Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM2017-00229 KAS Ruso Henrik(OKM) 14.11.2017 Viite Asia Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntaneuvosto 20.-21.11.2017 Suomea kokouksessa edustavat ministerit Grahn-Laasonen ja Terho. Koulutus: neuvosto hyväksyy päätelmät koulujen kehittämisestä ja korkeatasoisesta opetuksesta, päätelmät EU:n uudesta korkeakoulusuunnitelmasta ja neuvoston suositukset tutkinnon suorittaneiden seurannasta. Periaatekeskustelussa tulevaisuuden taidoista ja ammatillisen koulutuksen roolista Suomi tuo esille ammatillisen koulutuksen keskeistä roolia työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin vastaajana sekä osaamisperustaisuutta, asiakaslähtöisyyttä, joustavuutta ja yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa painottavaa ammatillisen koulutuksen reformiaan. Lisäksi Suomi kannattaa Erasmus+ -ohjelman jatkoa nykyisen kaltaisena kaikki koulutustasot kattavana kokonaisuutena. Nuoriso: neuvoston on tarkoitus saavuttaa yleisnäkemys Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta asetusehdotuksesta sekä hyväksyä päätelmät älykkäästä nuorisotyöstä. Ministerit käyvät keskustelun, joka liittyy tulevan EU:n nuorisostrategian (2019-) valmisteluun. Solidaarisuusjoukkoja koskien luonnos neuvoston yleisnäkemykseksi on Suomen hyväksyttävissä sen edistyttyä Suomen kannalta keskeisissä kysymyksissä. Kulttuuri: neuvosto hyväksyy päätelmät kulttuurin saatavuuden edistämisestä digitaalisin keinoin ja käy periaatekeskustelun kulttuurin roolista yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien rakentamisessa Euroopassa. Liikunta: neuvosto hyväksyy päätelmät valmentajien roolista yhteiskunnassa, päätelmät urheilun jäsennellyn vuoropuhelun kehittämisestä ja käy periaatekeskustelun 21. vuosisadan haasteista urheilulle sekä yhteistyöstä EU:n, jäsenmaiden hallitusten ja urheiluliikkeen välillä.
Asialista: 2(48) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Lainsäädäntöasiat (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) b) Muut kuin lainsäädäntöasiat NUORISO Lainsäädäntökäsittelyt Asetus Euroopan solidaarisuusjoukoista (julkinen käsittely) Yleisnäkemys s. 5 Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvoston päätelmät älykkäästä nuorisotyöstä Hyväksyminen Mitä seuraavaksi? Nuorisolle tärkeät kysymykset ja mahdolliset unionin toimet niiden ratkaisemiseksi (julkinen) Periaatekeskustelu s. 12 s. 14 KOULUTUS Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvoston päätelmät koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta Hyväksyminen Neuvoston päätelmät EU:n uudesta korkeakoulutussuunnitelmasta Hyväksyminen Suositus tutkinnon suorittaneiden seurannasta Hyväksyminen s. 17 s. 20 s. 23 Osaamisen tulevaisuus ja ammatillisen koulutuksen muuttuvas. 26 rooli Periaatekeskustelu (julkinen) Muut asiat Nuoriso a) Uusi narratiivi Euroopasta
3(48) Komission tiedotusasia Koulutus b) Koulutusta käsittelevä huippukokous Komission tiedotusasia c) Yhteisten arvojen edistäminen koulutuksen ja epävirallisen oppimisen avulla Komission tiedotusasia Nuoriso ja koulutus d) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Bulgarian valtuuskunnan tiedotusasia KULTTUURI JA AUDIOVISUAALIALA Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvoston päätelmät kulttuurin saatavuuden edistämisestä digitaalisin keinoin Hyväksyminen Kulttuurin rooli yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien rakentamisessa Euroopassa (julkinen) Periaatekeskustelu s. 29 s. 32 URHEILU Muut kuin lainsäädäntöasiat Neuvoston päätelmät valmentajien roolista yhteiskunnassa Hyväksyminen Päätöslauselma urheilua koskevan EU:n jäsennellyn vuoropuhelun kehittämisestä Hyväksyminen Urheilun suurimmat haasteet 2000-luvulla sekä EU:n, hallitusten ja urheiluliikkeen välinen yhteistyö Periaatekeskustelu s. 35 s. 38 s. 41 Muut asiat Kulttuuri ja audiovisuaaliala a) Puheenjohtajan tukiryhmä (EU:n strateginen lähestymistapa kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia b) Kulttuuriesineisiin kohdistuneita rikoksia käsittelevä
4(48) Euroopan neuvoston yleissopimus Sopimus on avoinna allekirjoittamista varten (Nikosia, 19. toukokuuta 2017) Kyproksen valtuuskunnan tiedotusasia c) Kulttuuriperinnön suojelu kriisialueilla ja EU:n rooli Italian valtuuskunnan tiedotusasia d) Euroopan vahvistaminen kulttuurin avulla Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia e) Taitelijoiden liikkuvuus Komission tiedotusasia f) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset: i) Audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin tarkistus (julkinen) Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus ii) Asetus kulttuuriesineiden tuonnista aktiivinen osallistuminen kulttuuripolitiikan näkökulmasta (julkinen) Saksan valtuuskunnan tiedotusasia Urheilu g) Maailman antidopingtoimiston (WADA) kokoukset (Soul, 15. 16. marraskuuta 2017) WADAn hallintoneuvostossa olevien EU:n jäsenvaltioiden edustajien tiedotusasia h) Talviolympialaisten aikana (Pyeongchang, Etelä-Korea, 9. 25. helmikuuta 2018) noudatettavan olympiarauhan kannattaminen Kreikan valtuuskunnan tiedotusasia Kulttuuri ja urheilu i) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Bulgarian valtuuskunnan tiedotusasia
5(48)
