RAIVAUSKIERRON VAIKUTUS SOIDEN PÄIVÄPERHOSTEN ESIINTYMISEEN. Terhi Lensu ja Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Aineisto ja inventoinnit

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille

TULOSSEURANTA TAPANILAN ERÄ / Yleisurheilu

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Trestima Oy Puuston mittauksia

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

300m aj. 48,81 Suvi Eerikäinen Jämsänkoski korkeus 163 Terhi Ignatius Tampere seiväs 360 Maria Kytölä Siiri Saalo

Trestima Oy Puuston mittauksia

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä


Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Voimajohtoaukeiden raivauksen merkitys soiden päiväperhosille ja kasvillisuudelle

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

TP Juhlalaavu: Tilannekatsaus

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

VETERAANIYLEISURHEILUN LUOKITTELUTAULUKKO MIEHET. Pentti Nieminen

Suomen metsien kasvutrendit

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

[MATEMATIIKKA, KURSSI 8]

ONNELA Kunta: Sotkamo

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

hinnoitteluun ja puukauppaan

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

Pesäpuita. Hiirihaukka

Yhteensä Mänty Hieskoivu

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, KOUVOLA gsm jari.venetvaara(ät)svk.

Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland NATNET

URJALA FURNITURE MÄNTYHUONEKALUT URJALA FURNITURE. //

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Ojitusalueiden hoito

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

Liite 5 Harvennusmallit

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Johtoalueen puustonkäsittelypäivä Hilton Airport, Vantaa

Rataskadun alueen liitooravaselvitys

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kaivotuotteet vesien keruuseen ja ohjaukseen. Meltex talo- ja kunnallistekniset kaivot. Mittatilauskaivot. Vakiokaivot.

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puukattilat Puhdasta lämpöä

KINTULAMMIN LUONNONSUOJELUALUE. LUONNONHOITO JA ENNALLISTAMINEN Luonnonsuojeluyhdistyksien ehdotus 2015

SOPIMUS 1/6. Viite: Asiantuntijapalvelujen puitesopimus 00I8D,241/2013/KES/1, Kannonkosken kunta Opintie 2 C, Kannonkoski

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

B-OSA. 1. Valitse oikea vaihtoehto. Vaihtoehdoista vain yksi on oikea.

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

Suomen Urheiluliitto Kilpailuvaliokunta. Kalevan kisat. SM-kisojen tulosrajat ulkoratakaudella Vahvistettu SUL:n kilpailuvaliokunnassa 25.2.

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Opas ompelupalvelun käyttöön

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

ONNELA Kunta: Sotkamo

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Haltuunottoluettelo, , Taivalkunnantie

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Transkriptio:

RAIVAUSKIERRON VAIKUTUS SOIDEN PÄIVÄPERHOSTEN ESIINTYMISEEN Terhi Lensu ja Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto

. Taustaa Tutkimus Voimajohtoaukeiden raivauksen merkitys soiden päiväperhosille ja kasvillisuudelle osoitti raivauksella olevan hyvin suotuisan vaikutuksen ojitettujen soiden päiväperhosten esiintymiseen. Tuloksiin perustuen voimajohtoaukeilla sijaitsevat suot raivataan nykyisin yhtä lyhyellä kiertoajalla kuin kivennäismaa-alueetkin. Kyseisen tutkimuksen pohjalta käynnistyi jatkotutkimus, jossa halutaan tarkemmin selvittää päiväperhosille optimaalisen raivauskierron pituus sekä puiden korkeuden ja määrän vaikutus soiden päiväperhosten esiintymiseen. Meneillään olevassa tutkimuksessa verrataan päiväperhosten laji- ja yksilömääriä eri raivauskierron vaiheissa olevien tutkimuskohteiden välillä. Tämä raportti sisältää tutkimuksen alustavia tuloksia.. Aineisto ja menetelmät Aineisto tutkimukseen kerättiin kesä-heinäkuussa vuosina sekä - Kuhmoisten ja Karstulan välisellä alueella Keski-Suomessa. Koealueita oli johtoaukeilla - kappaletta, joissa kullakin oli m pitkä perhoslaskentalinja. Tutkimus kattoi raivauskierron vaiheet - ( = kuinka mones kasvukausi raivauksesta on tutkimusvuonna meneillään). Aineisto on analysoitu SPSS. tilasto-ohjelmalla. Kuvissa - on käytetty logaritmimuunnosta.. Tulokset. Raivauskierron vaikutus puiden korkeuteen Raivauskierto vaikuttaa koivun (ANOVA, R =,, F,, P <,) ja männyn (ANOVA, R =,, F, =,, P <,), mutta ei kuusen (ANOVA, R =,, F, =,, P =,) korkeuteen. Kuva : A) Raivauskierron vaikutus koivun korkeuteen B) Raivauskierron vaikutus männyn korkeuteen

