S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Samankaltaiset tiedostot
S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

S SÄHKÖTEKNIIKKA

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Taitaja2007/Elektroniikka

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S Piirianalyysi 2 Tentti

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Sinin muotoinen signaali

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

S Piirianalyysi 2 Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

Sähkötekniikka ja elektroniikka

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Harjoitus 5 / viikko 7

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011


KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

S Piirianalyysi 2 Tentti

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

ELEC-C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Transkriptio:

S55.103 SÄHKÖTKNKK 21.12.2000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,8,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,10 Oletko jo ehtinyt vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt. 1. aske virta. 1 =10Ω, 2 =10Ω, 3 =20Ω, J 1 =1, J 2 =2, =10V. 1 + 2 J 1 J 2 3 2. Kytkin suljetaan hetkellä t = 0. piirin jännite u(t) = (e 1 t e 5 t ) V, mihin aika t sijoitetaan sekunteina. aske virta i ajan funktiona kytkimen sulkemisen jälkeen. = 1=3 Ω, =1=2 F, =2=5 H. r r Φ Φ t =0 i ΞΠ u 3. aske virta. =10 0 ffi V, 1 =0; 5Ω, 2 =4Ω, =0; 1 F, =0; 1 H,! =10 1 s. 1 2 Ξ Ξ Ξ 4. Jännitelähde on kytketty vastuksen 1 kautta häviöttömälle piirille, jonka toisella puolella on vastus 2. Jännitelähteen virta tunnetaan: =10j 30. aske vastuksen 2 jännitteen ja virran tehollisarvot. Muistathan, että piirin tehohäviö on nolla. = 10 V, 1 = 0; 1Ω, 2 =2Ω. 1 + Ī 2 2 2 5. Muuntajan toisiojännite 2 =97 0 ffi V. aske lähdejännite. 1 = 0;1 ß H, 2 = 2;5 0;5 H, M = ß ß H, f =50Hz, 1 =5Ω, 2 =125Ω. ff Ξ Π sff M 1 1 s Ξ 1 2 Π 2 1 2 2 Käännä 1

. Kuvassa on kaksi erilaista diodia, joiden ominaiskäyrät risteävät tietyllä jännitteellä. Millä vastuksen arvolla D 1 :n ja D 2 :n jännitteet ovat yhtä suuret Tulos = 1;4 V ei tässä ole riittävän tarkka approksimaatio. T = 25 mv, = 7 V, n 1 = 2, S1 = 187 p, n 2 = 1; 5, S2 =1; 2 p. @ @ D 1 D 2 7. aske oheisen transistorin jännite. = 5; 7 V, B = 0; 7 V, fi = 99, B = 100 kω, = =1kΩ. B χfi ffifl @ @ 8. aske jännite 2. N =1V, =2V, 0 =10kΩ, 1 =10kΩ, 2 =15kΩ. N 0 + " "" 1 2 9. Kirjoita f:n lauseke muuttujien, B, ja D avulla. Yksinkertaista lauseketta ja laadi lopuksi totuustaulukko. B c 2 1 f D 1 =1 10. rään /Dmuuntimen muunnosaika t conv: = nt, jossa n on ittimäärä ja T = 1 f on kellojakson pituus. Muunnettava jännite on taajuudeltaan f = 20 khz. Vaatimuksena on signaalikohinasuhde ( S = N ) = 90 db. Kuinka suuri on kellotaajuuden vähintään oltava Nyquistin kriteerin perusteella (f S > 2f) Oletetaan, että suurin signaalijännite on S = FS 2 p ja kvantisointikohina N = p 12 2. Muunnos pitää tietysti ehtiä tehdä peräkkäisten näytteiden välillä. Hauskaa Joulua. 2

S55.103 SÄHKÖTKNKK 21.12.2000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,8,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,10 Oletko jo ehtinyt vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt. 1. aske virta. 1 =10Ω, 2 =10Ω, 3 =20Ω, J 1 =1, J 2 =2, =10V. + J 1 1 2 2 3 J 2 3 2 = J 1 + (1) 3 = 2 + J 2 =(J 1 + ) +J 2 (2) + 2 2 + 3 3 =0 (3) + 2 (J 1 + ) + 3 (J 1 + + J 2 )=0 (4) = 2J 1 3 (J 1 + J 2 ) 2 + 3 = 2 (5) 2. Kytkin suljetaan hetkellä t = 0. piirin jännite u(t) = (e 1 t e 5 t ) V, mihin aika t sijoitetaan sekunteina. aske virta i ajan funktiona kytkimen sulkemisen jälkeen. = 1=3 Ω, =1=2 F, =2=5 H. r r Φ Φ t =0 i i i i = du dt =3(et +5e 5t ) () i = 1 Z t 0 udt + 0 =2; 5= t 0 ( 5 e5t 1 et )+0 (7) i =2; 5( 5 e5t 1 et 5 + 1 )=12+3e5t 15e t (8) i = i + i =12+18 (e 5t e t ) (9) 3. aske virta. =10 0 ffi V, 1 =0; 5Ω, 2 =4Ω, =0; 1 F, =0; 1 H,! =10 1 s. 1 2 Ξ Ξ Ξ ΞΠ u 1 j! +( 2 + j!) =0) = j!( 2 + j!) (10) + 1 ( + )+ 1 j! =0 (11) + 1 +( 1 + 1 j! )j!( 2 + j!) =0 (12) = 1 +(j! 1 + 1)( 2 + j!) = 10 4+j3 = 10 5 3; 87 ffi =2 3; 87 ffi 3

