29.4.2014 KAINUUN, KESKI POHJANMAAN JA POHJOIS POHJANMAAN MAAKUNTIEN LIIKENNESTRATEGIAN (KAKEPOLI) SEURANTA KÄRKITEHTÄVIEN ETENEMISEN TILANNE



Samankaltaiset tiedostot
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Ajankohtaista POS-ELYstä

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Päivittämistarpeen taustalla

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Yhdistää puoli Suomea

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

Hallitusohjelma Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Viitostien tilannekatsausta

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

KAINUUN, KESKI-POHJANMAAN JA POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENNESTRATEGIA KAKEPOLI

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen

Matti Vehviläinen

Vesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä Olli Holm

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Talousarvioesitys 2017

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla

Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen

Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: Tampere

Oulun seudun ja valtion välinen MALPE aiesopimus kehittämistyön työkaluna. Liikennejärjestelmätyön syysseminaari 14.

Radanvarsi ja matkakeskus

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Rataverkon kokonaiskuva

Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta

VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma

Uusi liikennepolitiikka

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Maakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen

Väitöskirja netissä:

Transkriptio:

29.4.214 KAINUUN, KESKI POHJANMAAN JA POHJOIS POHJANMAAN MAAKUNTIEN LIIKENNESTRATEGIAN (KAKEPOLI) SEURANTA KÄRKITEHTÄVIEN ETENEMISEN TILANNE Seuraavassa taulukossa on käyty läpi Kakepolin kärkitehtävien edistyminen huhtikuun 214 tilanteessa. Tämän muistion lopuksi on esitetty taulukko, jossa on arvioitu kärkitehtävien edistymisen vaikutuksia suhteessa kolmen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Taulukko 1. Kainuun, Keski Pohjanmaan ja Pohjois Pohjanmaan liikennestrategian kärkitehtävien etenemisen tilanne huhtikuussa 214. Kainuun, Keski Pohjanmaan ja Pohjois Pohjanmaan maakuntien yhteiset kärkitehtävät: Toimenpide Kaupunkiseutujen ja taajamien tärkeimpien pyöräilyn laatukäytävien määrittäminen ja toteuttaminen Toteutumisen edellytykset, edistämisvastuu ja kustannusarvio ELY keskusten ja kuntien suunnittelu ja toteutusyhteistyö Kunnat, ELY keskus Tilanne, huhtikuu 214 Oulun kaupungin kevyen liikenteen verkon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 211. Pyöräilyn laatukäytäviä ollaan parhaillaan määrittelemässä yleiskaavatyön osana sekä pyöräilyn edistämishankkeena. Laatukäytävien määrä on vajaat 1 % Oulun pyörätiepituudesta (n. 6 km). Laatukäytävien kehittäminen on vaiheittaista sekä reittikohtaisesti että toimenpiteittäin. Ensimmäisiä, opastukseen liittyviä kehittämistehtäviä käynnistetään vuonna 214. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on käynnissä ja valmistuu 214 loppuun mennessä. Pyöräilyn laatukäytävien määrittely on edennyt hyvin, mm. Raahen ja Kajaanin seudut on tehty. Laatukäytävämäärittelyä on tehty uusimpien liikenneturvallisuussuunnitelmien yhteydessä mm. Lumijoella, Kempeleessä, Taivalkoskella ja Utajärvellä. Työtä jatketaan liikenneturvallisuussuunnitelmien ja toimijatyön yhteydessä myös muissa taajamissa. Määrittely on vielä jonkin verran kesken. Laatukäytävien ohjaamaa toteutusta ei ole vielä tehty. Kajaanissa on lisäksi tarvetta tehdä tarkempi kevyen liikenteen väylien kehittämissuunnitelma, jossa linjataan kehitettävät väylät ja esitetään toimenpiteet. Kokkolan kaupunki ja Etelä Pohjanmaan ELY keskus toteuttivat syksyllä 212 liikennetutkimuksen, jossa kerätyn tiedon perusteella tuotettu Kokkolan liikennemallityö on valmistunut 213. Kokkolassa on laadittu pyöräilykaupunkiohjelma.

