Sisällysluettelo. Kirjoituskilpailua järjestävät Kerhokeskus. opettajain liiton kanssa. Monet. Yritys Hyvä 2010. Tehtäviä.

Yritys Hyvä

Sisällysluettelo Yritys Hyvä 2010 Tehtäviä Aineistot Lopetan, kun kukat tulevat apteekkiin Kannettavaa väriloistoa Yrittäjyysluokalta ponnistetaan pitkälle Lama-ajan bisnesideat Palkittuja kirjoituksia 2009 Palkitut 2009 3 4 6 6 8 12 14 16 19 Kirjoituskilpailua järjestävät Kerhokeskus ja Yksityisyrittäjäin Säätiö yhteistyössä Opetushallituksen ja Äidinkielen opettajain liiton kanssa. Monet opetusalan järjestöt ja yrittäjyyttä edistävät tahot ovat mukana kilpailun toteuttamisessa. Toimittajat Anne Helttunen Tiina Rytkölä Annamari Saure Elise Tarkoma Taitto Kuviopaja Oy Kustantaja Yksityisyrittäjäin Säätiö Julkaisija Kerhokeskus - koulutyön tuki ry. Kirjapaino Forssan Kirjapaino Oy, 2009 Lisätietoja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry. Annika Jokinen, Tiina Rytkölä 09 6962 440, 050 515 0016 yrityshyva@kerhokeskus.fi Loppukilpailuun lähetettävät työt arvioidaan kilpailulautakunnassa, jossa ovat edustettuina Historian ja Yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL, Kerhokeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Nuori Yrittäjyys, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Opetushallitus, Suomen opinto-ohjaajat, Suomen Rehtorit, Suomen Yrittäjät, Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT, Yksityisyrittäjäin Säätiö ja Äidinkielen opettajain liitto. Järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden käyttää kilpailuun osallistuvia töitä tai niiden osia korvauksetta kilpailusta järjestettävään tiedottamiseen, tutkimustarkoituksiin ja omiin julkaisuihin. Kirjoituksia ei palauteta. Sarjan 4 työt palautetaan pyydettäessä. Yritys Hyvä

Yritys Hyvä 2010 Yritys Hyvä on valtakunnallinen kirjoituskilpailu peruskoulun yläluokkien ja toisen asteen koulujen opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyttä ja mahdollisesti omaa tulevaa yritystä kohtaan sekä antaa eväitä yrittäjämäiseen toimintaan. Kilpailusarjoja on neljä, joista kukin arvioidaan omana ryhmänä. Parhaat työt palkitaan! Sarjoihin 1-3 voivat osallistua peruskoulun 9.-luokkalaiset, lukiolaiset ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat itsenäisesti tehdyllä kirjoituksella. Sarjaan 4 voivat osallistua kaikki peruskoulun 7.-9.-luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ryhmätyöllä. Tässä vihkosessa on tehtävät, ohjeet ja tausta-aineisto, joiden pohjalta kilpailuun voi osallistua. Kilpailuaika on 4.9.2009-5.3.2010. Kirjoituskilpailun lopputapahtuma ja palkintojenjako järjestetään Helsingissä toukokuussa 2010. Sarjat Sarja 1 Sarjaan voivat osallistua kaikki 9.-luokkien oppilaat. Kilpailu järjestetään luokkakohtaisesti. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun valintansa mukaan 1-3 kirjoitusta jokaiselta luokalta. Sarja 2 Sarjaan voivat osallistua kaikki lukion oppilaat. Opettaja/ opettajat voivat lähettää loppukilpailuun valintansa mukaan 1-5 kirjoitusta opetusryhmää kohti. Sarja 3 Sarjaan voivat osallistua ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun valintansa mukaan 1-5 kirjoitusta opetusryhmää kohti. Sarja 4 Sarjaan voivat osallistua kaikki 7.-9.-luokkien oppilasryhmät sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaryhmät. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun haluamansa määrän ryhmätöitä. Arviointi ja palkinnot Sarja 1-3 Kirjoitus Kilpailuun toivotaan lähetettävän mahdollisimman monenlaisia kirjoituksia. Kirjoitus voi olla asia-aine, pohdiskeleva esseetyyppinen kirjoitelma, kertova ja kuvaileva teksti, raportti, lehtiartikkeli, mielipidekirjoitus, mainosteksti tai vaikka kriittinen pakina. Osallistua voi myös muulla kuin tehtäväaiheissa annetulla yrittämistä tai yrittäjyyttä koskevalla kirjoituksella. Kirjoitukset voi kirjoittaa koulussa ja/tai kotona. Kirjoitukset arvioidaan sisällöllisten ja kielellisten ansioiden mukaan. Kirjoitukset toivotaan lähetettävän sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.fi. Sähköisesti lähetettyjen kirjoitusten tulee olla sähköpostin liitteenä Word-, tai rtf-tiedostona vakioasetteluja noudattaen rivivälillä 1,5. Käsinkirjoitetut tai tekstinkäsittelyohjelmalla tehdyt tekstit voi lähettää postitse osoitteeseen Kerhokeskus koulutyön tuki ry, Mariankatu 15 A 11, 00170 Helsinki (palautuskuori). Lähetettäviin kirjoituksiin tulee merkitä selkeästi opiskelijan nimi ja sähköpostiosoite sarja, johon kirjoitus osallistuu opettajan/opettajien nimet ja sähköpostiosoitteet oppilaitoksen nimi, osoite ja puhelinnumero. Lähetettyjen kirjoitusten kirjoittajat opettajineen palkitaan Golla-tuotelahjalla. Loppukilpailussa palkitaan 500 euron rahapalkinnolla kymmenen parasta kirjoittajaa sarjasta 1 ja sarjasta 2 ja 3 kahdesta viiteen kirjoittajaa. Järjestäjät kustantavat voittajille lopputapahtuman matkan mahdollisine majoituksineen. Sarja 4 Ryhmätyö Ryhmätyö voi olla mikä tahansa yrittäjyysaiheinen projekti, josta ryhmä kokoaa näytekansion eli portfolion. Ryhmätyö toteutetaan vähintään kolmen hengen ryhmässä. Ryhmätyö eli portfolio arvioidaan monipuolisen sisällön ja esitystavan mukaan. Siinä tulee näkyä yrittäjyys ja yritteliäisyys sekä ryhmän yhteistoiminta. Lisäansioiksi luetaan oppiainerajoja ja aihekokonaisuuksia yhdistelevät teemat. Jokaisen ryhmätyön arvioinnissa huomioidaan yrittäjyysaiheisen projektin valinnan ja tavoitteiden perustelu sekä lopputuloksen arviointi, ryhmän erilaisten vahvuuksien hyödyntäminen sekä prosessimaisuus että ryhmän yhteinen itsearviointi. Arvosteluraati arvostaa yksilöllistä toteuttamistapaa. Kilpailuun voi lähettää myös sellaisia töitä, jotka kootaan jo aiemmin toteutetuista projekteista. Ryhmätyöt voi lähettää toteuttamistavan mukaan joko sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.fi tai postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Mariankatu 15 A 11, 00170 Helsinki. Ryhmätyöhön tulee merkitä selkeästi opiskelijoiden nimet ja sähköpostiosoitteet opettajan/opettajien nimet ja sähköpostiosoitteet oppilaitoksen nimi, osoite ja puhelinnumero. Lähetettyjen ryhmätöiden tekijät opettajineen palkitaan Golla-tuotelahjalla. Loppukilpailun 1-3 ansiokkainta työtä palkitaan 1000 euron rahapalkinnolla. Järjestäjät kustantavat lopputapahtuman matkan mahdollisine majoituksineen kolmelle voittajaryhmän edustajalle. Yritys Hyvä

