Kestävän kehityksen osaaminen, opetus ja koulutuksen järjestäjän toiminta ammatillisissa perustutkinnoissa arvioinnin tuloksia Ammattilaisen KÄDENJÄLKI Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa -seminaari 8.11.2017 Mari Räkköläinen Arviointineuvos, FT, VTM
ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT
Arvioinnin lähtökohdat ja aineisto Tarkoituksena arvioida, miten perustutkintojen perusteissa määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu Arviointi kohdistui ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävän kehityksen osaamiseen Tiedollisen ja toiminnallisen osaamisen näkökulmat ja asennoituminen Arviointikoe keväällä 2015 ja kyselyt syksyllä 2015 Osallistui 4 457 opiskelijaa 107 koulutuksen järjestäjältä Arvioitiin myös, miten kestävän kehityksen tavoitteet ilmenevät koulutuksen järjestäjän toiminnassa, arjen käytännöissä ja opetuksessa Koulutuksen järjestäjien itsearviointi vastaajia 106 Opettajien itsearviointi vastaajia 798 Koko tiedonkeruu sähköisesti 3
Asiantuntijatyöryhmä Suunnittelupäällikkö Erkka Laininen (OKKA-säätiö) Ympäristö- ja laatupäällikkö Petri Leimu (Turun ammattiopistosäätiö TAO) Koulutuspäällikkö Kati Lundgren (Suomen ympäristöopisto Sykli, nykyisin Sakky:ssä) Erikoissuunnittelija Virpi Lyytimäki (Hyria koulutus) Toimitusjohtaja Tuula Pohjola (Crnet oy) Hankepäällikkö Maija Venäläinen (Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry) osallistuminen arviointiasetelman ja tiedonkeruun suunnitteluun arviointimittareiden laatiminen (arviointikoe ja toiminnan laadun arviointimalli ja opettajakysely) esitestauksen organisointi 4
ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN
Arviointikysymykset Miten kestävälle kehitykselle tutkinnon perusteissa asetetut tavoitteet kestävän kehityksen osaamiselle ovat toteutuneet? Miten kestävän kehityksen arvot ja tavoitteet ilmenevät koulutuksen järjestäjän toiminnassa ja opetuksessa? Millaisia yhteyksiä oppimistuloksiin on koulutuksen järjestäjän toiminnalla, opetuksen suunnittelulla ja toteutuksella sekä opiskelijaan ja koulutuksen järjestäjään liittyvillä (tausta)tekijöillä? Lisäksi selvitettiin seuraavia asioita: Miten ammatillisten perustutkintojen perusteissa käsitellään kestävää kehitystä ja on määritetty kestävän kehityksen tavoitteet? Miten elinikäisen oppimisen avaintaitoja olisi tarkoituksenmukaista arvioida? Miten sähköinen arviointi soveltuu ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointiin? 6
ARVIOINTIASETELMA KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINNASSA JA OPETUKSESSA TUTKINNON PERUSTEIDEN ANALYYSI OPPIMIS- TULOKSET OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTA JA OPETUS TAUSTA- TIEDOT Kestävän kehityksen sisällöt elinikäisen oppimisen avaintaitona ammattitaitovaatimuksina Osaamisen arvioinnin kohteet ja tavoitetasot Osaamisvaatimukset Osaaminen kestävän kehityksen osaalueilla Tiedollinen osaaminen ja toiminnallinen osaaminen K H Tasot T Arviointikoe Kokonaistaitotaso Oma osaaminen ja oppiminen Koulutuksen antamat valmiudet Suhtautuminen asenne tärkeys merkitys Tavoitteiden toteutuminen organisaatiossa edistynyt kehittyvä Alkava puuttuva Arjen käytännöt Opetus Itsearviointi Kyselyt Laatutaso Perustiedot koulutuksen järjestäjä opetushenkilöstö opiskelija TULOKSET Taitotasot Taustamuuttujien yhteydet oppimistuloksiin Koulutuksen järjestäjän toiminta ja opetus Syventävät analyysit Yksilöön liittyvät tekijät Koulutuksen järjestäjiin ja opetukseen liittyvät tekijät ARVIOINTIRAPORTIT Koulutuksen järjestäjäkohtaiset tulokset Kansallinen tulos 7.3.20174 7
