1 (164) LUONNOS 24.11.2016 256/10.02.02.00/2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64, PL 1744 70101 Kuopio Viite Lähete 6164/16, 5.10.2016 Dnro 01852/16/4102 01856/16/4102 01860/16/4102 01863/16/4102 01870/16/4102 01873/16/4102 01898/16/4102 01899/16/4102 ASIA Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Hyväristönmäen osayleiskaavan hyväksymistä koskeneesta Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 tehtyjen valitusten johdosta Valituksenalainen päätös Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätös 29.8.2016 81 Lausunnon antaja Lappeenrannan kaupunki (y-tunnus 0162193-3) PL 11, 53101 Lappeenranta p. (05) 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi Valitukset 1. Lea Ala-Outinen-Viinanen (asianhoitaja) ja 22 kanssavalittajaa (Suoma Ukonpelto, Raimo Piiparinen, Mika Rantanen, Juha Rantanen, Esko Pulli, Alpo Pulli, Marita Jäväjä, Timo Jäväjä, Irma Rantanen, Kari ja Teuvo Rantanen Pentti Rantasen oikeudenomistajien puolesta, Ari ja Jouni Ala-Outinen Erkki Ala-Outisen kuolinpesän puolesta, Mirva Hillo, Ari Helkala, Airi ja Hannu sekä Timo Pääkkönen Ahti Pääkkösen kuolinpesän puolesta, Pertti Sinkko, Veli-Markku Sinkko, Vesa Sinkko ja Heikki Sinkko) ovat
2 (164) LUONNOS 24.11.2016 256/10.02.02.00/2015 vaatineet muutosta ja toimenpidekieltoa koskien kaupunginvaltuuston päätöstä 29.9.2016 81 (Dnro 01852/16/4102). OSAT A1 ja A1 2. Mari, Sakari, Harri ja Jyri Pulli ovat vaatineet kaupunginvaltuuston päätöksen 29.9.2016 81 kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä (Dnro 01856/16/4102). OSA B 3. Ari Ala-Outinen ja 31 kanssavalittajaa (Jukka Muukkonen, Niina Muukkonen, Juha-Pekka Niku, Pirkitta Niku, Mikko Savolainen, Päivi Jäkälä, Juha Alatalo, Virpi Äärimaa, Tuomas Vainikka, Jerry Keränen, Sanna Suutari, Annemari Sinkko, Jari-Pekka Sinkko, Liisa Valkonen, Pauli Meuronen, Elvi Meuronen, Kati Harju, Magnus Lilja, Kati Kostiainen, Heta Innanen, Mika Parkkila, Lauri Nevalainen, Mari Heschung, Heidi Korpi, Jari Heikkinen, Paula Heikkinen, Mika Haiko, Heli Haiko, Mikko Rantakallio, Virpi Rantakallio ja Mikko Vilhu) ovat vaatineet muutosta ja toimenpidekieltoa koskien kaupunginvaltuuston päätöstä 29.9.2016 81 (Dnro 01860/16/4102). OSA C 4. Seppo Rantanen ja Minna Rantanen ovat vaatineet kaupunginvaltuuston päätöksen 29.9.2016 81 hylkäämistä ja toimenpidekieltoa (Dnro 01863/16/4102). OSA D1 ja D2 5. Pekka Rantanen, Pirjo Vainikka, Mika Pullinen ja Eira Ståhl ovat vaatineet muutosta ja täytäntöönpanokieltoa koskien kaupunginvaltuuston päätöstä 29.9.2016 81 (Dnro 01870/16/4102). OSA E 6. Esko Kivistö on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen 29.9.2016 81 kumoamista (Dnro 01873/16/4102). OSA F 7. Eeva Metso ja Laura Meronen Toivo Merosen kuolinpesän osallisina ja oikeudenomistajina ovat vaatineet muutosta ja toimenpidekieltoa koskien kaupunginvaltuuston päätöstä 29.9.2016 81 (Dnro 01898/16/4102). OSA G 8. Eeva Metso on vaatinut muutosta ja toimenpidekieltoa koskien kaupunginvaltuuston päätöstä 29.9.2016 81 (Dnro 01899/16/4102). OSA H
3 (164) LUONNOS 24.11.2016 256/10.02.02.00/2015 Muutoksenhakijat ovat perustelleet vaatimuksiaan valituskirjelmistä tarkemmin ilmenevin tavoin. Muutoksenhakijoiden keskeiset perustelut on referoitu tässä lausunnossa jäljempänä valituskohtaisesti osioissa A H. LAUSUNTO Vaatimus Lausuntonaan muutoksenhakijoiden valituskirjelmien johdosta ja niissä esille tuotuihin seikkoihin Lappeenrannan kaupunki esittää seuraavan: Kaupunki vaatii muutoksenhakijoiden valitusten hylkäämistä seuraavilla perusteilla: Yleistä kaikkiin valituskirjelmiin liittyen Lausunnon rakenne Kunnallisvalituksen valitusperusteina voivat olla päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Kaupungin käsityksen mukaan valituksenalainen Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätös 29.8.2016 81 tai sitä koskeva päätöksenteko ei sisällä edellä tarkoitettua laillisuusvirhettä. Kaupungin käsityksen mukaan Hyväristönmäen osayleiskaava (Dnro 256/10.02.02.00/2015) on maankäyttö- ja rakennuslaissa (jäljempänä MRL) yleiskaavan sisällölle asetettujen sisältövaatimusten mukainen sekä kaavaprosessi mainitun lain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (jäljempänä MRA) vaatimusten mukainen. Kaupungin käsityksen mukaan muutoksenhakijoiden valitusperusteet koskevat lähinnä kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuusseikkoja. Kaikki muutoksenhakijoiden esille nostamat seikat on käsitelty yksityiskohtaisella tasolla tämän lausunnon osioissa A H. Lausunto noudattaa rakennetta, jossa ensin on lihavoidulla tekstillä esitetty muutoksenhakijoiden esittämä perustelu tai käsitys ja sen jälkeen kaupungin vastaus.
