Kuntauudistus pähkinänkuoressa! Kehittämispäällikkö Timo Aro 16.2.2012
Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa läänin-hallitukselta soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 % valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu! - Olavi Ruotsalainen 2011, Suonenjoen kaupunginjohtaja -
Järki ja Tunteet
Sisältö I. Kuntauudistuksen tausta II. Rakennetyöryhmän esitys III. Case Porin seutukunta
I Tausta
Lähde: Kari Prättälä, Kuntaliitto
Mutta kaikki alkoi tästä
Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta Kunnat saavat valita, täyttävätkö ne väestöpohjan kuntaliitoksen kautta vai perustumalla yhteistoiminta-alueen
Ja tässä yksi tulos Lähde: Porin kaupungin arviointikertomus 2010
Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat 6. Erityistekijät (harva asutus, kielelliset oikeudet, kasvukeskusten erityispiirteet, toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen, kuntaliitoksen toteuttamisedellytykset) 5. Palveluiden järjestämisalueet (sote ja opetus) 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 (mm. väestön määrän ja väestörakenteen kuntakohtaiset muutokset) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet (mm. työssäkäyntialueluokitus, asioinnin suuntatuminen ja saavutettavuus) 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 (kuntatalouden nykytila ja painelaskelmat) 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030 (mm. taajama-rakenne, palvelukeskusverkko, yhdyskuntarakenne) Lähde: VM, kuntaosasto
II Rakennetyöryhmän esitys
Rakennetyöryhmän raportti ja kartat (A- ja B-mallit)/ Helmikuu
Rakennetyöryhmän esitys: Rakennetyöryhmä esittää kuntajakoselvityksen asettamista 66 alueella Työryhmän esityksessä ensisijaisia ja toissijaisia vaihtoehtoja Esitetty kuntarakenne muodostaa pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle. Lähde: Helsingin Sanomat 9.2.2012
Uusien kuntien asukaslukuja Uusi Kunta Liitettävien kuntien määrä Asukasluku (tiedot 30.11.2011) 1. Helsinki 5 1.063.000 2. Tampere 7+3 347.209 (374.265) 3. Turku 11+3 312.166 (317.205) 4. Oulu 11 253.168 5. Jyväskylä 9+2 179.535 (192.091) 6. Lahti 8 173.854 7. Kuopio 11+2 154.792 (169.485) 8. Kuuma-kunnat (Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi) 4 150.113 9. Lappeenranta 9 127.112 10. Pori 8 120 749 11. Joensuu 6 117.396 12. Vaasa 7 105.406 13. Seinäjoki 4+1 97.259 14. Kouvola 15. Hämeenlinna 2 3 (+1 Pälkäne) 95.117 93 378 (100 877)
Satakunta: 5 kuntaa Porin alueen Uusi Kunta muodostuisi kahdeksasta nykyisestä kunnasta. Asukasluku 120 749 asukasta. Rauman alueen Uusi Kunta muodostuisi kolmesta kunnasta. Asukasluku 47.874 asukasta Kankaanpään alueen Uusi Kunta muodostuisi viidestä kunnasta. Asukasluku 20.691 Euran, Säkylän ja Köyliön Uusi Kunta 20.034 asukasta Huittisten, Kokemäen ja Punkalaitumen Uusi Kunta 21.931 asukasta
16 Kartta, nykyhetki, kunnan nimi, sopiva koko, hyvä vs. huono hallitus, ideologista keskittämistä vs. rakenteiden uudistamista jne. Demografia ja kuntatalouden kehitys 2010, 2020 ja 2030 : kuinka hyvinvointimallimme selviytyy, kuinka kuntaperustainen järjestelmä kestää ja kuinka paljon siirrettään taakkaa työmarkkinoille tuleville nuorille ikäluokille?