Joukkoliikenteen palvelutaso palvelutason parantaminen kaupunkiseuduilla ja suurimpien kaupunkien välisillä runkoreiteillä sekä tason nostaminen houkuttelevalle tasolle Oulun seudulla joukkoliikenteen laatukäytävissä peruspalvelutason turvaaminen ja liityntäyhteyksien kehittäminen rautatie ja linja autoasemille hajaasutusalueella Kaupunkien, ELY keskusten ja liikenteenharjoittajien suunnitteluyhteistyö ja taloudellinen sitoutuminen sovittuun palvelutasoon Kunnat, ELY keskus Pohjois Pohjanmaan ELY keskus on määritellyt joulukuussa 211 joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason alueelleen vuosille 212 216. Palvelutasoa halutaan nostaa erityisesti Oulun seudulla ja maakuntakeskusten välisessä liikenteessä. Tähän mennessä maakuntakeskusten välisessä liikenteessä palvelujen tarjonnassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, kilpailutilanne on vaikuttanut asiakashintoihin myönteisesti. Muualla palvelutaso pyritään säilyttämään vähintään nykytasolla. Kuntakeskusten välinen liikenne toteutuu lähivuosina pääosin markkinaehtoisesti nykytasolla. Kuntien sisäisiä palveluja järjestetään valtion ja kuntien ostopalveluin. Oulun kaupunki on seudullisena viranomaisena hankkinut seudullisen liikenteen. Tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen tavoitellusta palvelutasosta on jouduttu pääosin luopumaan. Oulun seudun ja ELY keskuksen yhteistyönä on toteutettu joukkoliikenteen sujuvuuden ja pysäkkiolosuhteiden parantamiseen tähtäävä hanke. Kehitettävät pysäkit ja niille toteuttavat palvelujen parantamistoimet on määritelty. Joukkoliikenteen nopeuttamis ja sujuvoittamistoimenpiteitä on määritelty. Yhteistyönä Lapin ja Keski Suomen ELY keskusten kanssa on käynnissä vastaava hanke palvelutasopäätöksen mukaisilla joukkoliikenteen kehittämiskäytävillä Oulu Kemi, Oulu Sotkamo ja Oulu Jyväskylä. Oulun seudulla toteutetaan joukkoliikenteen infran kehittämistoimia seudun kuntien ja valtion väliseen MALPE sopimukseen perustuen 1,6 milj. eurolla vuosina 214 215. Pohjois Pohjanmaan ELY keskuksen toimesta on käynnissä rakentamissuunnittelu pysäkkiolosuhteiden parantamisesta Oulu Jyväskylä ja Oulu Kemi yhteysväleillä. Joukkoliikenteen infojärjestelmän ja liikennevaloetuuksien kehittäminen alkaa vuonna 214. Kajaanissa on tehty palvelutasomääritys. Paikallisliikenne on kilpailutettu määrityksen pohjalta. Heinäkuussa käynnistetään uusi palvelutasoajattelun mukainen palvelutaso. Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutason määritys vuosille 214 218 on saatu valmiiksi vuoden 213 lopussa. Kokkola Pietarsaari seudun palvelutasoa on tarkoitus nostaa keskitasolle. Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkiseuduilla on tehty yksityiskohtaisempaa joukkoliikennetarvekartoitusta, joka valmistuu toukokuussa 214. Kaustisen seutukunta on lähdössä Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen kokeilualueeksi kutsuohjatun joukkoliikenteen kehittämiseen. 2

