Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi... 4 3 Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi.. 4 3.1 Taloudelliset tavoitteet... 5 3.1.1 Vuosikate... 5 3.1.2 Investointien nettosumma... 6 3.1.3 Rahoituksen nettotuotto... 6 3.2 Toiminnalliset tavoitteet... 6 3.2.1 Läpäisyaste... 6 3.2.2 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä... 7 3.2.3 Päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä... 7 4 Strategisten tavoitteiden arviointi... 7 4.1 Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen osaamisen valmentamisessa... 7 4.2 Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen osaamisen valmentamisessa.. 7 4.3 Henkilöstön valmennuksellisen osaamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen... 7 5 Henkilöstö... 8 6 Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta... 8 6.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät... 8 6.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja työskentely... 8 6.2.1 Kokoonpano... 8 6.2.2 Tarkastuslautakunnan työskentely... 9 Arviointikertomus 2
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuustolle 1 Tiivistelmä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle vuosi oli menestyksekäs tiukentuneesta taloudellisesta toimintaympäristöstä huolimatta. Onnistumisen teki mahdolliseksi hyvä talouden hallinta, toimintojen ajoissa tehty sopeutus sekä toimitilojen ennakkoluuloton järjestely. Tarkastuslautakunnalla on ollut arviointia varten käytössään hyvin laadittu tilinpäätösasiakirja liitteineen sekä toiminnan kannalta asianmukainen ja kattava mittaristo koko vuoden ajan. Vierailuilla ja kokouksissa on ollut hyvä ja avoin ilmapiiri. Myös yhteistyö tilintarkastajana toimineen JHTT-yhteisö KPMG:n ja tarkastusta suorittaneiden henkilöiden kanssa on ollut hyvää. Arviointikertomuksessa valtuuston asettamat tavoitteet, tavoitteiden muutokset, toteutuneet luvut ja niiden erotus on esitetty taulukkomuodossa. Taloudelliset tavoitteet: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä saavutti valtuuston vuodelle asettaman vuosikatetavoitteen ja investointien nettosummatavoitteen. Rahoitusosan nettotuotto jäi hieman tavoitteesta alhaisen korkotason ja rahoitusarvopapereiden arvonalennusten vuoksi Alennettu vuosikatetavoite 5 371 000 euroa ylittyi noin kolmella miljoonalla eurolla. Rahoitusosan nettotuotto oli 181 702 euroa tavoitteen oltua 225 000 euroa. Investointien nettosumma oli valtuuston tekemän korotuksen jälkeen 6 296 000 euroa. Tavoite saavutettiin ja nettoinvestoinnit olivat 5 758 625 euroa. Rahoitusosuuksia saatiin 632 307 euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloa 175 611 euroa. Maakunnan eri puolilla toteutettiin merkittäviä toimitiloihin kohdistuneita järjestelyjä. Oppimisympäristöjä uudistettiin ja vajaakäytössä olleiden rakennusten käyttötarkoitusta muutettiin. Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristö on muuttunut suuresti. Muutoksen taustalla ovat valtiovallan ratkaisut. Vuonna julkaistun hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan toisen asteen koulutukseen tulee vuoteen 2017 mennessä kohdistumaan vielä 260 miljoonan euron lisäleikkaukset. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle hallituksen rakennepoliittinen ohjelma merkitsee 220 opiskelijan vähenemistä sekä vuonna 2015 että vuonna 2016. Vuonna ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa oli 5280 opiskelijalle, mikä oli 20 opiskelijaa alhaisempi kuin vuonna 2013. Toiminnalliset tavoitteet: Vuonna ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 5264, kun valtuuston asettama tavoite oli 5280 opiskelijaa. Päätoimisia opiskelijoita oli kaikkiaan 6191 ja tavoite 6258. Näin ollen valtuuston asettamia tavoitteita ei ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän ja päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärän osalta täysin saavutettu. Arviointikertomus 3
