KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, KAAVOITUS Joensuun viherkaavan historialliset puistot tai puutarhat Kohdekortit Viherkaavan selostuksen liite 5 27.5.2015
hi-xx Historiallinen puisto tai puutarha Viherkaavassa on esitetty omalla merkinnällään ne puistot, puutarhat ja pihapiirit, joilla on arvoa etenkin niiden pitkän historian takia. Kohteita kehitetään niiden historiaa kunnioittaen ja vaalien kunkin kohteen omia tunnuspiirteitä. Hoitoperiaatteiden ohjeita on esitetty esim. RT-kortissa 99-11119, Historiallisten puistojen ja puutarhojen suojelu, hoito ja kunnostus (2013). Osa kohteista on yksityisessä omistuksessa, jolloin vastuu niiden kehittämisestä on omistajalla. Viherkaavassa osoitetut historialliset puistot ja puutarhat on esitetty kohteittain seuraavissa kohdekorteissa. - hi-1 Eteläinen Rantapuisto - hi-2 Pohjoinen Rantapuisto - hi-3 Vapaudenpuisto - hi-4 Kaupungintalonpuisto ja Kanavapuisto - hi-5 Kirkkokadun koivurivit - hi-6 Luterilaisen kirkon puisto - hi-7 Ortodoksisen kirkon puisto - hi-8 Ilosaari - hi-9 Jääkärinpuisto - hi-10 Utrankoski - hi-11 Joensuun hautausmaa - hi-12 Kettuvaaran hautausmaa - hi-13 Pekkalan kartanon puutarha - hi-14 Penttilän hovin puutarha - hi-15 Linnunniemen huvilan puutarha - hi-16 Vainoniemen huvilan puutarha - hi-17 Linnunlahden siirtolapuutarha-alue - hi-18 Niittylahden opisto - hi-19 Koivuvaaran tila - hi-20 Kukkolan tila - hi-21 Sinkkolan tila - hi-22 Rautatieaseman puisto - hi-23 Rautatieläisten asuntojen pihapiiri Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 1
KOHTEEN TUNNISTENIMI Eteläinen Rantapuisto KOHTEEN ID 1 SUUNNITTELIJA Dahlström 1876, Söderberg 1911 PERUSTAMISVUOSI 1876 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) KARTTA Suvantokadun ja Malmikadun välille jäävä osa Rantapuistoa. Puisto yhdistyy Matkustajasatamaan tilallisesti ja toiminnallisesti. Puiston halkaisee kulkukäytävä pohjois-eteläsuunnassa ja sen keskiosaa hallitsee laajahko puistoaukio, joka sijaitsee historiallisen vesikioskin paikalla. Yleisilme puustoinen. Suvantokadun ja Malmikadun välille jäävä osa Rantapuistoa. Idässä puistoa rajaa Rantakatu ja lännessä Matkustajasatama ja Pielisjoki. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 1
KOHTEEN TUNNISTENIMI Eteläinen Rantapuisto KOHTEEN ID 1 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Jokirantaa reunustavat puistot eli esplanadit olivat aluksi asukkaiden heinätysmaina. Vuokraajan oli pidettävä huoli myös aidoista ja käytävistä. Puiden istuttaminen alkoi 1852. Puisto kunnostettiin 1876 puutarhuri G.A. Dahsltrömin suunnitelmien mukaan, kunnostustyö valmistui vuosisadan vaihteeseen mennessä. Puistosuunnitelmakilpailun voittaja Harald Söderberg teki seuraavan kunnostussuunnitelman 1911, jonka käytäväverkosto perustuu Dahlströmin sommitelmaan. Tulvavesi tuhosi puistoa 1899 ja 1924. 1930-luvulla puistoon tehtiin kukkaistutuksia. Suvanto- ja Malmikatujen välinen laivalaituri suuri ryki valmistui 1876. (Oravuo, 1998). KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset arvot: puistohistoria esplanadit olivat jo ensimmäisen asemakaavan tärkeä osa, puiston rakentaminen alkoi heti kaupungin perustamisen jälkeen; puutarhataide sommitelmassa edelleen näkyvissä varhaisten suunnitelmien teemoja, etenkin keskeiskäytävä Historialliset arvot: Eteläinen Rantapuisto oli mukana vuoden 1911 puistosuunnittelukilpailussa Ympäristölliset arvot: Rantapuistoilla on tärkeä merkitys Joensuun kaupunkikuvalle ja kaupungin identiteetille Säilyneisyys: varhaisten suunnitelmien pääkäytävä ja keskeinen aukio ovat säilyneet. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 2
KOHTEEN TUNNISTENIMI Eteläinen Rantapuisto KOHTEEN ID 1 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 3
KOHTEEN TUNNISTENIMI Eteläinen Rantapuisto KOHTEEN ID 1 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 4
KOHTEEN TUNNISTENIMI Pohjoinen Rantapuisto KOHTEEN ID 2 SUUNNITTELIJA G.A.Dahlström PERUSTAMISVUOSI 1878 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Vehreä suurten puiden hallitsema puisto Rantakadun ja Pielisjoen välillä. Osa Joensuun Rantapuistovyöhykkeen RKY-aluetta. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Suvantokatu Rantakatu Elielinkuja - Pielisjoki KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 5
KOHTEEN TUNNISTENIMI Pohjoinen Rantapuisto KOHTEEN ID 2 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Puistokäytäviä ja puuistutuksia Dahlströmin tehtiin suunnitelman mukaan jo 1880-luvulla. Istutuksia uusittiin tulvan jälkeen 1899. Uusi puistosuunnitelma 1913 (Harald Söderberg), jota toteutettiin polkujen ja istutusten osalta. Puisto uusittiin 1930-luvulla: käytäväverkostoa yksinkertaistettiin ja tehtiin koristeistutuksia (Arvo Helin?). (Oravuo, 1998) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset arvot: puistohistoria esplanadit olivat jo ensimmäisen asemakaavan tärkeä osa, puiston rakentaminen alkoi heti kaupungin perustamisen jälkeen; puutarhataide sommitelmassa edelleen näkyvissä varhaisten suunnitelmien teemoja Historialliset arvot: Pohjoinen Rantapuisto oli mukana vuoden 1911 puistosuunnittelukilpailussa Ympäristölliset arvot: Rantapuistoilla on tärkeä merkitys Joensuun kaupunkikuvalle ja kaupungin identiteetille Säilyneisyys: Varhaisten suunnitelmien pääkäytävä ja puurivit ovat säilyneet. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 6