Oulun lentoaseman kehittäminen kansainväliseksi kauttakulkulentoasemaksi ja muiden lentoasemien vuorotarjonnan kehittäminen Helsinkiin Kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen sitoutuminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Toimijoiden (Finavia, kunnat ja lentoyhtiöt) päätökset ja toteutusyhteistyö Finavia Kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja seutujen maankäyttöpolitiikan terävöittäminen Kunnat, maakunnalliset liitot Oulun lentoaseman laajennus on valmistunut. Lentoaseman palveluvarustus vastaa kansainvälisen kauttakulkulentoaseman toimintoja. Oulun lentoasemalta operoi kolme yhtiötä säännöllisiä reittilentoja. Arkipäivisin on edestakaisia vuoroja Helsinkiin: Oulusta 15, Kokkolasta 3, Kajaanista 3 (ma pe) ja Kuusamosta 1 2. Lisäksi on edestakaisia vuoroja Tukholmaan: Oulusta päivittäin 2, Kokkolasta tällä hetkellä arkisin 3 vuoroa, joista 1 on suoralento ja 2 lentää välilaskulla Porin kautta sekä viikonloppuisin 1 päivittäinen vuoro. Lisäksi Oulusta lennetään Alicanteen, Gran Canarialle ja Teneriffalle. LVM:ssä on käynnissä liikennepoliittista selontekoa toteuttava Suomen lentoliikennestrategia, jonka tavoitteena on tehdä mm. Suomen lentokenttien palvelutasoluokitus. Oulun seudun MALPE (maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen) sopimus on valmis ja hyväksytty vuoden 213 alussa. Siinä on vahva maankäytön ja liikenteen kytkentä. Oulun yleiskaavan uudistaminen on käynnissä. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 214. Myös Kempeleessä ja Limingassa on keskusta alueiden osayleiskaavojen laadinta käynnissä. Kaavat ovat edenneet luonnosvaiheeseen. Pohjois Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on käsitelty mm. liikennejärjestelmän kehittäminen koko maakunnan alueella. Vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistamiskäsittelyssä. Seudun kuntien yleiskaavoitusta ja maakuntakaavan vaihekaavoitusta palvelee Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 214 lopussa. Lisäksi ELYkeskus ja eräät kunnat tekevät yhteistyötä kuntien yleiskaavoitukseen kytkettävän liikennesuunnitteluun liittyen (mm. Muhos ja Raahe). Kajaanin keskustaajaman osayleiskaava 23 työ on käynnissä. Kaavakartta, selostus ja valmistunut selvitysaineisto tulevat nähtäville, käsittelyyn ja vaikutusten arviointiin 214. Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui 213. Kokkolassa on valmisteilla strateginen aluerakenneyleiskaava sekä keskustaajaman yleiskaava 23. Kuntaliitosten jälkeen käynnistettyä strategista rakenneyleiskaavatyötä (ei oikeusvaikutteinen) varten tehdään koko kaupunkialueen kattavaa väestösuunnitetta. Keskustaajaman yleiskaavaluonnos on tavoitteena saada valmisteluvaiheen kuulemiseen vuonna 214. 3

