VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS Aineopintotentti 9.3.2007 Kysymysten 3 4 vastausrungot ja arviointiperusteet 3. Vastaa kaikkiin seuraaviin valtiosääntöoikeuden peruskäsitteitä koskeviin kysymyksiin (Perusoikeudet, Hallberg ym. 1999) a) Mitä ovat perusoikeuksien yleiset opit? Perusoikeuksien yleisiin oppeihin kuuluvat perusoikeuksia koskeva peruskäsitteistö ja -historia ja muut sellaiset kysymykset, jotka ovat yhteisiä monille yksittäisille perusoikeuksille. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi keitä perusoikeudet oikeuttavat, millä tavoin perusoikeudet velvoittavat eri valtioelimiä, miten perusoikeuksia voidaan rajoittaa, mikä on perusoikeuksien suhde ihmisoikeuksiin. Perustuslain perusoikeusluvun 22 ja 23 :t koskevat pelkästään perusoikeuksien yleisiä oppeja. Yleiset opit ovat vaikuttaneet jokaisen perusoikeussäännöksen muotoiluun. b) Mitä tarkoitetaan käsitteellä perusoikeus ja mikä erottaa perusoikeuden tavallisista oikeuksista? Käsitteen perusoikeus sisältö on moninainen ja epätäsmällinen. Muodollinen määritelmä: Perusoikeus on perustuslain perusoikeusluvussa turvattu yksilön oikeus. o On erimielisyyttä siitä, ovatko perusoikeuksien subjektina vain ihmisyksilöt eikä sen sijaan tai sen ohella yksilöiden vapaaehtoiset tai tahdosta riippumattomat yhteenliittymät. Kuitenkin yksilöiden oikeuksien kautta myös yhteisöt saavat perusoikeussuojaa. Arkikielessä perusoikeudella tarkoitetaan usein saamaa kuin käsitteellä perustavanlaatuinen oikeus. Kyse on siis oikeuksista, jotka ovat yksilön kannalta erityisen tärkeitä. Perusoikeus-termiä käytetään myös EU/EY-oikeudessa turvatuista perustavanlaatuisista oikeuksista. Perusoikeudet erottaa tavallisista oikeuksista myös korotetun muodollisen lainvoiman vuoksi, ts. siitä, että perusoikeudet on turvattu perustuslaissa. Perustuslaki on tavallista lakia ylemmänasteinen normihierarkkisesti ja sen muuttaminen on tavallisen lain muuttamista vaikeampaa. Yhdistämällä arkikieli ja normihierarkkinen ylemmyys perusoikeuksien määritelmänä voidaan pitää seuraavaa: Perusoikeudet ovat perustuslaissa turvattuja yksilön perustavanlaatuisia oikeuksia.