KOHTEEN TUNNISTENIMI ILMAKUVA Pohjoinen Rantapuisto KOHTEEN ID 2 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 7
KOHTEEN TUNNISTENIMI Pohjoinen Rantapuisto KOHTEEN ID 2 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 8
KOHTEEN TUNNISTENIMI Vapaudenpuisto KOHTEEN ID 3 SUUNNITTELIJA Harald Söderberg / Rope Taivainen /(Bengt Schalin) PERUSTAMISVUOSI 1911 / 1923 / (1925) KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Muotopuutarhan symmetrisen sommitelman omaava edustuspuisto kaupungintalon ja torin välillä. Puistosommitelman polttopisteessä on Vapaudenpatsas ja sen edessä vesiallas Antin ahven patsaineen. Osana Joensuun rantapuistovyöhykettä RKY 2009 Rantakatu Torikatu Koskikatu - Siltakatu KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 9
KOHTEEN TUNNISTENIMI Vapaudenpuisto KOHTEEN ID 3 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Nelikulmapuisto muodostui torista, kun Torikatua jatkettiin jakamaan tori kahtia. Harald Söderberg voitti puistosuunnittelukilpailun, mutta ehdotus toteutettiin muunnettuna (Rope Taivainen) vasta 1923, jolloin puistoon sijoitettiin Yrjö Liipolan Vapaudenpatsas. Schalin teki suunnitelman 1925, mutta sen toteuttamisesta ei ole varmuutta. (Oravuo, 1998) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Puisto on tärkeä osa kaupungin monumentaalista keskiakselia. Korostaa kaupungintalon asemaa toimimalla sen edustapuistona. Historialliset arvot: Sysäyksenä puiston rakentamiselle toimi sen valinta vapaudenpatsaan sijoituspaikaksi vuonna 1920. Lopulliset suunnitelmat teki Rope Taivainen Harald Söderbergin suunnitelmien pohjaksi. Vuonna 1925 myös Bengt Schalin teki suunnitelmia puiston kunnostamiseksi. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 10
KOHTEEN TUNNISTENIMI ILMAKUVA Vapaudenpuisto KOHTEEN ID 3 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 11
KOHTEEN TUNNISTENIMI Vapaudenpuisto KOHTEEN ID 3 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 12
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kaupungintalon puisto, Kanavapuisto KOHTEEN ID 4 SUUNNITTELIJA Bengt Schalin, ( Rosenbröijer 1960-luvulla) PERUSTAMISVUOSI 1925 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Kaupungintaloa ympäröivä osa rantapuistoa. Puistoa hallitsevat suurikokoiset puuistutukset. Kaupungintalon puiston suoraviivainen sommitelma liudentuu vapaamuotoisemmaksi Kanavapuistossa, kohti rantaa kuljettaessa. Kuuluu Joensuun rantapuistovyöhykkeen RKY-alueeseen. Elielinkuja Rantakatu Siltakatu - Pielisjoki KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 13
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kaupungintalon puisto, Kanavapuisto KOHTEEN ID 4 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Suunnitelma perustuu Eliel Saarisen ehdotukseen, jota Schalin seurasi. 1930-luvulla puistossa oli runsaasti istutuksia, mm. Terassin kaiteella laakeripuita. Sotavuosina kukkaistutukset muutettiin ruohokentiksi. Osa makedonianmännyistä täytyi uusia kovan pakkastalven jälkeen 1946. (Oravuo, 1998) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Kaupungintalo muodostaa julkisten rakennusten monumentaaliakselin päätteen, ja sitä ympäröivä puisto korostaa taloa sekä sitoo sen ympäristöönsä. Terassin jatkeeksi istutetut makedonianmänty rivit luovat puistolle vahvan omaleimaisen ilmeen. Historialliset arvot: Kaupungintalon suunnittelukilpailun yhteydessä siirrettiin raatihuoneen tontti nykyiselle paikalleen. Puiston suunnitelma pohjautuu Eliel Saarisen luonnoksiin, joita Bengt Schalin seurasi. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 14
KOHTEEN TUNNISTENIMI ILMAKUVA Kaupungintalon puisto, Kanavapuisto KOHTEEN ID 4 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 15
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kaupungintalon puisto, Kanavapuisto KOHTEEN ID 4 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 16
Kirkkokadun koivurivit KOHTEEN ID 5 KOHTEEN TUNNISTENIMI SUUNNITTELIJA Claes Wilhelm Gyldén PERUSTAMISVUOSI 1848 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) KARTTA Nelirivinen koivukujanne, joka yhdistää Kirkkokadun päissä olevat kirkot ja niiden puistot. Toimii normaalina katuna, liikennejärjestelyiden takia on osa koivukujanteesta jouduttu poistamaan keskiakselin tienoilla. Kirkkokadun varrelle istutetut kaksinkertaiset koivurivit. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 17
