapalveluihin liittyvä koulutus on ollut vahvasti rehtoreiden ja kollegoiden varassa. Koulutukset ovat olleet tyypillisesti erilaisia lyhyitä käyttökoulutuksia ja esittelyjä. Vastaajista 20 arvioi koulutuksen olleen riittävä, loput 9 kokivat koulutuksen puutteelliseksi. Jatkossa koulutustoiveina esitetään muun muassa pedagogiset teemat, kokemusten vaihtamista toisten
opettajien kanssa sekä lähiohjausta. Suurin osa vastaajista myös kokee saavansa tarvittaessa tukea omalta koulultaan sekä ISOverstaalta virtuaalipalveluiden hyödyntämiseen. Suunnittelu ja opetus virtuaaliluokkapalveluita käyttäen Seuraaviin avoimiin kysymyksiin virtuaalipalveluiden avulla opettamisesta vastasi noin 26-33 opettajaa, joten vastaukset ovat lähinnä suuntaa-antavia. Oppitunnin suunnittelu on tyypillisesti tarkempaa ja vie enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Eesille tuotiin myös se, että opettajilla pitää olla jonkinlainen varasuunnitelma mahdollisten teknisten ongelmien varalta. Lisäksi esille tuotiin tarve materiaalien päivitykseen, pienempään ns. improvisointivaraan sekä etäopiskelijoiden erilaisen roolin huomioimiseen. Osa vastaajista ei juurikaan kokenut eroja suunniteltaessa normaaliopetusta ja opetusta virtuaaliluokkapalveluita käyttäen. Varsinaisen opetustyön osalta eroina tuotiin esille palvelujen opetustyötä rajoittava vaikutus. Tällä viitattiin muun muassa opettajan rajoittuneempaan liikkumiseen luokassa sekä ylipäänsä siirtymistä opettajajohtoisempaan työskentelyyn ja tarkempaan suunnitteluun. Näiden lisäksi erona koettiin muun muassa tarkempi keskittyminen laitteistojen käyttöön sekä opiskelijoiden jännittäminen videoitavan oppitunnin aikana. Kymmenen vastaaja ilmoitti, että palvelujen käyttö on vaikuttanut heidän normaaliopetukseensa. Vaikutukset ovat olleet lähinnä uudenlaisten materiaalien tuottamista, tarkempaa tuntisuunnittelua sekä myös tiukempia aikaresursseja. Opiskelijoiden toimintaan virtuaaliluokkapalvelut ovat vaikuttaneet lähinnä parempana valmistautumisena videoitavaan oppituntiin sekä jännittämisenä tunnin aikana, joskin alkujännitys ilmeisesti vähenee nopeasti taltiointien käytön myötä. Lisäksi opiskelijoille tarjoutuu uudenlaisia mahdollisuuksia opiskeluun sekä kertaamiseen. Etänä opiskelevien opiskelijoiden aktivoimiseen opettajat käyttivät muun muassa kysymyksiä, etukäteistehtäviä, esimerkkejä sekä havainnollisia oppimateriaaleja. Muutamassa vastauksessa nousi myös esille, ettei etäopiskelijoita juurikaan erikseen huomioida. Vastaajat arvioivat palveluiden sopivan melko hyvin heidän opetustyyliinsä, vastausten keskiarvo oli 3,48 (1.Ei lainkaan 2. Heikosti 3. Kohtuullisesti 4. Hyvin 5. Erittäin hyvin). Tässä kannattaa kuitenkin huomioida opettajien esille tuomat kommentit palvelujen rajoituksista, suosien enemmän opettajajohtoista opetustyyliä. Virtuaaliluokkapalvelun edut Virtuaaliluokkapalvelujen etuina nähtiin joustavampien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen opiskelijoille. Opiskelijat eivät jää opinnoissaan jälkeen vaikka eivät pääsisi osallistumaan normaalisti oppitunneille. Palvelujen vahvuus nähtiin myös opiskelijoille tarjoutuvana uudenlaisena kertaamismahdollisuutena sekä itsenäisen opiskelun välineenä. Näiden lisäksi virtuaaliluokkapalvelujen etuna mainittiin kurssivalikoimien laajentuminen sekä koulujen välisen yhteistyön kehittyminen. Virtuaaliluokkapalvelut nähtiin myös mahdollisuutena opettajan työn kehittämiseen sekä opetustyön monipuolistamiseen.
Joustavat opiskelumahdollisuudet 31 Väline kertaamiseen 18 Laajentaa kurssivalikoimia 12 Kehittää opettajan työtä ja monipuolistaa opetusta 6 Uusi mahdollisuuksia verkko-opetukseen 4 Itsenäisen suorittamisen väline 4 Lisää yhteistyötä koulujen välillä 2 Tukiopetuksen väline 2 Seuraavassa muutamia kommentteja: Mahdollistaa opiskelijoille tiedon saamisen silloinkin kun normaali oppitunneilla olo on estynyt tai kun ei ole mahdollista järjestää kursseja pienen oppilasmäärän takia pelkästään omalla koululla joutuu pohtimaan tarkemmin opetustapaansa, miten asian esittää ja mikä on oleellista Pienet lukiot voivat yhdistää voimiaan Antaa uusia mahdollisuuksia. Vaihtoehtoja opiskelijoille. Palvelun haitat Virtuaaliluokkapalvelujen ongelmakohdat keskittyivät pääsääntöisesti erilaisiin teknisiin ongelmiin. Ongelmia oli muun muassa kuvan ja äänen laadussa, vaikeakäyttöisessä teknologiassa sekä palvelun sopimattomuudessa omaan opetustyyliin ja aiheeseen. Lisäksi ongelmina nousivat esille teknologian vaikutukset opetuksen elävyyteen ja vuorovaikutukseen. Varsinkin videotallenteiden ongelmana nähtiin opetuksen yksisuuntaisuus. Haastavan teknologian käyttöön ottaminen nähtiin myös aikaa vievänä prosessina. Ongelmat teknologian kanssa 14 Ääniongelmat Rajallinen kuva Vaikea teknologia Keskeneräisen oloinen järjestelmä Tuotantoluokat varattuja Pedagogiset ongelmat 15 Muut 11 Vuorovaikutus vähenee ja elävyys kärsii Ei sovi opetettavaan aiheeseen / en tarvitse Oppilaat stressaantuvat videointeja tehtäessä Lopputulos on tylsä Kiire Ei motivoi Vie työt Teknologian opettelu vaatii paljon aikaa Palkkio-ongelmat Ei pause-painikettta Seuraavassa muutamia kommentteja: Opetuksen elävyys kärsii kameroiden ahtaista kuvakulmista. Tekniikka alkaa muokata opetustapoja. Se vaatii paljon ylimääräistä asiaan perehtymistä ja harjoittelua.
