SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MOUHIJÄRVEN RINNAKKAISVÄYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KUVA 1: SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI SASTAMALASSA SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU 28.09.2011
Sastamalan kaupunki 2 Sisällysluettelo: 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. Vireille tulo 2.2. Suunnittelualue 2.3. Vaikutusalue 2.4. Nykytilanne ja voimassaolevat kaavat 2.5. Selvitykset 2.6. Tavoitteet Liitteet: 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1. Osalliset 3.2. Tiedottaminen 3.3. Viranomaisyhteistyö 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO 6. YHTYESTIEDOT 1. Sastamalan kaupungin asemakaavan prosessikaavio
Sastamalan kaupunki 3 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sisältää suunnitelman kaavoitusprosessissa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioimisesta. OAS:n tarkoituksena on antaa selkeä käsitys kaavan tarkoituksesta ja tavoitteista ja selvittää miten ja milloin osalliset voivat vaikuttaa kaavoitusprosessiin ja mistä he saavat tietoa kaavoituksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) päivitetään tarpeen mukaan koko suunnittelutyön ajan ja on nähtävillä kaupungin www-sivuilla (sastamalankaupunki.fi) sekä yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla Sastamalan kaupungintalolla Aarnontie 2 A, 2.kerros. Liitteenä 1. on Sastamalan kaupungin asemakaavan prosessikaavio. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. VIREILLE TULO Mouhijärven kunnanvaltuusto teki kokouksessaan 29.09.2005 96 päätöksen ostaa Tiisalan kylään kuuluvasta Iso-Tiisalan tilasta määräalan, josta on muodostettu Marttilan tila 1:61. Tilan pinta-ala on 32 980 m2. Kunnanvaltuuston hyväksyessään kiinteistökaupan edellytti, että asemakaava laaditaan kunnan omistamalle maalle, kun alueen pohjakartta valmistuu. Alueen kaavoitustarve oli esillä kehittämiskeskustelussa 6.7.2005 kunnan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen nykyinen ELY-keskuksen kanssa. Mouhijärven kunnan kaavoituskatsauksessa alue on ollut asemakaavoitettavissa alueissa jo vuonna 2007 Marttilan asemakaavana ja asemakaavan muutoksena. Mouhijärven kunnanhallitus päätti (17.3.2008 62), että Marttilan tilalle laaditaan asemakaava ja Pynnärin teollisuusalueen rakennuskaava muutetaan korttelissa 45 rakennuspaikkojen 2 ja 4 osalta ja että osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja siihen liittyvä suunnitteluaineisto laitetaan nähtäville ja että suunnitteluaineistosta pyydetään lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, tiehallinnolta sekä tekniseltä lautakunnalta että rakennuslautakunnalta. Suunnitteluaineisto laitettiin nähtäville, mutta kaavan jatkosuunnittelu jäi odottamaan Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisselvitystä. Selvitys valmistui keväällä 2009 ja sitä täydennettiin ja tarkennettiin 2010 lisätarkastelulla katujärjestelyistä. Valtatien rinnakkaisväylä kulkisi ko suunnittelualueen läpi. Marttilan asemakaava ja asemakaavan muutos on ollut mukana Sastamalan kaupungin kaavoituskatsauksessa ja ohjelmassa. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ovat
Sastamalan kaupunki 4 kuitenkin niin paljon muuttuneet, että on tarkoituksenmukaista aloittaa kaavahanke kokonaan alusta. 2.2. KAAVA-ALUEEN NIMI JA SUUNNITTELUALUE Sastamalan kaavoitusohjelmaan 2012-2013 kaavan nimeksi on otettu Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavan muutos. Suunnittelualue sijaitsee Uotsolan itäosassa Pynnärintien itäpuolella ja nykyisen Särkijärventien ja valtatie 11 välialue sekä Särkijärventien eteläpuoli. Osa alueesta kuuluu Mustianojan kylään ja osa Tiisalan kylään. Kaava-alueeseen kuuluu Pynnärin teollisuusalueen kaavasta korttelit 144 ja 145 sekä osa korttelista 143, katu ja virkistysaluetta sekä tilat Riihimäki 6:10, Mouhi 6:43, Roopen tila 6:31, Mouhimäki 6:16, Kallela 6:33, Verstasmäki 6:23, Mouhipelto 6:17, Peltomaa 6:21, Halli 6:46, Aaltonen 7:15, Koivurinne 1:55, Marttila 1:61, Hakanen 1:38, Sironen 1:17 ja osa tiloista Pynnärinalue 6:42, Mäkelä 6:11, Junttu 4:88, Jokirinne 6:12, Isotiisala 1:54 ja Mäki Tiisala 1:52. suunnittelualueen pinta-ala on noin 17 ha, josta kaavamuutosaluetta on 6,4 ha. KUVA 2: Alustava kaavan suunnittelualuerajaus. Alueen rajaus saattaa vielä muuttua suunnittelun edetessä.
