VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN VIHERALUETARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN VIHERALUETARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Suruttomien kärki

SISÄLLYSLUETTELO 1. KANAVAN SEUDUN KESKEISIMMÄT VIHERALUEET 1.1 Apianlahden keskusvirkistysalue 1.2 Lepänkorvan puisto 1.3 Itsenäisyydenpuisto 2. APIANLAHDEN ALUEEN LÄHEMPI TARKASTELU 2.1 Pässinmäki 2.2 Riippusillat 2.3 Alueiden väliset yhteydet 3. VIHERALUEIDEN JATKUVUUS 3.1 Yhteydet muille viheralueille 4. VIHERALUEIDEN KEHITTÄMINEN 4.1 Kaavoittamisen vaikutukset 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1. Pässinmäki 5.2 Apianlahden eteläranta 5.3 Muut alueet

1. KANAVAN SEUDUN KESKEISIMMÄT VIHERALUEET Keskeisimmät viheralueet Valkeakosken kanavan seudulla ovat Apianlahtea ympäröivä, pääosin luonnontilainen viher- ja virkistysalue, jota voi nimittää sen laajuuden ja sijainnin perusteella Valkeakosken keskusvirkistysalueeksi. Tältä alueelta on välitön yhteys sitä ympäröivän asutuksen, palveluiden, työpaikkojen ja vapaa-ajan toimintojen osittain limittäiseenkin rakenteeseen, millä perusteella virkistysaluetta voidaan pitää myös eri osa-alueita yhdistävänä tekijänä. Muita keskeisiä kanavan rannan viheralueita ovat Lepänkorvan puisto ja Itsenäisyydenpuisto. Lisäksi koko keskustan alueella sijaitsee muitakin puistoja, kuten Mallaspuisto eteläisessä keskustassa ja Erikssoninpuisto pohjoisessa keskustassa. 1.1 Apianlahden keskusvirkistysalue Valkeakosken eteläisen ja pohjoisen keskustan yhdistää vesistö, johon kuuluu Apianlahti kanavan itäpuolella. Apianlahtea kiertää laaja, osittain rakennettu ja pääosin luonnontilainen virkistysreitti. Reitin varrella muodostuu erilaisia tila- ja maisemakokemuksia, kun välillä sivutaan ydinkeskustaa ja jatketaan rakennettujen rantamaisemien kautta riippusilloille ja sieltä jälleen rakennettujen, puistomaisten rantamaisemien kautta takaisin ydinkeskustaan. Reitti muodostaa kehän, jolta on yhteys muille reiteille, kuten Korkeakankaalle ja Kerhomajan urheilupuistoon. Kuvat 1 ja 2: Apianlahtea kiertävän virkistysreitin varrella on mahdollista kokea erilaisten ympäristöjen vaikutukset fyysisellä ja psyykkisellä tasolla luonnontilaisesta ympäristöstä rakennettuun ympäristöön. Reitin varrella avautuu näkymiä pitkälle Apianlahden yli, mutta välillä reitti ohjaa kulkijan metsäiseen ympäristöön tarjoten erilaisia tilakokemuksia.

1.2 Lepänkorvan puisto Lepänkorvan puisto sijaitsee kanavan pohjoisrannalla kauppatorin ja kanavan välisellä alueella ollen yksi keskeisin Valkeakosken keskustan puistoista. Puistoa käytetään aika-ajoin tapahtumien järjestämiseen muun muassa vappuna, mutta pääasiassa puiston käyttö on sen sijainnista huolimatta vähäistä muutamia vakituisia käyttäjiä lukuun ottamatta. 1.3 Itsenäisyydenpuisto Itsenäisyydenpuisto sijaitsee kanavan etelärannalla kaupungintalon ja kirjastotalon välissä ollen sijaintinsa osalta keskeinen ja mielenkiintoinen osa kanava-alueen viheralueita. Puiston käyttö on sen sijainnista huolimatta vähäistä. Pääasiassa puistoa käytetään petankki-pelin pelaamiseen, koska pelille on tehty erillinen kenttä. Kuva 3: Valokuva Isosillalta koilliseen syksyyn pukeutuneen Lepänkorvanpuiston suuntaan. Puiston rannalla sijaitsee vierasvenepaikkoja. Kuva 4: Viistokuva kanavan yli lounaasta koilliseen. Etualalla Itsenäisyydenpuisto, josta on yhteys sillan ali Apianlahtea kiertävälle virkistysreitille sekä Kauppilanmäen reitille.