En tiedä, mihin tavallinen opettaja luokkaa TODELLA tarvitsisi. tekniikka korostuu joskus liikaa järjestelmä pitäisi saada täysin toimivaksi ja huomaamattomaksi rajoittaa ja osittain myös häiritsee "live"-tilannetta luokassa - epätasa-arvo: tallenteet eivät ole kaikkien halukkaiden opiskelijoiden käytössä, vrt. yhteysnopeudet ja kotiresurssit Ajatuksia palvelun kehittämiseen Palvelun kehitysideat keskittyivät myös pääasiallisesti teknologiaan. Kehityskohteina tuotiin muun muassa äänentoisto sekä teknisten resurssien määrän lisääminen. Teknologian lisäksi kehityskohteena mainittiin resurssit, viitaten lähinnä rajalliseen aikaan opetella laitteistojen käyttöä sekä saatavilla olevaan tukeen ja käyttökoulutukseen. Näiden lisäksi kehityskohteina tuotiin esille pedagogiikka ja toimivien käytänteiden jakaminen. Lisäksi tärkeäksi nähtiin uusien opettajien innostaminen mukaan ja siten tuotettujen materiaalien määrän nouseminen. Teknologia 14 Pedagogiikka ja tuki 11 Äänentoisto Laitteistoja hyödyntävän pedagogiikan kehittäminen Toimintavarmempi teknologia Innostaa uusia opettajia mukaan Mikrofoneja myös luokan taakse Henkilöä seuraavat kamerat Lisää kameroita, jolloin koko luokka saadaan näkyviin Vapaammat mahdollisuudet nimetä videoita Lisää varustettuja luokkatiloja Jakaa hyviä käyttötapoja Lisää taltioituja kursseja Lisää käyttökoulutusta Tukea laitteiston käyttöön Lisää aikaa harjoitteluun Pause-näppäin Seuraavassa muutamia kommentteja: kurssien/opetustuokioiden tallentaminen on kömpelöä, ja etsiminen hankalaa, kun tekeleet täytyy nimetä niin mahdottoman lyhyellä nimellä Lisää kameroita, jotta kuvaa saisi luokan työskentelystä. huomion kiinnittäminen tunnin pedagogiikkaan, pelkkä oppituntinauhoite (opettajan puhuva pää 75 min) ei saa olla itseisarvo! Äänen ja kuvan laatua, vuorovaikutteisuutta opettajan ja opiskelijoiden välillä. Pitäisi löytyä aikaa opetella uusia opetusmetodeja, tilaisuuksia varmastikin on, mutta koulutyö vie niin mehut, ettei kerta kaikkiaan enää jaksa vapaa-ajalla lähteä kursseille.
Yleinen suhtautuminen koululla Pääasiallisesti yleinen suhtautuminen virtuaaliluokkapalveluihin kouluilla oli myönteistä. Vastauksista suurin osa (41) arvioi kollegoidensa suhtautuvan positiivisesti uusiin mahdollisuuksiin. Vastauksista tuli myös ilmi, että palvelu on vielä uutta ja kokemuksia ei vielä liiemmälti ole. Myönteisesti suhtautuvien lisäksi myös kriittisempiä näkemyksiä tuli esille sekä myös jakautumista uusien mahdollisuuksien kannattajiin ja epäilevämpiin opettajiin. Ongelmana nähtiin myös kiire sekä kahdessa vastauksessa pelko siitä, että tallenteiden avulla voidaan korvata opettajien työpanoksia. Myönteisesti 41 Vielä uutta 14 Kriittisesti 10 Vaihtelevasti 9 Kannustavasti 4 Varovaisen myönteisesti 3 Kiire haittaa 2 Vie työpaikat 2 Seuraavassa muutamia kommentteja: Myönteisesti, mutta opettajalle on opetettava ja ohjattava kädestä pitäen (varsinkin kieltenopettajille; ei-teknisiä ihmisiä yleensä). Ok, hyvä henki noin yleensä. Mukavaa, kun ei ole pakko olla innokas. Ei vielä kovin aktiivisesti, jonkin verran muutosvastarintaa. Tietoa ei ole vielä riittävästi. Hyvin kaksijakoisesti toiset käyttävät ja ovat valmiita ottamaan käyttöön toiset taas eivät katsokaan sinne päin ja melkein juoksevat karkuun. Muutamilla opettajilla tuntuu olevan ongelmana kiireys. Ei ole aikaa syventyä virtuaaliluokkapalveluihin. Ei kovin positiivisesti. Ilmeisesti pelätään, että virtuaaliluokkapalveluilla aletaan korvata jossain vaiheessa luokkaopetusta, mikä vähentäisi kurssimääriä.