KOHTEEN TUNNISTENIMI KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Kirkkokadun koivurivit KOHTEEN ID 5 Gyldénin asemakaavassa on esitetty koivukujanne yhdistämään kirkkoja. 1867 asemakaavauudistuksessa kadun puistomaista luonnetta lisättiin istuttamalla toisetkin koivurivit kadun kummallekin puolelle. Kirkkokatu valmistui luterilaiselle kirkolle asti vuonna 1865 ja ortodoksiselle kirkolle vuonna 1887. Nikolainkatu sai Kirkkokatu nimen vuonna 1917. (Oravuo 1998) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Vahva monumentaalinen puistokatuakseli, joka yhdistää sen eri päissä sijaitsevat kirkot ja niiden puistot. Historialliset arvot: Oli tärkeänä kaupunkitaiteellisena aiheena jo ensimmäisessä asemakaavassa. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 18
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kirkkokadun koivurivit KOHTEEN ID 5 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 19
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kirkkokadun koivurivit KOHTEEN ID 5 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 20
KOHTEEN TUNNISTENIMI Luterilaisen kirkon puisto KOHTEEN ID 6 SUUNNITTELIJA Bengt Schalin 1916 PERUSTAMISVUOSI 1925 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Luterilaisen kirkon ympärillä oleva puisto, joka liittyy saumattomasti ympäristön viheralueisiin. Kirkon länsipuolella muotopuutarhasommitelma ja Kirkkokadun päätteenä komeat graniittiportaat. Osana valtakunnallisesti merkittävää Joensuun luterilaisen ja ortodoksisen kirkon RKY-aluetta. Koulukatu Papinkatu Gävlenlinnan pihamaa pallokentän alue KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 21
KOHTEEN TUNNISTENIMI Luterilaisen kirkon puisto KOHTEEN ID 6 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Schalinin suunnitelmaa alettiin toteuttaa 1925 lähtien hiukan karsien: toinen kirkkoa ympäröivä lehmusrivi jätettiin pois ja portaita yksinkertaistettiin. Ensin kunnostettiin kirkon lähiympäristö ja rakennettiin kiviportaat. Kirkon ympäristöä terassoitiin ja ympäröivä puistoalue kylvettiin heinälle. Kukkien ja pensaiden taimia saatiin lahjoituksena. Työstä vastasi kirkkopuistolautakunta, joka lakkautettiin puiston valmistuttua 1935. Joensuun entisen kirkon paikalle pystytettiin muistopatsas 1953. (Oravuo 1998) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 (osana kokonaisuutta) valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Vastakkaisille mäille sijoitetuilla kirkoilla oli merkittävä asema jo Joensuun ensimmäisessä asemakaavassa. Kaavassa jo esitettiin kirkkoja ympäröivä muotopuutarha, joka toteutui 1920-luvulla. Historialliset arvot: Kirkkopuiston istutuksia varten kerättiin vuonna 1904 kirkkomäenkaunistusrahasto kaupungin viinan myynnistä saaduista voittovaroista. Säilyneisyys ja alkuperäisyys: Schalinin suunnitelman pengerrykset, lehmusrivit ja graniittiportaat säilyneet. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 22
KOHTEEN TUNNISTENIMI Luterilaisen kirkon puisto KOHTEEN ID 6 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 23
KOHTEEN TUNNISTENIMI Luterilaisen kirkon puisto KOHTEEN ID 6 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 24
KOHTEEN TUNNISTENIMI Ortodoksisen kirkon puisto KOHTEEN ID 7 SUUNNITTELIJA Otto-Iivari Meurmann? PERUSTAMISVUOSI 1930-luku KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Havupuiden hallitsema metsäpuisto, joka ympäröi ortodoksista kirkkoa. Osa valtakunnallisesti arvokasta Joensuun luterilaisen ja ortodoksisen kirkon RKY-aluetta. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Ortodoksista kirkkoa ympäröivä puistoalue, joka rajautuu etelässä Sairaalakatuun ja pohjoisessa Pohjoiskatuun. Lännessä ja idässä alue rajautuu viereisten asuintalojen pihapiiriin. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 25
KOHTEEN TUNNISTENIMI Ortodoksisen kirkon puisto KOHTEEN ID 7 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Varhaisissa kaavasuunnitelmissa kirkon ympärille oli kaavailtu muotopuutarhaa. Myös puistosuunnittelukilpailuun tehtiin ehdotus ortodoksisen kirkon ympärille. Näiden suunnitelmien toteutuksesta ei ole tietoa. Todennäköisesti kirkon puisto sai lopullisen muotonsa Otto-Iivari Meurmannin II ja III kaupunginosien laajennuskaavan myötä 1933. (Oravuo 1998) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: ortodoksinen kirkko toimii toisena päätteenä Kirkkokadun akselille. Kirkkoa ympäröivä metsäinen puisto luo pienelle kirkolle rauhallisen taustan. Historialliset arvot: Joensuun seurakunta erosi Taipaleen seurakunnasta 1880-luvulla, kun kirkon rakentaminen saatiin vihdoin rahoitettua kahdenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen. Kirkko rakennettiin eri kohtaan kuin asemakaavassa oli osoitettu, jolloin kirkon eduspuisto jäi suunniteltua pienemmäksi. Kirkko vihittiin käyttöön 1887. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 26
KOHTEEN TUNNISTENIMI Ortodoksisen kirkon puisto KOHTEEN ID 7 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 27