Rakennetyöryhmän selvityksen perustelut nojaavat ensisijaisesti I. Demografiseen kehitykseen II. Kuntatalouteen
Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (indeksi 2010=100) MENOERÄ 2010 2020 2030 SOSIAALIPALVELUT 100 121 148 -lasten päivähoito 100 106 104 -vanhainkodit 100 141 204 -kotipalvelut 100 133 182 - palveluasuminen 100 136 193 TERVEYSPALVELUT 100 115 133 -erikoissairaanhoito 100 112 125 -perusterveydenhuolto 100 119 145 KOULUTUSPALVELUT 100 99 103 -esiopetus 100 108 108 -perusopetus 100 104 108 -lukiokoulutus 100 89 96 -ammatillinen koulutus 100 95 98 -ammattikorkeakoulut 100 96 94 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
Yli 65-vuotiaiden määrä Satakunnassa vuonna 2010 ja 2030 48 180 68 776 Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2010 Lähde: Väestöennuste, Tilastokeskus Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2030
Uusi Kunta Rauma Kunta Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 % Syntyneiden määrä (ka. 2008-2010) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Rauma 22,9-5,6 403 63,7 80,7 9,4 18,1 Eurajoki 3,5 3,0 69 66,1 83,1 8,1 16,3 Pyhäranta -76,7-1,3 18 58,0 86,3 8,6 18,3 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Lähde: Tilastokeskus
Uusi Kunta Kankaanpää Kunta Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 % Syntyneiden määrä (ka. 2008-2010) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Honkajoki -47,5-9,8 20 69,8 99,5 11,9 18,9 Jämijärvi -44,3-13,9 15 75,8 100,9 13,0 20,1 Kankaan-pää -4,1-6,8 112 65,0 87,3 9,0 18,1 Karvia -44,8-22,8 20 76,2 105,2 13,9 21,1 Lavia -57,0-6,0 13 76,3 107,8 15,6 22,9 Lähde: Tilastokeskus
Uusi Kunta Eura-Köyliö-Säkylä Kunta Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 % Syntyneiden määrä (ka. 2008-2010) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Eura -18,7-4,1 123 71,2 91,7 10,8 18,4 Köyliö -30,6-2,1 23 70,7 91,0 11,3 18,1 Säkylä 13,2-8,0 45 67,2 87,2 10,7 18,9 Lähde: Tilastokeskus
Uusi Kunta Huittinen-Kokemäki-Punkalaidun Kunta Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 % Syntyneiden määrä (ka. 2008-2010) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Huittinen -18,1 0,1 98 68,8 90.1 11,3 18,6 Kokemäki -35,3-6,5 68 72,8 101,1 12,0 21,2 Punkalaidun -54,1-4,6 23 73,0 99,3 15,5 21,5 Lähde: Tilastokeskus
Uusi Kunta Pori Lähde: Tilastokeskus Kunta Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 % Syntyneiden määrä (ka. 2008-2010) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Luvia 14,9 2,1 35 69,4 92,6 8,5 18,2 Merikarvia -47,5-9,7 24 79,4 115,9 15,6 22,8 Pori 18,2 1,6 823 63,9 80,2 9,5 17,4 Pomarkku -38-1,7 22 75,9 91,7 13,2 18,1 Ulvila 35,8-3,9 143 68,3 88,2 7,9 17,3 Harjavalta 6,2-4,8 65 72,9 100,6 10,6 21,8 Siikainen -62,7-22,8 10 81,6 115,3 14,3 23,3 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Nakkila -11,8-5,0 53 70,4 89,4 9,3 18,1
Taloudellisen kehityksen johtopäätökset nykytilan ja painelaskelmien perusteella Kuntatalouden sopeuttaminen korostuu tästä eteenpäin ja talousvaikeudet koskevat koko kuntakenttää erityisesti 2020-luvulla Kolmannes kunnista suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo vuonna 2020 eli eivät tule selviytymään palveluvelvoitteistaan Kuntien väliset erot kasvavat Kuntien keskinäinen lojaalisuus jatkossa?