Tehtäviä Seuraavilla sivuilla on yrittäjyyteen liittyvää aineistoa, joka tarjoaa tietoja, esimerkkejä ja tunnelmia yrittämisestä ja yrittäjyydestä. Tässä vihkosessa tarjotun aineiston lisäksi voit hankkia lisätietoa haastattelemalla lähiympäristösi, tuttavapiirisi tai oman alasi yrittäjiä sekä tutustumalla yritysten kotisivuihin ja vuosikertomuksiin. Tutustu tehtäviin ja aineistoihin ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan omaa tekstiäsi tai tekemään ryhmätyötä. Sarjassa 1-3 voit käyttää aineistoa hyväksesi haluamallasi tavalla tai tehtävästä riippuen laatia oman kirjoituksesi ilman aineistoa. Jos käytät omassa tekstissäsi aineistoa, muista mainita mihin viittaat. On suotavaa merkitä käytetyt lähteet tekstin loppuun. Sarjassa 4 voit hyödyntää aineistoa ryhmän haluamalla tavalla. Tehtäviä Sarja 1 Peruskoulun 9. luokka 1. Lue artikkeli Lopetan, kun kukat tulevat apteekkiin (s.6-7). a. Kehittele kuvitteellinen perheyritys ja kerro siitä. Ota otsikoksi Koko perhe yrittää Meillä on perheyritys Perheyrittäjä jo kolmannessa polvessa b. Haastattele jonkin perheyrityksen yrittäjää ja kirjoita yrityksestä lehtiartikkeli. Voit myös kirjoittaa oman perheesi tai sukusi yrityksestä. Otsikoi itse. 2. Lue artikkeli Kannettavaa väriloistoa (s.8-11). a. Tarkastele omaa ympäristöäsi. Pohdi, minkä tuotteen voisi luoda uudelleen hauskemmaksi, toimivammaksi, kiinnostavammaksi. Esittele ideaasi kertomuksena siitä, miten ideasi poikii yrityksen. Otsikoi itse. b. Kierrättämisen, taiteen ja yrittämisen voi solmia yhteen luomalla vanhasta ja käytetystä jotakin ihan uutta. Kehittele yritysidea, joka perustuu näihin elementteihin. Otsikoi itse tai ota otsikoksi joku seuraavista Vanhat ladot huonekaluiksi Romusta käyttöesineeksi Piikkilankataidetta 3. Lue artikkeli Yrittäjyysluokalta ponnistetaan pitkälle (s. 12-13). Kirjoita todellisiin kokemuksiin tai mielikuvitukseen perustuva kertomus siitä, miten oma luokkasi innostuu yrittämisestä. Mihin luokkasi yrittämisellä tähtää? Mitä luokan yrittäminen sisältää: yhden yhteisen yrityksen perustamisen vai useita pieniä? Onko luokan yhteisenä yrityksenä parantaa jokaisen oppilaan sisäistä yrittäjyyttä esimerkiksi opiskeluintoa? Otsikoi itse. 4. Suomi on täynnä tyhjiä, uutta elämää odottavia kiinteistöjä. Ideoi toimintansa lopettaneelle maatilalle, tyhjentyneeseen kyläkouluun, kaupungissa olevaan kauppakiinteistöön tai vanhaan tehdasrakennukseen uusi yritys. Keksi otsikko itse tai valitse otsikko seuraavista Vanhan kyläkoulun uusi elämä Huipputekniikkaa tehdassalissa Taidenavetta 5. Jokainen on hyvä jossakin, jokainen on kiinnostunut jostakin. Yrittämällä ihminen voi jalostaa taitonsa ja kiinnostuksensa ammatiksi ja voimavaraksi elämäänsä. a. Kirjoita pohtiva teksti siitä, miten yrittämällä ja yritteliäisyydellä voi päästä elämässään pitkälle eri elämänaloilla. Otsikoi itse tai valitse otsikko seuraavista Yritän siis elän! Yrittäjyyttä koko elämä Aina kannattaa yrittää b. Kirjoita kertomus ihmisestä, joka on luonut yrityksen omien taitojensa ja kiinnostuksensa pohjalta. Otsikoi itse tai valitse otsikko seuraavista Ikioma putiikkini / korjaamoni / hoitolani Kun kokki ravintolan perusti Tämän minä osaan Sarja 2 Lukio 1. Lue virikkeeksi artikkeli Kannettavaa väriloistoa (s.8-11). Artikkelia ei tarvitse välttämättä käyttää oman tekstisi pohjatekstinä. a. Uuden tuotteen syntymiseen tarvitaan usein jonkinlainen ryhmä, joka ideoi yhdessä ja joka osaa ottaa käyttöön eri yksilöiden osaamista. Esittele kuvitteellisen yrityksen syntyprosessia tästä näkökulmasta. Ota otsikoksi Yhteistyössä on voimaa tai otsikoi itse. b. Pohdi niitä mahdollisuuksia ja ongelmia, joita tuotteen valmistuksen siirtämisessä ulkomaille on. Miksi tuote kannattaa valmistaa ulkomailla, miksi kenties ei? Miten ongelmia voi ennakoida ja ehkäistä? Voit kirjoittaa aiheesta pohtivan tekstin tai kertoa jostakin kuvitteellisesta yrityksestä, joka siirtää tai suunnittelee siirtävänsä tuotteensa valmistuksen ulkomaille. Otsikoi itse. 2. Lue artikkeli Lopetan, kun kukat tulevat apteekkiin (s.6-7). Yritykselle työntekijät ovat välttämätön voimavara. Pohdi, miten työntekijät saavat sitoutumaan yritykseen ja tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Ota otsikoksi artikkelis- 4 Yritys Hyvä

ta lainaus Olemme kuin yhtä perhettä tai keksi otsikko itse. 3. Lama voi muuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Lama-aikaan mietitään hankintoja tavallista tarkemmin ja tehdään muutoksia omiin kulutustottumuksiin. Pohdi, miten yrityksen kannattaisi ottaa huomioon laman haasteet, mihin kannattaisi panostaa ja minkälaisia toimia supistaa. Lue taustaksi artikkelikatkelma Lama-ajan bisnesideat (s.14-15). 4. Kirjoita nuoren yrittäjän asemasta ja mahdollisuuksista tämän päivän Suomessa. Mitä etua ja mitä haittaa nuoruudesta on yrittäjälle? Pohdi kirjoitelmassasi nuorten merkitystä yritysmaailmalle. Miksi on tärkeää, että nuoret juuri nyt innostuvat yrittäjiksi? Mitä hyötyä yrittäjyydelle on siitä, että yrittäjä on antautunut uralleen jo nuorena? Otsikoi itse tai ota otsikoksi joku seuraavista Nuoren yrittäjän muotokuva Kasvan yritykseni mukana Tämän päivän yrittäjyyttä Huomisen yritysjohtaja Sarja 3 Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat Tekstit tulee kirjoittaa tekstinkäsittelyllä vakioasettelua noudattaen. Riviväli on 1,5. 1. Yrittäjän arki on rikas Lue artikkeli Lopetan kun kukat tulevat apteekkiin (s.6-7). Kirjoita pohtiva teksti oman alasi yrittäjyydestä. Valitse jokin seuraavista otsikoista Mistä kumpuaa halu yrittää? Yrittäjän parhaat luonteenpiirteet Haasteita yrittäjän arjessa Miten varautua yrittämisen riskeihin? Asiakas on tärkein 2. Työttömästä yrittäjäksi Millaisen yrityksen perustaisit, jos olisit työtön ja päättäisit työllistää itsesi oman alasi yrittäjänä? Mikä tuote tai palvelu edustaisi parhaiten omaa osaamistasi? Uskaltaisitko tarttua aivan uniikkiin, aivan uuteen liikeideaan? Miten markkinoisit yritystäsi? Minkä niminen yrityksesi olisi? Kirjoita kuvaus oman alasi pienyrityksen synnystä. Otsikoi tekstisi. Lue ennen kirjoitusprosessia artikkelikatkelma Lama-ajan bisnesideat (s.14-15). Tutustu myös artikkelissa mainittuun sivustoon springwise.com. 3. Tiimissä jaetaan asiantuntijuutta Lue artikkeli Kannettavaa väriloistoa (s.8-11) ja pohdi tiimityöskentelyn ja moniammatillisuuden toteutumista ja merkitystä oman alasi yritystoiminnassa. Voit tarkastella aihetta esimerkiksi sen yrityksen toiminnassa, jossa olet työssäoppimassa tai jonkin muun tutun yrityksen toiminnassa. Voit myös pohtia, miten tiimityöskentely tai moniammatillisuus ilmenisivät yrityksesi toiminnassa, jos sinulla olisi oman alasi yritys. Kirjoita aiheesta pohtiva teksti, jonka voit otsikoida itse tai valita jokin seuraavista otsikoista Eri alojen ammattilaiset yhteistyössä Tiimityöllä tulokseen Työssäoppijana ammattilaisten tiimissä 4. Koulu opettaa yrittäjäksi Lue artikkeli Yrittäjyysluokalta ponnistetaan pitkälle (s.12-13). Onko sinulla jo oma yritys? Millä tavalla ammatillisten opintojesi yrittäjyysopinnot ovat edesauttaneet yrityksesi perustamisessa? Kirjoita kuvaus itse perustamasi yrityksen synnystä ja toiminnasta. Otsikoi itse tai kirjoita otsikosta Opiskelija yrittäjänä Sarja 4 7.-9.-luokan, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaryhmät Yrittäjyysaiheinen projekti Muodostakaa vähintään kolmen hengen pienryhmiä. Ryhmä voi muodostua myös koko opetusryhmästä tai laajemmasta ryhmästä. Toteuttakaa ryhmässä jokin yrittäjyysaiheinen projekti. Projektin aiheen, toteuttamistavan ja muodon voitte päättää itse. Se voi olla esimerkiksi harjoitusyritystoiminta, tapahtuman järjestäminen tai eri oppiaineita yhdistävä työ. Kootkaa projektista yhteinen näytekansio eli portfolio. Portfolion tulee sisältää kokoelman projektin suunnitelmia, luonnoksia ja valmiita töitä eli projektin eri vaiheiden dokumentointia. Dokumentoinnissa voi hyödyntää muun muassa oppimispäiväkirjoja, muistiinpanoja, sähköpostiviestintää ja blogikirjoittelua sekä kuvallista materiaalia, kuten piirroksia, valokuvia, videoita ja mainoksia. Valmis portfolio koostuu projektin eri vaiheissa syntyneestä materiaalista, oppijoiden omasta ja yhteisestä pohdinnasta sekä itsearvioinnista. Valmis portfolio saa olla muodoltaan vapaa. Portfolion voi rakentaa verkkoon sähköiseen muotoon tai se voi olla esimerkiksi työsalkku, lautapeli tai aarrearkku. Olennaista on, että valmis tuotos on tekijöidensä näköinen ryhmän luovuutta ja innovatiivisuutta saa hyödyntää vapaasti! Yritys Hyvä