KOHTEEN TUNNISTENIMI Ilosaari KOHTEEN ID 8 SUUNNITTELIJA nykyasu Virve Veisterä PERUSTAMISVUOSI 1855 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Keskellä Pielisjokea sijaitseva, suhteellisen pienialainen saari, jolla sijaitsee ravintolarakennus, uimaranta ja esiintymislava. Maisemakuvaa hallitsevat rannan hopeasalavaistutukset sekä saaren vanhat männyt. Osa Joensuun Rantapuistovyöhykkeen RKY-aluetta Ilosaari ja Niskasaari. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 28
KOHTEEN TUNNISTENIMI Ilosaari KOHTEEN ID 8 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Perinteinen kaupunkilaisten juhlapaikka. Ensimmäiset rakenteet vuodelta 1855. Puiston kunnostaminen viinavoittovaroilla: käytäviä, istuimia ja pensaita. Tanssilava 1895 ja kesähuvila 1896. Ilosaari mukana puistosuunnittelukilpailussa 1911. 1930-luvulla puiston kunnostaminen: käytävät ja hopeapajut. 1940- luvulla saari urheiluseurojen käyttöön: uimala. Nykyasu vuodelta 1973, Virve Veisterän suunnitelma. (Oravuo, 1998) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Ilosaari sijaitsee maiseman solmukohdassa ja on tärkeässä asemassa kaupungin maisemakuvassa. Pielisjoen linna hallitsee Ilosaaren pohjoispuolista jokimaisemaa. Historialliset arvot: Ilosaari on ollut aina kaupunkilaisten tärkeä juhla- ja ulkoilupaikka. Pielisjoen linna on kaupungin vanhin kivirakennus ja Karjalan talo rakennettiin talkoovoimin kierrätysmateriaalista 1950- luvulla. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 29
KOHTEEN TUNNISTENIMI VALOKUVAT Ilosaari KOHTEEN ID 8 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 30
KOHTEEN TUNNISTENIMI Ilosaari KOHTEEN ID 8 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 31
KOHTEEN TUNNISTENIMI Jääkärinpuisto KOHTEEN ID 9 SUUNNITTELIJA arkkitehti Magnström PERUSTAMISVUOSI 1930-luvulla KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Puiston pohjoisosaa hallitsee hiekkapintainen ovaalinmuotoinen leikkialue, eteläosa puistosta on runkopuiden ja nurmikon aluetta. Rantakadun varrella on koivurivi. Osa Joensuun rantapuistojen RKYaluetta. Kalastajankatu Torikatu Rantakatu. Pinta-ala noin 7000 m 2. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 32
KOHTEEN TUNNISTENIMI Jääkärinpuisto KOHTEEN ID 9 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Kolmikulmapuistot lienevät olleen luonnontilaisina aina 1900-luvun alkuun asti. 1911 puisto oli ympäröity puuistutuksilla. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelmat puiston kunnostamiseksi 1937. Puiston keskelle rakennettiin lasten leikkikenttä ja Torikadun puoleiselle nurkalle kummulle kivikkoistutus ja laattakivikäytävä Puisto on ilmeisesti toteutettu yhdistelemällä useita suunnitelmia. (Oravuo 1998) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Osa alkuperäistä ruutukaavasommitelmaa, jossa ruutukaava yhdistettiin vapaaseen joen rantaviivaan kahden kolmiopuiston avulla. Sijainti kaupungin kulmauksessa joen mutkassa tuo puistolle näkyvyyttä ja varsinkin Rantakadun varren koivurivi nousee jokimaisemassa merkittäväksi. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 33
KOHTEEN TUNNISTENIMI Jääkärinpuisto KOHTEEN ID 9 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 34
KOHTEEN TUNNISTENIMI Jääkärinpuisto KOHTEEN ID 9 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 35
KOHTEEN TUNNISTENIMI Utrankoski KOHTEEN ID 10 SUUNNITTELIJA KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) PERUSTAMISVUOSI Utranpuiston, Utrankosken ja Utransaarten muodostama kokonaisuus. Käsittää myös ns. Arppeen sulun jäänteet ja ulkoilupuistona toimivan Utransaaren. Osa Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue -RKYaluetta. Alue käsittää Utrankosket ja Putaansaaren sekä niiden välistä kaivetun syväväylän. Rajauksen sisälle jää myös mm. Utran kirkko sekä Arppen sulun jäänteet Utran puolella ja Utran kanava Karsikon puolella. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 36
KOHTEEN TUNNISTENIMI Utrankoski KOHTEEN ID 10 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI 1780 perustettiin Utran saha ja koski perkautettiin. 1832 valmistui Arppen rakennuttama suluilla varustettu kanava, jonka jäänteet ovat vielä näkyvissä. 1971 valmistui Kuurnan kanava, jonka takia Utrassa ei tarvittu enää kanavaa. Avokanava valmistui 1971, ja muutti merkittävästi Utran jokimaisemaa. Utransaaren nykytila on valtaosin avokanavan kaivutyössä syntynyttä täyttömaata. KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Vanhat sulkujen ja teollisuuslaitosten jäänteet on otettu osaksi nykykaupunkilaisten ulkoiluympäristöä. Historialliset arvot: Kertoo Joensuun teollistumisen ja kaupankäynnin varhaisesta historiasta. Alueella nähtävissä myös vesiliikenteen tarpeisiin tehdyn rakentamisen kehityskaari. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 37
KOHTEEN TUNNISTENIMI Utrankoski KOHTEEN ID 10 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 38