4 (164) SISÄLLYSLUETTELO OSA A1 5 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Lea Ala-Outinen-Viinasen ja 22 kanssavalittajan tekemän valituksen (Dnro 01852/16/4102) johdosta OSA A2 14 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Lea Ala-Outinen-Viinasen ja 22 kanssavalittajan tekemän valituksen 29.9.2016 päivätyn lisäyksen (Dnro 01852/16/4102) johdosta OSA B 17 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Mari, Sakari, Harri ja Jyri Pullin tekemän valituksen (Dnro 01856/16/4102) johdosta OSA C 37 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Ari Ala-Outisen ja 31 kanssavalittajan tekemän valituksen (Dnro 01860/16/4102) johdosta OSA D1 47 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Seppo Rantasen ja Minna Rantasen tekemän valituksen (Dnro 01863/16/4102) johdosta OSA D2 69 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Seppo Rantasen ja Minna Rantasen tekemän valituksen liitteen 5 (Dnro 01863/16/4102) johdosta OSA E 94 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Pekka Rantasen, Pirjo Vainikan, Mika Pullisen ja Eira Ståhlin tekemän valituksen (Dnro 01870/16/4102) johdosta OSA F 126 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Esko Kivistön tekemän valituksen (Dnro 01873/16/4102) johdosta OSA G 137 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Eeva Metson ja Laura Merosen Toivo Merosen kuolinpesän osallisina ja oikeudenomistajina tekemän valituksen (Dnro 01898/16/4102) johdosta OSA H 150 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Eeva Metson tekemän valituksen (Dnro 01899/16/4102) johdosta LIITELUETTELO 162
5 (164) OSA A1 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Lea Ala-Outinen-Viinasen ja 22 kanssavalittajan tekemän valituksen (Dnro 01852/16/4102) johdosta Kaupungin vastaukset muutoksenhakijoiden esittämiin perusteluihin ja käsityksiin kohdittain esitettynä: Muutoksenhakija esittää valituskirjelmässään seuraavaa: 1. Kohtuuton rasitus lähiasukkaille a. Kaava pitää olla valmis ensin, ennen sisältö-suunnitteluja lain mukaan. Kaupungin vastaus (1a): Maankäyttö- ja rakennuslaki ei estä tekemästä jätevedenpuhdistamoa koskevia tarkempia suunnitelmia osayleiskaavoituksen ohessa. Tarkempi suunnittelu on tarpeen, että osayleiskaavaan voidaan osoittaa esim. tie- ja siirtoviemärilinjaukset sekä riittävät aluevaraukset toimintoja varten yleiskaavan tarkkuudella. b. Pikselikaavoitus hämää asukkaita ja on lain vastainen palapeli. Kaupungin vastaus (1b): Hyväristönmäen osayleiskaavan ei ole ns. pikselikaava vaan kyseessä on sisällöltään ja esitystavaltaan perinteinen aluevarauskaava. c. "Yhdyskuntatekninen huoltoalue. Sisältää monenlaisia myrkkyjä varastoituna asutuksen keskellä. Teollisuusalue merkintä (T 1,2,3,jne) Pitää olla AVI:n alkuperäisessä hakuluvassa. kierretty lakia. Kaupungin vastaus (1c): Ympäristöministeriön Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset -oppaan (s. 100) mukaan jätevedenkäsittelylaitosta varten varattava alue osoitetaan yleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET). Ympäristölupaprosessi ja osayleiskaavoitus ovat erillisiä prosesseja. Niitä säätelee eri lainsäädäntö ja käsittelee eri viranomaistahot. Ympäristölupaprosessi ei koske osayleiskaavoitusta eikä ympäristölupapäätöksen antaminen liity mitenkään Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyyn. d. Maakuntakaavassa tämä alue ei ole ollut prosessin alusta alkaen, vaan on lisätty loppuvaiheessa. Asukkaat eivät ole nähneet missään tilaisuudessa tätä kaavalisäystä. Asia pimitetty tarkoituksellisesti. (liite 1)
6 (164) Kaupungin vastaus (1d): Jätevedenpuhdistamovarausta ei ole osoitettu Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 21.12.2011) eikä Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu YM 19.10.2016) Hyväristönmäkeen, mikä on kerrottu Hyväristönmäen kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) sivulla 33 (LIITE 1). Asiaan ei liity näin ollen mitään pimittämistä. Jätevedenpuhdistamo voi sijaita maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella (A). Etelä-Karjalan liiton lausunnossa 21.12.2015 (LIITE 3B, sivut 84-85) tarkastellaan Hyväristönmäen osayleiskaavan suhdetta maakuntakaavoitukseen mm. seuraavasti: Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät jätevedenpuhdistamot merkinnällä et-1 Imatralle ja Lappeenrantaan. Kokonaismaakuntakaavan laadinnan aikana 2011 2013 Lappeenrannan jätevesiratkaisua ei ollut päätetty. Tuolloin kaavaan esitettiin kolmea vaihtoehtoa jätevesien purkamiseen ja jäteveden puhdistamon paikaksi osoitettiin Toikansuon alue. Kukkuroinmäen alue merkittiin jätteenkäsittelyalueeksi. Etelä-Karjalan vaihekaavan laadinnan aikana v. 2012 2014 puhdistamon sijoituspäätöksiä ei ollut tehty ja laitoksen ympäristövaikutusten arvioinnit olivat kesken. Suunniteltu Hyväristönmäen jätevesien puhdistamoalue sijoittuu voimassaolevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle (A) ja Etelä-Karjalan laatukäytävän alueelle. Kaavamerkintä sisältää asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat alueet. Merkintään sisältyvät myös mm. taajamien sisäiset liikenneväylät ja yhdyskuntateknisen huollon alueet. Todettakoon, että tämä hanke palvelee yhdyskuntateknistä huoltoa, mutta on maakunnallinen hanke. e. Kaavan raja kulkee talojen pihapiireissä (15m-60m lähimmät kivijalat) kaavan ala n. 70 ha. Naapuruussuhdelaki naapurista tulee olemaan kohtuuton haitta. Etenkin elintarvikkeita tuottavat tilat ja muut yritykset maitotilat, leipomot ym. Kaavasta mitattavat etäisyydet vaihtelevat oudosti sama talo voi olla 100 800 m puhdistamosta kaiketi mitattuna, riippuen mihin tietoa käytetään. Tässä piilee suuri harmaa-alue kaavan sisällön paikannuksessa (jätevesipuhdistamo, mädättämö, biolaitos (poltto) ym. Kaupungin vastaus (1e): Hyväristönmäen osayleiskaavaselostuksessa kaava-alueen sijainti on esitetty kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) sivulla 3 maastokarttapohjalla (LIITE 1). Hyväristönmäen osayleiskaava-alueen laajuus on noin 68 ha. Osayleiskaavassa osoitetun yhdyskuntateknisen huollon alueen pinta-ala on noin 23 ha. Ympäristölupahakemuksessa (Lappeenrannan