Kestävä kehitys tutkinnon perusteissa - Keke elinikäisen oppimisen avaintaitona - Keke ammatillisena osaamisena - Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. - Ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävän kehityksen osa-alue - Tietona ja toimintana - Suhtautumisena, asennoitumisena Läpäisevästi: eettinen toiminta, (työ)turvallisuus, tasa-arvoinen toiminta ja ihmisarvon kunnioittaminen 8
ARVIOINNIN TULOKSET
Yhteenvetoa tuloksista 1: Osaaminen Opiskelijoiden kestävän kehityksen osaaminen on hyvää taso H (67%) Toiminnallinen osaaminen on parempaa kuin tiedollinen osaaminen Kestävän kehityksen kokonaisosaaminen on naisilla (H+) parempaa kuin miehillä (H) Sekä naisten että miesten tiedollinen osaaminen on hyvää (H), mutta toiminallisessa osaamisessa naiset yltävät kiitettävälle (K) tasolla Parhaimmat tulokset saadaan sosiaalisella kestävän kehityksen osa-alueella ja heikoimmat ekologisella osa-alueella Humanistisella ja kasvatusalalla ja kulttuurialalla ovat parhaimmat tulokset ja heikoimmat ovat luonnontieteiden alalla ja tekniikan alalla Humanistisella ja kasvatusalalla miesten osaaminen parempaa kuin naisten 10
Osuus opiskelijoista (%) Kestävän kehityksen osaamisen jakautuminen taitotasoille asteikolla 0 9 (H=5) 50 45 40 35 30 25 20 15 12,5 25,7 28,4 18,5 10 5 0 5,7 4,2 1,6 1,8 1,0 0,6 <T- T- T T+ H- H H+ K- K K+ Kokonaistaitotaso (n = 4 457) 11
Osuus opiskelijoista (%) Tiedollinen ja toiminnallinen kestävän kehityksen osaaminen asteikolla 0 4 (H=2) 60 50 48,7 46,7 40 37,9 30 20 19,6 25,6 10 3,2 2,5 8,9 2,8 4,0 0 <T T H K K+ Taitotaso Tiedollinen osaaminen (n = 4 457) Toiminnallinen osaaminen (n = 4 419) 12
Keskiarvo Naisten ja miesten kestävän kehityksen tiedollinen ja toiminnallinen osaaminen 4,0 3,5 3,0 2,5 2,2 2,5 2,3 2,0 1,9 1,5 1,0 0,5 0,0 Tiedollinen osaaminen Toiminnallinen osaaminen Naiset (n = 2185) Miehet (n = 2183) 13
Ratkaisuosuus (%) Tehtävien ratkaisuprosentit kestävän kehityksen osa-alueilla 100 90 80 82,4 82,8 75,7 70 60 50 40 30 20 10 0 60,1 Ekologinen Taloudellinen Sosiaalinen Kulttuurinen Kestävän kehityksen osa-alueet 14
Ratkaisuosuus (%) Naisten ja miesten ratkaisuosuudet kestävän kehityksen eri osa-alueiden tehtävissä 100 90 86,5 86,2 80 78,8 79,7 78,6 73,1 70 60 62,3 58,1 50 40 30 20 10 0 Ekologinen Taloudellinen Sosiaalinen Kulttuurinen Naiset (n = 2185) Miehet (n = 2213) 15
Koulutusalojen sijoittuminen kokonaisosaamisen erojen vertailussa Humanistinen ja kasvatusala 6,2 Kulttuuriala 6,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 5,8 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 5,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 5,5 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 5,5 Luonnontieteiden ala 5,1 Tekniikan ja liikenteen ala 4,9 0 1 2 3 4 5 6 7 Kokonaistaitotaso 16
Yhteenvetoa tuloksista 2: Taustatekijät - Keken osaaminen on sitä parempaa, mitä korkeampi on aiempi koulutustaso - Kestävän kehityksen tulokset ovat parempia opiskelijoilla, jolla on muutakin työkokemusta kuin opintoihin liittyvää - Tulokset ovat parempia vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuoremmissa - Opiskelijan kieliryhmä ja koulutuksen järjestäjän opetuskieli vaikuttavat oppimistuloksiin; suomenkielisten tulokset parempia kuin ruotsinkielisten ja ero on selkeä - HOJKS:n merkitys on hyvin pieni oppimistuloksiin - Koulutusmuoto ei juurikaan vaikuta tuloksiin, heikoimmat on oppisopimuksella opiskelevien tulokset - Koulutusalalla merkittävä yhteys oppimistuloksiin; koulutusala ennustaa selkeästi osaamista - Alueellisia (Avi-alueet) eroja ei juurikaan ole 17