KOHTEEN TUNNISTENIMI Joensuun hautausmaa KOHTEEN ID 11 SUUNNITTELIJA PERUSTAMISVUOSI 1852 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Yleisilmeeltään vehreä ja hoidettu hautausmaa-alue aivan ruutukaavakeskustan liepeillä. Alueella on sekä evankelis-luterilainen, ortodoksinen että tunnustukseton hautausmaan osa. Alueella on myös talvi- ja jatkosodissa kuolleiden vainajien sankarihauta ja tähän liittyviä taideteoksia. Aidattu hautausmaa-alue on pohjoisen ruutukaavan ja Siihtalan teollisuusalueen välissä. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 39
KOHTEEN TUNNISTENIMI Joensuun hautausmaa KOHTEEN ID 11 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Kun Joensuu palkkasi oman papin, tuli luonnolliseksi etsiä paikkaa myös omalle hautausmaalle. Se löytyi Taskilanmäeltä, kaupungin pohjoispuolelta. Hautausmaa vihittiin käyttöönsä 1852, samalla otettiin käyttöön hautausmaan ruumishuone. Ortodoksinen hautausmaa sijoitettiin luterilaisen hautausmaan itäpuolelle, Taskilanmäelle. (Lilius, 1984) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Laaja puistomaisesti hoidettu hautausmaa aivan ruutukaavaalueen vieressä. Alueella useita kappeleita sekä muistomerkkejä. Rauhan kappeli on tärkeä pääte Kauppakadulle. Historialliset arvot: Nuoren kaupungin ensimmäinen hautausmaa. Hautausmaalla nähtävissä halkileikkaus kaupungin kehityksestä näihin päiviin asti. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 40
KOHTEEN TUNNISTENIMI VALOKUVAT Joensuun hautausmaa KOHTEEN ID 11 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 41
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kettuvaaran hautausmaa KOHTEEN ID 12 SUUNNITTELIJA PERUSTAMISVUOSI 1927 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Entinen Pielisensuun seurakunnan hautausmaa Karsikon kaupunginosassa, aivan ohikulkutien varrella. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Hautausmaa on suurelta osin ympäröity leikatulla pensasaidalla. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 42
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kettuvaaran hautausmaa KOHTEEN ID 12 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Koska Utran hautausmaa sijaitsi hankalan matkan päässä, määräsi senaatti vuonna 1912 Pielisensuun seurakunnan etsimään toinen hautausmaa sopivalta paikalta. Osakeyhtiö Gustaf Cederberg lahjoitti maaalueen hautausmaata varten vuonna 1928. Kettuvaaran kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1929. (Joensuu 1995) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: Joensuu 1995 (III lk) valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Muodostaa yhdessä ympäröivän Kettuvaaran asuinalueen kanssa muusta Karsikosta eroavan, yhtenäisen puutalomiljöön 1900-luvun taitteesta. Kappeli on näkyvällä paikalla ohikulkutien vieressä. Historialliset arvot: Esimerkki tehtaan patruunan vaikutuksesta joensuulaisen yhdyskunnan keittymiseen. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 43
KOHTEEN TUNNISTENIMI VALOKUVAT Kettuvaaran hautausmaa KOHTEEN ID 12 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 44
KOHTEEN TUNNISTENIMI Pekkalan kartanon puutarha KOHTEEN ID 13 SUUNNITTELIJA? PERUSTAMISVUOSI 1880-1890 -luvulla KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Useiden puurakennusten muodostama kokonaisuus vehreän puiston keskellä. Osa Joensuun rantapuistovyöhykkeen RKY-aluetta KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) KARTTA Alue rajautuu pohjoisessa Pielisjokeen, idässä kehätiehen ja lännessä sähkölinjaan. Etelässä rajaus on epäselvä. Alueen pinta-ala on noin 10 ha. Pekkalan kartanon ympäristön kartta 1970-luvun lopusta. Kartta Joensuun kaupungin ja Kaukas Oy:n kauppakirjan yhteydestä. (Pekka Piiparinen 2013) Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 45
KOHTEEN TUNNISTENIMI Pekkalan kartanon puutarha KOHTEEN ID 13 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Kartano valmistui Petter Parviaisen kesäasunnoksi noin v. 1881. Palviaisen aikaan Pielisjoen rannalle valmistui myös puisto koukeroisine polkuineen ja istutuksineen. (Pekka Piiparinen 2013 / Heljä Tolvanen 2007) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: Joensuu 1995 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Joensuulainen esimerkki kaupungin liepeille 1800-luvun lopulla nousseesta huvila-asutuksesta. Vastaavia huviloita ovat myös mm. Linnunniemen ja Vainoniemen huvilat sekä Penttilän hovin rakennus. Historialliset arvot: Alue on osa Joensuun kauppias- ja puuteollisuushistoriaa. Kartanon rakennuttaja Petter Parviainen oli aikansa merkittävimpiä joensuulaisia kauppiaita ja teollisuushenkilöitä. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 46
KOHTEEN TUNNISTENIMI ILMAKUVA Pekkalan kartanon puutarha KOHTEEN ID 13 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 47
KOHTEEN TUNNISTENIMI Pekkalan kartanon puutarha KOHTEEN ID 13 KUVALIITE Kartanoalueelta otettu kuva 1910- tai 1920-luvulta. Pohjois-Karjalan museo. Ilmakuva vuodelta 1975. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 48