Aineisto 1 ESS / Katja Luoma ESS / Katja Luoma Tomi ja Simo Sylvia-kodin kaupunkikylästä ovat auttamassa Aaltosen puutarh Lopetan, kun k Aaltosen puutarhalla tulee kuusikymmentä vuotta täyteen Viisivuotiaasta lähtien AALT Olen ollut täällä puutarhalla eivätkä tule ajatelleeksi, että sai- ihan lapsesta lähtien. Viisivuosivat kukkakauppiaalta kauniisti Perus Tomi ja Simo Sylvia-kodin kaupunkikylästä ovat auttamassa Aaltosen puutarhalla, kun tulppaaneja siirretään hyödettäväksi kasvihuoneeseen uttamassa Aaltosen puutarhalla, kun tulppaaneja siirretään hyödettäväksi tiaana kasvihuoneeseen. istutin ensimmäiset hyasintit. Isä minut tänne toi, äitilä tämä aina vaikeammaksi me- Ylerm asetellun näyttävän kimpun. Kyl- maavilj siirretään hyödettäväksi kasvihuoneeseen. ni ei olisi päästänyt. Ja sellainen nee, mutta onhan tässä se hyvä siirtyi 1 isän tyttö minä olen aina ollut. puoli, että asunto on lähellä. maan n Keskikoulun jälkeen urava- Ei tule kuluja, kun on aina kotona. Vuon Olen sanonut, että sitten lo- Aalto t kun tulevat Lopetan, kukat apteekkiin tulevat kun kukat apteekkiin tulevat linta oli selvä. ee Aaltosen puutarhalla tulee kuusikymmentä vuotta täyteen äyteen tyskustannukset ESS Heikki Mantere Lahti ista vauhtia, että ylitsepääsemät- 6 Yritys Lahtelaisella Hyvä Aaltosen puutaron kaukolämpö, halla on aihetta juhlaan. Lau- kallistunut antaina huri on varalla siitä vie-kun toisen polven puutarhuri Ylermi Aaltonen tulee tasan 60 vuotta perusti ESS Heikki Mantere Lahti Lahtelaisella Aaltosen puutarhalla on aihetta juhlaan. Lauantaina tulee tasan 60 vuotta siitä kun toisen polven puutarhuri Ylermi Aaltonen perusti puutarhan rintamamiestontilleen Ali-Juhakkalaan. Nyt remmissä on tytär Eeva-Liisa Aaltonen, joka jatkaa isänsä ja äitinsä jalan jäljillä. 1960-luvulta lähtien puutarha on keskittynyt kukkiin. Sanoin, että menen puutarhakouluun. Isä kielsi, mutta aloitin opinnot Lepaan puutarhakoulussa. Valmistuin viidessä vuodessa hortonomiksi, ja siitä lähtien olen ollut töissä tässä kotona. Alan tulevaisuus huolestuttaa puutarhayrittäjää. kuvasti. Lämmityskustannukset Kannattavuus huononee jat- kallistuvat sellaista vauhtia, että joskus tuntuu jo ylitsepääsemättömältä. Meillä on kaukolämpö, mutta sekin on kallistunut hurjasti. Sen lisäksi on varalla vielä öljylämmitys, jota käytetään jonkin verran talvella. kuvasti. Lämmityskustannukset kallistuvat sellaista vauhtia, että joskus tuntuu jo ylitsepääsemättömältä. Meillä on kaukolämpö, mutta sekin on kallistunut hurjasti. Sen lisäksi on varalla vielä öljylämmitys, jota käytetään jonkin verran talvella. Kilpailu kovenee koko ajan Kilpailu on koventunut koko ajan ja suunta näyttää jatkuvan. Nykyään ei juuri ole sellaista kauppaa ja markettia, jossa ei ole myös kukkia. Ihmiset eivät kysele, kuinka kauan kukat kestävät, Tulppaan tarkkana nyt kuk vattaa m Puuta petan, kun kukat tulevat apteekkiin, sanoo Eeva-Liisa. Puutarha sitoo yrittäjän lähes kokopäiväisesti. Kyllähän tämä on sellaista jatkuvaa työssä oloa, mutta muuten ei pärjää. Asiakaskuntaa on toistaiseksi riittänyt, ja kyllähän nämä ihmiset ovat ihania. Ja Marja Sokka, joka on ollut täällä on aivan yhtä perh Ensimm Ylermi A