Perusväylänpidon rahoituksen turvaaminen Päätieverkon kunnon pitäminen hyvällä tasolla Pienten alueellisten investointien toteuttaminen Alemman tieverkon moniongelmaisten ja liikenteellisesti merkittävien tiejaksojen parantaminen Talvimerenkulun turvaaminen Tehtävän korostaminen eri sidosryhmien omissa strategioissa ja rahoituksen tason nostaminen valtion budjetissa ELY keskus, Liikennevirasto ELY keskusten tienpidon rahoitus on hieman pienentynyt (21 >214). Päätieverkon kunnon pitäminen nykytasolla on haastavaa. Hallituksen nykyisen kehyspäätöksen mukaan perusväylänpidon rahoitus säilyy nimellisarvoina nykytasolla. Pääverkolla laatutaso pysyy nykytasolla (ei tehdä liikennemäärän kasvuun perustuvia hoidon tason luokitusmuutoksia). Kielteiset vaikutukset tuntuvat ensin vähäliikenteisemmällä tie ja rataverkolla. ELY keskusten alueilla hoitoluokkia ei nosteta kustannussyistä, mutta niitä ei ole myöskään laskettu. POP ELY:n Alemman tieverkon merkittävyysarvioinnin päivitys valmistuu maaliskuussa 214. EPO ELY:n alueella pääteiden päällysteet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Asemakaavaalueilla toteutetaan maanteiden ja kevyenliikenteen väylien routavaurioiden päällystekorjauksia. Raskaan liikenteen painojen nostot tarkoittavat vähäliikenteisellä verkolla, että silloille joudutaan lisäämään painorajoituksia ja siltojen ja tieverkon korjaustarpeet kasvavat. Hallituksen liikennepoliittisen selonteon (212) myötä valtio ja Oulun seudun kunnat rahoittavat kuluvalla hallituskaudella Oulun seudulla pieniä kehittämistoimia (1 M ) MAL sopimuksen kautta. Väylähankkeet 1. Pohjanmaan rata kaksoisraide Kokkola Ylivieska rataosan Seinäjoki Oulu palvelutason noston 2. vaihe 2. Valtatien 4 Oulu Kemi kehittäminen Riittävän vuosittaisen rahoituksen valtuudet olemassa valtion budjetissa Liikennevirasto Kustannusarviot; kaksoisraide 31 M, palvelutason noston 2. vaihe 344 M. Koko hanke 86 M. Rahoituspäätöksen tekeminen Liikennevirasto, ELY keskus Kustannusarvio 13 M Rataosan Kokkola Ylivieska parantamistoimenpiteet osuuksilla Kokkola Riippa ja Riippa Eskola ovat käynnissä. Niiden on suunniteltu valmistuvan vuonna 217. Eskola Ylivieska osuuden suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen alkaa vaiheittain vuoden 214 aikana. Rataosan Ylivieska Oulu (2. vaihe) parantamistoimenpiteet valmistuvat vuonna 216 (ei sisällä kaksoisraidetta välillä Liminka Oulu) ja rataosan Kokkola Ylivieska kaksoisraide vuonna 217. Liikennevirasto ja Kempeleen kunta ovat päättäneet, että Kempeleen liikennepaikan kohdalle tulee uusi henkilökaukoliikenteen rautatieliikennepaikka ratahankkeen yhteydessä. Asemahankkeen suunnittelun on määrä valmistua kesäkuussa 214 ja liikennepaikka toteutetaan vuoden 215 aikana. Liminka Oulu kaksoisraideosuuden yleissuunnitelma (luonnos) ja sen mukaiset asemakaavojen muutokset on suunniteltu. Hanke sisältyy liikennepoliittisen selonteon 1 vuotissuunnitteluohjelmaan, kustannusarvio on 13 M. Kempele Kello tiesuunnitelma on valmis, mutta sitä ei ole vielä hyväksytty. Rakennussuunnitelma on valmis. Hanke on osa uudelleenarvioitavaa tiejaksoa Vt4 Lusi Haaparanta. Uudelleenarviointi laaditaan vuoden 214 aikana. 4