7 (164) Lämpövoima Oy, Ympäristölupahakemus Hyväristönmäelle rakennettavalle uudelle jätevedenpuhdistamolle, Pöyry Finland Oy 1.12.2014, LIITE 9A) sivulla 19 esitetyn asemapiirroksen perusteella varsinaisen jätevedenpuhdistamon alue on noin 5-6 ha:n laajuinen (LIITE 9A). Lähimmäksi asutusta sijoittuvat alueet on merkitty osayleiskaavakartalla (LIITE 2A) nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Hyväristönmäen osayleiskaava (LIITE 2A) mahdollistaa jätevedenpuhdistamon sijoittamisen osayleiskaavassa osoitetulle yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET). Yhdyskuntateknisen huollon aluevaraus on esitetty osayleiskaavassa yleiskaavatarkkuudella. Etäisyys osayleiskaavan yhdyskuntateknisen huollon alueen rajalta lähimpään asuinrakennukseen on noin 250 metriä. Alueelle tullaan laatimaan asemakaava, jossa aluevaraus tarkentuu ja määritellään tarkemmin mm. ET-alueen toimintojen sijoittuminen. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan puhdistamon etäisyys lähimpään asuinrakennukseen tulee olemaan noin 500 metriä (LIITE 14). Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaisen ympäristöluvan 29.8.2016 (LIITE 9D). YSL 49 :ssä määrätään luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristölupaa ei voida myöntää, jos haju- ja meluhaitoista aiheutuisi asumisviihtyvyyden tuhoutuminen ja huomattava omaisuuden ja kiinteistöjen arvon lasku. Kuten kaavaehdotusvaiheen vastineissa (LIITE 3B) todetaan, tehtyjen selvitysten mukaan puhdistamotoiminnasta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät ryhtymään lunastus- tai korvaustoimiin puhdistamoalueen ulkopuolella. Hyväristönmäen kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) sivulla 60 on kuvattu elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset yleiskaavatarkkuudella (LIITE 1). Vaikutusarvioinnin mukaan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamosta ei kohdistu elinkeinoihin merkittäviä vaikutuksia. f. Kaavan keskileveys on 1,1 km, eli Hanhijärven ja Karkkolan kylien reunalla olevien talojen välinen matka. Kaupungissa on jo toiminnassa oleva Kukkuroinmäki 135 ha (vapaata 100 ha) jätteen käsittelyyn kaavoitettua ja luvitettua aluetta. Miten on mahdollista olla kaksi jätekeskusta näin pienessä kaupungissa asukkaiden, luonnon ja talouden huomioon ottaen. (liite 1) Kaupungin vastaus (1f): Hyväristönmäen osayleiskaavan lähtökohtana on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 8.12.2014 tekemä päätös 116 hakea ympäristölupaa Hyväristönmäelle sijoitettavalle jätevedenpuhdistamolle (LIITE 10). Sijoituspäätös perustuu Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiin (arviointiselostus 28.4.2014, LIITE 6), jonka yhteysviranomaisena toiminut Kaakkois-Suomen ELY-keskus totesi 23.9.2014 antamassaan lausunnossa (LIITE 7) riittäväksi. Osayleiskaavoituksen tehtävä ei ole ottaa kantaa puhdistamon muuhun sijaintiin eikä sen yksityiskohtaiseen
8 (164) suunnitteluun. Kuten Kaakkois-Suomen ELY-keskuskin toteaa Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta 22.12.2015 antamassaan lausunnossa (LIITE 3B, sivu 81), suunnittelutavoitteena on ollut edellytysten osoittaminen ja maankäyttöratkaisun löytäminen jätevedenpuhdistamon toteutusta varten. Etelä-Karjalan liitto totesi Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta 21.12.2015 antamassaan lausunnossa (LIITE 3B, sivu 85), että Kukkuroinmäen alueen tarkastelu jäteveden puhdistuslaitoksen parempana paikkana on todettu asukastilaisuuksissa, mutta laitoksen toteuttamismahdollisuudet sinne eivät ole asiantuntijoiden mukaan realistiset. Myös laadittu YVA puolsi Hyväristönmäen alueetta laitoksen sijoituspaikaksi. g. Kaavan paikasta ja sisällöstä olemme olleet kahdesti yhteydessä Eviraan ja heidän kauttaan Valviraan (terveys ja elinkeinot v.2015 2016 Eeva Fieandt Evira). h. Hyväristöön oli 8.12.2014 kaupunginvaltuuston mandaatti 4-5 ha puhdistamolle luvattu. Nyt 29.8.2016 lupa piti saada n.70 ha. Valtuuston kokous ei ollut enää yksimielinen kaavasta. Puheenjohtajat R Kakkola (LPR Energian hallituksessa istuva) ja H Järvenpää painostivat merkittävästi valtuuston jäseniä puoltamaan Hyväristön kaavaa (liite 3 muistitikku kokouksesta). Kaupungin vastaus (1g-h): Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 29.8.2016 hyväksyä Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksen ( 81). Asiasta äänestettiin. Äänestyksessä annettiin 34 JAA-ääntä, 19 EI-ääntä, 1 valtuutettu äänesti tyhjää ja 5 valtuutettua oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen esityksen hyväksyä Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotus. (LIITE 11) Jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien toimintojen tarvitsema pinta-ala ei ole sama kuin Hyväristönmäen osayleiskaava-alueen pinta-ala. Hyväristönmäen osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 68 ha. Osayleiskaavassa osoitetun yhdyskuntateknisen huollon alueen (ET) pinta-ala on noin 23 ha. ET-alueelle sijoittuvan jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien toimintojen tilantarve on noin 5-6 ha. Lisäksi tarvitaan alueita mm. liikennejärjestelyjä ja puhtaiden pintamaiden läjitystä varten. Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 8.12.2014 tekemässä päätöksessä 116 ei mainita jätevedenpuhdistamon alueen pinta-alaa (LIITE 10). Alueen rajaus ja toiminnot tulevat tarkentumaan asemakaavoituksen yhteydessä. i. Kaavaan myönnetty ympäristölupa tuli tietoon ennen kaavan hyväksyntää. Itse sain tiedon jo edellisellä viikolla muun asian yhteydessä. Kaavoitus tällä sisällöllä tuhoaa virkistyskäytössä olevan alueen ja romahduttaa talojen, sekä maanarvot. Kukaan ei korvaa suuria menetyksiä, alue oli ennen suunniteltu asutukseen.
9 (164) Kaupungin vastaus (1i): Hyväristönmäen osayleiskaava (LIITE 2A) mahdollistaa jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien toimintojen sijoittamisen osayleiskaavassa osoitetulle yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET). Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaisen ympäristöluvan 29.8.2016 (LIITE 9D). Osayleiskaavan tehtävä ei ole ottaa kantaa ympäristölupahakemuksen käsittelyyn tai jätevedenpuhdistamon teknisiin ratkaisuihin. Kuten Kaakkois- Suomen ELY-keskuskin toteaa Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta 22.12.2015 antamassaan lausunnossa (LIITE 3B, sivu 81), suunnittelutavoitteena on ollut edellytysten osoittaminen ja maankäyttöratkaisun löytäminen jätevedenpuhdistamon toteutusta varten. Ympäristölupaprosessi ja osayleiskaavoitus ovat erillisiä prosesseja. Niitä säätelee eri lainsäädäntö ja käsittelee eri viranomaistahot. Ympäristölupaprosessi ei koske osayleiskaavoitusta eikä ympäristölupapäätöksen antaminen liity mitenkään Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyyn. j. Kaavoitus tällä sisällöllä tuhoaa virkistyskäytössä olevan alueen Kaupungin vastaus (1j): Kuten osayleiskaavaehdotuksesta saatujen muistutusten vastineissa (Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti, LIITE 3B) todetaan, osayleiskaavassa osoitetun yhdyskuntateknisen huollon alueen, uuden tieyhteyden ja siirtoviemärin toteuttaminen supistaa ja pirstoo virkistyskäyttöön soveltuvaa metsäaluetta. Hyväristönmäen ympäristössä on kuitenkin varsin laajoja metsäalueita, joihin suhteutettuna muutos on vähäinen. Varsinainen puhdistamoalue on yhdyskuntateknisen huollon aluetta suppeampi, ja aidattavan puhdistamoalueen ulkopuolella voi myös jatkossa liikkua vapaasti. k. ja romahduttaa talojen, sekä maanarvot. Kukaan ei korvaa suuria menetyksiä, Kaupungin vastaus (1k): Osayleiskaavassa mahdollistetun jätevedenpuhdistamon toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaista ympäristölupaa, jonka Aluehallintovirasto myönsi Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle 29.8.2016 (LIITE 9D). YSL 49 :ssä määrätään luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristölupaa ei voida myöntää, jos haju- ja meluhaitoista aiheutuisi asumisviihtyvyyden tuhoutuminen ja huomattava omaisuuden ja kiinteistöjen arvon lasku. Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu selvitysten mukaan sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät ryhtymään lunastus- tai korvaustoimiin puhdistamoalueen ulkopuolella. l. alue oli ennen suunniteltu asutukseen.