4. Jännitelähde on kytketty vastuksen 1 kautta häviöttömälle piirille, jonka toisella puolella on vastus 2. Jännitelähteen virta tunnetaan: = 10j 30. aske vastuksen 2 jännitteen ja virran tehollisarvot. Muistathan, että piirin tehohäviö on nolla. =10V, 1 = 0; 1Ω, 2 =2Ω. 1 + Ī ±Π±Π±Π 2 2 2 + 1 + =0) = 1 = 10 0; 1(10j 30) = 7 j (13) S = Λ =(7 j)(30 10j) = 200 + j100 (14) P j 2j 2 2 = 200 = 2 (15) j 2 j =20V (1) j 2 j j 2j = =10 2 (17) Tarkistus: e [() Λ ] = e [(10)(30 10j)] = 300 = 1 jj 2 + 2 j 2 j 2. Virta on laskettu yllä olevasta kytkennästä lukuarvoilla! =0; 7 ja! =1; 5. Hetkellinen teho p on aina ui, mutta keskimääräinen teho P ei yleensä ole. Vastuksessa kuitenkin P = jj jj. 5. Muuntajan toisiojännite 2 =97 0 ffi V. aske lähdejännite. 1 = 0;1 H, ß 2 = 2;5 0;5 H, M = H, f =50Hz, ß ß 1 =5Ω, 2 = 125 Ω. ff Ξ Π sff M 1 1 s Ξ 1 2 Π 2 1 2 2 1 = j! 1 1 + j!m 2 = j! 1 1 + j!m 2 2 (18) 2 = j!m 1 + j! 2 2 = j!m 1 + j! 2 2 2 (19) 2 j! 2 2 1 = 2 j!m = 97 + j250 97 125 j50 = j1; 94 + 3; 88 (20) 1 = j! 1 1 j!m 2 = j10(3; 88 j1; 94) j50 97 2 125 = 1 + 1 1 =19; 4 + 5(3; 88 j1; 94) = 38; 8 j9; 7=40 =19; 4 (21) 14 ffi V Vrt. jännitteitä ja 2 vastaavaan laskaritehtävään: sama tehollisarvojen suhde (0; 412) ja sama vaiheero (14 ffi ). 4

. Kuvassa on kaksi erilaista diodia, joiden ominaiskäyrät risteävät tietyllä jännitteellä. Millä vastuksen arvolla D 1 :n ja D 2 :n jännitteet ovat yhtä suuret Tulos = 1;4 V ei tässä ole riittävän tarkka approksimaatio. T = 25 mv, = 7 V, n 1 = 2, S1 = 187 p, n 2 = 1; 5, S2 =1; 2 p. @ @ D 1 D 2 ß S1 e =(n 1 T ) = S2 e =(n 2 T ) ) = 3 20 2 = (22) S1 e =0;05 = S2 e =0;0375 ) S1 e 20 = S2 e 80=3 (23) e 80=3 80 = e( 3 20) = e 20=3 S1 = e20 S2 (24) 187 ln =0; 75 V 1; 2 (25) ) = 7 1; 5 =9000Ω ( =0; 11 m) (2) S1 e20 7. aske oheisen transistorin jännite. = 5; 7 V, B = 0; 7 V, fi = 99, B = 100 kω, = =1kΩ. B B χfi ffifl @ @ B B B + B + (fi +1) B =0) B = =25μ B +(fi +1) (27) +2 =0) =2 (28) =2 fi B (fi +1) B =; 425 V (29) 8. aske jännite 2. N =1V, =2V, 0 =10kΩ, 1 =10kΩ, 2 =15kΩ. 0 0 + " "" 1 2 N = + = N 2 = = 1 2 (30) 2 = + 2 2 1 (31) 2 = (1 + 2 1 ) 2 1 =2; 5 N 3=0; 5V (32) 2 5

9. Kirjoita f:n lauseke muuttujien, B, ja D avulla. Yksinkertaista lauseketta ja laadi lopuksi totuustaulukko. B c 1 f D 1 =1 B D f 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 0 1 1 1 0 1 0 0 0 0 1 0 1 1 0 1 1 0 0 0 1 1 1 1 f =(B) (B + ) ( + D) (D + D) (33) f =( + B) (B + ) ( + D) (D + D) (34) f =[ (B + ) +B (B + )] [D ( + D) +D ( + D)] (35) f =[(B + ) +B] [D + D ( + D)] (3) f =0+(B + )D( + D) +BD + BD( + D) (37) f = (B + )(D + D) +BD + B(D + D) (38) f = (B + )D( +1)+BD + BD( +1) (39) f = BD + D(1 + B) +BD (40) f = BD + D + BD (41) B D f 1 0 0 0 0 1 0 0 1 0 1 0 1 0 1 1 0 1 1 0 1 1 0 0 0 1 1 0 1 0 1 1 1 0 0 1 1 1 1 0 10. rään /Dmuuntimen muunnosaika t conv: = nt, jossa n on ittimäärä ja T = 1 f on kellojakson pituus. Muunnettava jännite on taajuudeltaan f =20kHz. Vaatimuksena on signaalikohinasuhde ( S = N )=90dB. Kuinka suuri on kellotaajuuden vähintään oltava Nyquistin kriteerin perusteella (f S > 2f) Oletetaan, että suurin signaalijännite on S = FS 2 p ja kvantisointikohina 2 p 12. Muunnos pitää tietysti ehtiä tehdä peräkkäisten näytteiden välillä. N = S 20 lg 90 N (42) S =10 4;5 (= invlg 90 N 20 ) (43) FS S = p =10 p (44) 2 2 12 p FS =(2 n 1) 2 2 10 4;5 = p 12 ) n 15 (45) t conv: =15T =15 1 (4) f 4;5 f S = 1 t conv: = f 15 > 2f ) f > 30f = 00 khz (47)