2. APIANLAHDEN ALUEEN LÄHEMPI TARKASTELU Valkeakosken keskustan kanava-alueen ilmakuvasta on nähtävissä, miten laaja viheralue ympäröi Apianlahtea. Virkistysalue on runsain luoteen ja kaakon välissä, samalla myös luonnonmukaisin. Etelästä luoteeseen virkistysalue liittyy keskusta- ja kanavamaisemaan tarjoten käyttäjilleen kokemuksia luonnonmukaista aluetta rakennetummasta ympäristöstä, jolle antaa oman luonteensa Valkeakosken kirkko vesistön äärellä. Lounaassa virkistysreitti ylittää rakennetussa ympäristössä kanavan poimuillen Pässinmäen vanhan asuinalueen ja vapaa-ajantoimintoja palvelevan alueen kautta takaisin luonnonmukaiselle virkistysalueen osalle, joka jatkuu runsaana Apianlahden pohjoisosiin saakka. Kuva 5: Ilmakuva Apianlahden keskusvirkistysalueetta kiertävän virkistysreitin varrella sijaitsevista tarkastelussa mainituista kohteista sekä rajapinnoista, joista on mahdollisuus päästä muille keskeisille ulkoilualueille ja reiteille. 2.1 Pässinmäki Pässinmäki sijaitsee ilmakuvassa numeron 1 ympärillä. Pässinmäki on Valkeakosken vanha asuinalue, jonka rakennuskannan vanhimmat säilyneet asuintalot ja talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Rakennukset ovat edelleen käytössä joko kesäaikaan tai vuoden ympäri. Kahden eri rakennuskeskittymän välissä sijaitsee puistoksi rakennettua aluetta, jonka halkaisee kevyen liikenteen väylä. Osa alueesta on pahoin pusikoitunutta. 2.2 Kesäteatteri ja seikkailupuisto Kesäteatterin ja seikkailupuiston alueet sijaitsevat ilmakuvassa numeron 2 ympärillä. Seikkailupuiston eteläpuolella sijaitsee paljon käytetty uimaranta sekä Apian urheilukenttä. Alue on toimintamahdollisuuksiltaan monipuolinen sekä vapaa-ajanviettoon kohdistuen keskeinen.

2.3 Apianlahden eteläranta Apianlahden eteläranta sijaitsee ilmakuvassa numeron 3 ympärillä. Alue on luonteeltaan siirtymätaivalta, johon pilkottaa kasvillisuuden lomasta näkymiä Apianlahdelta. Alue koetaan usein syrjäiseksi ja jopa turvattomaksi reitin jatkuessa leirintäalueen ohi kohti pohjoisen riippusiltoja. 2.4. Riippusillat Riippusillat sijaitsevat ilmakuvassa numeron 4 ympärillä. Silloilta avautuu näkymiä pitkälle Mallasvedelle sekä keskustan suuntaan. Näkymiä rytmittävät tehtaiden piiput. Alue on mielenkiintoinen ja upea osa reittiä tarjoten käyttäjälle tilallisia kokemuksia suljetusta ja metsäisestä näkymästä avoimeen maisemaan. 2.5. Kirjaslampi Kirjaslampi sijaitsee ilmakuvassa numeron 5 ympärillä. Kirjaslampi on viihtyisä, idyllinen ja intiimin tuntuinen alue reitin varrella. Kirjaslammen rannalla sijaitsevat Kirjaslammen uimala sekä Kirjaslammen tanssilava, mikä monipuolistaa harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksia luonnon helmassa. Virkistysreitti haarautuu Kirjaslammen kohdalla Kerhomajan urheilupuistoon ja sitä kautta edelleen kaupungin pohjoisosiin ja Lotilanjärven kierrokselle. Apianlahden kierros jatkuu rantaa myötäillen luoteeseen kohti keskustaa. Kuvat 6 ja 7: Riippusilloilta avautuu näkymiä kauas. Siltojen välissä sukelletaan puiden katveeseen (vasemmalla). Kirjaslammella on idyllinen ja sadunomainen tunnelma valojen ja varjojen leikitellessä (oikealla). 2.6. Waltikka ja kirkko Valkeakosken hotelli Waltikka sekä kirkko sijaitsevat ilmakuvassa numeron 6 ympärillä. Virkistysreitti muuttuu Kirjaslammelta lounaaseen siirryttäessä asteittain yhä rakennetummaksi. Kirkko ja hotelli rytmittävät käyttäjän matkaa ja tunnelmia johdattaen kohti ydinkeskustaa. 2.7. Lepänkorvan puisto ja sillat Lepänkorvan puisto sekä Isosilta ja Putaansilta sijaitsevat ilmakuvassa numeron 7 ympärillä. Alueesta muodostuu reitille risteyskohta keskellä Valkeakoskea aivan kanavan äärellä. Reittiä voi jatkaa vesiliikennettä seuraten Itsenäisyydenpuistoon tai palata Pässinmäkeen ja siitä edelleen Apianlahden etelärannan kautta Sointulaan ja Korkeakankaalle.