KOHTEEN TUNNISTENIMI Penttilän hovin puutarha KOHTEEN ID 14 SUUNNITTELIJA PERUSTAMISVUOSI 1880-luvulla KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Penttilän rakentuvan asuinalueen vieressä sijaitsee Penttilän sahan isännöitsijälle rakennettu asuinrakennus. Vuonna 1875 valmistunutta päärakennusta ympäröi rehevä puistomainen puutarha. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Penttilän täyttömäen kaakkoispuolella oleva puustoinen alue, jonka keskellä on Penttilän kartanon pihapiiri. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 49
KOHTEEN TUNNISTENIMI Penttilän hovin puutarha KOHTEEN ID 14 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Penttilän höyrysaha perustettiin 1871. Sahan isännöitsijälle valmistui asuinrakennus piharakennuksineen vuonna 1875. Rakennuksen ympäristöön istutettiin runsaasti eteläisiä puu- ja kasvilajeja, joista osa on vielä puistossa nähtävissä. (Joensuu 1995) Penttilän alueen rakentumisen myötä alueen liikennejärjestelyt ovat muuttuneet, jolloin puistoon johtava koivukuja ei enää ole sisääntuloväylän merkkinä. KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 1993 (Penttilän saha) valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Suuria puita käsittävä puistomainen kartanon pihapiiri aivan uuden asuinalueen vieressä. Historialliset arvot: Liittyy Joensuun teollisuushistoriaan ja Suomen suurimman sahan vaiheisiin. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 50
KOHTEEN TUNNISTENIMI Penttilän hovin puutarha KOHTEEN ID 14 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 51
KOHTEEN TUNNISTENIMI Linnunniemen huvilan puutarha KOHTEEN ID 15 SUUNNITTELIJA luutnantti Axel Axelson PERUSTAMISVUOSI 1887 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Nikkarityylisen huvilan ympärillä oleva puisto. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Kiviaitojen rajaama huvilatontti Pyhäselän rannassa, aivan Linnunlahden pienvenesataman läheisyydessä. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 52
KOHTEEN TUNNISTENIMI Linnunniemen huvilan puutarha KOHTEEN ID 15 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Luutnantti Axel Axelson rakennutti nikkarityylisen huvilan, joka valmistui 1887. Ympäröivä puisto myös Axelsonin istuttama (Joensuun kulttuurihistorialliset kohteet 1995) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: Joensuu 1995 (rakennukset) valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Rakennus on joensuulaisittain harvinainen, koristeellinen huvilarakennus. Puutarhassa osittain romahtaneita kivimuureja ja jäänteitä muista rakennelmista. Puutarhan lajisto on monipuolinen. Historialliset arvot: Esimerkki Joensuun liepeillä vallinneesta huvila-asutuksesta sekä huviloiden yhteyteen rakennetusta puutarhasta. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 53
KOHTEEN TUNNISTENIMI Linnunniemen huvilan puutarha KOHTEEN ID 15 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 54
KOHTEEN TUNNISTENIMI Linnunniemen huvilan puutarha KOHTEEN ID 15 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 55
KOHTEEN TUNNISTENIMI Vainoniemen huvilan puutarha KOHTEEN ID 16 SUUNNITTELIJA Otto Wäinö Weckman PERUSTAMISVUOSI 1908 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Pyhäselän rannassa sijaitsevan vuosisadan vaihteen nikkarityylisen huvilan englantilaistyylinen puisto. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Kiviaitojen rajaama huvilatontti Pyhäselän rannassa. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 56
KOHTEEN TUNNISTENIMI Vainoniemen huvilan puutarha KOHTEEN ID 16 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Kauppias F.N. Neppenström vuokrasi kaupungilta Vainoniemen alueen, mutta myi vuokraoikeuden edelleen. Piirilääkäri K.B.Nohrström rakennutti alueelle ensimmäisen huvilan, joka myöhemmin tunnettiin portinvartijan talona. Arvid Neppenström rakennutti vuosina 1906-1908 uuden huvilan, jonka arkkitehti Otto Wäinö Wecman (myöh. Wartiovaara) suunnitteli. Hän suunnitteli myös ympäröivän, englantilaistyylisen puiston. Huvila oli kauppias Heikki Surakan ja hänen perikuntansa hallussa vuosina 1920 1979, jonka jälkeen se on ollut kaupungin edustustiloina. (Esko Järvelin: Vainoniemen huvila. Joensuu 1988.) Puisto restauroitiin vuosina 1984-85. KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun kulttuuriympäristö 1995 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Huvila edustaa joensuulaista huvilarakentamista vuosisadan vaihteesta. Ympäröivä puisto oli ensimmäisiä englantilaistyylisiä puutarhoja Joensuun seudulla. Historialliset arvot: Vainoniemen huvila toimi lentolaivue 46:n tukikohtana jatkosodan aikana 1941 1943. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 57
KOHTEEN TUNNISTENIMI VALOKUVAT Vainoniemen huvilan puutarha KOHTEEN ID 16 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 58
KOHTEEN TUNNISTENIMI KUVALIITE Vainoniemen huvilan puutarha KOHTEEN ID 16 Vainoniemen huvilan puutarha 1947-1957 Pentti Surakan muistikuvien perusteella. (Esko Järvelin, 1988) Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 59