Kestävän kehityksen kokonaisosaamista selittäviä tekijöitä opiskelija-aineistossa MUUTTUJAT (efektikoon mukaisessa järjestyksessä) ERO MATALIMMAN JA KORKEIMMAN RYHMÄN VÄLILLÄ, TAITOTASOA (10-portaisella asteikolla 1 asteikon arvo vastaa 1/3 arvosanasta, esimerkiksi eroa H:n ja H+:n välillä) EFEKTIKOKO COHENIN F (noin 0,1 = pieni, noin 0,2 = keskisuuri, noin 0,4 = suuri) Oppilaaseen liittyviä tekijöitä Aiempi tutkinto 1,5 0,20 Työkokemus 0,5 0,14 Opiskelijan kieliryhmä 1,1 0,11 S2-opiskelu 0,6 0,10 Koulutusala 1,3 0,10 HOJKS 0,3 0,09 Ikä 1,4 0,08 Oppisopimusopiskelu 0,8 0,08 Sukupuoli 0,3 0,08 18
Kokonaisosaaminen, keskiarvo Opiskelijan koulutustausta ja kestävän kehityksen kokonaisosaaminen 9 8 7 6 6,8 6,3 6,0 5,4 5,3 5 4 3 2 1 0 Korkeakoulu (n = 28) Lukio (n = 395) Kaksoistutkinto (n = 53) Ammatillinen perustutkinto (n = 291) Peruskoulu (n = 3 657) Opiskelijan koulutustausta 19
Yhteenvetoa tuloksista 3: opiskelijan itearviointi - Opiskelijat arvioivat oman osaamisensa pääasiassa hyvälle (H) tasolle, pieni osa arvioi osaamisensa tyydyttäväksi tai sen alle - Opiskelijoiden oma arvio vastasi pääasiassa kokeesta saatua tulosta - Kekeä oli opittu eniten työssäoppimisjaksojen yhteydessä työpaikoilla, kodin käytännöissä ja vapaa-aikana ja aiemmissa työtehtävissä - Koulutuksen arvioitiin antaneen vain melko hyvin tai jonkin verran kestävään kehityksen valmiuksia työtehtäviin, kokemukset vaihtelivat tutkinnoittain - Opiskelijat pitivät eritäin tärkeänä kekeä sekä ammattiin opiskelussa (78%) että oman alan työtehtävissä (85%) - Suhtautuminen myönteisesti kestävän kehityksen opiskeluun ja sen merkitykseen vaikuttaa myönteisesti keken oppimistuloksiin 20
Opiskelijoiden arvio koulutuksen antamista valmiuksista oman alan työtehtävissä Ei lainkaan (n = 137); 3% Vähän (n = 407); 9% Erittäin hyvin (n = 394); 9% Jonkin verran (n = 1 466); 34% Melko hyvin (n = 1 967); 45% 21
Vähän ja paljon kestävän kehityksen valmiuksia alan työtehtäviin antaneet tutkinnot opiskelijoiden arvioimana Esimerkkejä tutkinnoista, joiden koettiin antavan paljon kestävän kehityksen valmiuksia Esimerkkejä tutkinnoista, joiden koettiin antavan vain vähän kestävän kehityksen valmiuksia Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Hevostalouden perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lennonjohdon perustutkinto 22
Opiskelijoiden arvio siitä, missä he ovat oppineet kestävän kehityksen mukaista toimintaa Työssäoppimisjaksojen yhteydessä (n = 4309) 6,3 52,3 41,5 Kodin käytännöissä (n = 4335) 6,2 57,6 36,2 Vapaa-aikana (n = 4270) Aiemman työkokemuksen yhteydessä (n = 4330) 9,5 13,4 58,0 56,8 32,5 29,7 Opetuksessa (n = 4344) 8,8 64,1 27,1 Ammattiosaamisen näytöissä (n = 4320) Peruskoulun aikana (n = 4337) Seuraamalla kestävän kehityksen asioita (n = 4286) Nykyisen oppilaitoksen käytännön toiminnassa (n = 4305) 12,9 14,4 17,3 12,7 60,3 63,5 61,1 66,3 26,9 22,1 21,6 21,0 Itsenäisesti opiskellen (n = 4331) 19,0 61,3 19,8 Muuten (n = 3165) 34,3 51,2 14,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ei lainkaan Jonkin verran Paljon % 23