3. VIHERALUEIDEN JATKUVUUS Kanava-alueen viheralueet ovat yhteydessä muihin viher- ja virkistysalueisiin kevyen liikenteen väylien tai muiden vapaa-ajan käyttöön tai virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden kautta muodostaen siten osia laajasta kokonaisuudesta. 3.1 Yhteydet muille viheralueille Laajimmat Valkeakosken viher- ja virkistysalueet sijaitsevat Korkeakankaalla kaupungin eteläosassa ja Mäntykankaalla kaupungin pohjoisosassa sekä Lotilanjärven ympärillä näiden välissä. Korkeakankaalla sijaitsee laskettelu- ja hiihtokeskus, minkä lisäksi Mäntykankaalla on talviaikaan laaja latuverkosto. Myös Lotilanjärven ollessa jäässä, on siinä mahdollista hiihtää. Lotilanjärvi on merkittävä kesä- ja talviurheilun keskus ympäristönsä asukkaille. Kerhomajan urheilupuiston kautta on yhteys Liikennepuistoon ja sieltä edelleen Erikssoninpuistoon. Kuva 8: Kartassa korostettuna Apianlahden keskusviheraluetta ympäröivä käytetty virkistysreitti, josta on yhteydet tätä laajemmille ulkoilualuekokonaisuuksille. Reittivalintoja voi tehdä luonnonympäristön ja osittain rakennetun ympäristön kautta. 4. VIHERALUEIDEN KEHITTÄMINEN Olemassa olevia viheralueita on yleisesti ottaen mahdollista kehittää esimerkiksi istutuksia monipuolistamalla ja muilla varusteilla, kuten penkeillä, kiviaiheilla tai valaistuksella, sekä muodostamalla rakennettuja puistoja ja luonnontilaisia viheralueita yhdistämällä vaihtelevia ja mielenkiintoisia kokemuksia käyttäjille. Erityyppisten viheralueiden liittymistä toisiinsa on mahdollista kehittää kunnostamalla niiden välisiä väyliä nykyistä viihtyisimmiksi lisäämällä esimerkiksi istutusaltaita tai puita väylien varsille niiden kunnossapitomahdollisuuksien säilyminen huomioiden. Varsinkin kesäaikaan on mahdollista muodostaa viihtyisiä viheryhteys- ja aluekokonaisuuksia sekä virkistyskokonaisuuksia tuomalla kaupunkikuvaan liikuttamiskelpoisia viherelementtejä, vaikka eri viher- ja virkistysalueet eivät liittyisikään välittömästi toisiinsa. Viheralueiden luonnetta ja niiden määrää on mahdollista kehittää ja muuttaa kaupunkisuunnittelun yhteydessä yleis- ja asemakaavoituksella. Valkeakosken kanavan seudulla viheralueiden kehittämiselle kaavoituksen keinoin ei ole erityistä tarvetta, koska viher-