2 Perusoikeuden käsitteeseen liittyy myös käsitys oikeudellisuudesta ja yleisyydestä: o Perusoikeuksien oikeudellisuudella tarkoitetaan sitä, että perusoikeudet ovat juridisia oikeuksia, maallisen lainsäätäjän säätämiä oikeuksia, ei esimerkiksi Jumalan tahdon perustuvia oikeuksia. o Perusoikeuksien yleisyydellä tarkoitetaan sitä, että kysymyksessä ei saa olla tietyn säädyn tai yhteiskuntaluokan erioikeus, vaan kaikkia ihmisiä tai ainakin tietyn valtion kaikkia kansalaisia koskeva oikeus. 3 pistettä c) Mitä tarkoitetaan käsitteellä valtiosääntö? Valtiosääntö tarkoittaa kaikkia keskeisiä oikeussääntöjä, jotka sääntelevät perusoikeuksia, ylimpien valtioelinten valintaa ja toimivaltaa sekä valtion aluetta ja kansalaisuutta. Siihen kuuluu kaikenasteisia oikeussäännöksiä ja eräitä kansainvälisiä sopimusmääräyksiä ja niistä johdettuja oikeussäännöksiä, kuten ihmisoikeussopimukset ja se osa EU/EY-oikeudesta, joka koskee ylimpien valtioelinten asemaa ja yksilön perustavanlaatuisia oikeuksia Suomen oikeudenkäyttöpiirissä. d) Mitä on poikkeuslakimenettely? Poikkeuslailla rajoitetaan tai puututaan perusoikeuksiin tai muutoin poiketaan perustuslain määräyksistä laajemmin kuin perustuslaki sallii tavallisella lailla tehtäväksi. Poikkeuslaki säädetään perustuslainsäätämisjärjestyksessä muuttamatta samalla perustuslain tekstiä. Edellytyksenä on, että poikkeukset pysyvät perustuslain 73 :n tarkoittamalla tavalla rajattuina. Poikkeuslailla ei voida puuttua esimerkiksi perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuteen. Nykyisin lainsäädäntömenettelyssä lähtökohtana on välttää poikkeuslakien säätämistä. o Perustuslakivaliokunnan mukaan poikkeuslakimenettelyn tulee turvautua vai erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa ja pakottavista syistä. Jos poikkeuslakeja käytetään, tulisi valiokunnan mukaan ensisisäisesti pyrkiä säätämään poikkeukset voimassaololtaan määräaikaisina. o Poikkeuslakien käyttö on viime aikoina kytkeytynyt lähinnä kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseen.
3 e) Mitä tarkoitetaan monismilla ja dualismilla kansallisen oikeuden ja kansainvälisen oikeuden välisen suhteen kuvaajina? Monismi Monismissa kansainvälistä oikeutta ja valtionsisäistä oikeutta pidetään yhden yhtenäisen oikeusjärjestyksen osina. Usein sen mukaisessa ajattelutavassa kansainväliselle oikeudelle annetaan etusija mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Monistisissa maissa kansainvälisten sopimusten valtionsisäisen voimassaolon ja soveltuvuuden perustaksi riittää yleensä, että valtion liittymisestä tiettyyn kansainväliseen sopimukseen päätetään valtiosäännön mukaisessa järjestyksessä ja sopimusteksti tämän jälkeen julkaistaan virallisesti. Dualismi Dualismissa korostetaan valtion kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden erillisyyttä suhteessa siihen, mitä oikeusnormeja ko. maassa sovelletaan valtionsisäisesti voimassa olevina. Suomi luetaan perinteisesti dualistisen järjestelmän valtioksi. o Suomen valtiosäännön dualistinen perusratkaisu ilmenee perustuslain 95 :stä. o Suomen perustuslain 94 koskee kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksymistä. 94 ei kuitenkaan muodosta perustetta kansainvälisten sopimusten valtionsäiselle voimassaololle ja sovellettavuudelle, vaan sääntelee vain valtiosäännön mukaan pätevän muodon menettelyn Suomen sitoutuessa kansainvälisen oikeuden tasolla. Kansainvälisten velvoitteiden valtionsisäinen voimassaolo edellyttää erillistä toimenpidettä, perustuslain 95 :ssä säänneltyä voimaan saattamista. Monismin ja dualismin välimuodot tai yhdistelmät Käytännössä jyrkkä kahtiajako dualismin ja monismin välillä on väistynyt ja käytännössä ja teoriassa on omaksuttu erilaisia välimuotoja tai yhdistelmiä näistä kahdesta perusratkaisusta. Esimerkiksi Suomessa dualistinen teoria on itse asiassa yhdistetty monismia läheneviin käytännön oikeusvaikutuksiin. Puhutaan puolimonismista tai de facto - monismista. 3 pistettä Yhteensä 10 pistettä Yllättävän moni ei osannut selittää perusoikeuksien yleisiä oppeja eikä valtiosäännön ja perusoikeuden käsitettä, mitkä ovat kuuluvat valtiosääntöoikeuden keskeisimpiin kysymyksiin.