10 (164) Kaupungin vastaus (1l): Kuten osayleiskaavaehdotuksesta saatujen muistutusten vastineissa (Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti, LIITE 3B) todetaan, alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä myöskään asemakaavoja. Suunnitellulla asumisella valituksessa viitattaneen alueelle laadittuun Eteläisten alueiden osayleiskaavaluonnokseen (LIITE 17), joka oli nähtävillä 20.2. - 23.3.2012, minkä jälkeen ko. kaavoitustyö keskeytettiin odottamaan Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan ja muiden maankäyttöön olennaisesti vaikuttavien suunnitelmien valmistumista. Eteläisten alueiden osayleiskaavaluonnoksessa (LIITE 17) Hyväristönmäen osayleiskaava-alueen koillis- ja pohjoispuolelle oli osoitettu uusia asuinalueita. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon sijoituspäätös vaikuttaa jatkosuunnitteluun. Osayleiskaavatyö jatkuu Hyväristönmäen pohjoispuolisilla uuden osayleiskaavan laadinnalla vuonna 2017. Ko. osayleiskaavatyössä tullaan huomioimaan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo siihen liittyvine toimintoineen, jätevedenpuhdistamon tieyhteys ja siirtoviemäri. m. Hyväristönmäki on hylätty v 2011 KHO päätöksellä vesistön pienuuden ja muiden olosuhteiden puolesta, miten muutama vuosi voi muuttaa paikkaa niin paljon, että tällainen kaavoitus on lain mukaista. Kaupungin vastaus (1m): Hyväristönmäen osayleiskaavan lähtökohtana on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 8.12.2014 tekemä päätös 116 hakea ympäristölupaa Hyväristönmäelle sijoitettavalle jätevedenpuhdistamolle (LIITE 10). Sijoituspäätös perustuu Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiin (arviointiselostus 28.4.2014, LIITE 6), jonka yhteysviranomaisena toiminut Kaakkois-Suomen ELY-keskus totesi 23.9.2014 antamassaan lausunnossa (LIITE 7) riittäväksi. Osayleiskaavoituksen tehtävä ei ole ottaa kantaa puhdistamon muuhun sijaintiin eikä sen yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Kuten Kaakkois-Suomen ELY-keskuskin toteaa Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta 22.12.2015 antamassaan lausunnossa (LIITE 3B, sivu 81), suunnittelutavoitteena on ollut edellytysten osoittaminen ja maankäyttöratkaisun löytäminen jätevedenpuhdistamon toteutusta varten. n. Naapurikuulemiset on jätetty kokonaan kaupungin toimesta tekemättä. (laki velvoittaa). Kaupungin vastaus (1n): Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta 22.12.2015 antamassaan lausunnossa, että vuorovaikutus vaikuttaa toteutuneen MRL:n edellyttämällä tavalla. Hyväristönmäen osayleiskaavan osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty MRL:n mukaisesti (LIITE 3B, sivu 81).
11 (164) Hyväristönmäen osayleiskaavatyön alkuvaiheessa laadittiin MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (LIITE 2D). Hyväristönmäen osayleiskaavan vireille tulosta kuulutettiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 2.3.2015 (MRL 62 ja 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä koko kaavan laadinnan ajan. Sitä päivitettiin toukokuussa ja lokakuussa 2015. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista on ilmoitettu kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä-Saimaassa (LIITE 16). Kaava-aineistot sekä tarvittavin osin kaavaan liittyvä valmisteluaineisto on pidetty nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksen tiloissa kaupungintalolla (Villimiehenkatu 1, 3. kerros) sekä kaupungin internet-sivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat > Osayleiskaavat -osiossa koko kaavoitusprosessin ajan. (http://www.lappeenranta.fi/fi/palvelut/rakentaminen-ja-maankaytto/kaavoitus/vireilla-olevat-kaavat/osayleiskaavat/hyvaristonmaen-osayleiskaava). Osayleiskaavaluonnoksen ja -ehdotuksen valmistelun aikana on järjestetty yhteensä kolme asukastilaisuutta. Aloitusvaiheen asukastilaisuus pidettiin 23.3.2015 Hanhijärven kylätalolla (LIITE 3A, sivut 168-172) Tilaisuudessa oli 58 osallistujaa osallistujalistan mukaan. Luonnosvaiheen asukastilaisuudessa 25.5.2015 osallistujia oli 51. Aloitusvaiheen asukastilaisuuden muistio on Luonnosvaiheen vuorovaikutusraportin loppuosassa (LIITE 3A, sivut 173-176). Ehdotusvaiheen asukastilaisuus pidettiin 24.11.2015 Hanhijärven kylätalolla, tilaisuuden muistio on Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportin (LIITE 3B, sivut 116-121) loppuosassa. Ehdotusvaiheen asukastilaisuudessa oli osallistujalistan mukaan 54 osallistujaa. (LIITE 18) Osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen pidettiin Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtävillä 27.5. 26.6.2015. Osayleiskaavaehdotus valmisteluaineistoineen pidettiin Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti nähtävillä 26.11.2015 28.12.2015. Osallisilla on ollut oikeus esittää mielipide kaavaluonnoksesta ja muistutus kaavaehdotuksesta sekä valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä. Osallistumismahdollisuudet on kuvattu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on Hyväristönmäen kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) liitteenä 3 (LIITE 2D). Kustakin kuulemis- ja päätöksentekovaiheesta kuulutettiin kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä-Saimaassa. Etelä-Saimaassa kuulutukset julkaistiin seuraavasti: aloitusvaihe 28.2.2015, luonnosvaihe 27.5.2015 ja ehdotusvaihe 25.11.2015. Lisäksi maanomistajia ja niitä, jotka antoivat yhteystietonsa asukastilaisuuksissa, on tiedotettu henkilökohtaisesti kirjeitse tai sähköpostitse keskeisissä kuulemis- ja päätöksentekovaiheissa. (LIITE 16)
12 (164) o. Hyväristön kaava-alueelle suunniteltu tiestö aiheuttaa kohtuutonta rasitusta asutukselle, Kaupungin vastaus (1o): Jätevedenpuhdistamon toteuttaminen edellyttää uuden tieyhteyden rakentamista Hanhijärventieltä puhdistamolle, jotta puhdistamon liikenne voidaan ohjata siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa olemassa olevalle asutukselle ja muulle liikenteelle. Kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) liitteissä 2a (LIITE 2B) ja 2b (LIITE 2C) esitetty uusi tieyhteys sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä ei ole asutusta yhtä yksittäistä asuinrakennusta lukuun ottamatta linjauksen pohjoispäässä Hanhijärventien varressa. Lisäksi osayleiskaava-alueelle on rakennettava jätevedenpuhdistamon toiminnan kannalta tarpeelliset yhteydet, joiden suunnittelu kuuluu asemakaavavaiheeseen ja muuhun yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. p. ja luontoarvot eivät kaiketi ole tutkittu korkeilla mäillä, koska ympäristölupa on jo saatu, Kaupungin vastaus (1p): Hyväristönmäen osayleiskaava-alueelta on tehty luontoselvitys (21.10.2015, Pöyry Finland Oy), jossa on selvitetty myös lepakot sekä tutkittu alueen liito-oravat kokonaisuutena (LIITE 4A). ELY-keskus on todennut Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta 22.12.2015 antamassaan lausunnossa, että yleisvaikutelmana on, että luonnonarvot on otettu kaavassa huomioon (LIITE 3B, sivu 81). q. tiestö ja putkisto vaihtavat yhä paikkaansa. Kaupungin vastaus (1q): Siirtoviemärin ja tien tarkempi suunnittelu ovat omia erillisiä suunnittelutehtäviään, jonka yhteydessä tie- ja viemärilinjaus tarkentuvat. Kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) liitteissä 2a (LIITE 2B) ja 2b (LIITE 2C) on esitetty alustavat tien ja siirtoviemärin linjaukset (LIITE 1). Eroavaisuudet ympäristölupahakemuksessa (LIITE 9A, 9B ja 9C) esitettyjen liikenneyhteyksien ja Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksessa esitettyjen liikenneyhteyksien välillä johtuvat siitä, että tielinjaus on tarkentunut suunnittelun edetessä ja tulee tarkentumaan vielä tiesuunnittelun myötä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus piti viranomaisneuvottelussa 10.3.2015 (LIITE 3A, sivu 181) riittävänä, että alustava tieyhteys ja viemärilinjaus esitetään Hyväristönmäen kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) liitekartoilla 2a (LIITE 2B) ja 2b (LIITE 2C). r. Toimenpidekielto Hyväristönmäkeen ja kaikkiin muihin toimiin mitkä liittyvät tähän projektiin. Niin kauan kuin oikeustoimet kestävät ja tulee lopullinen lainvoimainen päätös. Koska asioissa on merkittävän paljon lainvastaisuuksia.