Sastamalan kaupunki 5 KUVA 3: Ilmakuva suunnittelualueelta. (Ilmakuva on vuodelta 2007 ja siitä puuttuu muutamia vuosina 2008-2011 rakennettuja rakennuksia) 2.3. VAIKUTUSALUE Kaavan vaikutukset ovat itse suunnittelualuetta laajemmat, koska kaavalla on tarkoitus luoda edellytykset Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien parantamiselle. Kaavalla pyritään mahdollistamaan valtatien rinnakkaisväylän että kevyenliikenteenväylän rakentaminen. Väylien rakentaminen laajentaa huomattavasti maankäytön kasvumahdollisuuksia ja parantaa liikenneturvallisuutta ja samalla voidaan vähentää valtatiellä olevien liittymien lukumäärää ja parantaa Särkijärven länsipään yhteyksiä sekä Tampereen että Porin suuntaan. Asemakaavan ratkaisujen vaikutukset pyritään selvittämään ja tunnistamaan koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan vaikutuksia.
Sastamalan kaupunki 6 2.4. NYKYTILANNE JA VOIMASSAOLEVAT KAAVAT Kaava-alue muodostuu osittain vanhasta rakennuskannasta ja osittain rakentamattomista alueista. Osa rakennuksista on liike- ja teollisuusrakennuksia ja osa pientaloja. Alue sijoittuu Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemaan, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Suunnittelualueen länsiosassa on Iso-Tiisalan tila. Iso-Tiisala on osa vanhaa Tiisalan kartanoa, joka perustettiin viidestä Tiisalan kylän tilasta 1590-luvulla. Ensimmäinen maininta tilasta on vuodelta 1540. Kylä on oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. 1600- luvulla tilasta tuli ratsutila, joka jaettiin 1700-luvun lopussa neljään osaan, jotka taas myöhemmin yhdistettiin kahdeksi tilaksi, Iso-Tiisalaksi ja Vähä-Tiisalaksi. Tila sijaitsee peltoaukean reunalla osin puuston suojaamana. Tilan itäreunalla on säilynyt osa Tiisalan kylänpaikasta, joka on kiinteä muinaisjäännös (Tiisala, historiallinen, rauhoitusluokka 2). Mahdollinen kylätontti sijaitsee osin pellolla ja osin niityllä. Kuva 4 Ilmakuva Iso-Tiisalan tilasta
Sastamalan kaupunki 7 Alueen itäosassa on voimassa Uotsola(itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava, jota ollaan kumoamassa uudella Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalla. Uusi osayleiskaava on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Alueen länsiosassa on voimassa Pynnärin teollisuusalueen kaava.
Sastamalan kaupunki 8 Kuva 5 Kuva otettu korttelista 144 rakennuspaikalta 2 itään päin. KUVA 6 Nykyisen Särkijärventien pohjoispuolta idästä länteen otettu kuva
Sastamalan kaupunki 9 Maakuntakaava KUVA 7 OTE MAAKUNTAKAAVASTA (Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavan muutosalue keltaisella) Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.03.2007 (KHO vahv. 20.03.2008). Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä kumottiin voimassa ollut Pirkanmaan 3. seutukaava. Maakuntakaavassa alueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu mm. seuraavia aluevarauksia: A Taajamatoimintojen alue. T Teollisuus- ja varastoalue V Virkistysalue ---- Viheryhteystarve MAm010 Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat) v Päävesijohto
Sastamalan kaupunki 10 Yleiskaava Suunnittelualueen länsiosassa on vuonna 2003 voimaan tullut Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava. Itäosassa on asemakaava, mutta ei voimassaolevaa osayleiskaavaa. Mouhijärvi - Häijää Salmi osayleiskaava on luonnosvaiheessa ja kaavalliset selvitykset on tehty. Itäosa on osayleiskaavassa varattu AP alueeksi eli alue on varattu pientaloille ja alueelle voidaan rakentaa myös ympäristöön soveltuvia työpaikkoja. Lisäksi alueella on Iso-Tiisalan tilalla sk/27 merkintä, joka on yleiskaavamerkinnöissä: Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennustyhmä, jonka säilyttäminen ja kunnostaminen ympäristöineen on toivottavaa. Numero viittaa selostuksen rakennusinventointiluettelon numeroon. Lisäksi valtatien varteen pohjoispuolelle on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. KUVA 8 Ote vuoden 2003 Uotsola(itäosa)- Häijää - Salmi osayleiskaavasta (kaava-alue rajattu vihreällä rasterilla) Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet.