4 4. a) Oikeushenkilöiden perusoikeussuoja (Perusoikeudet Suomessa, Nieminen toim.1999) Perusoikeuksien subjektit Kysymys siitä, keitä perusoikeudet koskevat Lähtökohtaisesti perusoikeudet koskevat luonnollisia henkilöitä Vuoden 1995 perusoikeusuudistukseen saakka subjekteina hallitusmuodon kirjaimen ja perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan vain Suomen kansalaiset Perusoikeusuudistuksen jälkeen oikeuden osoittaminen vain kansalaiselle on poikkeus Käytännössä myös oikeushenkilöille on annettu perusoikeussuojaa Perusoikeusuudistuksen yhteydessä todettiin, ettei oikeushenkilöiden jättäminen kokonaan perusoikeussuojan ulkopuolelle olisi useiden perusoikeussäännösten tarkoituksen toteutumisen kannalta perusteltua Esimerkiksi suhteessa hallinnon ja lainkäytön oikeusturvatakeisiin ja kokoontumisvapauteen Oikeushenkilöiden perusoikeussuoja Koskee vakiintuneen käytännön mukaan vain yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä Julkisoikeudellisen oikeushenkilöt (valtio, kunnat, kuntainliitot, seurakunnat jne.) ja niiden muodostamat oikeushenkilöt eivät kuulu perusoikeussuojan piiriin Välillistä suojaa Oikeushenkilö on käytännössä voinut olla perusoikeuden kohteena, jos oikeushenkilön asemaan puuttuminen merkitsisi kajoamista oikeushenkilön taustalla olevan yksilön oikeuksiin
5 Ei hahmotettavissa varmaa perustuslakivaliokunnan tulkintalinjaa Asiaa pohdittu lähinnä vain omaisuuden suojan osalta Perusoikeusuudistuksen jälkeen asiaan suhtauduttu ehkä aiempaa väljemmin Toisaalta perustuslakivaliokunta on antanut kriittisiä lausuntoja - Välillisen perustuslainsuojan ajatus ei automaattisesti sovellu oikeushenkilöiden omaisuuteen - Vaikuttaako oikeushenkilön omaisuusetuun puuttuminen asiallisesti merkittävällä tavalla luonnollisen henkilön taloudelliseen etuun - Koskeeko taloudellinen rajoitustoimenpide pelkästään oikeushenkilöitä omistajina vai tuleeko rajoitusten piiriin myös luonnollisia henkilöitä Välillisen suojan ajatus voidaan muotoilla muotoon: Oikeushenkilön omaisuuteen puuttuminen on perusoikeussäännöksen vastaista jos ja vain jos siitä aiheutuu luonnollisen henkilön taloudellisen edun konkreettista ja riittävän merkittävää kaventumista 3 pistettä Se, että oikeushenkilöltä puuttuu perusoikeuksien suoja, on eri asia kuin oikeussuojan puuttuminen Perusoikeussuojan ulottumista oikeushenkilöihin ei voida perustella sillä, että oikeushenkilötkin tarvitsevat oikeussuojaa Yhteensä 10 pistettä Vastauksissa peruslähtökohta oli ymmärretty hyvin. Monissa vastauksissa perustuslakivaliokunnan tulkintalinjaa ei tuotu esille.