13 (164) Kieltoa on pyydetty sekä Vaasan hallinto-oikeudesta, että Kuopion hallinto-oikeudesta. Kaupungin vastaus (1r): Valituksessa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksen 29.8.2016 81 (LIITE 11) täytäntöönpano tulisi kieltää tai päätös kumota.
14 (164) OSA A2 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Lea Ala-Outinen-Viinasen ja 22 kanssavalittajan tekemän valituksen 29.9.2016 päivätyn lisäyksen (Dnro 01852/16/4102) johdosta Kaupungin vastaukset muutoksenhakijoiden esittämiin perusteluihin ja käsityksiin kohdittain esitettynä: Muutoksenhakija esittää valituskirjelmäänsä tekemässä lisäyksessä, seuraavaa: 1. Kaupungin antamaan liiteasiakirjaan nro 6 liittyvät virheet: a. sivun 27 kuva 14 kartassa on jätetty peltoja merkitsemättä huomattavan paljon pois. halutaan antaa metsäinen vaikutelma, kuten myös ilmakuvissa. Kaupungin vastaus (1a): Hyväristönmäen kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) sivulla 27 olevassa kuvassa 14 on esitetty maisemakuvan elementit ja arvot (LIITE 1). Kuva, joka on otettu ja täydennetty Eteläisten osien osayleiskaavaa varten laaditusta maisemaselvityksestä, täydentää osaltaan osayleiskaavaselostusta. Pellot on merkitty lähteenä olleen Eteläisten osien osayleiskaavan maisemaselvityksen kartalle selvityksen tekohetkellä käytettävissä olleen maastotietokannan perusteella. Sen sijaan Hyväristönmäen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kannessa oleva ilmakuva on otettu Maanmittauslaitoksen toimesta 2014 ja se on edelleen ajantasainen. Sivulla 27 kuvan 14 karttaesityksessä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (LIITE 2D) kannen kuvassa olevien peltoalueiden välillä on eroavaisuuksia: ilmakuvan vuoden 2014 osoittama peltopinta-ala on suurempi kuin kaavaselostuksen sivulla 27 kuvan 14 kartassa on esitetty. Tällä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta, koska eteläisemmän peltoalueen eteläpuolella ei ole asutusta ja länteen päin alueen maastonmuodot ehkäisevät tehokkaasti näkyvyyttä Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ja asutuksen välillä (LIITE 14). b. tässäkin ilmakuvassa matkat kiinteistöihin ovat toiset kuin maanpinnalla. kaavaselostuksen sivu samasta liiteasiakirjasta. Maisema pyöristetty? Kaupungin vastaus (1b): Hyväristönmäen kaavaselostuksessa (28.10.2015, korj. 11.8.2016) ilmoitetut etäisyydet on mitattu yhdyskuntateknisen huollon aluevarauksen alueesta (LIITE 1). Etäisyys osayleiskaavan yhdyskuntateknisen huollon alueen rajalta lähimpään asuinrakennukseen on noin 250 metriä. ET-alueen rajaus ja pinta-ala tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan puhdistamon etäisyys lähimpään asuinrakennukseen tulee olemaan noin 500 metriä (LIITE 14).
15 (164) c. maitotilan päärakennus 80m kaavarajasta, konevarastojen editse rajaus kulkee. navetta on editoitu pois kuvasta, kuten myös laiduntava karja. Joka kuvaan halutaan saada metsää tavalla tai toisella. Kaupungin vastaus (1c): Hyväristönmäen osayleiskaavaselostuksessa (LIITE 1) olevia valokuvia ei ole editoitu. Karttaesitykset perustuvat Maanmittauslaitoksen maastokarttaan (maastotietokanta 17.8.2013) ja 3.7.2015 otettuihin ilmakuviin (Lappeenrannan kaupunki). Valituksessa mainitun maitotilan päärakennus sijaitsee noin 80 metrin päässä kaava-alueen rajasta. Etäisyys yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET) on noin 250 metriä. (LIITE 14) d. Talojen kuvauksiin ei ole keneltäkään saatu lupaa, kun on mainittu myös tietkin nimillä vetoamme yksityissuojan rikkomukseen laissa. Koska alue on niin lähellä keskustaa ja kaikkien tahojen saatavissa tiedot kaupungin sivustoilta (esim. rikollisjengien). Talojen omistajat: Pullinen Mika, Ala-Outinen O pk, Sinkko Pertti, Sinkko Jari Vainikka, Pietilä, Suutari-Keränen. Kaupungin vastaus (1d): Valo- ja videokuvaus on sallittua julkisilla paikoilla. Kuvauslupaa ei tarvitse anoa ulkona eikä muissakaan paikoista, joihin ihmisillä on vapaa pääsy. Katujen ja teiden nimet on julkaistu esim. opaskartoissa, jotka ovat vapaasti kenen tahansa saatavissa. Hyväristönmäen osayleiskaavatyön yhteydessä ei ole kuvattu ketään eikä mitään tavalla, joka loukkaisi yksityisyyden suojaa. Esim. Hyväristönmäen kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) kuvat 12 (sivu 26) ja 17 (sivu 31), joissa näkyy taloja, on otettu paikoissa, joihin ihmisillä on vapaa pääsy, eikä kuvissa näy henkilöitä (LIITE 1).