Sastamalan kaupunki 11 Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty nelitasoinen keskusverkko: - PÄÄKESKUS, Vammalan keskusta - ALUEKESKUKSET, Häijää - PAIKALLISKESKUKSET, Uotsola, Suodenniemi, Karkku, Kiikka ja Pehula - KYLÄKESKUKSET, Salmi, Putaja, Stormi, Kärppälä, Kutala ja Keikyä Kaupunkirakennesuunnitelmassa on Uotsola (nyk. Mouhijärvi) Häijää yhdistetty rakenteellisesti. Välialue on varattu asuinalueiden asemakaavalliseen laajentumiseen kokonaisuudessaan valtatien molemmin puolin. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kuva 9 Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta Uotsola-Häijään kohdalta
Sastamalan kaupunki 12 Asemakaavat Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa 1986 vahvistettu Pynnärin teollisuusalueen rakennuskaava. Voimassaolevassa kaavassa kortteli 143 ja 145 on teollisuusrakennusten korttelialuetta ja kortteli 144 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Korttelin 145 rakennuspaikalle 4 on rakennettu Mouhijärven kunnan poikkeamisluvalla yksiasuntoinen asuinrakennus.
Sastamalan kaupunki 13 KUVA 10 Asemakaavoituksen tilannekartta suunnittelualueelta Suunnittelualueen itäosa on kaavoittamatonta aluetta, joka on osaksi rakennettua ja osaksi rakentamatonta. 2.5. SELVITYKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavatyön yhteydessä on jo tehty erittäin tarkkoja selvityksiä, joita voidaan hyödyntää asemakaavoituksessa. Olemassa olevat selvitykset: - Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittäminen, Ramboll 30.03.2009 - Lisätarkastelu katujärjestelyistä, Ramboll 2010 - Uotsola Häijää Salmin liito-oravaselvitys, Ideapaju ja Luontopalvelu Kraakku 1.7.2011 - Uotsola Häijää Salmin luontoselvitys, Ideapaju ja Luontopalvelu Kraakku 2011 - Uotsola Häijää Salmin rakennettu ympäristö, Sastamalan kaupunki 2011 - Uotsola Häijää Salmi maisemaselvtys, Sastamalan kaupunki 2010 - Tieliikennemeluselvitys, Promethor 9.12.2009 - Mouhijärven muinaisjäännösten perusinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo 2003
Sastamalan kaupunki 14 - Entisen Mouhijärven alueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys, Mikroliitti Oy 2009 Suunnittelualueelta tehdään tarvittavilta osilta lisäselvityksiä kaavatyön edetessä. 2.6. TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liikenteellisen yhteyden rakentaminen Mouhijärven ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevyt liikenne erotettua valtatien pitkämatkaisesta liikenteestä. Uudella yhteydellä parannetaan liikenneturvallisuuden lisäksi maankäytön kasvumahdollisuuksia. Asemakaavalla ohjataan pientalorakentamista Mouhijärven taajaman tuntumaan ja edistetään Mouhijärvi Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Särkijärventien länsipään katualueen linjauksen muuttaminen siten, että kadun varteen voidaan rakentaa kevyenliikenteenväylä ja parantaa risteysalueitten turvallisuutta. Rinnakkaisväylän suunnittelu on tarkoitus edetä kaavasuunnittelun kanssa ja suunnittelija tullaan valitsemaan mahdollisimman pian. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tämän lisäksi muuttaa tonttijaot ja johtovaraukset olemassa olevan tilanteen mukaisiksi. Kortteliin 145 rakennuspaikalle 4 on myönnetty poikkeaminen kaavan käyttötarkoituksesta ja rakennuspaikalle on rakennettu omakotitalo. Tavoitteena on saattaa näiltä osin kaava olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 edellyttää vuorovaikutusta kaavaa valmistettaessa. Kaavoitusmenettely tulee järjestää siten, että kaikki suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, voivat osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaava-alueen maista osa on yksityisessä omistuksessa ja osan omistaa kaupunki. Yksityisessä omistuksessa olevat maa-alueet ovat lähes kokonaan rakennettuja. 3.1. OSALLISET Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: - kuntalaiset - kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat
Sastamalan kaupunki 15 - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset: - Kaupungin ydinprosessit: kansallisvaikuttaminen ja päätöksenteko, elinkeinot ja osaaminen, elämänlaatu ja elävä maaseutu, sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky, lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus, yhdyskunta ja ympäristö - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan maakuntamuseo - Aluepelastuslaitos - Sastamalan Vesi - Sähkölaitos - Puhelinyhtiö Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisilta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. 3.2. TIEDOTTAMINEN Asemakaavan muutoksen käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten sekä yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla sekä virallisissa kaupungin päättämissä lehdissä. Kaavoituksen eri vaiheisiin voi tutustua myös Internetissä www.sastamalankaupunki.fi Asemakaavan etenemisestä ja sisällöstä antavat tietoja: Suunnittelupäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Puh. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Kaavoituspäällikkö Jorma Tuomisto Puh. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi 3.3. VIRANOMAISYHTEISTYÖ
Sastamalan kaupunki 16 Hankkeen alkuvaiheessa ja kaavaehdotuksen julkisen nähtävillä pidon jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Lisäksi muita viranomaisneuvotteluja järjestetään tarpeen vaatiessa. Kaavan luonnosvaiheen suunnittelumateriaali lähetetään tiedoksi ja kommentoitavaksi ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle, Pirkanmaan liitolle, Mouhijärven Yrittäjät ry:lle, Sastamalan yrityspalvelulle, Sastamalan peruskuntayhtymälle ja rakennuslautakunnalle. Saadun palautteen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka asetetaan virallisesti nähtäville (MRL 65 ) vähintään 30 Ehdotusvaiheessa pyydetään lausunnot edellä mainituilta viranomaisilta sekä tarvittaessa muilta viranomaisilta. 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten arviointi tarkentuu suunnittelutyön edetessä aina ehdotusvaiheeseen asti. Vaikutusta arvioidaan laskennallisen menetelmin, asiantuntija-arvioin, erilaisten tutkimuksia ja selvityksiä hyödyntämällä. Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO TYÖVAIHE Kaavoituksen käynnistäminen Selvitykset ja suunnitelmat SUORITUS, TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN OAS:n laadinta MRL 63 ja 64 Vireille tulon kuulutus ja OAS nähtäville ilmoitustaululle ja www.sastamalankaupunki.fi Rinnakkaisväylän suunnittelu (kaava-alueella) AJANKOHTA syyskuu-lokakuu 2011 talvi 2011-2012 TEKIJÄT VIRANOMAINEN PÄÄTÖS MLH / ST Tekla konsultti
Sastamalan kaupunki 17 Suunnittelu Vaihtoehtojen laadinta Vaikutusten arviointi ja vertailu talvi 2012 MLH / ST Tekla Kaavaluonnos Vuorovaikutuspaja tarvittaessa talvi 2012 Laaditaan kaavaluonnos (kartta ja selostus) Luonnos nähtäville yhdyskuntasuunnitteluun sekä www.sastamalankaupunki.fi Kuulutus lehtiin ja nettiin Viranomaisille luonnos kommentoitavaksi talvi kevät 2012 Osalliset (Yhdinprosessit) MLH / ST Tekla Viranomaisten kommentit Osalliset voivat jättää mielipiteensä ja huomautuksia luonnoksesta MRL 62, MRL 30 Kaavaehdotus Kaavan tarkistaminen / täydentäminen / muuttaminen ehdotukseksi Ehdotus nähtäville 30 pv:n ajaksi MRA 27 ja pyydetään lausunnot MRA 28 Osalliset voivat jättää muistutuksen Laaditaan perustellut vastineet muistuttajille MRL 65 Muistutusten ja lausuntojen käsittely Tarvittaessa neuvotellaan osallisten ja viranomaisten kanssa Hyväksyminen Kaavan tarkistaminen / täydentäminen hyväksymiskäsittelyyn Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja tarvittaessa osallisia, MRL 67 kesä- syksy 2012 talvi 2012 Osallisten mielipiteet ja huomautukset MLH / ST Tekla Kh Viranomaisten lausunnot Tarvittaessa viranomaisneuv ottelu MRA 26 MLH / ST Tekla Kh Valtuusto MRA 52
Sastamalan kaupunki 18 Suunnitteluaineisto on koko kaavaprosessin ajan nähtävillä Sastamalan kaupungin wwwsivuilla osoitteessa: www.sastamalankaupunki.fi 6. YHTEISTIEDOT Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen suunnittelutiimi: Vastaava: Suunnittelupäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Puh. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Kaavoituspäällikkö Jorma Tuomisto Puh. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi Suunnitteluavustaja Merja Juntunen Puh. 040 826 8417 merja.juntunen@sastamala.fi Yhdyskuntatekniikka Suunnitteluinsinööri Pasi Lähteenmäki Puh. 050 3512 216 pasi.lahteenmaki@sastamala.fi
ST = suunnittelutiimi LIITE 1