27.2.2009 ETELÄ-SUOMEN SANOMAT Heikki Mantere kuvat: Katja Luoma ESS / Katja Luoma altosen puutarhalla, kun tulppaaneja siirretään hyödettäväksi kasvihuoneeseen. kset että ätpö, hurvieään jan oko tkuista i ole ysevät, saiiisti. Kylmehyellä. oto- n kukat tulevat apteekkiin apteekkiin lo- Tomi ja Simo Sylvia-kodin kaupunkikylästä ovat auttamassa Aaltosen puutarhalla, kun tulppaaneja siirretään hyödettäväksi kasvihuoneeseen. Lopetan, kun kukat tulevat apteekkiin Aaltosen puutarhalla tulee kuusikymmentä vuotta täyteen ESS Heikki Mantere Lahti Lahtelaisella Aaltosen puutarhalla on aihetta juhlaan. Lauantaina tulee tasan 60 vuotta siitä kun toisen polven puutarhuri Ylermi Aaltonen perusti puutarhan rintamamiestontilleen Ali-Juhakkalaan. Nyt remmissä on tytär Eeva-Liisa Aaltonen, joka jatkaa isänsä ja äitinsä jalan jäljillä. 1960-luvulta lähtien puutarha on keskittynyt kukkiin. Viisivuotiaasta lähtien Tulppaanisesonki on hyvässä alussa. Batman-kissa seuraa tarkkana, mitä kasvihuoneessa tapahtuu. AALTOSEN PUUTARHA Olen ollut täällä puutarhalla ihan lapsesta lähtien. Viisivuotiaana istutin ensimmäiset hyasintit. Isä minut tänne toi, äitini ei olisi päästänyt. Ja sellainen isän tyttö minä olen aina ollut. Keskikoulun jälkeen uravalinta oli selvä. Sanoin, että menen puutarhakouluun. Isä kielsi, mutta aloitin opinnot Lepaan puutarhakoulussa. Valmistuin viidessä vuodessa hortonomiksi, ja siitä lähtien olen ollut töissä tässä kotona. Alan tulevaisuus huolestuttaa puutarhayrittäjää. Kannattavuus huononee jatkuvasti. Lämmityskustannukset kallistuvat sellaista vauhtia, että joskus tuntuu jo ylitsepääsemättömältä. Meillä on kaukolämpö, mutta sekin on kallistunut hurjasti. Sen lisäksi on varalla vielä öljylämmitys, jota käytetään jonkin verran talvella. Kilpailu kovenee koko ajan Kilpailu on koventunut koko ajan ja suunta näyttää jatkuvan. Nykyään ei juuri ole sellaista kauppaa ja markettia, jossa ei ole myös kukkia. Ihmiset eivät kysele, kuinka kauan kukat kestävät, eivätkä tule ajatelleeksi, että saisivat kukkakauppiaalta kauniisti asetellun näyttävän kimpun. Kyllä tämä aina vaikeammaksi menee, mutta onhan tässä se hyvä puoli, että asunto on lähellä. Ei tule kuluja, kun on aina kotona. Olen sanonut, että sitten lopetan, kun kukat tulevat apteekkiin, sanoo Eeva-Liisa. Perustaja Ylermi Aaltonen, toiminta alkoi 1948, aluksi avomaaviljelyä, ensimmäinen kasvihuone vuonna 1950. Ylermi ja Maila Aaltosen jälkeen Y. Aaltosen Kauppapuutarha siirtyi 1988 tyttärelle Eeva-Liisa Aaltoselle, joka valmistui 1978 maan nuorimpana hortonomiksi. Vuonna 1989 nimeksi Aaltosen Puutarha Oy. Aaltosen Puutarha on menestynyt alan kilpailuissa, keskittynyt kukkiin. Oman viljelytuotannon osuus 60 prosenttia. Kasvattaa muun muassa tulppaaneja ja leikkoruusuja. Puutarhoja Lahdessa viisi ja Päijät-Hämeessä noin 20. eek- hes laisutta unt, ja ihaol- lut täällä meillä töissä 20 vuotta, on aivan ihana. Olemme kuin yhtä perhettä. Ensimmäisen kasvihuoneen Ylermi Aaltonen rakensi 1950. Tulppaanisesonki on hyvässä alussa. Batman-kissa seuraa tarkkana, mitä kasvihuoneessa tapahtuu. AALTOSEN PUUTARHA Perustaja Ylermi Aaltonen, toiminta alkoi 1948, aluksi avomaaviljelyä, ensimmäinen kasvihuone vuonna 1950. Ylermi ja Maila Aaltosen jälkeen Y. Aaltosen Kauppapuutarha siirtyi 1988 tyttärelle Eeva-Liisa Aaltoselle, joka valmistui 1978 maan nuorimpana hortonomiksi. Vuonna 1989 nimeksi Aaltosen Puutarha Oy. Aaltosen Puutarha on menestynyt alan kilpailuissa, keskittynyt kukkiin. Oman viljelytuotannon osuus 60 prosenttia. Kasvattaa muun muassa tulppaaneja ja leikkoruusuja. Puutarhoja Lahdessa viisi ja Päijät-Hämeessä noin 20. Puutarha sitoo yrittäjän lähes kokopäiväisesti. Kyllähän tämä on sellaista jatkuvaa työssä oloa, mutta muuten ei pärjää. Asiakaskuntaa on toistaiseksi riittänyt, ja kyllähän nämä ihmiset ovat ihania. Ja Marja Sokka, joka on ollut täällä meillä töissä 20 vuotta, on aivan ihana. Olemme kuin yhtä perhettä. Ensimmäisen kasvihuoneen Ylermi Aaltonen rakensi 1950. Siitä määrä on kasvanut niin, että nykyisin lämmitettäviä kasvihuoneita on kuusi, joiden viljelypinta-ala on 1 740 neliömetriä. Nyt on tulppaanien aika. Meillä istutetaan vuosittain 70 000 tulppaanin sipulia, kertoo puutarhayrittäjä Eeva-Liisa Aaltonen. Mitään uutta ei ole rakennettu pitkään aikaan, on tehty vain korjauksia. Nyt pitäisi aloittaa putkiremontti. Se on iso investointi, vanhat putket on uusittava. 1990-luvun putket ovat kestäneet paljon huonommin, kuin sitä vanhemmat. Vesi otettiin ennen suoraan Porvoonjoesta, mutta kun se kiellettiin, siirryttiin vesijohtoverkkoon, selvittää Eeva-Liisa Aaltonen. Siitä määrä on kasvanut niin, että nykyisin lämmitettäviä kasvihuoneita on kuusi, joiden viljelypinta-ala on 1 740 neliömetriä. Mitään uutta ei ole rakennettu pitkään aikaan, on tehty vain korjauksia. Nyt pitäisi aloittaa putkiremontti. Se on iso investointi, vanhat putket on uusittava. 1990-luvun putket ovat kestäneet paljon huonommin, kuin sitä vanhemmat. Vesi otettiin ennen suoraan Porvoonjoesta, mutta kun se kiellettiin, siirryttiin vesijohtoverkkoon, selvittää Eeva-Liisa Aaltonen. Tulevaisuus askarruttaa Nyt on tulppaanien aika. Meillä istutetaan vuosittain 70 000 tulppaanin sipulia, kertoo puutarhayrittäjä Eeva-Liisa Aaltonen. Yrittäjää askarruttaa tulevaisuus. Puutarhojen määrä vähenee koko ajan. Parhaillaan pohdin jatketaanko leikkoruusujen kasvatusta. Se on hyvin työläs ja vatii monia eri työvaiheita, mutta toisaalta kate on hyvä. Jos luopuu leikkoruusuista, pitäisi ottaa jotain muuta tilalle, enkä oikein haluaisi enää opetella ko- Tulevaisuus askarruttaa Yrittäjää askarruttaa tulevaisuus. Puutarhojen määrä vähenee koko ajan. Parhaillaan pohdin jatketaanko leikkoruusujen kasvatusta. Se on hyvin työläs ja vatii monia eri työvaiheita, mutta toisaalta kate on hyvä. Jos luopuu leikkoruusuista, pitäisi ottaa jotain muuta tilalle, enkä oikein haluaisi enää opetella kovin paljon uutta. Puutarhalla on myös yhteistyötä Sylvia-kodin kanssa Meillä on aina silloin tällöin täällä apuna työhön tutustujia Sylvia-kodin kaupunkikylän puolelta. Heistä on paljon apua, he ovat innokasta ja ihanaa väkeä, kiittelee Eeva-Liisa. Aaltosen puutarha viettä juhlapäivää lauantaina työn merkeissä. Kävijöille on tarjolla juhlakahvit ja kakkua. vin paljon uutta. Puutarhalla on myös yhteistyötä Sylvia-kodin kanssa Meillä on aina silloin tällöin täällä apuna työhön tutustujia Sylvia-kodin kaupunkikylän puolelta. Heistä on paljon apua, he ovat innokasta ja ihanaa väkeä, kiittelee Eeva-Liisa. Aaltosen puutarha viettä juhlapäivää lauantaina työn merkeissä. Kävijöille on tarjolla juhlakahvit ja kakkua. Yritys Hyvä

Aineisto 2 Gollan suunnittelutiimi on läppärilaukkujen houkuttelevien printtien takana. 32 Yhteishyvä 2.09 Yritys Hyvä

2/2009 YHTEISHYVÄ Anitra Rönkkö kuvat: Sarri Kukkonen TeksTi AnitrA rönkkö kuvat SArri kukkonen Kannettavaa väriloistoa Värikkäitä kännykkäpusseja ja tietokonelaukkuja valmistavan Gollan menestystarina on kertomus siitä, kuinka pitkälle yksinkertainen oivallus voi kantaa. Helsingin Hietalahdenrannassa sijaitsevan Gollan maisemakonttori on kirjaimellisesti näköalapaikalla. Sermittömän avokonttorin ikkunoista avautuu vaikuttava näköala tuuliseen satamaan. Toimiston ulkopuolella puhkuvassa tuulessa on myös jotain symbolista: Gollan alkutaival oli varsin lennokas, ainakin toimitusjohtaja Petri Kähkösen kuvailemana. Isälläni ja veljelläni oli Rauman läheisessä Kollan kylässä metalliverstas, jonka tiloissa Gollan ensimmäiset tuotteet valmistettiin. Metallihuonekaluista edettiin hyvin nopeasti teollisiin tuotteisiin, joita voi valmistaa sarjoissa. Siirryttiin muovipuristeisiin, cd-telineisiin ja koteloihin, joita markkinoitiin Frankfurtin kansainvälisillä messuilla vuonna 1996. Frankfurtin messut olivat välitön suksee, vaikka sinne mentiinkin matalalla profiililla. Matkaa taitettiin ränsistyneellä pakettiautolla, ja tuotteiden esillepanossa suurinta osaa näyttelivät Rauman saaristosta kerätyt kivet. Kuka ties juuri sen vuoksi japanilaiset ihastuivat ankanräpylän muotoisiin kännykkätelineisiin, ja tuotteita ostettiin design-liikkeisiin ympäri maailman. Menestyksestä huolimatta tuntui, että bisnekseltä puuttui jatkuvuus. Koko ajan olisi pitänyt keksiä jotain uutta ja ihmeellistä, Kähkönen muistelee. Petri Kähkönen paneutui yrittäjän rooliin uudesta näkökulmasta. Taustalla oli oivallus siitä, että laukut, joissa kannetaan elektroniikkaa, olivat usein mustia, harmaita ja sanalla sanoen tylsiä. Voilà yksinkertainen mutta toimiva bisnesidea oli syntynyt. Tästä lähtien elektroniikkaa kannettaisiin raikkaissa väreissä ja printeissä. Sydän suunnittelussa Gollan ensimmäisistä, kännyköitä suojaavista tuotteista siirryttiin kannettaville tietokoneille ja erilaisille kameroille tarkoitettuihin tuotteisiin. Nykyään valikoimassa on laukkuja jopa pelikonsoleille. Kähkönen esittelee myös yhtä hittituotetta, musiikkilaukkua, jossa on taskuja mp3-soittimelle, rahoille ja muovikorteille. Musiikkilaukku kuvastaa Gollan maailmaa, joka toistuu useasti Kähkösen puheessa: Gollaa ovat Yhteishyvä 2.09 33 Yritys Hyvä