Prosenttia (%) Kestävän kehityksen tärkeys ammattiin opiskelussa ja oman alan työtehtävissä opiskelijoiden arvioimana 70 60 50 55,2 55,1 40 30 20 17,2 23,1 29,6 12,1 10 4,6 3,2 0 Ei tärkeä Vähän tärkeä Melko tärkeä Erittäin tärkeä Kestävän kehityksen tärkeys Ammattiin opiskelussa Oman alan työtehtävissä 24
Kestävän kehityksen opiskelun tärkeys ja kestävän kehityksen kokonaisosaaminen asteikolla 0 9 (H = 5) 25
Yhteenvetoa tuloksista 4: Opetus - Kekeä opetetaan sekä ammattitaitoa täydentävien että ammatillisten tutkinnon osien yhteydessä tai pelkästään ammatillisten tutkinnon osien yhteydessä - Opetuksesta vastaavat pääasiassa ammatillisten aineiden opettajat - Tutkinnon perusteiden koettiin tukevan kestävän kehityksen opetuksen suunnittelua melko hyvin ja tutkinnon perusteita pidettiin melko selkeinä - Vähiten käsitellään opetuksessa ekologista osa-aluetta ja tietoperustaa, keke liitetään harvemmin työprosessin kokonaisuuteen - Keken opetusta suunnitellaan yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa melko vähän, työssäoppimisjaksolla on vähän keken oppimistehtäviä - Keken osaamista arvioidaan pääasiassa ammattiosaamisen näytöissä ja työssäoppimisen yhteydessä 26
Kestävän kehityksen osa-alueiden käsittely opetuksessa 27
Kestävän kehityksen opettaminen 100 80 60 63,8 57,9 57,1 % 48,4 47,0 40 20 0 Tuen kestävän kehityksen opiskelumotivaatiota (n = 749) Opetan kestävään kehitykseen liittyvää kriittistä ajattelua ja oman työn kehittämistä (n = 749) Opetan kestävään kehitykseen liittyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja (n = 744) Opetan kestävän kehityksen tietoperustaa (n = 751) Opetan kestävää kehitystä työprosessin kokonaisuudessa (n = 767) 0% = Ei koskaan, 25% = Harvoin, 50% = Melko harvoin, 75% = Melko usein, 100% = Usein 28
Yhteenvetoa tuloksista 5: Opettajien itsearviointi - Opettajat suhtautuvat hyvin myönteisesti kestävään kehitykseen ja sitä pidetään sekä kaikille tärkeänä elinikäisen oppimisen avainavaintaitona että keskeisenä ammatillisena osaamisena - Opettajat kokevat, että kestävä kehitys toteutuu merkittävästi paremmin koulutuksen järjestäjien arvoissa ja strategiassa kuin henkilöstön osaamisessa ja sen kehittämisessä - Opettajat ovat osallistuneet vähän kestävän kehityksen täydennyskoulutukseen tai hankkeisiin - Opettajat arvioivat sosiaaliseen kestävyyteen liittyvien asioiden toteutuvat oppilaitoksessa hieman paremmin kuin ekologisen kestävän kehityksen osa-alueen asioiden, kummatkin ovat kuitenkin pääasiassa hyvällä tasolla 29
Keskiarvo Kestävän kehityksen opetuksen merkitys opettajien arvioimana 5 4 4,6 4,4 4,0 4,2 4,4 4,2 3 2 1 0 Kestävä kehitys on tärkeä elinikäisen oppimisen avaintaito (n = 783) Kestävän kehityksen tulee olla näkyvä osa perustutkintojen tavoitteita ja sisältöjä (n = 781) Kestävän kehityksen taidot kuuluvat ammattialan keskeiseen osaamiseen (n = 778) Minulle on tärkeää sisällyttää kestävän kehityksen näkökulma omaan opetukseeni (n = 775) Haluan näyttää opiskelijoilleni esimerkkiä kestävän kehityksen mukaisista työ- ja toimintatavoista (n = 780) Haluan lisätä omaa osaamistani kestävän kehityksen asioissa (n = 778) 30
henkilöstön osaamisessa arvoissa, strategiassa ja toiminnassa Opettajien näkemyksiä kestävän kehityksen toteutumisesta omassa organisaatiossa Kestävän kehityksen toteutuminen Kestävä kehitys näkyy koulutuksen järjestäjän arvoissa 3,8 Kestävä kehitys näkyy koulutuksen järjestäjän strategiassa. 3,7 Kestävä kehitys näkyy koulutuksen järjestäjän toiminnassa. 3,6 Henkilöstöllä on mahdollisuus tarvittaessa saada tukea kestävän kehityksen asioissa. 3,5 Henkilöstö on sitoutunut kestävään kehitykseen. 3,4 Henkilöstöllä on monipuolista kestävän kehityksen osaamista. 3,3 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Täysin eri Eri mieltä En osaa Samaa Täysin mieltä sanoa mieltä samaa mieltä 31