3. Meriväylien syventäminen Oulun satamaan johtava meriväylä Kokkolan satamaan johtava meriväylä 4. Suunnittelualueen maakuntakeskusten välisten tieyhteyksien kehittäminen Valtatie 8 Vaasa Kokkola Oulu Valtatie 22 Oulu Kajaani Suunnitteluvalmiuden parantaminen ja rahoituspäätöksen tekeminen Liikennevirasto Kustannusarviot; Oulu: 14 M ja Kokkola: 56 M Suunnitteluvalmiuden parantaminen ja rahoituspäätöksen tekeminen Liikennevirasto, ELY keskus Kustannusarviot; vt 8: 13 M ja vt 22: 45 M Kokkolan meriväylä sisältyy liikennepoliittisen selonteon 1 vuotissuunnitteluohjelmaan. Kokkolan hankkeessa on yleissuunnitelma. Oulun meriväylän syventämisen ja uuden väylän kustannusarvio on 14 M. Liikennevirastossa on yleissuunnitelman luonnos. Vaasa Oulu yhteysvälin revoluutioselvitys on valmis (vt 8, 13 M ). Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen liittyen tehdään tie ja rakennussuunnitelmaa valtatiellä 8 pistekohtaisesti kaupunkien ja kuntakeskusten kohdilla (3 M ). Ydinvoimalan laitosalueelle vievän Hanhikiventien rakennussuunnitelma saadaan valmiiksi vuoden 214 aikana. Valtatien 8 kehittäminen Raahen kohdalla, maankäytön ja liikenneverkon yhteensovittamisen liikennesuunnittelu, on käynnistymässä 214 vuoden alussa. EPO ELY:n alueella liikenteellisesti suurimmat ongelmat ovat Kokkolan kohdalla. Valtatien 8 aluevaraussuunnitelma välillä Kokkolan keskusta Kajaanintie (vt 28) on käynnistymässä keväällä 214. Vt 8 kulkee Pohjois ja Keski Pohjanmaan alueilla lukuisten taajamien läpi (mm. Liminka, Raahe, Kalajoki, Kokkola). Valtatien 22 Oulu Kajaani sisältyy liikennepoliittisen selonteon tämän hallituskauden ohjelmaan (45 M ). Oulu Muhos välin hankkeiden tie ja rakennussuunnittelu on alkanut syksyllä 213. Kehittämishankkeiden toimenpiteiden suunnittelu jatkuu vuosien 214 215 aikana ja arvioitu rakentamistöiden aloitus ajoittuu vuodelle 215. 5. Ylivieska Vartius ratayhteyden liikennöintiedellytysten parantaminen sekä Oulun että Iisalmen kautta Suunnitteluvalmiuden parantaminen Liikennevirasto Kustannusarvio 37 M (v. 21) Ylivieska Iisalmi Kontiomäki ratayhteyden toiminnallisuuden parantaminen sisältyy liikennepoliittisen selonteon tämän hallituskauden ohjelmaan (9 M ). Yleissuunnitelma on valmistunut 212 ja ratasuunnitelma valmistuu 214. Ratasuunnitelman maastotyöt valmistuvat tammikuun 214 loppuun mennessä ja ratasuunnittelu kesäkuussa 214. Liikenneviraston valtakunnallinen ratapihaselvitys on valmistunut syyskuussa 213 Tavara ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 235, http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_213 34_tavara_henkiloliikenteen_web.pdf. Kokkolan pohjoisväylän, Ykspihlajan, radan risteyssillan toteuttamissuunnitelmat ovat valmiita. Rautateiden henkilöliikennepaikkojen erillisselvitys on käynnissä Liikennevirastossa. 5