Hietalahdenrannan toimistossa on tekemisen tuntua. Elektroniikan ja muodin yhdistäminen vaatii ajan hermo Hietalahdenrannan toimistossa on tekemisen tuntua. Elektroniikan ja muodin yhdistäminen vaatii ajan hermolla olemista. 10 Yritys Hyvä raikkaat värit, positiivisuus ja printit. Yrityksen tapaa on Kähkösen lisäksi toteuttamassa muiden muassa seitsemän hengen suunnittelutiimi, johon kuuluu teollisia muotoilijoita, graafikoita ja vaatesuunnittelijoita. Suunnittelijat ovat Gollan sydän ja samalla aivot, sillä tiimi tekee aina vuoden alkuun uuden malliston, jota on suunniteltu edeltävä vuosi. Ennen kokoelmaa on syntynyt useita ehdotuksia, joista noin 10 prosenttia päätyy tuotteiksi asti. Me teemme hirveästi töitä väribalanssin eteen. Laukussa on oltava jokin yllätys ja kontrasteja. Teemme lykyssä toteuttamiskelpoisia tuotteita. Suunnittelija havainnoi ehkä eri tavalla maailmaa kuin muut ihmiset. Visuaalinen työ on hänelle elämäntapa, Haapalainen kertoo. Välillä tiimissä nahistaan ja jauhetaan jostain tietystä väristä loputtomiin asti. Teollinen muotoilija ei aina ole samaa mieltä vaatesuunnittelijan kanssa. Sopuun kuitenkin päästään, ja tiimin yhteinen ilo on bongailla oman suunnitteluporukan tuotoksia ulkomailla. Tehdas Kiinassa Suunnittelijat keikkuvat elektroniikan Kähköne varmistama päivänvalo investoitu l imuriin ja j Toimitusjoh että tehtaid Kiinassa o alihankkijo Kiinan te mätön etap Värikkäästä halutaan ku tännöllinen karkki kaup laukkuja on

n käy ajoittain tehtailla ssa, että tuotanto kestää n. Kiinan tehtaassa on tuotteiksi asti. iimanhajun poistavaan ätteiden käsittelyyn. taja myöntää kuitenkin, en valvominen on vaativaa. n paljon alihankkijoiden ita. hdas on kuitenkin välttäpi Gollan tavoitteissa. elektroniikan kantajasta lutustavara, joka on käy- 34 Yhteishyvä 2.09, mutta samalla kaunis kuin an hyllyssä. Tänä vuonna myyty 10 miljoonaa kappalla olemista. Hietalahdenrannan toimistossa on tekemisen tuntua. Elektroniikan ja muodin yhdistäminen vaatii ajan hermolla olemista. raikkaat värit, positiivisuus ja printit. Yrityksen tapaa on Kähkösen lisäksi toteuttamassa muiden muassa seitsemän hengen suunnittelutiimi, johon kuuluu teollisia muotoilijoita, graafikoita ja vaatesuunnittelijoita. Suunnittelijat ovat Gollan sydän ja samalla aivot, sillä tiimi tekee aina vuoden alkuun uuden malliston, jota on suunniteltu edeltävä vuosi. Ennen kokoelmaa on syntynyt useita ehdotuksia, joista noin 10 prosenttia päätyy Me teemme hirveästi töitä väribalanssin eteen. Laukussa on oltava jokin yllätys ja kontrasteja. Teemme hajuvesi-lihapullayhdistelmiä, eli pistetään kaksi sellaista asiaa yhteen, joiden ei kuuluisi olla yhdessä, suunnittelutiimin vetäjä Piia Haapalainen nauraa. Laukkujen printit syntyvät suunnittelijoiden mielissä, kun nähty ja koettu elämä suodattuu ideoiksi. Tiimin käsissä ideoista muovataan hyvässä lykyssä toteuttamiskelpoisia tuotteita. Suunnittelija havainnoi ehkä eri tavalla maailmaa kuin muut ihmiset. Visuaalinen työ on hänelle elämäntapa, Haapalainen kertoo. Välillä tiimissä nahistaan ja jauhetaan jostain tietystä väristä loputtomiin asti. Teollinen muotoilija ei aina ole samaa mieltä vaatesuunnittelijan kanssa. Sopuun kuitenkin päästään, ja tiimin yhteinen ilo on bongailla oman suunnitteluporukan tuotoksia ulkomailla. Tehdas Kiinassa Suunnittelijat keikkuvat elektroniikan ja muotimaailman välissä, siinä missä Petri Kähkönen painii lisäksi toisenlaisten ongelmien parissa. Kansainvälisyys tarkoittaa usein myös sitä, että varsinainen tuotanto on keskitetty kaukomaille. Gollan tuotanto on Kiinassa, jossa tehdas valmistaa laukut joka naisen ja miehen elektroniikan suojaksi. Kähkönen käy ajoittain tehtailla varmistamassa, että tuotanto kestää päivänvalon. Kiinan tehtaassa on investoitu liimanhajun poistavaan imuriin ja jätteiden käsittelyyn. Toimitusjohtaja myöntää kuitenkin, että tehtaiden valvominen on vaativaa. Kiinassa on paljon alihankkijoiden alihankkijoita. Kiinan tehdas on kuitenkin välttämätön etappi Gollan tavoitteissa. Värikkäästä elektroniikan kantajasta halutaan kulutustavara, joka on käytännöllinen, mutta samalla kaunis kuin karkki kaupan hyllyssä. Tänä vuonna laukkuja on myyty 10 miljoonaa kappaletta ympäri maailman. Yrityksen nimikin on kansainvälisten standardien mukainen: lyhyt ja helppo ääntää. Mutta mistä se g tuli? Golla on tullut raumalaisuuden takia, koska Raumallahan on esimerkiksi Rauman ganaali. Eli k muuttui g:ksi yrityksen nimessä, Kähkönen heittää Yritys Hyvä 11