16 (164) OSA B Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä 29.8.2016 81 Mari, Sakari, Harri ja Jyri Pullin tekemän valituksen (Dnro 01856/16/4102) johdosta Kaupungin vastaukset muutoksenhakijoiden esittämiin perusteluihin ja käsityksiin kohdittain esitettynä: Muutoksenhakija esittää valituskirjelmässään, että: 1. Valitus Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä, jolla kaupunginvaltuusto 29.8.2016 hyväksyi Hyväristönmäen osayleiskaavan a. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on 8.12.2014 kokouksessaan päättänyt, että Lappeenrannan jätevesien uudelle jätevedenpuhdistamolle haetaan ympäristölupaa Hyväristönmäelle siten, että purkuvesistönä toimii Rakkolanjoki. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 29.8.2016 Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle ympäristöluvan ja samana päivänä Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt hyväksyä äänestyksen jälkeen Hyväristönmäelle osayleiskaavan. b. Me, Mari Pulli, Sakari Pulli, Harri Pulli ja Jyri Pulli, asumme Hanhijärvellä, joka on Hyväristönmäen länsipuolella sijaitseva maalaiskylä, ja harjoitamme kylällä viljanviljelyä mm. Pulli -nimisellä kiinteistöllä (405-408-2-35) ja Myllyjoki -nimisellä kiinteistöllä (405-408-2-57), josta kaavaselosteen kartta 2b:n mukaan kaitale jää Hyväristönmäen osayleiskaavan alueelle. Samoin harjoitamme leipomotoimintaa Avoin yhtiö Pullin Leipomo -nimisen avoimen yhtiön muodossa (ytunnus 0494546-6). Leipomomme sijaitsee myös Hanhijärvellä, Hanhijärventie 442, josta on noin tasan yksi kilometri jätteidenkäsittelylle varatulle kaava-alueelle, vaikka kaavaselosteessa mainitaan, että lähimmälle leipomolle olisi matkaa 1,6 km. Kaupungin vastaus (1a-b): Avoin yhtiö Pullin leipomolta on suunnitellulle jätevedenpuhdistamolle matkaa noin 1,6 km. Kaava-alueen rajalle etäisyys ko. leipomolta on noin 1,0 km. (LIITE 14) Lähimmäksi asutusta sijoittuvat alueet on merkitty osayleiskaavakartalla (LIITE 2A) nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Hyväristönmäen osayleiskaava (LIITE 2A) mahdollistaa jätevedenpuhdistamon sijoittamisen osayleiskaavassa osoitetulle yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET). Yhdyskuntateknisen huollon aluevaraus on esitetty osayleiskaavassa yleiskaavatarkkuudella. Etäisyys osayleiskaavan yhdyskuntateknisen huollon alueen rajalta lähimpään asuinrakennukseen on noin 250 metriä.
17 (164) Tilasta 405-408-2-57 jää noin 2300 m²:n laajuinen alue Hyväristönmäen osayleiskaavassa osoitetulle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-2). Näin ollen viljanviljely on edelleen mahdollista ja osayleiskaavan mukaista toimintaa. (LIITE 12) c. Lappeenrannan kaupunginvaltuuston hyväksymä Hyväristönmäen osayleiskaavapäätös ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti ja päätöksenteko ei ole edennyt johdonmukaisesti. Kaupungin vastaus (1c): Hyväristönmäen osayleiskaavan lähtökohtana on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 8.12.2014 tekemä päätös 116 hakea ympäristölupaa Hyväristönmäelle sijoitettavalle jätevedenpuhdistamolle (LIITE 10). Sijoituspäätös perustuu Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiin (arviointiselostus 28.4.2014, LIITE 6), jonka yhteysviranomaisena toiminut Kaakkois-Suomen ELY-keskus totesi 23.9.2014 antamassaan lausunnossa (LIITE 7) riittäväksi. Osayleiskaavoituksen tehtävä ei ole ottaa kantaa puhdistamon muuhun sijaintiin eikä sen yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Kuten Kaakkois-Suomen ELY-keskuskin toteaa Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta 22.12.2015 antamassaan lausunnossa (LIITE 3B, sivu 81), suunnittelutavoitteena on ollut edellytysten osoittaminen ja maankäyttöratkaisun löytäminen jätevedenpuhdistamon toteutusta varten. Kaavaprosessi ja päätöksenteko ovat edenneet johdonmukaisesti Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan: Aloitusvaihe Hyväristönmäen osayleiskaavan vireilletulosta ilmoitettiin 2.3.2015 samalla, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitettiin Maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 :n mukaisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä kaavoituksessa ja Lappeenrannan kaupungin internet-sivuilla 2.3.2015 alkaen koko kaavan laadinnan ajan. Kuulutus oli kaupungin virallisella ilmoitustaululla em. ajan sekä Etelä-Saimaassa 28.2.2015. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 10.3.2015. Aloitusvaiheen asukastilaisuus pidettiin 23.3.2015. Luonnosvaihe Maanomistajille ja tiekunnan edustajille lähetettiin 18.5.2015 kirje, jossa ilmoitettiin luonnosvaiheen nähtävilläolosta ja asukastilaisuudesta 25.5.2015. Hyväristönmäen osayleiskaavaluonnos pidettiin nähtävillä Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti (luonnosvaiheen ennakkokuuleminen) 27.5.2015-26.6.2015. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävänä em. ajan kaavoituksessa ja Lappeenrannan kaupungin internet-sivuilla. Kuulutus oli
18 (164) kaupungin virallisella ilmoitustaululla nähtävilläoloajan 27.5.2015-26.6.2015 sekä Etelä-Saimaassa 27.5.2015. Luonnosvaiheen asukastilaisuus pidettiin 25.5.2015. Luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä niihin laadituista vastineista koottiin vuorovaikutusraportti. Luonnosvaiheen vuorovaikutusraporttiin sisältyy myös 23.3.2015 järjestetystä aloitusvaiheen asukastilaisuudesta ja 25.5.2015 järjestetystä luonnosvaiheen asukastilaisuudesta tehdyt muistiot sekä 10.3.2015 pidetyn aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio. Ehdotusvaihe Tekninen lautakunta käsitteli Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksen kokouksessaan 1.11.2015 ja esitti, että kaupunginhallitus laittaisi kaavaehdotuksen nähtäville. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 16.11.2015 laittaa Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksen nähtäville. Maanomistajille, tiekunnan edustajille ja lähialueen asukkaille lähetettiin 17.11.2015 kirje, jossa ilmoitettiin ehdotusvaiheen nähtävilläolosta ja asukastilaisuudesta 24.11.2015. Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotus pidettiin nähtävillä Maankäyttö- ja rakennuslain 19 :n mukaisesti 26.11. - 28.12.2015. Luonnosvaiheen vuorovaikutusraportti laitettiin myös nähtäville. Ehdotusvaiheen asukastilaisuus pidettiin 24.11.2015. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 22.3.2016. Ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista sekä niihin laadituista vastineista koottiin vuorovaikutusraportti. Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraporttiin sisältyy myös 24.11.2015 järjestetystä ehdotusvaiheen asukastilaisuudesta tehty muistio sekä 22.3.2016 pidetyn aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio. Hyväksymiskäsittely Teknisen toimen vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin (Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti) sekä kaavoituksen kirje kaupunginhallitukselle julkaistiin kaupunginhallituksen asialistalla 12.8.2016. Kaupunginhallitus käsitteli Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotusta ( 319) ensimmäisen kerran 15.8.2016, jolloin se jätettiin pöydälle. Kaupunginhallitus hyväksyi Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksen 22.8.2016 ( 335). Kaupunginvaltuusto 29.8.2016 hyväksyi Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksen 29.8.2016 ( 81). Kaupunginvaltuuston pöytäkirja, joka sisälsi Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksen hyväksymispäätöksen, asetettiin kuntalain 63 :n mukaisesti yleisesti nähtävillä sen tarkastamisen jälkeen 1.9.2016, mikä mainittiin Lappeenrannan kaupungin internet-sivuilla julkaistussa pöytäkirjassa. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon
19 (164) silloin, kun päätös on asetettu kuntalain 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville. Valitusaika alkoi pöytäkirjan nähtäville asettamisesta 1.9.2016 ja viimeinen valituspäivä kaupunginvaltuuston Hyväristönmäen osayleiskaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä (81 ) oli 30.9.2016. d. Kaava ei noudata Etelä-Karjalan maakuntakaavaa, Kaupungin vastaus (1d): Jätevedenpuhdistamovarausta ole osoitettu Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 21.12.2011) eikä Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu YM 19.10.2016) Hyväristönmäkeen, mikä on kerrottu Hyväristönmäen kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) sivulla 33 (LIITE 1). Jätevedenpuhdistamo voi sijaita maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella (A). Etelä-Karjalan liiton lausunnossa 21.12.2015 (LIITE 3B, sivut 84-85) tarkastellaan Hyväristönmäen osayleiskaavan suhdetta maakuntakaavoitukseen mm. seuraavasti: Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät jätevedenpuhdistamot merkinnällä et-1 Imatralle ja Lappeenrantaan. Kokonaismaakuntakaavan laadinnan aikana 2011 2013 Lappeenrannan jätevesiratkaisua ei ollut päätetty. Tuolloin kaavaan esitettiin kolmea vaihtoehtoa jätevesien purkamiseen ja jäteveden puhdistamon paikaksi osoitettiin Toikansuon alue. Kukkuroinmäen alue merkittiin jätteenkäsittelyalueeksi. Etelä-Karjalan vaihekaavan laadinnan aikana v. 2012 2014 puhdistamon sijoituspäätöksiä ei ollut tehty ja laitoksen ympäristövaikutusten arvioinnit olivat kesken. Suunniteltu Hyväristönmäen jätevesien puhdistamoalue sijoittuu voimassaolevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle (A) ja Etelä-Karjalan laatukäytävän alueelle. Kaavamerkintä sisältää asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat alueet. Merkintään sisältyvät myös mm. taajamien sisäiset liikenneväylät ja yhdyskuntateknisen huollon alueet. Todettakoon, että tämä hanke palvelee yhdyskuntateknistä huoltoa mutta on maakunnallinen hanke. e. eikä kaavapäätöstä varten ole laadittu riittäviä selvityksiä. Kaupungin vastaus (1e): Osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu riittävät selvitykset (MRL 5). Lisäksi kaavatyössä on hyödynnetty Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arvioinnin (LIITE 6) yhteydessä laadittuja selvityksiä.
20 (164) Kuten osayleiskaavaehdotuksen vastineissa (Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti) todetaan, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ei huomauttanut riittämättömistä tutkimuksista ja selvityksistä 22.12.2015 antamassaan Hyväristönmäen osayleiskaavaluonnosta koskevassa lausunnossaan (LIITE 3B, sivut 81-82) eikä edellyttänyt lisäselvitysten tekemistä. Hyväristönmäen osayleiskaavan lähtökohtana on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 8.12.2014 tekemä päätös 116 hakea ympäristölupaa Hyväristönmäelle sijoitettavalle jätevedenpuhdistamolle (LIITE 10). Sijoituspäätös perustuu Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiin (arviointiselostus 28.4.2014, LIITE 6), jonka yhteysviranomaisena toiminut Kaakkois-Suomen ELY-keskus totesi 23.9.2014 antamassaan lausunnossa (LIITE 7) riittäväksi. Näin ollen myös ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyt selvitykset, on katsottu riittäviksi. Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaisen ympäristöluvan 29.8.2016 (LIITE 9D). Tästä voidaan päätellä, että myös Etelä- Suomen aluehallintovirasto on pitänyt selvityksiä riittävinä. f. Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaava aiheuttaa kohtuutonta haittaa sekä asukkaille että elinkeinonharjoittamiselle. Kaupungin vastaus (1f): Hyväristönmäen osayleiskaava (LIITE 2A) mahdollistaa jätevedenpuhdistamon sijoittamisen osayleiskaavassa osoitetulle yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET). Alueelle tullaan laatimaan asemakaava, jossa aluevaraus tarkentuu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaisen ympäristöluvan 29.8.2016 (LIITE 9D). YSL 49 :ssä määrätään luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristölupaa ei voida myöntää, jos haju- ja meluhaitoista aiheutuisi asumisviihtyvyyden tuhoutuminen ja huomattava omaisuuden ja kiinteistöjen arvon lasku. Kuten kaavaehdotusvaiheen vastineissa (LIITE 3B) todetaan, tehtyjen selvitysten mukaan puhdistamotoiminnasta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät ryhtymään lunastus- tai korvaustoimiin puhdistamoalueen ulkopuolella. Hyväristönmäen kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) sivulla 60 on kuvattu elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset yleiskaavatarkkuudella (LIITE 1). Vaikutusarvioinnin mukaan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamosta ei kohdistu elinkeinoihin merkittäviä vaikutuksia. g. Tämän johdosta pyydämme, että Itä-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 29.8.2016 tekemän päätöksen, jolla kaupunginvaltuusto hyväksyi Hyväristönmäen osayleiskaavan ja
21 (164) samalla päätöksen, jolla kaupunginvaltuusto hyväksyi Hyväristönmäen osayleiskaavan ja samalla pyydämme, että Itä-Suomen hallintooikeus velvoittaa Lappeenrannan kaupungin aloittamaan uuden suunnittelutyön Lappeenrannan jätevesien puhdistamispaikasta. Kaupungin vastaus (1g): Lappeenrannan kaupungin näkemyksen mukaan muutoksenhakijat eivät ole valituskirjelmässään esittäneet perusteita Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksen 29.8.2016 81 (LIITE 11) kumoamiselle. 2. Kuntalaisten tasapuolinen kohtelu a. Hyväristönmäen osayleiskaavassa tavoitellaan alueelle puhdistamokokonaisuutta, jossa jätevesien puhdistamisen lisäksi tullaan mädättämään tai polttamaan lietteitä, mahdollisesti harjoittamaan biojätteiden kanssa yhteismädätystä. Tämä toiminta aiheuttaa monenlaisia haju-, melu- pöly- yms. haittoja, jotka kaavanlaatijakin toteaa kaavaselosteessa. Esim. sivulla 55 mainitaan, että hajupäästöjä voi syntyä biokaasulaitoksella prosessin seitsemässä eri vaiheessa, samoin todetaan, että huolimaton käsittely voi houkutella alueelle mm. rottia, variksia ja lokkeja. Kaupungin vastaus (2a): Hyväristönmäen osayleiskaava (LIITE 2A) mahdollistaa jätevedenpuhdistamon sijoittamisen osayleiskaavassa osoitetulle yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET). Alueelle tullaan laatimaan asemakaava, jossa aluevaraus tarkentuu. Hyväristönmäen osayleiskaavan lähtökohtana on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 8.12.2014 tekemä päätös 116 hakea ympäristölupaa Hyväristönmäelle sijoitettavalle jätevedenpuhdistamolle (LIITE 10). Sijoituspäätös perustuu Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiin (arviointiselostus 28.4.2014, LIITE 6), jonka yhteysviranomaisena toiminut Kaakkois-Suomen ELY-keskus totesi 23.9.2014 antamassaan lausunnossa (LIITE 7) riittäväksi. Osayleiskaavoituksen tehtävä ei ole ottaa kantaa puhdistamon muuhun sijaintiin eikä sen yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Kuten Kaakkois-Suomen ELY-keskuskin toteaa Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta 22.12.2015 antamassaan lausunnossa (LIITE 3B, sivu 81), suunnittelutavoitteena on ollut edellytysten osoittaminen ja maankäyttöratkaisun löytäminen jätevedenpuhdistamon toteutusta varten. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaisen ympäristöluvan 29.8.2016 (LIITE 9D). YSL 49 :ssä määrätään luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristölupaa ei voida myöntää, jos haju- ja meluhaitoista aiheutuisi asumisviihtyvyyden tuhoutuminen ja huomattava omaisuuden ja kiinteistöjen arvon lasku.