ja virkistysalueita puistoja, lähivirkistysalueita, uimarantoja sekä muita vapaaajanviettoon soveltuvia alueita on varsin runsaasti ottaen huomioon alueen sijainnin kaupungin ydinkeskustassa, minkä lisäksi niiden kehittäminen sekä viihtyisyyden ja käyttöasteen kohentaminen on mahdollista muilla keinoilla. Tarkastelualueen viher- ja virkistysalueet muodostavat käyttäjän kannalta miellyttävän kokonaisuuden ja mielenkiintoisia reittejä, vaikka kaikki tarkastelussa mainitut viherja virkistysalueet eivät olekaan välittömästi kiinni toisissaan. Alueiden välille muodostuu näköyhteyksiä vesistöjen yli johdattaen käyttäjää keskeisiltä aluilta toisille, minkä lisäksi siirtymäosuudet eheiltä ja laajoilta alueilta toisille muodostavat mielenkiintoisia kokemuksia, joita voidaan vahvistaa erilaisilla viherelementeillä kiinteillä tai liikuttamiskelpoisilla. 4.1 Kaavoittamisen vaikutukset Keskustan kehittämiseen liittyvän asemakaavoittamisen vaikutukset viher- ja virkistysalueiden laatuun ja määrään eivät ole merkittäviä, koska kehittämisen tavoitteena ei ole maankäytön muuttaminen siten, että viher- ja virkistysalueet katoavat tai supistuvat merkittävästi. Keskustaa ja kaupunkia kehitettäessä on kuitenkin todennäköistä, että viheralueisiinkin kohdistuu muutoksia, mutta siten, että ympäristö on edelleen tasapainossa kaikkine elementteineen muodostaen terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Valkeakosken kanavan seudulla sekä koko kaupungin alueella on kattava virkistys- ja viheralueverkosto. Viheralueista suuri osa on luonnollista lähivirkistysaluetta polkuineen ja tätä pienempi osa rakennettuja, huolellisesti hoidettuja puistoja. Virkistysyhteyksien ja viheralueiden toimivuuden kannalta ei ole kovin merkittävää, onko alue asemakaavallisella tasolla puistoa, lähivirkistysaluetta, uimarantaa tai jotain muuta, kun kokonaisuudesta muodostuu miellyttävä, toimiva ja tarkoitustaan palveleva. Erityisesti kuntien taloustilanteen kiristyessä ei ole tavoiteltavaa kasvattaa huolellisesti hoidettavien puistojen määrää huomattavasti lähivirkistysalueiden ollessa kaupungin asukkaiden ja kaupungissa liikkuvien saavutettavissa ja käytettävissä. Eri tavoilla hoidetuilla alueilla on erilainen merkitys virkistysarvojen, viihtymisen ja toiminnallisuuden kannalta, minkä vuoksi kaikenlaisia alueita tarvitaan monipuolisten vapaa-ajanvieton ja muiden toimintojen mielekkyyden ja vaihtelevuuden mahdollistamiseksi. Valkeakosken keskustassa ja erityisesti kanava-alueella on huomioitu eri toimintoja ja erilaisia käyttäjien ja liikkujien tarpeita huolehtimalla tasapainoisesta viheraluekokonaisuudesta, joka sisältää erilaisia vapaa-ajanviettoon liittyviä toimintoja, kuten veneilyn, uimisen, monenlaisen urheilun, pyöräilyn, kävelyn, eväsretket sekä puistopelit ja leikit. Apianlahtea ympäröivä alue on kaikkine ominaisuuksineen merkittävä ja sitä tulee vaalia, mutta kaupungin kasvaessa ja tavoitteiden täsmentyessä virkistys- ja viheralueita on mahdollista myös kehittää käytetyn reitin jatkuvuutta ja olemassaoloa vaarantamatta. Viher- ja virkistysreitin sekä eri alueiden tarjoamat kokemukset ja elämykset voivat kehityksen myötä muuttua, jos ne edelleen palvelevat tarkoitustaan kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikkoina.

5.1. Pässinmäki Pässinmäen osalta ei ole tavoiteltavaa toteuttaa voimassa olevaa, vuoden 1973 asemakaavaa siten, että kaupunki lunastaa maata ja purkaa historiallisesti merkittävät rakennukset. Puistoja sekä muita viher- ja virkistysalueita on kanavan seudulla ja keskustaalueella riittävästi, vaikka rakennuspaikkoja ei muutettaisikaan puistoksi. Alueella asuvat kokevat alueen turvattomaksi, koska reitin varrella ei Pässinmäen osan kohdalla ole valaistusta ja yhteisöllistä sosiaalista valvontaa. Pusikoituneet alueet ja osa-aikakäytössä olevat rakennukset houkuttelevat alueelle laitapuolen kulkijoita sekä ilkivaltaa tekeviä, minkä vuoksi alueen kehittäminen on suotavaa. 5.2. Apianlahden eteläranta Apianlahden eteläranta on luonteeltaan identiteetitöntä siirtymätaivalta laajan reitin varrella, minkä lisäksi se koetaan turvattomaksi. Alueen kehittäminen on suotavaa. 5.3. Muut alueet Itsenäisyydenpuiston ja Lepänkorvan puiston käyttöastetta on mahdollista nostaa kehittämällä puistojen luonnetta ja viihtyisyyttä. Lepänkorvanpuiston identiteetti on vahvasti ydinkeskustaan sidonnainen, jolloin se kestää voimakkailtakin tuntuvia muutoksia ja jopa rakennetun ympäristön elementtejä. Ei kuitenkaan siten, että avoin puistomaisuus, näkymien muodostuminen ja oleskelumahdollisuudet menetetään. Itsenäisyydenpuiston identiteetti liittyy rauhallisuuteen. Sen sijaitessa kirjaston vieressä, se soveltuu hyvin lukemiseen. Samoin puisto soveltuu picnic-hetkiin ja erilaisille peleille, kuten Mölkky. Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos 2012 ja kuvalähteet Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, ellei toisin mainita. 8.1.2013 Valkeakosken kaupunkisuunnittelu