KOHTEEN TUNNISTENIMI Linnunlahden siirtolapuutarha-alue KOHTEEN ID 17 SUUNNITTELIJA PERUSTAMISVUOSI KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI 1950-luvun alussa perustettu siirtolapuutarha-alue aivan keskustan tuntumassa. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Heinäpurontien mutkassa, pensasaitojen rajaama siirtolapuutarha-alue. Pinta-ala noin 4,5 ha. KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 60
KOHTEEN TUNNISTENIMI Linnunlahden siirtolapuutarha-alue KOHTEEN ID 17 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Alue on perustettu 1951 ja pääosin rakennettu 1950-luvulla. Alun perin alue sijoittui Pyhäselän rantaan, mutta mittavien maantäyttöjen takia rantaviiva on nykyisin satojen metrien päässä. Linnunlahden siirtolapuutarha on itse asuinaluetta vanhempi. KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: Joensuu 1995 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Joensuulainen versio Keski-Euroopasta peräisin olevasta siirtolapuutarha-aatteesta, jonka tarkoitus oli tarjota työväestölle mahdollisuus saada ulkoilmaa ja leivän jatketta. Suomessa siirtolapuutarhoja perustettiin varsinkin 1920- ja 1930-luvulla, joten Joensuun alue edustaa melko myöhäistä, sodanjälkeistä vaihetta. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 61
KOHTEEN TUNNISTENIMI Linnunlahden siirtolapuutarha-alue KOHTEEN ID 17 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 62
KOHTEEN TUNNISTENIMI Linnunlahden siirtolapuutarha-alue KOHTEEN ID 17 KUVALIITE Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 63
KOHTEEN TUNNISTENIMI Niittylahden opisto KOHTEEN ID 18 SUUNNITTELIJA PERUSTAMISVUOSI 1928 KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Entisen Pohjois-Karjalan opiston päärakennus ympäröivine puutarhoineen. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Pyhäselkä Puutarhurintie Niittylahdentie Rehtorinpolun päästä lähtevä huoltotie KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 64
KOHTEEN TUNNISTENIMI Niittylahden opisto KOHTEEN ID 18 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Opistorakennus valmistui 1928. Opistolla annettiin myös puutarha-alan perusopetusta. Opiston puutarhassa on muotopuutarhan piirteitä. KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Opiston paraatipiha avautuu Pyhäselälle. Symmetrinen muotopuutarha-aihe jatkaa päärakennuksen klassismia Historialliset arvot: Niittylahdessa on toiminut kansanopisto vuodesta 1902 alkaen. Opisto tarjosi myös puutarhaopetusta. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 65
KOHTEEN TUNNISTENIMI Niittylahden opisto KOHTEEN ID 18 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 66
KOHTEEN TUNNISTENIMI Niittylahden opisto KOHTEEN ID 18 KUVALIITE Puutarhakoulu toimi Niittylahdessa ennen nykyisen opistotalon rakentamista. Kuva teoksesta Pohjois-Karjalan opisto 1895-1995 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 67
KOHTEEN TUNNISTENIMI Koivuvaaran tila KOHTEEN ID 19 SUUNNITTELIJA KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI PERUSTAMISVUOSI Maatalon vanha pihapiiri asutuksen reunamilla. Yhdistyy maisemallisesti arvokkaaseen ketoon ja rajautuu vanhan metsän Natura-alueeseen. Pinta-ala noin 4 ha. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 68
KOHTEEN TUNNISTENIMI Koivuvaaran tila KOHTEEN ID 19 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Tilan päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla. Pihapiiriin kuuluu navetta ja aittarakennus. Pihapiiriä idästä rajannut aitta on palanut 1930-luvulla. Koivuvaaran tila on ollut yksi suurimmista kantatiloista Noljakan alueella. (Joensuu 1995) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: Joensuu 1995 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Vanha maatilan pihapiiri, joka jatkuu saumattomasti lampaiden laiduntamalle kedolle. Historialliset arvot: Eräs Noljakan suurimmista kantatiloista. Tuo historiallista syvyyttä Noljakan asuinalueeseen. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 69
KOHTEEN TUNNISTENIMI Koivuvaaran tila KOHTEEN ID 19 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 70
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kukkolan tila KOHTEEN ID 20 SUUNNITTELIJA PERUSTAMISVUOSI KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Kukkolan vanhan maatalon pihapiiri ja viereinen arboretum. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Vanha Valtatie - Kukkosentie KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 71