Aineisto 3 PressiteekTu Tuottaja Elina Ursin. Puhelin 044 7995 847. Faksi (08) 5377 195. Sähk Yrittäjyysluokalta Yrittäjyysluokalta ponnistetaan 15-vuotias Taneli Fält pyörittää omaa kaapeleita valmistavaa yritystä Vuonna 2006 Taneli Fält, 15, aloitti uuden yrittäjyysluokan oppilaana. Nyt Tanelilla on luokkakavereidensa tavoin pystyssä yritys. TF-Cables valmistaa ja myy kaapeleita äänentoisto- ja soittovälineisiin. Taneli kertoo suhtautuneensa yritysluokkaan epäilevästi, kun isä ensimmäisen kerran esitteli vaihtoehtoja pojalleen. Lopulta innostus pyrkiä mukaan syttyi kaverin vinkistä ja nyt kempeleläisnuori on iloinen, että mieli muuttui. Taneli arvelee, ettei hänelle olisi ilman luokkaa tullut mieleenkään perustaa yritystä yläasteikäisenä. Luokka on saanut jatkuvasti yrittäjyysopetusta ja viime syksynä jokainen oppilas perusti oman yrityksensä. Yksi jälleenmyy kitarankieliä, toinen siivoaa ja jotkut pitävät yllä koulun kioskia. Paperisota on käyty yhdessä läpi, mutta nyt toiminta on nuorten omalla vastuulla. Taneli kertoo, että luokkatovereiden panostus toimintaan vaihtelee paljon. Osa tekee bisnestä tosissaan, toisilla taas into ja aika ei ahdo riittää. Taneli itse aikoo jatkaa TF-Cablesin pyörittämistä myös koulun päätyttyä, sillä toiminta on lähtenyt käyntiin hyvin. Olin oikein hämmästynyt, kun huomasin miten loistavasti yritys otettiin vastaan, Taneli kertoo. Lisäksi homma on mieluisaa, sillä se liittyy musiikkia paljon kuuntelevan nuoren harrastukseen. Alussa jokainen oppilas hankki neuvonantajan, joka opastaa nuorta yritykseen liittyvissä asioissa. Taneli kiittelee TF-Cablesin lupaavan alun olevan pitkälti neuvonantajansa, Kimmo Niinimäen ansiota. Taneli otti Kimmoon yhteyttä, koska kuuli, että tämänkin ura lähti pienestä liikkeelle. Kimmo on oikea mies tähän hommaan, sillä hän on kulkenut aikoinaan samat polut kuin minä nyt. Nuori yrittäjä on saanut Kimmol- Neljäs kalapuikko 12 Yritys Hyvä FAKTA 15-vuotias Taneli Fält pyörittää omaa Kempeleen kaapeleita valmistavaa yläaste yritystä tiennäyttäjänä FAKTA Kempeleen yläaste tiennäyttäjänä Vuonna 2006 Taneli Fält, Kempeleen yläasteen vuonna 15, aloitti uuden yrittäjyysluokan oppilaana. 2006 aloittanut yrittäjyysluok- Kempeleen yläasteen vuonna 2006 aloittanut yrittäjyysluokka oli lajinsa ensimmäinen. Yrittäjyysluokan opetussuunnitelmaan kuuluu koko yläasteen kavereidensa tavoin pys- Yrittäjyysluokan opetussuunni- Nyt Tanelilla on luokkaka oli lajinsa ensimmäinen. ajan kaksi viikkotuntia tyssä yrittäjyysopetusta. myy kaapeleita äänentoisto- ja soitto- ajan kaksi viikkotuntia yrittä- yritys. TF-Cables valmistaa ja telmaan kuuluu koko yläasteen Luokka tekee paljon välineisiin. opintokäyntejä ja opintoretkiä, Taneli toteut- kertoo suhtautuneensa yri- Luokka tekee paljon opintojyysopetustataa erilaisia projekteja tysluokkaan ja toimii epäilevästi, kun isä ensimmäisen kanssa. kerran esitteli vaihtoehto- yhteistyössä yritysten Nykyään yrittäjyysluokkia ja pojalleen. on Lopulta innostus pyrkiä Kempeleessä yhteensä mukaan kolme syttyi kaverin vinkistä ja nyt käyntejä ja opintoretkiä, toteuttaa erilaisia projekteja ja toimii yhteistyössä yritysten kanssa. Nykyään yrittäjyysluokkia on ja muutamia myös kempeleläisnuori muualla on iloinen, että mie- Kempeleessä yhteensä kol- Suomessa. li muuttui. Taneli arvelee, ettei hänelle olisi ilman luokkaa tullut mieleen- Suomessa. me ja muutamia myös muualla Tietoa TF-Capelsin tuotteista löytyy osoitteesta kään www.hifiharrastajat.org/forum/index. perustaa yritystä yläasteikäisenä. Tietoa TF-Capelsin tuotteista löytyy osoitteesta www.hifiharrastajat.org/forum/index. php?topic=1009449.0 Luokka on saanut jatkuvasti yrittäjyysopetusta ja viime syksynä jokai- php?topic=1009449.0 Yhteyttä voi ottaa myös osoitteeseen tane.falt@luukku.com nen oppilas perusti oman yrityksensä. Yhteyttä voi ottaa myös osoitnen Yksi jälleenmyy kitarankieliä, toiteeseen tane.falt@luukku.com siivoaa ja jotkut pitävät yllä koulun kioskia. ta paljon tietoa ja mahdollisuuden Paperisota on käyty yhdessä läpi, mainostaa yritystään tämän mutta blogissa. nyt toiminta on nuorten omalla vastuulla. sopimuk- Taneli kertoo, että luok- Myös neuvonantaja hyötyy sesta, sillä Taneli hankkii katovereiden kaapeleiden tarvikkeet tämän kautta. vaihtelee paljon. Osa tekee bisnestä panostus toimintaan ta paljon tietoa ja mahdollisuuden mainostaa yritystään tämän blogissa. Myös neuvonantaja hyötyy sopimuksesta, sillä Taneli hankkii kaapelei- TF-Cablesin tuotteiden tosissaan, hinnat liikkuvat muutamasta kympistä ahdo reiluun riittää. den tarvikkeet tämän kautta. toisilla taas into ja aika ei sataan euroon. Kuukaudessa Taneli tulee itse aikoo jatkaa TF-Cablesin TF-Cablesin tuotteiden hinnat liikkuvat muutamasta kympistä reiluun muutama tilaus ja kaapeliparin pyörittämistä valmistukseen kuluu suunnilleen tyä, sillä tun- toiminta on lähtenyt käyn- sataan euroon. Kuukaudessa tulee myös koulun päätytti, joten yritys ei vie kohtuuttomasti tiin hyvin. muutama tilaus ja kaapeliparin valmistukseen kuluu suunnilleen tun- nuoren aikaa. Olin oikein hämmästynyt, kun Voisin tehdä näitä hommia enemmänkin, jos saisin tilauksia, huomasin haaveilee Taneli. miten loistavasti yritys ti, joten yritys ei vie kohtuuttomasti otettiin vastaan, Taneli kertoo. Lisäksi Tanelin homma mu- on mieluisaa, sillä se liittyy Voisin tehdä näitä hommia enem- nuoren aikaa. Yrittäjyysluokalla on kaan todella tiivis yhteishenki musiikkia ja sillä on tavallisia luokkia ren paremmat harrastukseen. Taneli Fältin idea kaapeleita lee valmistavasta Taneli. yrityksestä syntyi oman musiikinkuun paljon kuuntelevan nuomänkin, jos saisin tilauksia, haavei- mahdollisuudet olla muutenkin aktiivinen. Porukka esimerkiksi Alussa päätti jokainen oppilas hankki neukaan todella tiivis yhteishenki ja sil- Yrittäjyysluokalla on Tanelin mu- jo seitsemännen luokan vonantajan, alussa, että joka opastaa nuorta yritykseen lä on tavallisia luokkia paremmat Taneli Fält tulee liittyvissä Yhteensä asioissa. reissussa Taneli ollaan mahdollisuudet kaksitoista keskus olla Zeppeliinissä muutenkin ja ak-toteuttaneet viimeisen vuoden luokkaretki suuntautumaan Suomen kiittelee rajojen TF-Cablesin ul- päivää. lupaavan alun tiivinen. Porukka oman esimerkiksi lehden. päätti kopuolelle. olevan pitkälti Matkaan neuvonantajansa, kerätty rahaa jo seitsemännen monin Rahaa luokan on kulunut alussa, että myös aiempiin Kimmo Niinimäen eri projektein. ansiota. Taneli Luokka otti Kimmoon lentoko- yhteyttä, sa virkkasi koska 500 kuuli, suomenlippukuviois- et- suuntautumaan ty ja Suomen käyty myös rajojen Virossa ul- tutustumassa päivää. muun viimeisen muas- vuoden matkoihin. luokkaretki Suomi me tulee ollaan Yhteensä kierret- Huomenna maanantaina neen nokka käännetäänkin tämänkin kohti ura ta lähti pipoa pienestä yrittäjä-konferenssin liikkeellekopuolelle. Suomen edustajille. Lisäksi oppilaat ovat Taneli arvioi, että yrittäjyysluokka yritysmaailmaan, Taneli kertoo. Matkaa Lontoota, josta jatketaan muutaman eri projek päivän jälkeen Floridan Orlandoon. esimerkiksi käyneet töissä kauppa- antaa tukevan pohjan elämään. Se tar- Kimmo on oikea mies tähän hommaan, Huomenna maanantaina lentokoneen sa virkkas sillä hän on kulkenut aikoi- naan samat polut kuin minä nyt. Nuori yrittäjä on saanut Kimmol- nokka käännetäänkin kohti Lontoota, josta jatketaan muutaman päivän jälkeen Floridan Orlandoon. ta pipoa men edus esimerkik Jonotan malttamattomana koulun ruokajonossa. Kun lopulta pääsen valitsemaan, mitä lautaselle otan, katse pienessä päässä punnita. Kielto kertoo, että kattilan kannen raottaminen ei nyt tässä tilantees- Neljäs kalapuikko