Koulutuksen kehittämistyössä ja osaamisen valmentamisessa keskityttiin muun muassa käytänteiden laadun varmistamiseen ja aidon osallisuuden mahdollistamiseen. Lisäksi kehitettiin opintojen valinnaisuuksia ja luotiin erilaisia opintopolkuja eri tutkintoihin osana uudistuvien tutkinnon perusteiden käyttöönottoa. Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuutta mittaava läpäisyaste oli 64,8 prosenttia, kun valtuustoon nähden sitova tavoite oli 72,0 prosenttia. Vuonna läpäisyaste oli hieman heikompi kuin edellisenä vuonna. Erityisopetuksen läpäisyaste kehittyi myönteisesti. Tulos oli 58,8, prosenttia, 3,9 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna 2013. Asetettu tavoite oli 63,8 prosenttia. Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 4,0. Tulos on sama kuin edellisenä vuotena ja hieman asetettua tavoitetta korkeampi. Työelämän toimijoille vuosittain suoritettavan kyselyn mukainen työelämäpalaute oli 4,1 eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin tavoite. Vuonna kansainvälistyminen toteutui asetettua tavoitetta vilkkaampana. Vaihtoon lähteneitä opiskelijoita oli 260 ja opiskelijoiden suorittamia opintoviikkoja 888. Opettaja- ja henkilöstövaihdossa tavoite ylittyi sekä vaihtoon lähteneiden että vaihtoon tulleiden osalta. Opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä oli 4,7 päivää henkilöä kohti, kun tavoite oli 5,6. Muodollinen pätevyys oli 88,9 prosentilla opettajista tavoitteen ollessa 91,6. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä oli 524. Asetettu tavoite oli 805 päivää. Vuoden lopulla päättyi työhyvinvointiin liittyvä syksyllä 2012 aloitettu hanke. Loppuraportin mukaan erityisesti dialogisuus ja yhdessä ajattelu kehittyivät hankkeen aikana. Henkilöstöilmapiiri säilyi hyvänä. Työolobarometrin mukaan paranemista oli tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa, työn kehittävyydessä ja esimiestyössä. Kolmen muun osion osalta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. 2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Vuoden 2013 arviointikertomus on käsitelty valtuustossa 7.5.. Valtuusto päätti merkitä arviointikertomuksen tietoonsa saatetuksi. 3 Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle olivat: Taloudelliset 1. vuosikate 2. investointien osalta rakentamiseen sekä kone- ja laitehankintoihin myönnetyn määrärahan nettosumma 3. rahoitusosan nettotuotto Toiminnalliset (kuntayhtymän tasolla) 4. läpäisyaste 5. ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä 6. päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä Arviointikertomus 4
3.1 Taloudelliset tavoitteet 3.1.1 Vuosikate Oppilaitos Alkuperäinen talousarvio Muutettu valtuusto 7.5., 18.6. ja 26.11. muutettuun Huom. AmoJp 406 000 40 6000 1 111 841 705 841 AmoJtk 573 000 573 000 665 402 92 402 AmoK 42 000-127 000 84 667 211 667 AmoL -91 000-91 000 43 281 134 281 AmoN -89 000-140 000-86 486 53 514 AmoO 140 000 140 000 190 570 50 570 AmoNi -77 000-77 000-45 895 31 105 AmoV 278 00 278 000 878 075 600 075 Aiko 609 000 609 000 1 679 059 1 070 059 Hallitus 0 0 0 0 Tilapalvelut 3 800 000 3 800 000 3 883 356 83 356 PKKY yhteensä 5 591 000 5 371 000 8 403 870 3 032 870 (muutos -220 000) Opiskelijamäärä jäi alle tavoitteen kahdessa oppilaitoksessa, näin ollen ko. oppilaitosten vuosikatetavoitetta alennettiin valtuustossa yhteensä 136 000 eurolla. Kaikki oppilaitokset, tilapalvelut ja kuntayhtymän yhteiset toiminnot (hallitus) saavuttivat tilikaudelle asetetun vuosikatetavoitteen. Alennettu vuosikatetavoite ylittyi 3 032 870 eurolla. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat valtion säästötoimet ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen muodostavat merkittävän taloudellisen riskin. Riskiä pyritään pienentämään aktiivisella valmisteluvaiheen vaikuttamisella ja nopeilla oman toiminnan sopeuttamistoimenpiteillä. Oppilaitos AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AmoV Aiko Hallitus Tilapalvelut Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti/Pohjois-Karjalan opisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Pohjois-Karjalan aikuisopisto Kuntayhtymän yhteiset toiminnot Kuntayhtymän tilapalvelut Arviointikertomus 5
3.1.2 Investointien nettosumma Talousarvio Muutettu valtuusto 7.5. Tulot 0 o 807 919 807 919 Menot, josta -5 396 000-6 296 000-6 566 543 276 614 rakentaminen -3 565 000-4 167 500-4 158 929-6 071 muut investoinnit -1 831 000-2 128 500-2 407 614 270 543 Netto -5 396 000-6 296 000-5 758 625-537 375 (muutos -900 000) Valtuuston talousarviossa investointeihin myöntämä määräraha oli 5 396 600 euroa, jota valtuusto korotti tilikauden aikana 6 296 000 euroon. Tilojen muutos Joensuun ja Lieksan kaupunkien päiväkotikäyttöön sekä Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon kuorma-auto ja kaivinkone-hankintojen siirtyminen vuodelle olivat perusteena määrärahan korottamiselle. Valtuustoon nähden sitova investointien nettosummatavoite saavutettiin. 3.1.3 Rahoituksen nettotuotto Talousarvio Rahoitus tuotot - kulut 225 000 181 702-43 498 Rahoitusosan nettotuotto jäi alle asetetun tavoitteen -43 498 euroa alhaisen korkotason ja rahoitusarvopapereiden arvonalennusten vuoksi. 3.2 Toiminnalliset tavoitteet 3.2.1 Läpäisyaste Talousarvio 72,0% 64,8% -7,2%-yksikköä Läpäisyasteessa ovat mukana opetussuunnitelmaperustaisessa koulutuksessa opiskelevien lisäksi myös ne opiskelijat, jotka ovat suorittamassa ammatillista perustutkintoa näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena. Läpäisyasteen parantamisessa ei onnistuttu tavoitteen mukaisesti. Valtuuston asettama läpäisyastetavoite alittui 7,2 prosenttiyksiköllä. Arviointikertomus 6
3.2.2 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä Talousarvio 5 280 5 264,8-15,2 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa oli 5280:lle. Järjestämislupa pieneni 20 opiskelijalla vuodesta 2013. Valtuuston asettama opiskelijamäärätavoite alittui 15,2 opiskelijalla. 3.2.3 Päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä Talousarvio 6 258,8 6 191,7-67,1 Päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä toteutui 67,1 opiskelijaa alle valtuuston asettaman tavoitteen. 4 Strategisten tavoitteiden arviointi Oppilaitosten itsearviointien ja vuoden 2012 toiminnallisten tulosten arviointien pohjalta koulutuskuntayhtymässä keskityttiin vuonna valmentavan pedagogiikan ja valmennuksellisten käytäntöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla. 4.1 Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen osaamisen valmentamisessa Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi keskityttiin henkilökohtaistamisen käytänteiden laadukkuuden varmistamiseen. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittämisessä opetushenkilöstölle tarjottiin mahdollisuutta vahvistaa ohjauksellista osaamistaan osana valmennuksellisen osaamisen peda.fi -ohjelmaa. 4.2 Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen osaamisen valmentamisessa Opiskelijan käytössä olevien oppimisympäristöjen ja niissä hyödynnettävien opiskelu- ja opetusmenetelmien monipuolistaminen ja monimuotoistaminen on aloitettu osana uudistuvien tutkinnon perusteiden käyttöönottoa. Lähiopetuksessa on otettu käyttöön aiempaa aktiivisemmin uutta digitaalista teknologiaa erilaisten kokeilujen muodossa kaikissa oppilaitoksissa. Työssäoppimisen määrää on pyritty lisäämään ja selvitetty työssäoppimisen laatua mm. sisäisen tarkastuksen keinoin. 4.3 Henkilöstön valmennuksellisen osaamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena oli valmennuksellisen osaamisen kehittäminen eri tasoilla. Arviointikertomus 7