6. Valtatien 4 Oulu Jyväskylä kehittäminen Suunnitteluvalmiuden parantaminen Liikennevirasto, ELY keskus Kustannusarvio 16 M Hanke sisältyy liikennepoliittisen selonteon 1 vuotissuunnitteluohjelmaan. Hanke on osa uudelleen arvioitavaa tiejaksoa Vt 4 Lusi Haaparanta. Uudelleenarviointi valmistuu vuonna 214. Välillä Alatemmes Haaransilta on toteutettu leventämis ja rakenteenparantamishanke. Uudelleenarvioinnin tulosten perusteella haetaan rahoitusta jatkosuunnitelmaan ja toteutukseen. Kainuun muut kärkitehtävät Toimenpide Tilanne, huhtikuu 214 Junaliikenneyhteyden Kouvola Kuopio Kajaani Oulu nopeuttaminen Rataosan Pieksämäki Kuopio perusparannus valmistuu v. 214, myös tasoristeykset ko. välillä saadaan poistettua. Etelä Savon puolella tasoristeykset on poistettu välillä Mikkeli Haukivuori. Edellytykset liikenteen nopeuttamiselle ovat olemassa em. rataosilla, kunhan vielä tehdään puuttuvat turvalaite ja sähköratatyöt. Perusparannuksen yhteydessä Pieksämäki Kuopio turvalaite ja sähköratatöistä tehty valtaosa, mutta ei kaikkia, joita nopeuden nosto vaatii. Kajaanin matkakeskuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen Valtateiden 5 ja 6 sekä kantatien 89 leventäminen Kontiomäen raakapuuterminaalin laajentaminen metsäteollisuuden palveluterminaaliksi Vartiuksen raja aseman kehittäminen konttiliikenteen mahdollistamiseksi Matkakeskuksen hankesuunnittelu käynnistyy 214 ja siihen liittyvä asemakaavoitus. Tarveselvitys/ yleissuunnitelma on tehty jo 23 ja liikennettä sommiteltu muiden hankkeiden yhteydessä. Nykyisen linja autoaseman vuokrasopimus päättyy 218 vuoden lopussa, joten tavoitteena on siihen mennessä saada matkakeskus valmiiksi. Kantatiellä 89 leventämistä jatketaan vuonna 214. Vt 22 rahoituksella tehtävät toimenpiteet on suunniteltu koskemaan myös vt5:tä ja vt6:tta Kajaanissa. Suunnittelu vt5:n osalta on käynnistymässä. Kontiomäen raakapuuterminaalin laajennus valmistuu vuoden 214 loppuun mennessä, mikä kaksinkertaistaa kapasiteetin. Kontiomäen raakapuuterminaalin pohjatöitä ja päällysrakennetöitä on tehty ja terminaalin pitäisi olla käytössä vuoden 214 lopulla. Ei ole edennyt, mutta Karjalan Tasavalta on kiinnostunut ja selvittää asiaa. 6

Keski Pohjanmaan muut kärkitehtävät: Toimenpide Tilanne, huhtikuu 214 Kokkola Pietarsaaren lentoaseman toimintaedellytyksiä parantavan Lentoaseman kiitorata on päällystetty vuonna 212. infrastruktuurin kehittäminen Tieyhteyksien parantamista on selvitetty Kruunupyyn kunnassa. Kokkolan ratapihan ja Ykspihlajan radan kehittäminen Ykspihlajan rata on sähköistetty ja lisäksi on toteutettu ns. väliratapiha, jossa voidaan tehdä mm. puutavaran lastausta ja purkua (I vaihe). Kokkolan ratapihan yleissuunnitelma (II vaihe) on vahvistumassa Liikennevirastossa. Kustannusarvio on 8 M. Suunnitelma Ykspihlajan radan ja Kokkolan Pohjoisväylän tasoristeyksen muuttamisesta eritasoksi on valmis. Kokkolan yhdistettyjen kuljetusten terminaalin kehittäminen Kokkolan ratapihan yleissuunnitelmassa yhdistettyjen kuljetusten terminaaleille on tehty paikkavaraus. Valmiudet on olemassa. Valtatien 13 Kokkola Äänekoski kehittämisselvityksen päivittäminen ja Valtatiellä 13 on toteutettu pienimuotoisesti elinkeinoelämää tukevia hankkeita. Kehittämisselvitys kiireellisimpien toimenpiteiden toteuttaminen Kokkola Äänekoski on viimeisteltävänä ja valmistuu keväällä 214. Kantateiden 86 ja 63 kehittäminen, erityisesti välillä Kaustinen Evijärvi Ei ole edennyt. Pohjois Pohjanmaan muut kärkitehtävät: Toimenpide Tilanne, huhtikuu 214 Junaliikenteen nopeuttaminen ja tarjonnan kehittäminen Pohjanmaan radalla Henkilöjunaliikenteen matka aikoihin ja vuorotarjontaan ei ole vielä tullut oleellisia muutoksia, välillä Oulu Helsinki sekä Oulu Kajaani Kouvola radalla mutta tilanne muuttuu hankkeen valmistumisen jälkeen. Matkailukeskusten liikennejärjestelmien kehittäminen sekä matkailuteiden Rukalla on toteutettu matkailukeskuksen sisääntulotien parantamistoimenpiteitä, jotka ovat tuotteistaminen, mm. Pohjanlahden rantatie ja Tervan tie valmistuneet 213. Rukan matkailukeskuksen liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen käynnistetään syksyllä 214. Kalajoen hiekkasärkkien matkailukeskuksen osalta on toteutettu viitoitussuunnitelma. Pohjanlahden rantatien ja Tervan tien opastukset ovat tehty. Ylivieska Iisalmi radan sähköistäminen Ylivieska Iisalmi ratayhteyden toiminnallisuuden parantaminen sisältyy liikennepoliittisen selonteon tämän hallituskauden ohjelmaan. Yleissuunnitelma on valmis ja ratasuunnitelma valmistuu 214. Ratasuunnitelman maastotyöt valmistuvat tammikuun 214 loppuun mennessä ja ratasuunnittelu kesäkuussa 214. Valtatien 2 Oulu Kuusamo kehittäminen Valtatien leventämistä 9 metriin on tehty jaksoittain viime vuosina. Työ valmistuu pääosin vuonna 214. Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden kehittäminen Hankkeen YVA on tehty. Osayleiskaava on vireillä, luonnonsuojelulain mukaisen Natura arvioinnin täydennys on tehty. Ympäristöministeriö on antanut Natura lausunnon, mikä mahdollistaa osayleiskaavatyön jatkamisen kaavaehdotukseksi sekä tien yleissuunnitelman jatkamisen. Yleissuunnitelman hallinnollinen käsittely on vuonna 214. 7