ki Pressiteekki 8.3.2009 KALEVA Tuottaja Elina Ursin. Puhelin 044 7995 847. Faksi (08) 5377 195. Sähköposti pressiteekki@kaleva.fi Teksti ja kuva: Iiris Tuisku öposti pressiteekki@kaleva.fi kalta ponnistetaan pitkälle pitkälle onna sluokn. uunniasteen rittä- to- toteut- toimii nssa. ia on oluualla is-.hifidex. soit-.com lisuuden blogissa. sopimuk- kaapelei-. nnat liikä reiluun sa tulee arin valleen tunttomasti IIRIS TUISKU Pekka Rahko pekka.rahko@kaleva.fi Nettikasviot auttavat tunnistamisessa Pysty, runsashaarainen varpu. Lehdet hyvin pienet (noin 2 mm), neulasmaiset, talvehtivat. Kukat (sekä terä- että verholehdet) vaalean sinipunaiset. Näillä tuntomerkeillä ja kuvan kera pitäisi tunnistuksessa päästä jo pitkälle: kanervahan se siinä. Koulukasviot ovat tehneet paluun opetukseen. Kun kasvion on voinut kerätä jo useita vuosia virtuaalisesti, on loogista että tunnistusapukin löytyy netistä. Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston tilauksesta toteutettu nettikasvio Valokki esittelee valokuvien ja tuntomerkkien avulla runsaat 330 kasvilajia. Joukossa on siemenkasvien lisäksi sanikkaisia, sammalia ja jäkäliäkin. Nettikasvio on tarkoitettu avoimen yliopiston omien lajituntemukseen liittyvien opintojaksojen materiaaliksi, mutta sitä voi hyödyntää kuka tahansa kasveista kiinnostunut. Sisältöä täydennetään koko ajan, ja uusia kuvia on lisätty viimeksi joulukuussa. Kuvavalikoima on laaja, ja kasveista esitellään lähikuvissa tunnistamisen kannalta tärkeitä yksityiskohtia. Palstalla seurataan netin ajankohtaisia ja ajattomia ilmiöitä. Lähetä omat kommenttisi jutusta ja linkkivinkkisi mielenkiintoisista sivuista osoitteeseen pressiteekki@kaleva.fi. ohjelma tarjoaa lopulta vain yhtä kasvilajia. Alun esimerkkiominaisuuksien avulla päästään viiteen lajiin, ja kun lisää kukkimisajankohdaksi heinäkuun ja kasvuympäristöksi kuivahkon metsän, jäljellä on vain yksi laji: kanerva. Nettikasvioista löytyvät yleisimmät Suomessa esiintyvät kasvit. Jos haluaa perehtyä kasvilajistoomme tarkemmin, kannattaa hankkia myös kattavampi tunnistusopas, siis ihan perinteinen kirja. Varsin helposti voi nimittäin löytää satunnaisia kasveja, joita nettikasviot eivät tunne. Esimerkiksi Oulun nimikkolaji hietapitkäpalko löytyy Luontoportin valikoimasta, mutta ei Valokista. http://kasvio.avoin.jyu.fi/ http://www.luontoportti.com/ Toinen mainio apu kasvion kerääjälle on Luontoportti, josta löytyy monipuolinen kasvientunnistuspalvelu. Käyttäjä voi yrittää tuntemattoman lajin määritystä erilaisten ominaisuusvalikkojen avulla. Ohjelmaan voi syöttää esimerkiksi kukan värin, lehden muodon, kukkimisajankohdan tai kasvin koon. Mitä tarkemmin hakunsa rajaa, sitä pienemmäksi yrityksestä kasvivali- syntyi oman junaratojen musiikinkuunteluharrastuksen ja maanteiden var- innoittamana. Hietapitkäpalko kasvaa etenkin Taneli Fältin idea kaapeleita valmistavasta koima käy. Ihannetapauksessa silla. ia enem-, haaveielin mu- teluharrastuksen innoittamana. ki ja silaremmat nkin joaa kokemuksia aksmasta. päätti Seuraavaksi nuori yrittäjä suun- ja tietoa bisnesmaail- ssa, taa energiansa että kevään yhteishakuun. tki Haaveena tulee hänellä Yhteensä on opiskella reissussa mediaassistentiksi ul- äänipuoleen päivää. painottaen. ollaan kaksitoista jojen Matkaan on Iiris kerätty Tuisku rahaa monin eri Kirjoittaja projektein. kuuluu Luokka Kalevan muun muas- nuorten kirjoittajien ryhmään. lentoko- in kohti uutaman landoon. IIRIS TUISKU sa virkkasi 500 suomenlippukuvioista pipoa yrittäjä-konferenssin Suomen edustajille. Lisäksi oppilaat ovat esimerkiksi käyneet töissä kauppakeskus Zeppeliinissä ja toteuttaneet oman lehden. Rahaa on kulunut myös aiempiin matkoihin. Suomi me ollaan kierretty ja käyty myös Virossa tutustumassa yritysmaailmaan, Taneli kertoo. Taneli arvioi, että yrittäjyysluokka antaa tukevan pohjan elämään. Se tarjoaa kokemuksia ja tietoa bisnesmaailmasta. Seuraavaksi nuori yrittäjä suuntaa energiansa kevään yhteishakuun. MARIKA LÄMSÄ Haaveena hänellä on opiskella mediaassistentiksi äänipuoleen painottaen. Iiris Tuisku Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään. Pekka Rahko pekka.rahko@kale Nettika tunnist Pysty, runsashaa Lehdet hyvin pien neulasmaiset, tal (sekä terä- että ve an sinipunaiset. N keillä ja kuvan ke tuksessa päästä jo vahan se siinä. Koulukasviot o luun opetukseen voinut kerätä jo u tuaalisesti, on loo nistusapukin löy Jyväskylän ylio yliopiston tilauks nettikasvio Valok kuvien ja tuntom runsaat 330 kasv on siemenkasvien kaisia, sammalia Nettikasvio on men yliopiston o mukseen liittyvie jen materiaaliksi hyödyntää kuka t ta kiinnostunut. netään koko ajan on lisätty viimek Kuvavalikoima on veista esitellään l nistamisen kann sityiskohtia. Toinen mainio ap rääjälle on Luont löytyy monipuoli nistuspalvelu. Kä tuntemattoman tä erilaisten omin jen avulla. Ohjelm esimerkiksi kuka muodon, kukkim tai kasvin koon. Mitä tarkemm jaa, sitä pienemm koima käy. Ihann Yritys Hyvä 13