Opetushenkilöstölle suunnatun valmennuksellisen osaamisen peda.fi -ohjelmaan osallistumisen lisäksi oppilaitokset ovat laatineet oman suunnitelmansa sekä henkilöstön sitouttamisesta valmennukselliseen osaamiseen että kyseisen valmennusohjelman toteuttamisesta. Osallistavan organisaatiokulttuurin luomiseksi toteutettiin henkilöstöä osallistavia ja dialogille rakentuvia työtapoja. 5 Henkilöstö Tilinpäätöksen henkilöstöä koskevien liitetaulukoiden mukaan: Henkilöstömäärä 31.12. oli yhteensä 967 henkilöä, joista opettajia 623, muuta henkilöstöä 322 ja projektihenkilökuntaa 22. Henkilöstömäärä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna 57 henkilöllä. Vuosien 2013 - aikana henkilöstömäärä on laskenut yhteensä 96 henkilöä. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 50 vuotta. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuneita poissaoloja oli keskimäärin 10,40 päivää/henkilö (edellisenä vuonna 9,24 päivää/henkilö). Vuoden työolobarometrin tulokset on esitetty ns. timanttimallina. Ryhmäkeskiarvoihin perustuvan timantin kärkinä ja seurattavina kohteina olivat: 1) työn kehittävyys, 2) esimiestyö, 3) tiedonkulku ja vuorovaikutus, 4) työkyky, 5) optimaalinen kuormitus sekä 6) ergonomia. Työolobarometrin tulokset verrattuna vuoteen 2013 paranivat kolmessa osiossa: tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa, työn kehittävyydessä ja esimiestyössä. Muut muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. 6 Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta 6.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntayhtymän valtuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. 6.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja työskentely 6.2.1 Kokoonpano Varsinainen jäsen Väistö Matti, Joensuu (pj.) Parviainen Vesa, Kitee (varapj.) Matikainen Seija, Lieksa Piipponen Minna, Joensuu Ratilainen Jouko, Liperi Varajäsen Romppanen Kimmo, Kontiolahti Eeva Raassina, Joensuu Kananen Ari, Joensuu Hakala Samuli, Nurmes Romppanen Anne, Kontiolahti Tarkastuslautakunnan esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja. Lautakunnan sihteereinä arviointivuoden aikana ovat toimineet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sisäinen tarkastaja Tuomo Hurskainen ja johdon assistentti Kirsi Iljina. Arviointikertomus 8
Tilintarkastaja Kuntayhtymän valtuuston valitsemana tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Tilintarkastussopimus ilman eri irtisanomista koskee vuosien 2013-2015 ja optiona vuosien 2016-2017 tarkastusta. Option käytöstä tilikausille 2016-2017 päätetään myöhemmin erillisellä päätöksellä. Tilintarkastusta tilikaudella on suorittanut vastuunalaisen tilintarkastajan JHTT, KHT Kaija Pakkasen ohella KHT Nina Sinkko ja KTM Henrik Snellman. Toimeksiannon laadunvarmistajana on toiminut JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Vastuunalainen tilintarkastaja osallistui kolmeen lautakunnan kokoukseen. Esteellisyydet Tarkastuslautakunnan jäsenillä ei ole esteellisyyksiä arvioinnin suorittamiseen. 