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00214 NUOLI Astala Seija(OKM) 07.11.2017 6(48) Asia Nuoriso: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1288/2013, (EU) N:o 1293/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1306/2013 sekä päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 20.11.2017-21.11.2017 U/E/UTP-tunnus E 139/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi ehdotuksen asetukseksi 30.5.2017. Ehdotusta on käsitelty neuvoston nuorisotyöryhmässä Maltan ja Viron puheenjohtajakausilla. Ehdotuksesta on päästy yksimielisyyteen lukuun ottamatta kahta keskeistä kysymystä koskien Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvia maita (11 artikla) ja solidaarisuusjoukkojen talousarviota (luvut III ja IX). Puheenjohtajamaan tavoitteena on saavuttaa neuvoston yleisnäkemys 20.11.2017. Euroopan parlamentti äänestää asetusehdotuksesta tammikuussa 2018. Suomen kanta Ehdotus neuvoston yleisnäkemykseksi on Suomen hyväksyttävissä. Neuvottelujen aikana on edistytty merkittävästi Suomen kannalta keskeisissä kysymyksissä: Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen osalta Suomi on painottanut rahoituksen toteuttamista nykyisen rahoituskehyksen kokonaistasoa kasvattamatta. Esitys, että solidaarisuusjoukkojen talousarvio rahoitettaisiin kokonaisuudessaan uudelleen kohdennuksilla monivuotisen rahoituskehyksen (2014-2020) otsakkeen 1 a alla, vastaa Suomen kantaa. Suomi on pitänyt tärkeänä, että solidaarisuusjoukoilla ei vääristetä työmarkkinoiden toimintaa eikä korvata palkkatyötä. Ehdotuksessa on selkeytetty vapaaehtoistoiminnan, harjoittelun ja työn eroa ja niiden perustaa kansallisessa sääntelykehyksessä. Työjakso perustuisi kansallisessa lainsäädännössä
säädettyyn työsopimukseen ja harjoittelu kyseisen maan sääntelykehyksen mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen. Vapaaehtoistoiminta ei voisi korvata harjoittelu- ja/tai työpaikkoja. 7(48) Suomi on painottanut solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien nuorten oikeuksien turvaamista. Solidaarisuustoimia tarjoavan organisaation tulee täyttää laatumerkin (sertifiointi) edellyttämät vaatimukset ja laatu- ja tukitoimenpiteillä solidaarisuusjakson eri vaiheissa varmistettaisiin vapaaehtoistoiminnan, harjoittelujen ja/tai työpaikkojen laatu. Edelleen Suomi on painottanut olemassa olevien rakenteiden ja erityisesti Erasmus+ -ohjelman toimeenpanossa kehitettyjen hyvien käytäntöjen hyödyntämistä. Euroopan solidaarisuusjoukkojen laajentaminen kattamaan Erasmus+/Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun piiriin kuuluvat maat yksinkertaistaa ohjelman toimeenpanoa sekä hallinnon että edunsaajien kannalta. Solidaarisuusjoukkojen toiminnan maantieteellinen laajentuminen koskee ainoastaan vapaaehtoistoimintaa ja verkostotoimia, ei ammatillista lohkoa (harjoittelu- ja työpaikat). Ehdotuksessa on myös pyritty lisäämään joustavuutta kansallisten erityispiirteiden ottamiseksi paremmin huomioon ja kaikkien nuorten mahdollisuuksia osallistua toimintaan yhteisönsä hyväksi. Pääasiallinen sisältö Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti ajatuksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta puheessaan unionin tilasta 14.9.2016. Komissio antoi tiedonannon Euroopan solidaarisuusjoukoista 7.12. 2016 ja käynnisti samalla Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäisen toimintavaiheen. Komissio antoi ehdotuksen asetukseksi 30.5.2017. Yleiset säännökset Asetuksella vahvistetaan oikeudellinen kehys Euroopan solidaarisuusjoukoille. Solidaarisuusjoukot tukevat sellaisia solidaarisuustoimia, jotka tuottavat selkeää eurooppalaista lisäarvoa esimerkiksi täydentämällä muita ohjelmia ja toimintalinjoja paikallisella, alueellisella, kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla. Tässä asetuksessa tarkoitetaan (määritelmät tiivistettynä alla): 1. solidaarisuustoimella laadukasta tilapäistä toimea, jolla edistetään Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden saavuttamista. Solidaarisuustoimiksi ei lueta virallisten koulutus- ja ammatillisten koulutusjärjestelmien opetussuunnitelmiin eikä hätäapuun liittyviä toimia. Solidaarisuustoimet eivät saa häiritä työmarkkinoiden toimintaa; 2. rekisteröidyllä ehdokkaalla 17-30-vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa ja on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa, mutta ei vielä osallistu solidaarisuustoimeen;
8(48) 3. osallistujalla 18 30-vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa ja osallistuu Euroopan solidaarisuusjoukkojen solidaarisuustoimeen; 4. nuorilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia henkilöitä, jotka tarvitsevat lisätukea erilaisten esteiden vuoksi; 5. osallistujaorganisaatiolla mitä tahansa julkista tai yksityistä, joko paikallista, alueellista, kansallista tai kansainvälistä yksikköä, jolle on myönnetty Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki ja joka tarjoaa vapaaehtoistoiminta-, harjoittelu- tai työmahdollisuuden Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistujalle tai toteuttaa muita toimia Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa vastaanottajana ja/tai tukitehtävässä; 6. vapaaehtoistoiminnalla solidaarisuustoimea, joka toteutetaan enintään 12 kuukautta kestävänä vapaaehtoisena palkattomana toimena joko muualla kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen toimi) tai osallistujan asuinmaassa (kotimainen toimi), Vapaaehtoistoiminta ei voi korvata harjoittelu- ja/tai työpaikkoja ja sen tulee perustua kirjalliseen sopimukseen; 7. vapaaehtoistiimeillä solidaarisuustoimea, jossa solidaarisuusjoukkojen osallistujatiimit eri osallistujamaista voivat yhdessä toteuttaa kahdesta viikosta kahteen kuukauteen kestävää vapaaehtoistoimintaa. Tällaisilla solidaarisuustoimilla voitaisiin erityisesti edistää sellaisten nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin ja/tai ne voisivat olla perusteltuja solidaarisuustoimien erityistavoitteiden vuoksi; 8. harjoittelulla kahdesta 12 kuukauteen kestävää solidaarisuustoimea, jonka Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujan vastaanottanut organisaatio tarjoaa ja maksaa, joko muualla kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen toimi) tai osallistujan asuinmaassa (kotimainen toimi). Tällaisiin harjoitteluihin olisi sisällyttävä oppimis- ja koulutuskomponentti ja tarvittaessa perustuttava kyseisen maan, jossa harjoittelu suoritetaan, sääntelykehyksen mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen, ottaen huomioon harjoittelun laatupuitteita koskevat periaatteet (2014/C 88/01). Tällaiset harjoittelupaikat eivät voi korvata työpaikkoja; 9. työllä kahdesta 12 kuukauteen kestävää solidaarisuustoimea, jonka Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujan palkkaava osallistujaorganisaatio maksaa joko muualla kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen toimi) tai osallistujan asuinmaassa (kotimainen toimi). Tällaisen työn on sisällettävä oppimis-ja koulutuskomponentti ja perustuttava osallistujamaan, jossa työ suoritetaan, kansallisen sääntelykehyksen mukaiseen työsopimukseen; 10. solidaarisuushankkeella palkatonta kotimaassa tapahtuvaa, enintään 12 kuukautta kestävää solidaarisuustoimea, jonka toteuttavat vähintään viidestä Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujasta koostuvat ryhmät. Tällaisten solidaarisuushankkeiden tulee tuottaa selkeää eurooppalaista lisäarvoa. Solidaarisuushankkeet eivät voi korvata harjoittelua ja/tai työpaikkoja; 11. verkostoitumistoimilla kotimaista tai kansainvälistä solidaarisuustoimea, jonka tavoitteena on vahvistaa osallistujaorganisaation valmiuksia tarjota laadukkaita hankkeita solidaarisuusjoukkojen osallistujille ja tarjota mahdollisuuksia solidaarisuustoimia koskevan palautteen antamiseksi. Verkostotoimet voivat myös edistää kokemusten vaihtoa ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta;
12. laatumerkillä sertifiointia, joka todistaa, että osallistujaorganisaatio pystyy varmistamaan solidaarisuustoimien laadun. Laatumerkin saamista koskevat erityisvaatimukset voivat vaihdella solidaarisuustoimen tyypistä ja/tai osallistujaorganisaation tyypistä riippuen; 13. Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksella lisätoimintoja, jotka toteuttaa nimetty kansallinen toimisto, ja joilla voidaan tukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja laatua sekä osallistujien solidaarisuustoimiensa kautta hankkiman osaamisen tunnistamista; 14. Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalilla ' Euroopan komission vastuulla hallinnoitavaa verkkopohjaista työkalua, jolla tarjotaan solidaarisuusjoukkotoimintaan osallistuville tarpeellisia verkkopalveluita, kuten osallistujien rekisteröinti, osallistujien haku, koulutus-, viestintä- ja verkostoitumistoimet, tiedottaminen ja ilmoittaminen; 15. avoimuutta ja tunnustamista lisäävillä unionin välineillä välineitä, joilla sidosryhmiä autetaan ymmärtämään, arvostamaan ja tarvittaessa tunnustamaan epävirallisen ja arkioppimisenoppimistuloksia kaikkialla unionissa. Euroopan solidaarisuusjoukkojen yleisenä tavoitteena on tehostaa nuorten ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin ja laadukkaisiin solidaarisuustoimiin yhteenkuuluvuuden, solidaarisuuden ja demokratian vahvistamiseksi Euroopassa sekä edistää sosiaalista osallisuutta. Solidaarisuusjoukkojen erityistavoitteena on pyrkiä parantamaan nuorten osaamista heidän henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään varten sekä edistämään heidän aktiivista kansalaisuuttaan, työllistettävyyttään ja siirtymistään työmarkkinoille; varmistamaan, että solidaarisuusjoukkojen osallistujille tarjottavat toimet ovat asianmukaisesti validoituja; edistämään sosiaalista osallisuutta ja kaikkien nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia; edistämään nuorten kannalta merkityksellistä eurooppalaista yhteistyötä ja tiedottamaan sen positiivisista vaikutuksista. Solidaarisuusjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää muihin asiaan liittyviin unionin tason politiikkoihin, ohjelmiin ja välineisiin sekä solidaarisuusjoukkojen kannalta merkityksellisiin unionin tason verkostoihin nähden. Toiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää myös osallistujamaiden asiaan liittyvien kansallisen tason toimintalinjoihin, ohjelmiin ja välineisiin nähden osallistujamaissa.. Myös muut unionin ohjelmat voivat tukea solidaarisuusjoukkojen tavoitteita kunkin ohjelman perussäädösten mukaisesti. Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteita toteutetaan seuraavilla toimilla: a) vapaaehtoistoiminta, harjoittelut, työpaikat, solidaarisuushankkeet ja verkostoitumistoimet; b) laatu- ja tukitoimenpiteet. 9(48) Kohdassa a) mainituilla toimilla tuetaan sekä henkilökohtaisia kansainvälisiä että kotimaisia toimia ja vapaaehtoistoiminnan osalta myös osallistujatiimejä eri maista.
10(48) Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan sekä Erasmus+ -ohjelman että Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Solidaarisuushankkeita toteutetaan solidaarisuusjoukkojen osallistujien omasta aloitteesta. Kohdassa b) mainituilla laatu- ja tukitoimenpiteillä pyritään varmistamaan vapaaehtoistoiminnan, harjoittelujen tai työpaikkojen laatu, ml. koulutus, kielituki, osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden hallinnollinen tuki, täydentävä vakuutus, tukitoimet ennen solidaarisuustoimea ja/tai sen jälkeen sekä todistuksen laatiminen solidaarisuustoimien aikana hankitusta osaamisesta; laatumerkin suunnittelu ja hallinnointi; solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksen toimet, Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalin sekä muiden tarpeellisten verkkopalveluiden ja tarvittavien tietoteknisten tukijärjestelmien ja verkkotyökalujen perustaminen, ylläpito ja päivittäminen. Osallistuminen Euroopan solidaarisuusjoukkoihin Euroopan solidaarisuusjoukkoihin maat voivat osallistua seuraavasti: 1.1Vapaaehtoistoimintaan, harjoitteluihin, työpaikkoihin, solidaarisuushankkeisiin ja verkostotoimiin voivat osallistua jäsenmaat 1.2Vapaaehtoistoimintaan ja verkostotoimiin voivat osallistua a) jäsenvaltiot; b) liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, joista on säädetty asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa; c) ETA-sopimukseen kuuluvat EFTA-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti; d) Sveitsin valaliitto tämän maan kanssa tehtävän kahdenvälisen sopimuksen perusteella; e) Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksia niiden mahdollisuudesta osallistua unionin ohjelmiin, edellyttäen, että unionin kanssa tehdään kahdenvälinen sopimus maiden ohjelmaan osallistumista koskevista ehdoista. 17 30-vuotiaiden nuorten, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, on rekisteröidyttävä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa. Solidaarisuusjakson alkaessa nuoren on kuitenkin oltava vähintään 18 ja enintään 30-vuotias. Solidaarisuusjoukkoihin osallistuminen on avointa laatumerkin saaneille julkisille tai yksityisille yksiköille sillä edellytyksellä, että ne ovat saaneet Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin. Saatu merkki arvioidaan säännöllisin väliajoin uudestaan ja se voidaan peruuttaa. Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki ei automaattisesti johda Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa saatavaan rahoitukseen. Rahoitus Puheenjohtaja ehdottaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoon osoitettavien määrärahojen kokonaismääräksi 433 500 000 euroa käypinä hintoina ajalle 1.1.2018-31.12.2020. Solidaarisuusjoukkojen talousarvio rahoitettaisiin