Yhteenvetoa tuloksista 6: Koulutuksen järjestäjän toiminta - Koulutuksen järjestäjistä suurin osa (82%) oli tehnyt suunnitelmallista kestävän kehityksen työtä - Pitkäkestoisesta laatutyöstä huolimatta koulutuksen järjestäjät olivat pääasiassa kehittyvällä tasolla (41 %) ja alkavalla tasolla (36 %) - Parhaiten kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat koulutuksen järjestäjän arvoissa (ka= 2,0 / kehittyvä) ja heikoimmin toiminnan organisoinnissa ja resursoinnissa (ka= 1,3 / alkava) - Koulutuksen järjestäjän näkemys henkilöstön osallistumisesta osaamisen kehittämiseen on parempi kuin opettajien - Koulutuksen järjestäjän arvioimana kestävän kehityksen arjen käytännoissä toteutuu parhaiten opiskelijoiden hyvinvointi ja turvallisuus, mikä on yhtenevä käsitys opettajien kanssa 32
Kestävän kehityksen kokonaistaso koulutuksen järjestäjien toiminnassa (n=104) Edistynyt (n = 17); 16% Puuttuva (n = 7); 7% Alkava (n = 37); 36% Kehittyvä (n = 43); 41% 33
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen arviointialueittain keskiarvoina Arvot (n = 104) 2,0 Kestävän kehityksen ohjelma (n = 104) 1,7 Henkilöstön osaaminen (n = 104) 1,6 Toiminnan arviointi ja kehittäminen (n = 104) 1,6 Organisointi ja resurssit (n = 104) 1,3 0 1 2 3 puuttuva (0) alkava (1) kehittyvä (2) edistynyt (3) 34
Kestävän kehityksen toteutuminen arjen käytännöissä Opiskelijoiden hyvinvointi ja turvallisuus 79 Jätehuolto ja kierrätys 78 Ravintolapalvelut 69 Energiatehokkuus 66 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Prosenttia maksimipistemäärästä (0 = ei koskaan, 100 = usein tai aina) 35
Yhteenvetoa tuloksista 7: Yhteydet Oppimistuloksiin vaikuttaa myönteisesti, jos opiskelija oli oppinut kodin käytännöissä kestävää kehitystä paljon ja muutenkin seurasi vapaa-ajalla näitä asioita Työssäoppimisen mahdollisuus osana opintoja paransi kestävän kehityksen tuloksia Oppimistuloksiin vaikuttaa myönteisesti, jos opiskelijalla on mahdollisuus oppia kestävää kehitystä sekä opetuksessa että oppilaitoksen käytännön toiminnassa myös silloin, kun opiskelijalla ei ole saanut oppeja kodin käytännöissä Koulutuksen järjestäjän edistyneisyys kestävän kehityksen tavoitteiden strategisessa toteuttamisessa ei ollut yhteydessä opiskelijoiden osaamisen tasoon Kestävän kehityksen käytännön toimilla oppilaitoksessa näyttää olevan yhteyttä opiskelijoiden osaamisen (erityisesti ravitsemuspalvelut ja ruokahuolto) 36
Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset
Vahvuudet Kehittämiskohteet Kestävän kehityksen osaaminen on hyvällä tasolla Opiskelijat pitävät kestävää kehitystä tärkeänä Opiskelijat suhtautuvat myönteisesti kestävän kehityksen opiskeluun Alueelliset erot ovat vähäiset Kieliryhmien väliset erot ovat suuret Erot koulutusalojen välillä ovat merkittäviä Naisten ja miesten osaamisessa on eroa Tiedollisessa osaamisessa on puutteita Ekologisella osa-alueella on osaamisessa puutteita Koulutuksen järjestäjät kehittävät kestävän kehityksen mukaista toimintaansa Koulutuksen järjestäjän kestävän kehityksen käytännöillä on merkitystä oppimistuloksiin Koulutuksen järjestäjien kestävän kehityksen mukainen toiminta on alkavalla ja kehittyvällä tasolla Kestävän kehityksen strategisella toiminnalla ei ole vaikutusta käytäntöön eikä oppimistuloksiin Opettajat suhtautuvat myönteisesti Opetuksella on merkitystä osaamiseen Opiskelu käytännön työtilanteissa vaikuttaa myönteisesti oppimistuloksiin Tutkinnon perusteet tukevat opetuksen suunnittelua Opettajien täydennyskoulutus on vähäistä Tietoperustaa opetetaan vähän Ekologisen kestään kehityksen sisältöjä painotetaan vähemmän kuin muita osa-alueita Kestävän kehityksen opetuksen työelämälähtöisyydessä on kehitettävää 38