1. VELKATASAPAINOMALLI: Taloudellisessa painelaskelmassa joku tai jotkut tekijät oletetaan vakioina Velkatasapainolaskelmassa kunnallisveroprosentti on sidottu vuoden 2011 tasolle Tällöin rahoitustasapaino joudutaan hakemaan lisävelkaantumisen avulla Velkatasapaino vastaa siis kysymykseen, kuinka paljon kunnan on otettava lisää pystyäkseen maksamaan palveluiden järjestämiseen ja investointeihin liittyvät kustannukset? Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012
2. VEROTASAPAINOMALLI: Taloudellisessa painelaskelmassa joku tai jotkut tekijät oletetaan vakioina Verotasapainolaskelmassa veroprosentti joustaa ensin ja jos joustokaan ei riitä, etsitään vuotuinen lisärahoitus lainan avulla. Taustaoletuksena on se, ettei veroprosentti voi nousta yli yhtä prosenttiyksikköä vuodessa. Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012
Keskus- ja kehyskuntien kuntataloudellinen kehitys vuosina 2010-2024: Arvio esimerkiksi Porin ja kehyskuntien osalta: Porin veronkorotuspaineet ovat kehyskuntien veroiset Porin veroprosentti alueella kilpailukykyinen Pori saa kehyskuntien verran valtionosuutta. Määrä suhteessa alenee Porin konsernivelka suuri suhteessa kehyskuntiin, tase heikkenee suhteessa itseensä ja kehyskuntiin. Pori on kuitenkin suhteellisen nettovelaton Porin nettomenot asukasta kohden kehyskuntia korkeammat Porin verotettava tulo asukasta kohden hyvä ja vahvistuu suhteessa kehyskuntien keskiarvoon Porin demografiset muuttujat hyvät Pori pysyy jokseenkin samantasoisena suhteessa itseensä ja kehyskuntiin Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012
Uusi Kunta Rauma Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantuneisuus % * Taseen kertynyt yli- /alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Työpaikkaomavaraisuus % Rauma 18,00 13,2 2527 17,4 102,1 Eurajoki 18,00 24,3 6660 11,7 104,3 Pyhäranta 19,50 15,8 324 26,3 56,4 *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010
Uusi Kunta Kankaanpää Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantuneisuus % * Taseen kertynyt yli- /alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Työpaikkaomavaraisuus % Honkajoki 20,25 38,1-761 35,9 112,7 Jämijärvi 19,75 36,8 0 50,3 82,5 Kankaanpää 20,00 43,0 155 33,7 109,7 Karvia 19,00 8,0 3224 45,3 92,3 Lavia 20,50 38,6-1834 43,0 78,1 *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010
Uusi Kunta Eura-Köyliö-Säkylä Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantuneisuus % * Taseen kertynyt yli- /alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Työpaikkaomavaraisuus % Eura 19,50 24,9 542 30,1 104,3 Köyliö 20,00 21,6-145 36,3 57,6 Säkylä 20,00 29,2-403 22,3 119,3 *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010
Uusi Kunta Huittinen-Kokemäki-Punkalaidun Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantuneisuus % * Taseen kertynyt yli- /alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Huittinen 19,75 30,5 574 34,7 98,4 Kokemäki 19,75 39,0 177 36,2 85,9 Punkalaidun 19,50 22,4 943 48,5 89,2 Työpaikkaomavaraisu us% *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010
Uusi Kunta Pori Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantu-neisuus % * Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010 Taseen kertynyt yli-/alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Työpaikkaomavaraisuus % Luvia 19,00 38,9 420 26 52,4 Merikarvia 19,50 18,6 1501 47,4 85,9 Pori 18,75 39,7 179 25,4 107,4 Pomarkku 19,75 28,1 642 48,4 64,9 Ulvila 19,50 32,8 504 26,1 66,7 Harjavalta 18,75 9,0 2347 20,7 130,4 Siikainen 20,00 24,7 1178 45,6 88,7 Nakkila 19,75 20,5 637 33,3 76,3 *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi
III Case Porin seutukunta