Taulukko 2. Kainuun, Keski Pohjanmaan ja Pohjois Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut tavoitteet ja vaikutusten suunta vuonna 211 214. Etenemistä kehittämistavoitteiden suuntaan on arvioitu sekä hankkeiden tarkennetun suunnittelun että toteutumisen etenemisen näkökulmasta. Kehittämistavoitteiden osa alueita on arvioitu erikseen, koska kehityksen nopeus ja jopa suunta saattavat olla tavoitteen sisällä erilaisia. Strategian vaikutukset ovat hitaasti näkyviä, joten lyhyellä aikavälillä arvioinnin näkökulmana onkin tavoiteltavia asioiden eteneminen suunnittelun kautta toteutukseen, joka mahdollistaa toivotut vaikutukset. Asteikkot: /edetty merkittävästi tavoitteiden suuntaan, /edetty tavoitteiden suuntaan, edetty hieman tavoitteiden suuntaan, /ei oleellista muutosta, /muutossuunta hieman tavoitteelle vastainen, /muutossuunta tavoitteelle vastainen, /muutossuunta merkittävästi tavoitteelle vastainen Kehittämistavoite Strategian vaikutus Strategian vaikutus suunnitteluun toteutukseen Sujuvat matkat - Päivittäiset matkat ja matkaketjut mahdollistetaan alueen eri osissa. - Jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä ja olosuhteita parannetaan selvästi siten, että jalankulku ja pyörämatkojen määrä kasvaa. - Joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoon parannetaan kaupunkiseuduilla ja kaukoliikenteen pääyhteyksillä, muualla turvataan joukkoliikenteen peruspalvelutaso. - Hyvä kaukoliikenteen palvelutaso Helsinkiin, maakuntakeskusten välillä sekä muualle Suomeen ja ulkomaille varmistetaan. - Jalankulku ja pyöräily - Paikallisjoukkoliikenne - Henkilöautoliikenne - Kaukoliikenne (erityisesti raideliikenne) - Lentoliikenne Henkilöliikenteen matkojen sujuvuutta edistävät hankkeet ja toimenpiteet ovat edenneet suunnittelun näkökulmasta. Raideliikenteen nopeuttaminen ja sen kautta lyhentyneet matka ajat sekä lentoliikenteen parantunut tarjonta ja palvelutaso näkyvät jo vaikutuksina käyttäjille. Henkilöauto ja paikallisjoukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteiden toteutusta on hidastanut taloudellisesti haastavat ajat. / Toimivat kuljetukset - Elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat täsmällisesti ja kustannustehokkaasti ympäri vuoden tukien elinkeinoelämän kilpailukykyä. - Liikenneyhteydet tukevat alueen logistisen aseman ja logistiikkapalvelujen vahvistumista. - Tiekuljetukset - Raidekuljetukset - Merikuljetukset - Logistinen asema (saavutettavuus) ja logistiikkapalvelut / 8 Tie, raide tai meriyhteyksissä ei ole tapahtunut merkittäviä kuljetusten toimivuuteen vaikuttavia