6.2.2 Tarkastuslautakunnan työskentely Lautakunta on laatinut työn perustaksi ja oman työn organisoimiseksi arviointisuunnitelman vuosille 2013-2016. Vuosittain laadittavassa työohjelmassa on tarkennettu arvioinnin aikataulu, kohteet ja menetelmät. Lautakunnalla oli vuonna kuusi kokousta, joissa se on käsitellyt kuntalain mukaan sille kuuluvia tehtäviä. Lisäksi lautakunnan jäsenet ovat perehtyneet erikseen päätetyn tehtäväjaon mukaisesti oppilaitosten toimintaan. Tarkastuslautakunnalla on ollut arviointia varten käytössä toiminnan kannalta asianmukainen ja kattava mittaristo koko vuoden ajan ja avoin ilmapiiri vierailuilla ja kokouksissa. Samoin yhteistyö tilintarkastajana toimineen JHTT-yhteisön ja heidän henkilökuntansa sekä koulutuskuntayhtymän sisäisen tarkastajan kanssa on ollut hyvää. Tarkastuslautakunta tutustui toimintavuoden aikana koulutuskuntayhtymän keskeisiin toimintoihin ja haastatteli toiminnoista vastaavia viranhaltijoita seuraavasti: - Helmikuussa koulutuskuntayhtymän talousjohtaja Pia Hiltunen oli kokouksessa kertomassa kuntayhtymän taloudellisesta tilanteesta ja vuoden 2013 tilinpäätöksestä. - Maaliskuussa tarkastuslautakunta valmisteli valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet tilikaudella 2013. Tarkastuslautakunta jätti vuoden 2013 arviointikertomuksen kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi. - Toukokuussa tarkastuslautakunta tutustui Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Lieksan toimintaan. Oppilaitoksen rehtori Jari Jolkkonen esitteli oppilaitoksen toimintaa ja vuoden näkymiä. Hankintapäällikkö Kalevi Koistinen esitteli kokouksessa hankintatoimen ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta hyväksyi lautakunnan työohjelman vuodelle ja käsitteli PKKY:n hallituksen hyväksymän Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen 1.5. alkaen. - Elokuussa tarkastuslautakunta tutustui Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Kiteen toimintaan. Oppilaitoksen rehtori Jaana Homanen esitteli oppilaitoksen toimintaa ja vuoden näkymiä. Kuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskanen kertoi kokouksessa kuntayhtymän toimintaympäristön muutoksista ja vuoden 2015 talousarviovalmistelun lähtökohdista. Arviointikertomus 9
- Lokakuussa talousjohtaja Pia Hiltunen oli kokouksessa kertomassa kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 ja talousarvio 2015 valmistelusta. Koulutuskuntayhtymän sisäinen tarkastaja Tuomo Hurskainen raportoi vuoden osalta sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toteuttamisesta koulutuskuntayhtymässä. - Joulukuussa rehtori Harri Pölönen oli kokouksessa esittelemässä Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelujen toimintaa, tilikaudelle asetettujen tulostavoitteiden toteutumista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista. Kuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskanen kertoi kuntayhtymän tulostavoitteiden toteutumisen näkymistä ja kuntayhtymän toimintaympäristön muutoksista. Koulutuskuntayhtymän tietohallintopäällikkö Urho Mäenpää esitteli tietohallinnon ajankohtaisia asioita. Tarkastuslautakunnan jäseniä osallistui kesä- ja marraskuussa järjestettyihin tarkastuslautakuntien koulutuspäiviin. Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus perustuu vuoden, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen, tilintarkastajan laatimiin tarkastusraportteihin sekä lautakunnan jäsenten tilivuoden aikana tekemiin tarkastushavaintoihin. Allekirjoitukset Joensuussa 26. maaliskuuta 2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunta Matti Väistö puheenjohtaja Vesa Parviainen varapuheenjohtaja Seija Matikainen Minna Piipponen Jouko Ratilainen varsinainen jäsen varsinainen jäsen varsinainen jäsen Arviointikertomus 10
Arviointikertomus 11