11(48) kokonaisuudessaan uudelleen kohdennuksilla monivuotisen rahoituskehyksen (2014-2020) otsakkeen 1 a alla. Solidaarisuustoimiin myönnettävästä rahoitustuesta kohdennettaisiin suuntaa-antavasti 80 % vapaaehtoistoimintaan ja solidaarisuushankkeisiin; ja 20 % joko harjoitteluun ja/tai työpaikkoihin tai molempiin kuitenkin niin että korkeintaan 20 % voitaisiin käyttää osallistujan asuinmaassa toteutettaviin toimiin. Tuloksellisuus, tulokset ja levitys Komissio seuraa yhteistyössä osallistujamaiden kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen kanssa säännöllisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen tuloksellisuutta niiden yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden saavuttamisessa. Komissio julkaisee vuonna 2020 kertomuksen edistymisestä tavoitteiden toteuttamisessa. Neljän vuoden kuluttua asetuksen soveltamispäivästä komissio toteuttaa asetuksen riippumattoman arvioinnin. Hallinnointi Asetuksen täytäntöönpanosta vastaavat komissio Euroopan unionin tasolla ja kansalliset toimistot osallistujamaissa. Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ (asetus (EU) N:o 1288/2013) kansallinen viranomainen toimii myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen kansallisena viranomaisena. Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöön panemiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädösten muodossa toimintaohjelmia ottaen huomioon kansallisten solidaarisuutta koskevien toimintalinjausten prioriteetit edellyttäen että komissiolle on toimitettu näistä tietoja. Erasmus+ -ohjelman ohjelmakomitea toimii myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen ohjelmakomiteana ja avustaa komissiota asetuksen toimeenpanossa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165(4) artikla ja 166(4) artikla Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa käsitellään Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa sekä työllisyysvaliokunnassa. Parlamentti äänestää ehdotuksesta tammikuussa 2018. Kansallinen valmistelu Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta) 16.1.2017 Jaosto EU-30 (koulutus), kirjallinen menettely, 12.-19.1.2017 Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta) kirjallinen menettely, 2.-6.2.2017 EU-ministerivaliokunta 10.2.2017 (Koulutus- ja nuorisoneuvoston 17.2. valmistelun yhteydessä) Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely, 14.-21.6.2017 Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely, 4.-9.10.2017 Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely 25.-30.10.2017
Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely, 8.-10.11.2017 (EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely, 15.-17.11.2017) 12(48) Eduskuntakäsittely E-kirje 20.1.2017 SiVL 2/2017 vp - E 139/2016 vp Suuri valiokunta 10.2.2017 (Koulutus- ja nuorisoneuvoston 17.2. valmistelun yhteydessä) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.3.2017 E-jatkokirje 29.6.2017 (EJ 23/2017 vp) Sivistysvaliokunta 12.9.2017 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 15.9.2017 (Suuri valiokunta 17.11.2017) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei alustavan arvion mukaan ole suoraa vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Puheenjohtajan ehdotuksen mukaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen talousarvio rahoitettaisiin kokonaisuudessaan uudelleen kohdennuksilla monivuotisen rahoituskehyksen (2014-2020) otsakkeen 1a alla. Puheenjohtajan ehdotus ei lisäisi Suomen maksuja EU-talousarvioon. Komissio on ehdottanut Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoon osoitettavien määrärahojen kokonaismääräksi 341 500 000 euroa käypinä hintoina ajalle 1.1.2018-31.12.2020. Komission ehdotuksen mukaan kolme neljäsosaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen talousarviosta rahoitettaisiin nykyisistä ohjelmista tehtävillä uudelleenkohdennuksilla. Jäljelle jäävä määrä katettaisiin ottamalla käyttöön maksusitoutumismäärärahojen kokonaisliikkumavaraa sekä käytettävissä olevia kohdentamattomia liikkumavaroja otsakkeessa 1a vuosina 2018-2020. Otsakkeen 1 a ensisijainen rahoitusohje aloitteelle vuosina 2018-2020 on 294,2 miljoonaa euroa, joka koostuu otsakkeen varojen uudelleenkohdentamisesta Erasmus+ -ohjelmasta (197,7 miljoonaa euroa), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta EaSI-ohjelmasta (10 miljoonaa euroa) sekä yhteensä 86,5 miljoonaa euroa yllä mainitun maksusitoutumismäärärahojen kokonaisliikkumavaran sekä käytettävissä olevan kohdentamattoman liikkumavaran käyttöönotosta. Näiden liikkumavarojen käyttöönotto lisää Suomen maksuja EU-talousarvioon laskennallisen osuuden (noin 1,6 %) mukaisesti. Tämä tarkoittaa budjettivaikutuksina Suomelle noin 1.4 miljoonan euron lisäystä vuosien 2018-2020 aikana verrattuna tilanteeseen, jossa näitä liikkumavaroja ei otettaisi käyttöön. Otsakkeen 1a määrärahoja täydennettäisiin muihin otsakkeisiin kuuluvien ohjelmien rahoitusosuuksilla kunkin olemassa olevan määrärahan puitteissa. Muista otsakkeista tulevan rahoitusosuuden ehdotettu kokonaismäärä on 47,3 miljoonaa euroa ja se perustuu seuraavista ohjelmista saatavaan rahoitukseen: Euroopan sosiaalirahasto (35 miljoonaa euroa), unionin pelastuspalvelumekanismi (6 miljoonaa euroa), Lifeohjelma (4,5 miljoonaa euroa) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (1,8 miljoonaa euroa).