22 (164) Kuten kaavaehdotusvaiheen vastineissa (LIITE 3B) todetaan, tehtyjen selvitysten mukaan puhdistamotoiminnasta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät ryhtymään lunastus- tai korvaustoimiin puhdistamoalueen ulkopuolella. Hyväristönmäen kaavaselostuksen (28.10.2015, korj. 11.8.2016) sivulla 60 on kuvattu elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset yleiskaavatarkkuudella (LIITE 1). Vaikutusarvioinnin mukaan Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamosta ei kohdistu elinkeinoihin merkittäviä vaikutuksia. b. Nyt Hyväristönmäen ympärillä olevien asuinkeskittymien, Karkkola, Hiessilta ja Ojala-Tuomela, vetovoima ja imago hyvänä asuinalueena on syntynyt nimenomaan siksi, että Hyväristönmäki tarjoaa aivan kaupungin keskustan vieressä, mutta kuitenkin täydessä luonnonrauhassa (mm. liito-oravat alueella, rakennettu arboretum, luontopolut, jne.) todella hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Tämä puhdas luontoympäristö on muodostunut hyvin halutuksi omakoti- ja rivitaloalueeksi, mikä määrittää alueen kiinteistöjen arvot. c. Mikäli Hyväristönmäen osayleiskaava toteutuisi, alueen luonne muuttuu täydellisesti: rauhaisa luontomaisema vaihtuu teollisuusalueeksi, jossa jätteet levittävät hajuja, lenkkipolku kulkisi jätelaitoksen vieressä ja jäteautot kuljettaisivat lietteitä. Vaikka kaikki pelätyt haju-, melu-, ja pölyhaitat eivät toteutuisikaan, tosiasiaksi jää, että alueen haluttavuus asuinalueeksi laskee oleellisesti ja aivan lähimpien kiinteistöjen osalta loppuu mahdollisesti kokonaan. Tämä johtaa siihen, että lähialueiden kiinteistöjen arvot laskevat merkittävästi. Näiden kiinteistöjen omistajat ovat aivan eri asemassa, kuin muilla alueilla asuvat kuntalaiset. Tämä eriarvoinen kohtelu korostuu erityisesti siksi, että valtuustokäsittelyssä Kukkuroinmäen valintaa sijoituspaikaksi pidettiin liian kalliina. Kukkuroinmäen vaihtoehdossa kenenkään asunnon arvo ei jätelaitoksen sijoituksen vuoksi laskisi, mutta siitä aiheutuvat kustannukset jakautuisivat tasaisesti kuntalaisten kesken. Kaupungin vastaus (2b-c): Hyväristönmäen osayleiskaavan lähtökohtana on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston 8.12.2014 tekemä päätös 116 hakea ympäristölupaa Hyväristönmäelle sijoitettavalle jätevedenpuhdistamolle (LIITE 10). Sijoituspäätös perustuu Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiin (arviointiselostus 28.4.2014, LIITE 6), jonka yhteysviranomaisena toiminut Kaakkois-Suomen ELY-keskus totesi 23.9.2014 antamassaan lausunnossa (LIITE 7) riittäväksi. Osayleiskaavoituksen tehtävä ei ole ottaa kantaa puhdistamon muuhun sijaintiin eikä sen yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Kuten Kaakkois-Suomen ELY-keskuskin toteaa Hyväristönmäen osayleiskaavaehdotuksesta 22.12.2015 antamassaan lausunnossa (LIITE 3B, sivu 81), suunnittelutavoitteena on ollut edellytysten osoittaminen ja maankäyttöratkaisun löytäminen jätevedenpuhdistamon toteutusta varten.
23 (164) Kuten osayleiskaavaehdotuksesta saatujen muistutusten vastineissa (Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti, LIITE 3B) todetaan, osayleiskaavassa osoitetun yhdyskuntateknisen huollon alueen, uuden tieyhteyden ja siirtoviemärin toteuttaminen supistaa ja pirstoo virkistyskäyttöön soveltuvaa metsäaluetta. Hyväristönmäen ympäristössä on kuitenkin varsin laajoja metsäalueita, joihin suhteutettuna muutos on vähäinen. Varsinainen puhdistamoalue on yhdyskuntateknisen huollon aluetta suppeampi, ja aidattavan puhdistamoalueen ulkopuolella voi myös jatkossa liikkua vapaasti. Osayleiskaavassa mahdollistetun jätevedenpuhdistamon toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaista ympäristölupaa, jonka Aluehallintovirasto myönsi Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle 29.8.2016 (LIITE 9D). YSL 49 :ssä määrätään luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristölupaa ei voida myöntää, jos haju- ja meluhaitoista aiheutuisi asumisviihtyvyyden tuhoutuminen ja huomattava omaisuuden ja kiinteistöjen arvon lasku. Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu selvitysten mukaan sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät ryhtymään lunastus- tai korvaustoimiin puhdistamoalueen ulkopuolella. 3. Päätöksenteko ei ole ollut johdonmukaista a. Korkein hallinto-oikeus on jo kerran kieltänyt Lappeenrannan kaupungilta jätevesien puhdistamisen Hyväristönmäellä purkuvesistönä Rakkolanjoki. Mikä nyt on muuttunut: Hyväristönmäen lähellä asutus on lisääntynyt ja Rakkolanjokeen on alettu johtaa lisävettä Saimaan kanavasta. Hyväristönmäen käyttö jätevesien puhdistuspaikkana on siis vain huonontunut, koska alueen asutus on kasvanut edellisestä kielteisestä päätöksestä. b. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on 8.12.2014 päättänyt, että Lappeenrannan jätevesien uudelle jätevedenpuhdistamolle haetaan ympäristölupaa Hyväristönmäelle ja että purkuvesistönä on Rakkolanjoki. Tällöin alueen kaavoitusta ei ollut aloitettu ja ympäristöluvan valmistelu tapahtui asukkailta suojassa kaupungin tytäryhtiössä. Asukkaat eivät voimassa olleen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen johdosta osanneet reagoida voimallisesti ja vastustaa hanketta, ennen kuin sille haettiin ympäristölupaa. c. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.8.2016 Hyväristönmäen osayleiskaavan, jonka tarkoituksena ei ole ympäristöluvan mukainen jätevedenpuhdistamo vaan nyt kaavan tavoitteena on puhdistamokokonaisuus, jossa jätevesien puhdistamisen lisäksi tullaan mädättämään tai polttamaan lietteitä, mahdollisesti harjoittamaan biojätteiden kanssa yhteismädätystä. d. Ympäristöluvassa selvitetään, että Hyväristönmäen vedenpuhdistamossa käsiteltäisiin myös Lemin ja Taipalsaaren jätevedet sekä varaudutaan myös Joutsenon Oravaharjun ja Savitaipaleen kunnan jätevesien käsittelyyn. Kun Lappeenrannan Kukkuroinmäellä toimii Etelä-