Kestävä liikennejärjestelmä - Edistetään liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kansallisten ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. - Edistetään sellaista alue ja yhdyskuntarakenteen kehitystä, joka vähentää ajoneuvosuoritetta sekä tukee liikkumisen ja kuljettamisen siirtymistä turvallisiin kulkutapoihin. - Liikenneturvallisuus paranee ja vakavat henkilövahinko onnettomuudet vähenevät. - Ihmisten terveyteen ja elinympäristön viihtyisyyteen liittyviä liikenteen haittavaikutuksia vähennetään. - Liikennejärjestelmää hoidetaan, ylläpidetään ja kehitetään taloudellisesti ja tehokkaasti. muutoksia. Tarkennettu suunnittelu on edennyt mm. satamien ja raideyhteyksien osalta. Kaventuva hoidon ja ylläpidon rahoitus saattaa näkyä tulevaisuudessa kuljetuskustannusten kasvuna alemmalla tieverkolla. Palvelutaso ongelmia esiintyy myös päätieverkolla kapasiteetin kriittisissä kohdissa, kuten Vt 4 Oulu Kemi, Vt 8 Kokkolan kohta, Poikkimaantie Oulussa (satamayhteys) ja Kokkolan Pohjoisväylä. Pääosin pääyhteyksien kuljetukset ovat kuitenkin toimivia ja sujuvia. - Alue ja yhdyskuntarakenne - Liikenneturvallisuus - Kasvihuonepäästöt - Terveys ja elinympäristön viihtyisyys - Taloudellisuus ja tehokkuus / Alueellinen kilpailukyky - Monikeskuksisen aluerakenteen tasapainoista kehitystä ja maakuntien elinkeinoelämän kilpailukykyä edistetään tukemalla liikennejärjestelmän keinoin alueiden omia vahvuuksia. - Alueen kansainvälistä kilpailukykyä kehitetään vahvistamalla kansainvälisten liikennekäytävien ja yhteyksien roolia sekä alueiden linkittymistä niihin. Kestävän liikennejärjestelmän osalta kehitys on eriytynyttä kasvavilla kaupunkiseuduilla ja muilla alueilla. Liikenneturvallisuudessa sekä alue ja yhdyskuntarakenteessa vaikutukset näkyvät. Muilla osa alueilla on suunniteltu toimenpiteitä, mutta tiukka rahoitusraami on hidastanut niiden toteuttamista. - Liikennejärjestelmä kilpailukyvyn ja monikeskuksisuuden mahdollistajana - Kansainvälinen kilpailukyky Maankäytössä ei ole muutamassa vuodessa tapahtunut kovin suuria muutoksia. Kaupunkiseutujen aluerakenne on tiivistynyt, mutta yhdyskuntarakenne on kuitenkin yleensä hieman hajaantunut taajamien kasvaessa pääasiassa reuna alueilla. 9