13(48) Solidaarisuusjaksoille ja hankkeille myönnettävästä rahoitustuesta on suuntaaantavasti 80 % vapaaehtoisjaksoihin ja solidaarisuushankkeisiin sekä 20 % harjoittelu- ja työjaksoihin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Komission ehdotuksen mukaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 a kuuluvia Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoja olisi täydennettävä rahoitusosuuksilla muista ohjelmista ja otsakkeista, mikä edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1293/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1306/2013 sekä päätöksen N:o 1313/2013 EU muuttamista. Varaumat: Tanskalla ja Yhdistyneellä Kuningaskunnalla on parlamentaarinen tarkasteluvarauma ehdotukseen; Euroopan komissiolla, Kreikalla ja Italialla on varauma talousarvioon; Euroopan komissiolla on varauma osallistuviin maihin. Asiakirjat 14188/17 COM(2017) 262 final 12241/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Astala Seija, OKM, puh. 0295 330066, seija.astala@minedu.fi Korhonen, Ville, VNK, puh. 0295 160186, ville.korhonen@vnk.fi Kulmala, Vesa, VM, puh. 0295 530548, vesa.kulmala@vm.fi Nieminen Elli, TEM, puh. 0295 048247, elli.nieminen@tem.fi Polvinen Minna, OKM, puh. 0295 330262, minna.polvinen@minedu.fi Porkka Pauliina, TEM, puh. 0295 048278, pauliina.porkka@tem.fi Savolainen Janne, TEM, puh. 0295 067042, janne.savolainen@tem.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00210 NUOLI Astala Seija(OKM) 05.11.2017 14(48) Asia Nuoriso; Ehdotus neuvoston päätelmiksi älykkäästä nuorisotyöstä Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 20.11.2017-21.11.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvosto hyväksynee päätelmät 20.11.2017. Suomi voi hyväksyä päätelmät. Suomen näkemykset on otettu päätelmien valmistelussa huomioon. Älykkäällä nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorisotyön innovatiivista kehittämistä siten, että se kattaa digitaalisen nuorisotyön, siihen liittyvän tutkimuksen sekä laatu- ja politiikkakomponentit. Älykäs nuorisotyö perustuu nuorisotyön etiikkaan, periaatteisiin, tietoon ja käytäntöihin. Sen tavoitteena on luoda kaikille nuorille mahdollisuus osallistumiseen, oppimiseen ja tietoon sekä tukea nuorisotyöntekijöiden motivaatiota, osaamista sekä nuorisotyön laatua. Jäsenmaita ja komissiota kehotetaan toimivaltansa puitteissa luomaan edellytyksiä älykkäälle nuorisotyölle nuorisotyön tavoitteissa, strategisissa ja rahoitusinstrumenteissa, kartoittamaan ja kiinnittämään huomiota digitaaliseen kuiluun ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten epätasa-arvoisiin mahdollisuuksiin käyttää hyväkseen teknologian kehitystä. Edelleen jäsenmaita ja komissiota kehotetaan tukemaan nuorten ja nuorisotyöntekijöiden informaatio- ja datalukutaitoa, kommunikaatiota ja yhteistyötä digitaalisessa mediassa ja
15(48) teknologioissa, digitaalisten ympäristöjen turvallisuudessa ja mm. sisällyttämään älykäs nuorisotyö koulutusohjelmiin ja nuorisotyöntekijöiden ammatillisiin standardeihin sekä vaihtamaan hyviä käytäntöjä digitaalisesta mediasta ja teknologiasta. Jäsenmaita ja komissiota kehotetaan myös kehittämään digitaalista infrastruktuuria ja hallinnon alat ylittäviä kumppanuuksia. Päätelmillä pyritään vaikuttamaan seuraavan EU:n nuorisostrategian sisältöihin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/neuvoston päätelmät, ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely 4.-9.10.2017 Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely 6.-7.10.2017 Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely, 8.-10.11.2017 (EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely, 15.-17.11.2017) (Suuri valiokunta, 17.11.2017) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 13593/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM/NUOLI/NV Seija Astala, seija.astala@minedu.fi
EUTORI-tunnus 16(48) Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00211 NUOLI Astala Seija(OKM) 05.11.2017 17(48) Asia Nuoriso; Mitä seuraavaksi? Nuorten kannalta tärkeät asiat ja EU:n mahdolliset toimet näihin asioihin puuttumiseksi - Tausta-asiakirja; julkinen keskustelu Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 20.11.2017-21.11.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ministerit käyvät keskustelun puheenjohtajan asiakirjan pohjalta. Ei päätöksentekoa. Ministerien keskustelu pohjustaa uuden EU:n nuorisostrategian valmistelua. Suomi voi nostaa keskustelussa esiin digitalisaatioon ja työelämän murrokseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimusten mukaan ammatit, joissa tarvitaan luovuutta, innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä tulevat säilymään samalla kun teknologiaan painottuvan opetuksen vastapainoksi on tarvetta panostaa vuorovaikutukseen, empatiaan ja luovuuteen. Näiden perinteisesti epävirallisen, koulun ulkopuolisen oppimisen piiriin kuuluvien taitojen merkityksen kasvu vaikuttaa myös siihen millaisia odotuksia nuorisotyöhön, nuorisotyöntekijöiden koulutukseen ja epäviralliseen oppimiseen kohdistuu. Suomi pitää tärkeänä nuorisotyön laadun varmistamista ja sitä tukevaa tiedon tuotantoa. Talouden rakennemuutoksen vuoksi uusien sukupolvien työelämä on sirpaleisempaa kuin aikaisempien sukupolvien. Työurat saattavat koostua useista samanaikaisista ja/tai epätyypillisistä työsuhteista ja yrittäjyydestä. Koska nuorten on jatkossa yhä todennäköisempää työllistyä yrittäjiksi kuin työntekijöiksi toisen palveluksessa, nuoret tarvitsevat muun koulutuksen ohella yrittäjyyskasvatusta ja koulutusta. Muuttuva työelämä vaatii kykyä toimia globaalissa ympäristössä ja nuorten tulisi pystyä analysoimaan, tuottamaan ja kriittisesti arvioimaan tietoa sekä