6 4. b) Lasten oikeus yhdenvertaiseen kohteluun (Scheinin, Perusoikeudet, Hallberg ym. 1999) Perustuslain lähtökohdat ikään liittyen Perusoikeussäännöksiin ei yleensä sisälly ikään liittyviä ehtoja Ikään perustuva syrjintä on nimenomaisesti kielletty perustuslain 6.2 :ssä Kuitenkin perustuslain 14.1 ja 14.2 :ssä oikeus äänestää valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa sekä kansanäänestyksissä on sidottu 18 vuoden ikään Toisaalta kaikki lainsäädäntöön sisällytetyt ikärajat eivät merkitse perustuslaissa kiellettyä syrjintää (esimerkiksi perustuslain 19.2 :n viittaukset vanhuuteen ja huoltajan menetykseen) Perustuslaissa on säännöksiä lapsen oikeuksista Lapsen määritelmä Perustuslaissa ei määritellä, mitä lapsella tarkoitetaan Lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja Suomen lainsäädännön mukaan täysivaltaisuuden ikärajana on 18 vuotta, tätä nuorempien henkilöiden on syytä tulkita olevan perustuslain lapsille antaman erityisen suojan piirissä Vajaavaltaisen oikeustoimikelpoisuus on rajoittunut siten, ettei hänellä ole oikeutta itse määrätä omaisuudestaan tai tehdä muita kuin olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia Holhous ja huolto ovat merkityksellisiä lapsen perusoikeuksien kannalta, sillä ne johtavat siihen, että toinen henkilö päättää alaikäisen puolesta tämän perusoikeuksien käytöstä Perustuslain lapsen oikeuksien ydinsäännös Perustuslain 6.3 :n mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä Osoittaa, että äänioikeutta lukuun ottamatta perusoikeudet kuuluvat myös lapsille Kiinnittää lasten oikeudet perustuslakiin ja ohjaa niiden kehittämistä mm. tavallisella lainsäädännöllä Säännöksellä halutaan korostaa, että lapsia tulee kohdella sekä aikuisväestöön nähden tasa-arvoisina, periaatteessa yhtäläiset perusoikeudet omaavina ihmisinä että keskenään yhdenvertaisina Jokaista lasta tulee kohdella yksilönä, ei pelkästään passiivisena toiminnan kohteena Täydentää 14.3 :n säännöstä yksilön vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä Toisaalta tarjoaa perustan siis myös tarvittavalle lasten positiiviselle erityiskohtelulle, jotta voidaan turvata lasten tasa-arvoinen asema aikuisväestöön nähden; lapset tarvitsevat vajaavaltaisina ja aikuisväestöä heikompana ryhmänä erityistä suojelua ja huolenpitoa. Ei muuta sääntöjä oikeustoimikelpoisuudesta. On erillinen kysymys, kuka käyttää lapsen perusoikeutta koskevaa puhevaltaa. Voidaan nähdä perustuslaintasoisena vahvistuksena sille lähtökohdalle, ettei lapsi itsenäisesti määrää kaikkien perusoikeuksiensa käytöstä.
7 4 pistettä Muita perustuslain säännöksiä lapsen oikeuksista Perustuslain 19.3 :n mukaan julkisen vallan on tuettava lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu Perustuslain 12.1 :n mukaan lailla voidaan säätää lapsen suojelemiseksi välttämättömiä kuvaohjelmia koskevia rajoituksia Perustuslain 16.1 :n säännökset maksuttomasta perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta eivät sinällään viittaa ikään, mutta niitä toteuttava tavallinen lainsäädäntö perustuu keskeisesti oppivelvollisuuden ala- ja yläikärajoihin Lasten oikeudet kansainvälisissä asiakirjoissa Kansainvälinen kehityssuuntaus korostaa lapsen oikeuksien erityistä tunnustamista. Yleiset ihmisoikeusasiakirjat: o YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa korostettiin lapsen oikeutta erityiseen huolenpitoon ja apuun o KPP-sopimuksessa on erityismääräys lapsen oikeuksista o TSS-sopimuksessa myös omat määräyksensä YK:n lapsen oikeuksien julistus ja lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus Yhteensä 10 pistettä Monissa vastauksissa perustuslain lähtökohtia ikään liittyen ei selitetty. Samoin ei määritelty, mitä lapsella tarkoitetaan. Puutteita oli myös perustuslain 6.3 :n merkityksen avaamisessa.