. Raivauskierron vaikutus suopäiväperhoslajeihin Raivauskierto ei vaikuta suopäiväperhosten lajimäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,), mutta vaikuttaa niiden yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,9, P =,). Kuva : A) Raivauskierron vaikutus suopäiväperhosten lajimäärään ja B) Raivauskierron vaikutus suopäiväperhosten yksilömäärään. Raivauskierron vaikutus muihin päiväperhoslajeihin Raivauskierto vaikuttaa sekä muiden päiväperhosten laji- (ANOVA, R =,, F, =,, P =,) että yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,9, P =,). Kuva : A) Raivauskierron vaikutus muiden päiväperhosten lajimäärään ja B) Raivauskierron vaikutus muiden päiväperhosten yksilömäärään

. Puiden korkeuden vaikutus suopäiväperhoslajeihin Koivun korkeus vaikuttaa suopäiväperhosten lajimäärään (ANOVA, R =,, F,9 =,, P =,9) ja yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,). Männyn korkeus ei vaikuta suopäiväperhosten lajimäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,9), mutta vaikuttaa niiden yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,9, P =,). Kuvat : A) Koivun korkeuden vaikutus suopäiväperhosten lajimäärään B) Koivun korkeuden vaikutus suopäiväperhosten yksilömäärään 9 Männyn korkeus cm Männyn korkeus cm Kuva : A) Männyn korkeuden vaikutus suopäiväperhosten lajimäärään B) Männyn korkeuden vaikutus suopäiväperhosten yksilömäärään

. Puiden korkeuden vaikutus muihin päiväperhoslajeihin Koivun korkeus vaikuttaa muiden päiväperhosten lajimäärään (ANOVA, R =,, F, =,9, P =,), mutta ei niiden yksilömäärään (ANOVA, R =,, F,9 =,9, P =,). Männyn korkeus ei vaikuta muiden päiväperhosten laji- (ANOVA, R =,, F, =,, P =,) eikä yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,). Kuva : A) Koivun korkeuden vaikutus muiden päiväperhosten lajimäärään B) Koivun korkeuden vaikutus muiden päiväperhosten yksilömäärään. Puiden määrän vaikutus suopäiväperhoslajeihin vaikuttaa suopäiväperhosten lajimäärään (ANOVA, R =,9, F, =,, P =,), mutta ei niiden yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,). Männyn määrällä ei ole vaikutusta suopäiväperhosten laji- (ANOVA, R =,, F, =,9, P =,) eikä yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,). Kuusen määrällä on vaikutusta suopäiväperhosten lajimäärään (ANOVA, R =,, F, =,9, P =,), mutta ei yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,).

Kuva : A) n vaikutus suopäiväperhosten lajimäärään B) n vaikutus suopäiväperhosten yksilömäärään. Puiden määrän vaikutus muihin päiväperhoslajeihin. llä on vaikutusta muiden perhosten lajimäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,), mutta ei niiden yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,99). Männyn määrä vaikuttaa muiden päiväperhosten lajimäärään (ANOVA, R =,, F, =, P =,9), mutta ei yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,, P =,). Kuusen määrällä ei ole vaikutusta muiden päiväperhosten laji- (ANOVA, R =,, F, =,, P =,) eikä yksilömäärään (ANOVA, R =,, F, =,99, P =,9). Kuvat : A) n vaikutus muiden päiväperhosten lajimäärään B) n vaikutus muiden päiväperhosten yksilömäärään

. Johtopäätökset ja tutkimuksen eteneminen Tutkimukseen tarvittavat kenttätyöt on tehty ja aineista analysoitu. Tuloksista voidaan päätellä päiväperhosille optimaalisen raivauskierron olevan - vuotta. Analyysejä viimeistellään vielä ja tuloksiin saattaa tulla pieniä muutoksia. Käsikirjoituksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.