18(48) toimimaan erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Medialukutaidon ja mediakriittisyyden merkitys korostuu. Tulevan nuorisostrategian ja uuden ohjelmakauden valmistelun tulisi perustua paitsi aikaisempien kausien arviointiin niin myös analyysiin tulevaisuuden tarpeista. Euroopan tasolla on käytettävissä tietolähteitä ja rakenteita, joiden avulla on mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva tulevaisuuden tarpeista. Näitä tulisi hyödyntää uusien aloitteiden valmistelussa. Pääasiallinen sisältö Parhaillaan käydään keskustelua vuoden 2018 jälkeisestä EU:n nuorisostrategiasta. Jäsennellyn vuoropuhelun yhteydessä puheenjohtajatrio Viro, Bulgaria ja Itävalta yhteistyössä Euroopan nuorisofoorumin ja Euroopan komission kanssa on keskittynyt osallistamaan nuoria tulevan EU:n nuorisostrategian valmisteluun. Jäsennellyn vuoropuhelun teemana oli Nuoret Euroopassa: mitä seuraavaksi? Aihetta käsiteltiin EU:n nuorisokonferenssissa Tallinnassa 23.-26.10.2017. Keskustelujen tavoitteena oli kartoittaa sellaiset kysymykset, asiat, huolenaiheet, toiveet, ongelmat ja haasteet, jotka vaikuttavat nuoriin ja heidän elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa. Ministerien keskustelun alustaa Eurooppalaisen nuorisopolitiikan professori Howard Williamson (University of South Wales, UK). Alustusta seuraavassa politiikkakeskustelussa ministerien toivotaan ottavan kantaa joko yhteen tai molempiin kysymyksiin: 1. Mitä nuoret pitävät itsensä ja tulevaisuutensa kannalta tärkeänä nykypäivän Euroopassa? 2. Miten näihin asioihin voitaisiin puuttua parhaiten yhteisillä eurooppalaisilla toimilla? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei päätösasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely 8.-10.11.2017 (EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely, 15.-17.11.2017)
Eduskuntakäsittely 19(48) (Suuri valiokunta 17.11.2017) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 13548/2017 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, OKM/NUOLI/NV, seija.astala@minedu.fi puh. 040 515 5818 Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00203 YVA Polvinen Minna(OKM) 31.10.2017 JULKINEN 20(48) Asia Koulutus; Ehdotus neuvoston päätelmiksi koulujen kehittämisestä ja korkeatasoisesta opetuksesta Kokous Koulutus (EU30) U/E/UTP-tunnus E 63/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston päätelmät on tarkoitus hyväksyä koulutusneuvostossa 20.11.2017 Suomi on osallistunut päätelmien valmisteluun ja voi ne hyväksyä. Koulujen kehittämistä ja korkeatasoista opetusta koskeva tiedonanto on osa komission kesällä 2016 antamaa osaamisen agendaa. Koulujen kehittämistä koskeva tiedonanto on ainoa suoraan perusopetusta koskeva aloite tässä kokonaisuudessa. Nyt hyväksyttävissä päätelmissä neuvosto ottaa kantaa komission ehdotuksiin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen alalla. Komissio korostaa, että kaikille avoin korkeatasoinen koulutus auttaa Eurooppaa saavuttamaan taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteensa, sillä hyvä koulutus on osallistavien ja kestävien yhteiskuntien perusta. Jäsenmailla on haasteita ja puutteita perusopetuksen kehittämisessä esim. oppimistulosten, koulutuksen keskeyttämisen sekä digitaaliseen ja teknologiseen muutokseen vastaamisessa. Perusopetus ei myöskään riittävästi edistä tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Koulutusjärjestelmiä on uudistettava luovuuden, kriittisen ajattelun ja yrittäjähenkisyyden edistämiseksi. Esimerkkeinä tasa-arvon ja korkeatasoisten oppimistulosten onnistuneesta yhdistämisestä komissio nostaa esille Suomen ja Viron. Komissio toteaa korkeatasoisen varhaiskasvatuksen ja päivähoidon luovan perustan tehokkaalle ja tasa-arvoiselle koulutusjärjestelmälle.
21(48) Kuitenkin korkealaatuisen varhaiskasvatuksen saatavuus ja tarjonta on EU:n tasoinen haaste. Komissio korostaa, että haasteisiin vastaaminen on jäsenmaiden tehtävä. EU:n rooli on auttaa niitä jäsenmaita, jotka ovat kiinnostuneet saamaan tukea uudistuspyrkimyksilleen. Keinoja tässä työssä ovat mm. talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso sekä taloudellinen ja tekninen tuki jäsenvaltioille erityisesti Erasmus+ -ohjelman, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä uuden kysyntälähtöisen teknistä apua koskevan rakenneuudistusten tukipalvelun kautta, jonka komissio aikoo luoda yhdessä OECD:n kanssa. Komissio myös ehdottaa perusopetuksen menojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta koskevaa yhteistä kertomusta, jonka laatimiseen osallistuisivat neuvostojen asianomaiset komiteat ja komission yksiköt yhdessä OECD:n kanssa. Neuvosto pitää päätelmissä komission tiedonantoa tervetulleena ja antaa tukensa komission ehdotuksille. Neuvoston päätelmissä korostetaan korkeatasoisen, osallistavan ja tasapuolisen perusopetuksen takaamisen kaikille oppijoille olevan ensisijainen tavoite, joka vaikuttaa Euroopan sosiaaliseen edistykseen ja kestävään kasvuun tulevaisuudessa. Koulutuksella on ratkaiseva merkitys nuorten tulevaisuudennäkymille ja mahdollisuuksille, ja se on perusta oppijoiden itsensä toteuttamiselle yhteiskunta- ja sosiaalisessa elämässä, työmarkkinoilla ja heidän henkilökohtaisessa elämässään. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art. 165 Käsittely Euroopan parlamentissa CULT valiokunta, ei raportoijaa määritetty Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-30 koulutus (laaja kokoonpano) 21.8.2017, (15.11.2017) EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 15.-17.11.2017 Eduskunnan sivistysvaliokunta 27.10.2017 (Eduskunnan suuri valiokunta) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset Ei taloudellisia vaikutuksia.
22(48) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 13538/2017; ; EDUC 381, JEUN 129, EMPL 511, SOC 668 KOM(2017) 248 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Minna Polvinen, OKM, minna.polvinen@minedu.fi; p. 0295 330262 Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00205 KTPO Haltia Petri(OKM) 31.10.2017 JULKINEN 23(48) Asia Koulutus; Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n uudesta korkeakoulutussuunnitelmasta Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 20.11.2017-20.11.2017 U/E/UTP-tunnus E 65/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston päätelmät on tarkoitus hyväksyä koulutusneuvostossa 20.11.2017. Suomi on osallistunut päätelmien valmisteluun ja voi hyväksyä ne. Komissio julkaisi vuonna 2011 tiedonannon Euroopan korkeakoulutuksen modernisaatioagendasta, jonka pohjalta EU:n neuvosto hyväksyi joukon päätelmiä. Päätelmät ovat edelleen ajankohtaisia, mutta ehdotuksella ajantasaistetaan niitä. Pohjana on komission toukokuussa 2017 julkaisema tiedonanto EU:n uudesta korkeakoulutussuunnitelmasta. Päätelmien lähtökohtana on korkeakoulutuksen merkitys sekä yksilötasolla että yhteiskunnan tasolla, jolla se luo perustan kestävälle kehitykselle, talouskasvulle, innovoinnille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Euroopan korkeakoulusektorilla on kuitenkin haasteita: opiskelijoiden varustaminen paremmilla tiedoilla, taidoilla ja osaamisella, osaamisen kohtaanto-ongelmat ja osaamisvajeet, tasapuolisen koulutukseen pääsyn ja yhtäläisten menestymisedellytysten kehittäminen, yhteiskunnallista osallistumisen edistäminen, innovointipotentiaalin täysimääräinen käyttöönotto sekä korkeakoulujen hallinnoinnin kehittäminen. Näihin haasteisiin vastaamiseksi, akateemisen vapauden periaatteita ja korkeakoulujen hallinnollista itsenäisyyttä täysimääräisesti kunnioittaen, jäsenvaltioita kehotetaan keskittymään seuraaviin ensisijaisiin toiminta-aloihin:
24(48) - taitojen kehittämiseen liittyvän huippuosaamisen edistäminen, jossa mm. kannustetaan korkeakouluja edistämään kaikkien oppijoiden potentiaalin kehittämistä, antamaan osaamista, jota tarvitaan kansalaisina, työelämässä ja elinikäisessä oppimisessa sekä puuttumaan osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja ennakoimaan osaamistarpeita. - moninaisen opiskelija-aineksen tarpeisiin vastaaminen ja akateemisen henkilöstön tukeminen, jossa tavoitteena on mm. pyrkiä tasa-arvoisempaan korkeakoulutukseen pääsyyn ja korkealaatuiseen koulutukseen kaikille opiskelijoille heidän taustastaan riippumatta sekä rohkaisemaan korkeakouluja tukemaan ja kannustamaan akateemisen henkilöstön peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä - innovoinnin edistäminen laajemmin taloudessa, jossa, mm. halutaan tukea korkeakouluja niiden pyrkiessä parantamaan innovointivalmiuttaan, muodostamaan yhteistyöverkostoja eri organisaatioiden ja eri toimialojen välillä, edistämään yrittäjyyttä sekä kehittämään tohtoriohjelmia. - korkeakoulujärjestelmän tehokkuuden edistäminen ja laadunvarmistuksen kehittäminen edelleen, jossa tavoitteena on kehittää korkeakoulujärjestelmien rahoitusta ja hallinnointia, kannustaa sisäisten sidosryhmien aktiivista osallistumista ja ulkoisten sidosryhmien osallistamista sekä parantaa laadunvarmistusta Päätelmissä pidetään tervetulleina komission suunnittelemia toimia näihin haasteisiin vastaamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art. 165 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-30 koulutus (laaja kokoonpano) 21.8.2017, (15.11.2017) EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 15.-17.11.2017 Eduskuntakäsittely Eduskunnan sivistysvaliokunta 4.10.2017 (Eduskunnan suuri valiokunta) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset
25(48) Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 13539/17, COM(2017) 247 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Haltia Petri, OKM, petri.haltia@minedu.fi p.02953 30096 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00201 YVA Polvinen Minna(OKM) 31.10.2017 JULKINEN 26(48) Asia Koulutus; Ehdotus neuvoston suositukseksi tutkinnon suorittaneiden seurannasta Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 20.11.2017-20.11.2017 U/E/UTP-tunnus E 64/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajamaa Viron tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys suosituksesta koulutusneuvoston kokouksessa 20.11.17. Suomi voi hyväksyä ehdotuksen neuvoston suositukseksi. Suomi tukee komission näkemystä tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmien ja niitä koskevan yhteistyön kehittämisen tarpeesta. Tutkinnon suorittaneiden työllistymisen seurannalla voidaan tukea sekä kansallisia että EU-tason kehittämistoimia, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia sekä tukea kansalaisia opintojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Suomi pitää neuvoston suositusta oikeansuuntaisena, kansallisiin tarpeisiin joustavasti mukautuvana sekä hyvänä pohjana jatkoyhteistyölle. Pääasiallinen sisältö Toukokuussa 2017 komissio julkisti useita koulutusta koskevia aloitteita, jotka ovat jatkoa komission vuonna 2016 julkistamalle osaamisen agendalle. Ehdotus neuvoston suositukseksi tutkinnon suorittaneiden seurannasta on osa tätä laajempaa aloitetta. Ehdotetun neuvoston suosituksen tavoitteena on tuottaa vertailukelpoisia tietoja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisesta. Jäsenvaltioita pyydetään parantamaan tutkinnon suorittaneiden sekä korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden jatkosijoittumista koskevien tietojen saatavuutta ja laatua perustamalla vuoteen 2020 mennessä tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä.
27(48) Samalla tunnustetaan kunkin jäsenvaltion oikeus kehittää tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä omien tarpeidensa pohjalta. Tutkinnon suorittaneiden työllistyvyys on huolenaihe monissa EU:n jäsenvaltioissa. Ratkaisujen valmistelemisen tueksi tarvitaan laadukasta tietoa siitä, mitä tutkinnon suorittaneet tekevät koulutuksen päättymisen jälkeen ja kuinka he arvioivat koulusta tai yliopistosta saamiensa tietojen, taitojen ja osaamisen hyödyllisyyttä. Seurantajärjestelmien puuttuminen ja niiden vertailtavuuden edistäminen vaatii yhdessä sovittuja toimenpiteitä. Vertailukelpoisen tiedon puute estää tarvittavien toimenpiteiden rakentamista. Kokonaiskuvan laatiminen edellyttäisi seurantatietoa myös tutkinnon suorittamisen keskeyttäneiden osalta. Neuvoston hyväksyttäväksi esitetty suositusluonnos on valmisteltu koulutuskomiteassa. Suositusluonnos avaa Suomelle mahdollisuuksia eurooppalaisen asiantuntijayhteistyön kehittämiseen asiassa. Varsinaisia kansallisen järjestelmän kehittämistoimia ei suosituksesta tässä muodossa näyttäisi koituvan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165, 166. Aloitteessa ei ehdoteta EU:n sääntelyvallan laajentamista tai sitovia velvoitteita jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot päättävät kansallisten olosuhteidensa mukaisesti, kuinka ne soveltavat neuvoston suositusta. Käsittely Euroopan parlamentissa CULT komitea käsittelevä komitea, raportoijaa ei asetettu. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-jaosto 30 (koulutus), laaja kokoonpano 21.8.2017, (15.11.2017) (EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 15.-17.11.2017) Eduskunnan sivistysvaliokunta 27.10.2017 (Eduskunnan suuri valiokunta 17.11.2017) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotetun oikeusperustan kautta toteutettuna komission ehdotuksella ei ole lainsäädännöllisiä vaikutuksia tai vaikutuksia Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset
28(48) Suosituksen toimeenpano ei tässä vaiheessa vaikuttaisi edellyttävän merkittäviä kansallisia toimeenpanotoimia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Ne jäsenvaltiot, joilla ei ole olemassa olevia seurantajärjestelmiä, ovat ilmaisseet huolensa komission ehdotuksen tuottamasta hallinnollisesta taakasta ja kustannuksista. Komissio perustelee hankkeen pitkän aikavälin kustannus- ja politiikkahyötyjen kattavan jäsenvaltioiden hallinnolliset panostukset. Asiakirjat 13361/2017; ; EDUC 372, JEUN 124, EMPL 490, SOC 649 KOM(2017) 247 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Minna Polvinen, opetusneuvos, OKM, minna.polvinen@minedu.fi; 0295330262 Petri Haltia, opetusneuvos, OKM, petri.haltia@minedu.fi; Tomi Kytölä, ylitarkastaja, OKM, tomi.kytola@minedu.fi; Mika Tuononen, kehittämispäällikkö, Tilastokeskus, mika.tuononen@tilastokeskus.fi Olga Lappi, erityisasiantuntija, OPH, olga.lappi@oph.fi; EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00223 YVA Seija Rasku OKM 09.11.2017 JULKINEN 29(48) Asia EU; Koulutus, Tulevaisuuden taidot ja ammatillisen koulutuksen muuttuva rooli koulutusjärjestelmissä (The future skills and the changing role of VET in education and training systems) - Periaatekeskustelu Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 20.11.2017-21.11.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvosto 20.11.2017, julkinen keskustelu. Suomen kanta Neuvoston keskustelussa Suomi voi nostaa esille ammatillisen koulutuksen keskeisen roolin työelämän ja myös yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin vastaajana. Suomi voi korostaa keskustelussa, että on tärkeää kehittää koulutusjärjestelmää kokonaisuutena ja huolehtia siitä, että koko koulutusketju on kunnossa. Lisäksi Suomi voi korostaa elinikäisen oppimisen näkökulmaa ja sen varmistamista, että perustaitojen, oppimaan oppimisen taitojen, digitaalisessa yhteiskunnassa tarvittavien taitojen ja muun kaikille aloille yhteisen osaamisen tulee olla osa kaikkea ammatillista koulutusta. Ne antavat vahvan pohjan uuden oppimiselle läpi työuran. Suomi voi nostaa keskustelussa esiin vuoden 2018 alussa voimaan tulevan ammatillisen koulutuksen reformin, jossa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta, asiakaslähtöisyyttä, joustavuutta ja yhteistyötä työja elinkeinoelämän kanssa lisätään uudistamalla koko ammatillisen koulutuksen järjestelmä. Tässä yhteydessä Suomi voi todeta, että se on sitoutunut ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen yhteistyöhön eli Kööpenhaminan prosessiin ja yhdessä asetettuihin vuoteen 2020 ulottuviin tavoitteisiin. Suomi voi lisäksi mainita, että se on halukas jatkamaan eurooppalaista yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa ja asettamaan
30(48) yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa yhteisiä tavoitteita vuodesta 2020 eteenpäin ammatillisen koulutuksen modernisoimiseksi. Suomen kannalta on olennaisen tärkeää säilyttää ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus jatkossakin osana Erasmus + -ohjelman koulutuspoliittista kokonaisuutta. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtaja on toimittanut jäsenvaltioille keskusteluasiakirjan ministerien näkemysten vaihtoa varten. Keskustelu käydään tulevaisuuden taidoista ja ammatillisen koulutuksen muuttuvasta roolista osana koulutusjärjestelmiä. Puheenjohtaja esittää ministereille seuraavat kysymykset: Mikä on ammatillisen koulutuksen asema tulevaisuuden koulutuksessa ja taitojen tuottajana? Uskotteko, että tarvitaan muutoksia siihen, kuinka koulutusjärjestelmät rakentuvat eri koulutusasteista (peruskoulut ja lukiot, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, aikuiskoulutus)? Kuinka ammatillinen koulutus voidaan nykyistä paremmin liitää osaksi innovaatioekosysteemejä, joihin kuuluvat tutkimuslaitokset, yliopistot/korkeakoulut ja yritykset? Kuinka voimme tukea opiskelijoiden taitojen ja osaamisen kehittymistä niin, että varmistamme opiskelijoiden sujuvan siirtymisen koulutuksesta työmarkkinoille ja pitkän aikavälin sopeutumiskyvyn? Kuinka voimme auttaa opiskelijoita selviytymään jatkuvasta teknologisesta kehityksestä ja nopeista työelämän muutoksista? Kuinka EU-tason politiikkatoimet ja rahoitusinstrumentit, erityisesti Erasmus+-ohjelma ja EU:n koulutus 2020+-ohjelma voivat tukea ammatillisen koulutuksen modernisoimista EU:ssa? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu EU-30 (Koulutus) 14.11.2017 (EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 15. 16.11.2017) Eduskuntakäsittely
31(48) (Eduskunnan suuri valiokunta 17.11.2016) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 13540/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Opetusneuvos Seija Rasku, OKM, seija.rasku@minedu.fi Opetusneuvos Minna Polvinen, OKM, minna.polvinen@minedu.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00197 KUPO Mäkelä Laura(OKM) 27.10.2017 32(48) Asia EU; kulttuuri: Ehdotus neuvoston päätelmiksi kulttuurin saatavuuden edistämisestä digitaalisin keinoin painopisteenä yleisöpohjan laajentaminen Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 20.11.2017-21.11.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 20.-21.11.2017 - päätelmien hyväksyminen Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi voi hyväksyä ehdotuksen päätelmiksi kulttuuriin saatavuuden edistämisestä digitaalisin keinoin painopisteenä yleisöpohjan laajentaminen. Suomi on osallistunut aktiivisesti päätelmien laatimiseen ja on saanut näkemyksensä hyvin esiin tekstissä. Päätelmien tarkoituksena on edistää kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta sekä tukea kulttuuriorganisaatioiden sopeutumista digitaaliseen toimintaympäristöön. Näiden tavoitteiden edistämiseksi päätelmissä painotetaan erityisesti yleisötyötä eli tavoitteellista yleisösuhteiden kehittämistä ja monipuolistamista digitaalisin keinoin 1. Päätelmissä painotetaan digitaalisten teknologioiden muuttaneen nopeasti ja perustavalla tavalla kulttuurisisältöjen luomista, saavuttamista ja käyttöä. Kulttuurisisältöjen jakelu ei ole enää yksisuuntaista, vaan sisältöjä kierrätetään yksilöiden, yleisöjen, 1 Päätelmissä käytetty seuraavaa määritelmää: Audience development is a planned, organisation-wide approach to extending the range and nature of relationships with the public by focusing on their needs. It helps a cultural organization to achieve its social purpose, financial sustainability and creative ambitions. / Yleisöpohjan laajentaminen on suunniteltu, koko organisaatiota koskeva toimintamalli, jolla kehitetään ja monipuolistetaan yhteyttä yleisöön keskittymällä yleisön tarpeisiin. Se auttaa kulttuurijärjestöä saavuttamaan sosiaalisen tarkoituksensa, rahoituksen kestävyyden ja luovat tavoitteensa. (Lähde: OMC-työryhmän raportti Promoting access to culture via digital means: policies and strategies for audience development, kesäkuu 2017.)