Case-esimerkkinä nykyinen Porin seutukunta -Porin seutukunta on 7:nneksi suurin (138 000 asukasta) ja Porin työssäkäyntialue 8:nneksi suurin (121 000 asukasta) -Porin seutukunnassa 9 kuntaa ja Porin työssäkäyntialueella 8 kuntaa -30 km kehän sisällä Porin torilta asuu noin 112 000 ihmistä ja puolet koko maakunnan yritysten määrästä, palkkasummasta, liikevaihdosta ja työpaikoista. -Materiaalinen runko ohjaa vahvasti kehitystä - Porin keskustaajama-alue kasvoi suhteellisesti (10,2 %) eniten ja määrällisesti (+8 600 hlöä )kolmanneksi eniten vuosina 2000-2005
Porin seudun taajamarakenne Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012
Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus
Jalostuksen ja palveluiden työpaikat Porin työssäkäyntialueella vuonna 2010 Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus
VYÖHYKKEISYYS PORIN TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA - Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskus: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein. - Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna 2011 - Porin kaupungin väkiluku on noin 83 000 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88 495 asukasta ja 25 km säteellä yli 100 000 asukasta. - 30 kilometrin sisällä asuu noin 112 000 asukasta eli 92,6 % Porin työssäkäyntialueen asukkaista Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
Kuinka suuri osa (%) muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä suuntautui Poriin? Kunta Muuttoliike Poriin % vuosina 2005-2010 Harjavalta 17,3 % 2,2 % Luvia 52,0 % 2,8 % Muuttoliike Porista % vuosina 2005-2010 Merikarvia Siikainen Pomarkku Kunta Pendelöinti Poriin % vuonna 2009 Harjavalta 11,2 % Luvia 41,3 % Merikarvia 42,3 % 1,2 % Nakkila 34,4 % 3,3 % Pomarkku 44,0 % 1,7 % Pori Luvia Ulvila Nakkila Harjavalta Merikarvia 15,8 % Nakkila 25,7 % Pomarkku 27,1 % Siikainen 36,7 % 1,1 % Siikainen 12,3 % Ulvila 60,0 % 15,6 Ulvila 48,5 % Porin työssäkäyntialueen osuus tulijoista 30,5 % lähtijöistä 28,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot 2011 Pori sai kehyskunnistaan muuttovoittoa 569 henkilöä vuosina 2005-2010
Asiointialueet Satakunnassa Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012
Lopuksi
Rakennetyöryhmän raportti ja kartat (A- ja B-mallit)/ Helmikuu Valtio linjaa kuntauudistuksen jatkon ja ohjauskeinot keinot/ toukokuu Työryhmä vetää yhteen kuntakuulemiset ja lausunnot + kuntien muutostuki Kuntakuulemiset maakuntatilaisuuksissa/ Satakunta 6.3 Vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistapa Selvitysmiesmenettely/ kesäkuu? Sote-ryhmä VM ja kuntaliitto esittelevät raportin sisällön Kuntien kirjalliset lausunnot/ 13.4.2012 mennessä Lausunnot rakennetyöryhmän raportista ja sen esityksistä Kuntien esittämät näkökulmat ja kysymykset Lausunnot alueelle esitetyistä kartoista tai kuntien omat esitykset 66 selvitysmiestä, metropolialue oma? Selvitysmiehet käyvät läpi kuntien olosuhteet ja tekevät esityksen vaihtoehdoista (kuntaliitos tai yhteistyö). KV käsittelee: jos tyrmäys, asia palautuu valtioneuvostolle Esitys rakennelaista eduskuntaan/ syys-lokakuu
Uusi kuntarakenne 1.1.2015 alkaen
Jos kuntareformi törmää seinään
Sosiaali- ja terveysministeriön EXIT-suunnitelma Perustana 15-20 sosiaali- ja terveysaluetta, jotka ottaisivat kunnilta mm. seuraavat tehtävät: Sosiaalityö Koti- ja asumispalvelut Omaishoidon tuki Päivähoito Päihdehuolto Vammaisten tukitoimet Ensihoito ja sairaankuljetus Hammashuolto Kouluterveydenhuolto Jne. Väestömäärä sote alueilla noin 250.000-350.000 Valtionosuudet ohjattaisiin sote -alueille kuntien sijaan tai peruskunnille, jos täyttävät määrätyn väestökriteerin Lähde: Helsingin Sanomat 26.1.2012
Joka harkitsee seuraavaa askeltaan liian kauan, seisoo koko ikänsä yhdellä jalalla - Kiinalainen sananlasku- Timo Aro 2011
Kiitos!