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kukkolan tila KOHTEEN ID 20 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Kukkolan tilan päärakennuksen toinen puolikas on siirretty Kuhasalosta 1790-luvulla ja toinen puolikas Onttolasta vuonna 1887. Tilan kivinavetta on valmistunut 1800-luvun lopulla. Tila siirtyi Pohjois-Karjalan Maataloussäätiön omistukseen vuonna 1991. Tilalle istutettiin 1,4 ha laajuinen puulajipuisto vuosina 1993-1997. KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: Joensuu 1995 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Esimerkki maatalon pihapiiristä, johon kuuluu päärakennuksen lisäksi aitta, navetta ja varastorakennuksia. Puistomainen arboretum on pihapiirin jatkeena. Historialliset arvot: Rovasti, ministeri Antti Kukkosen (1889 1978) asuinpaikka Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 72
KOHTEEN TUNNISTENIMI Kukkolan tila KOHTEEN ID 20 VALOKUVAT Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 73
KOHTEEN TUNNISTENIMI Sinkkolan tila KOHTEEN ID 21 SUUNNITTELIJA PERUSTAMISVUOSI KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Vanha maatalon pihapiiri Noljakan asutuksen keskellä. Lähistöllä on pienialainen keto. Pinta-ala noin 2,6 ha. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Noljakankaari Pesolantie Sinkkolanpuisto KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 74
KOHTEEN TUNNISTENIMI Sinkkolan tila KOHTEEN ID 21 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Sinkkolan alue oli aikoinaan jokivarren talojen kaskimaana kunnes ensimmäiset asukkaat asettuivat Sinkkolan mäelle noin vuonna 1740. Noljakkaan muodostui vähitellen Noljakan kylä. Sinkkola toimi karjatilana 1950-luvulle saakka. Joensuusta Liperiin johtava maantie kulki kylän kautta, ja siltä erkani Sinkkolan pihaan johtava koivukuja. Kaupungin kasvaessa maanviljelys loppui ja omistajat saattoivat miljöön suojelukohteeksi. Joensuun kaupunki osti tilan ja 1990-luvulta alkaen rakennuksia on kunnostettu. (Toivanen 2014) KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: Joensuu 1995 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Maatalon pihapiiri keskellä asuinlähiötä tuo kerroksellisuutta Noljakan keskustan alueelle. Tilalle johtava koivukujanne sekä kuusiaita ovat maisemassa merkittäviä elementtejä. Historialliset arvot: Yksi Noljakan alueen vanhoista maatiloista. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 75
KOHTEEN TUNNISTENIMI Sinkkolan tila KOHTEEN ID 21 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 76
KOHTEEN TUNNISTENIMI Rautatieaseman puisto KOHTEEN ID 22 SUUNNITTELIJA PERUSTAMISVUOSI 1894? KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) KARTTA Rautatieasemaa ympäröineen puiston jäänteet: pienialainen puistikko aseman ja asemapäällikön talon välissä sekä lehmusrivi rata-alueen ja linja-autoaseman välillä. Osa Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö RKY-aluetta. Itärannan ja radan välinen alue, jossa rautatieasemaan liittyvät vanhat puutalot. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 77
KOHTEEN TUNNISTENIMI Rautatieaseman puisto KOHTEEN ID 22 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Rata ja asemarakennus valmistuivat 1894. Puiston suunnitelmia ei ole löytynyt. VR rakensi yleensä asemilleen asemapuiston, joka valmistui samoihin aikoihin aseman kanssa. Useat vuosisadanvaihteessa valmistuneiden asemien suunnitelmat olivat apulaispuutarhuri J.K. Kornmannin käsialaa. KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Esimerkkinä tyypillisestä rautatieaseman puistosta. Historialliset arvot: Joensuun aseman vanhimmat rakennukset ovat niitä harvoja, joita Karjalan radasta on vielä Suomen puolella. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 78
KOHTEEN TUNNISTENIMI Rautatieaseman puisto KOHTEEN ID 22 ILMAKUVA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 79
KOHTEEN TUNNISTENIMI Rautatieläisten asuntojen pihapiiri KOHTEEN ID 23 SUUNNITTELIJA KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI PERUSTAMISVUOSI Vuosisadanvaihteesta peräisin olevien puutalojen vehreä pihapiiri. Istutuksissa on käytetty asemapuistoille tyypillisiä lajeja. Osa Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö RKY-aluetta. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Rautatie Ollinkatu - Kontionkatu KARTTA Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 80
KOHTEEN TUNNISTENIMI Rautatieläisten asuntojen pihapiiri KOHTEEN ID 23 KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Alueella olevat rakennukset on rakennettu joko heti aseman valmistuessa 1894 (vahtitupa ja useamman perheen asuintalo) tai 1930-luvun taitteessa (rivitalo 1928 ja lepohuone 1930. Alueella oleva tenniskenttä lienee 1930-luvulta? KOHTEEN ARVOLUOKITUS KOHTEEN ARVON PERUSTEET luokiteltu, missä ja milloin: RKY 2009 valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo ei luokiteltu Arkkitehtoniset ja ympäristölliset arvot: Vehreä, puistomainen pihapiiri, jossa suuria lehtipuita. Rakennuskanta viime vuosisadan alkupuolelta. Historialliset arvot: Esimerkkinä rautatieläisten asumisesta viime vuosisadan alussa. Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 81
KOHTEEN TUNNISTENIMI VALOKUVAT Rautatieläisten asuntojen pihapiiri KOHTEEN ID 23 Joensuun viherkaava, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot ja puutarhat, kohdekortti 82