KEHITTÄMISEHDOTUKSET Kestävän kehityksen osaamisen parantaminen Opetuksen ja osaamisen arvioinnin kehittäminen Opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisen varmistaminen Tutkinnon perusteiden selkeyttäminen Koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittäminen Elinikäisen oppimisen avaintaitojen, YTOaineiden ja (sähköisen) arvioinnin kehittäminen 39
POHDINTA VERTAILU Eurobarometri 2014 tuloksiin -> Koulutus näyttäytyy merkittävänä asiana ympäristöasioissa -> Koulutus lisää huolestuneisuutta ympäristöstä ja tietoisuutta ympäristöasioista uskoa omaan tietotason riittävyyteen luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin kokonaisvaltaista kestävän kehityksen ajattelua AGENDA 2030 - Koskettaa kaikkia yhteiskunnallisia toimijoita - Ohjelman tavoitteet kytkeytyvät myös koulutukseen ja ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon - Yksilölliset osaamistarpeet, joustavuus, nuorten osallisuus, koulutuspaikan takaaminen, koulutuksen läpäisy ja tutkinnon suorittaminen 40
Lähtökohdat kestävyydelle ja vastuullisuudelle Opiskelijat tietoisia kestävän kehityksen tärkeydestä - ammattiin opiskelussa (78%) - omalla alallaan ja työtehtävissä (85%) Opiskelijoilla hyvä kokonaistaitotaso (K 23 %, H 67 % ja T 8 %) - parhaimmat tulokset sosiaalisen kestävän kehityksen osa-alueella ja toiminnallisessa osaamisessa - heikoimmat ekologisella osa-alueella ja tietopohjassa Opettajilla myönteinen asenne keken tärkeyteen ja opetukseen kaikilla aloilla ja jokaiselle opiskelijalle - elinikäisen oppimisen avaintaitona, kansalaisvalmiutena - osana tutkintojen tavoitteita ja sisältöjä Koulutuksen järjestäjät tekevät laatutyötä ja keke tiedostettu arvoissa ja strategioissa - kehittämishankkeita ja sertifiointia 41
Toimintakulttuuri: Kestävä kehitys on kansalaisvalmius ja ammattisivistystä kaikilla koulutus- ja ammattialoilla Varmistetaan opiskelijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada kestävän kehityksen opetusta tietoperusta ja tietoisuus kestävän kehityksen opiskelun ja arvioinnin toiminnallisuus ja tekeminen koulutusalojen välisen erojen tunnistaminen ja arvoperustan luominen kestävän kehityksen laatutyön vaikuttavuus - tulosten ja tehokkuuden lisääminen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen arjen käytännöissä oppilaitoksissa ja työpaikoilla koko oppilaitosyhteisön osallisuus ja työelämäkumppanuudet aktiivinen vaikuttaminen, innovaatiot, rajojen rikkominen, uudet ratkaisut Ks. Myös Saloranta 2017; Hilden 2017; Tvede 2016 42
Annamme mielellämme lisätietoja oppimistulosten arvioinnista: Jukka Jalolahti Arviointisuunnittelija puh. 029 533 5516 jukka.ruuskanen@karvi.fi Mari Räkköläinen Arviointineuvos, projektipäällikkö puh. 029 533 5527 mari.rakkolainen@karvi.fi Henna Heinäjärvi Harjoittelija puh. 029 533 5562 henna.heinajarvi@karvi.fi Veera Stylman Arviointisuunnittelija puh. 029 533 5555 veera.stylman@karvi.fi www.osaamisenarviointi.karvi.fi 13.1.2017 43