Aineisto 4 Lama-ajan bisnesideat Työttömiä työnnetään taas yrittäjiksi. 1990-luvulla perustettiin pikkupubeja ja kirpputoreja. Nyt pienen pääoman yritykset syntyvät nettiin. muuttaa aina kaupunkiku0-luvusta muistetaan yhä, iikekeskustat autioituivat. pankkikriisi tyhjensi parkepaikoilla olevat konttohin muutti uusia yrittäjiä, ppasivat ikkunat keltaisikstyttivät tilalle tissibaarin, n, kirpputorin tai liikkeen, myytiin pahvilaatikoista eriä ja konkurssipesien vakenkiä, kempparitavaraa a. pikkukaupat lopettivat väin toimintansa, tilalle tuli ta ja pystybaareja. keskiolutbaareja oli Suomessa 3 400. Ensimmäisenä lamavuonna 1992 uusia perustettiin tuhat. Sama tahti jatkui seuraavina vuosina. Baareja sekä puollettiin että paheksuttiin. Puhuttiin uudesta kaupunkikulttuurista, joka saa suomalaisetkin kokoontumaan kodin sijasta ravintoloihin turisemaan ja tapailemaan tuttuja. Toisaalta siunailtiin oluen kulutusta, joka tuntui räjähtävän käsiin. Pienet pystybaarit osoittautuivat lyhytikäisiksi. Nousukauden myötä kuppiloiden määrä alkoi vähentyä samaa tahtia kuin niitä oli syntynyt. Vuonna 2007 pelkän keskikaljan varassa toimivia baareja oli enää 2 500. aari oli monen miehen Edellisen laman aikana työttö- sa Snellman sanomat joka oli myös helppo pepääomaa ei paljon tarvittu, kuukauden takuuvuokra s sisutukseen ei halunnut a. Sadan tuopin perusasmaksanut paljon, ja kalusrealisointikeskuksesta. olutyrittäminen näkyy selastoista. Vielä vuonna 1991 14 Yritys Hyvä miä kannustettiin yrittäjiksi. Niin tehdään nytkin. Irtisanottujen tukipakettiin voi valita yrittäjäkoulutusta ja -neuvontaa. Aikojen koveneminen näkyy jo yrittäjäneuvontaa jakavissa uusyrityskeskuksissa. Esimerkiksi Helsingissä asiakkaista joka kolmas on työtön, mutta tänä talvena asiakkaiksi on tullut myös väkeä, joka haluaa lomautuksia odotellessaan testata yritysideaansa. Jos työnantaja lyö irtisanomispaperin käteen, voi alkaa yrittäjäksi edellyttäen, että keksii loistavan bisneksen. Suomalainen pienyrittäminen on aina perustunut omaan osaamiseen ja muiden matkimiseen. Maailman megatrendit eivät juuri rantaudu Suomeen, koska viiden miljoonan asukkaan maassa markkinat ovat pienet. Trendejä haistelevien ja ideoita etsivien aarrearkku on springwise.com-sivusto, jossa esitellään jo toimivia firmoja eri puolilta maailmaa. Menestyisikö meillä firma, joka värjää kuivuuden kellastamat nurmikot vihreiksi? Tuskin. Entä yritys, joka tekee tuunaustarvikkeita Ikean huonekaluihin? Ehkä, mutta sellainen toimii jo Australiassa. Yritysideat ovat aika perinteisiä, sanoo Helsingin Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Timo Onnela. Uutta on se, että nykyisin itse itsensä työllistäviä yrittäjiä kutsutaan mikroyrittäjiksi. Teollista tuotantoa suunnittelee vain joka kymmenes. Kahdeksan yritysideaa kymmenestä liittyy tavaroiden tai palvelujen myyntiin. Maahanmuuttajat perustavat paljon tuonti- ja vientifirmoja, koska heillä on hyviä suhteita sekä lähtömaahansa että Suomeen. Pitkään jatkunut toimintojen ulkoistaminen on kasvattanut myös liike-elämälle palveluja tarjoavien miniyritysten määrää. Työntekijöistä on tullut yrittäjiä, jotka myyvät entistä työtään entiselle työnantajalleen. Yrittämisen ympäristö on muuttunut merkittävästi sitten 1990-luvun lamavuosien. Nyt netti ja matkapuhelinteknologia tuovat mahdollisuuksia, joita ei aikaisemmin ollut. Toimistoa voi pitää kotona, ja bisneksessä pääsee pienellä pääomalla alkuun. Tällä kertaa lama ei ehkä muuta katunäkymää, ainakaan kovin nopeasti. Nettikirppareista on jo ty, Onnela sanoo. Netti ajatuksia on myös paljon. Lähivuosina kasvaa my laisten välittäjien ammattik nyt netissä välitetään hot neita ja halpoja lentolippuj Siivousfirma on per mikroyritys, mutta uudet ovat hoivatyön sekatyö jotka tarjoavat myös seura kalaisia pikkupalveluja. Järvenpäässä, Keravalla mijärvellä kypsyneet yri eivät ole sen omaperäisem Keski-Uudenmaan uu keskuksen Pia Backma omaa listaansa läpi: hoivaa töitä, parturi-kampaamo montteja ja viherrakentami nonhallintapalvelu on uutta. Naisten suosikki on sin sisustusmyymälä. Keskiolut ei enää kiehdo Se ei ole ihme. Viime lopussa anniskeluluvan s ravintoloissa oli y 2 248 861 asiakaspaikkaa Suomi mahtuisi yhtä aikaa

15.2.2009 Katkelma/HELSINGIN SANOMAT Ritva Liisa Snellman piirros: Jukka Pylväs Lama-ajan bisnesideat Työttömiä työnnetään taas yrittäjiksi. 1990-luvulla perustettiin pikkupube ja kirpputoreja. Nyt pienen pääoman yritykset syntyvät nettiin. ma-ajan bisnesideat Snellman nomat keskiolutbaareja oli Suomessa 3 400. Ensimmäisenä lamavuonna 1992 uusia perustettiin tuhat. Sama tahti jatkui seuraavina vuosina. Baareja sekä puollettiin että paheksuttiin. Puhuttiin uudesta kaupunkikulttuurista, joka saa suomalaisetkin kokoontumaan kodin sijasta ravintoloihin turisemaan ja tapailemaan tuttuja. Toisaalta siumutta talvena asiakkaiksi on nailtiintänä oluen kulutusta, joka tuntullut myös väkeä, joka haluaa lotui räjähtävän käsiin. mautuksia odotellessaan testata Pienet pystybaarit osoittautuiyritysideaansa. vat lyhytikäisiksi. Nousukauden Jos työnantaja irtisanomismyötä kuppiloidenlyö määrä alkoi väpaperin käteen,tahtia voi alkaa hentyä samaa kuinyrittäjäkniitä oli si edellyttäen, että 2007 keksii pelkän loistasyntynyt. Vuonna van bisneksen. keskikaljan varassa toimivia baareja Suomalainen oli enää 2 500. pienyrittäminen on aina perustunut omaan osaamiseen ja laman muiden matkimiseen. mutta tänä talvenaaikana asiakkaiksi on Edellisen työttömaailman megatrendit juuri tullut myös väkeä,yrittäjiksi. jokaeivät haluaa lomiä kannustettiin rantaudu Suomeen, koska viiden mautuksia odotellessaan testata Niin tehdään nytkin. Irtisanotmiljoonan asukkaanvoi maassa yritysideaansa. tujen tukipakettiin valitamarkyritkinat pienet. Jos ovat työnantaja lyö irtisanomistäjäkoulutusta ja -neuvontaa. Trendejä haistelevien ideoita paperin käteen, voi alkaajayrittäjäkaikojen koveneminen näkyy jo etsivien aarrearkku on springwisi edellyttäen, että keksii loistayrittäjäneuvontaa jakavissa uusyrise.com-sivusto, van bisneksen. jossa esitellään jo tyskeskuksissa. toimivia firmojahelsingissä eripienyrittäminen puolilta maailsuomalainen Esimerkiksi asiakmaa. Menestyisikö firma, on aina perustunut omaan osaakaista joka kolmasmeillä on työtön, joka värjää kellastamat miseen ja kuivuuden muiden asiakkaiksi matkimiseen. mutta tänä talvena on nurmikot vihreiksi? Tuskin. Maailman megatrendit eivät tullut myös väkeä, joka haluaajuuri loentä yritys, joka tekee tuunausrantaudu Suomeen, koska viiden mautuksia odotellessaan testata tarvikkeita Ikean huonekaluihin? miljoonan asukkaan maassa markyritysideaansa. Ehkä, mutta sellainen toimii jo kinat pienet. Jos ovat työnantaja lyö irtisanomisaustraliassa. Trendejä haistelevien ideoita paperin käteen, voi alkaa ja yrittäjäk Yritysideat ovat perinteietsivien aarrearkku on springwisi edellyttäen, ettäaika keksii loistasiä, sanoo Helsingin Uusyritysse.com-sivusto, jossa esitellään jo van bisneksen. keskuksen toimitusjohtaja Timo toimivia firmoja eri puolilta maailsuomalainen pienyrittäminen Onnela. maa.aina Menestyisikö on perustunut meillä omaan firma, osaajoka värjää kellastamat miseen ja kuivuuden muiden matkimiseen. nurmikot vihreiksi? Tuskin. Maailman megatrendit eivät juuri Entä yritys, joka tekee tuunausrantaudu Suomeen, koska viiden tarvikkeita asukkaan Ikean huonekaluihin? miljoonan maassa markehkä,ovat mutta sellainen toimii jo kinat pienet. Australiassa. Trendejä haistelevien ja ideoita Yritysideat ovat on aika springwiperinteietsivien aarrearkku siä, sanoo Helsingin Uusyritysse.com-sivusto, jossa esitellään jo keskuksen toimitusjohtaja Timo toimivia firmoja eri puolilta maailonnela. maa. Menestyisikö meillä firma, Uutta onkuivuuden se, että nykyisin itse joka värjää kellastamat itsensä työllistäviä nurmikot vihreiksi? yrittäjiä Tuskin. kutsutaan mikroyrittäjiksi. Entä yritys, joka tekee tuunausteollista tuotantoa suunnittelee tarvikkeita Ikean huonekaluihin? vain joka kymmenes. Ehkä, mutta sellainen Kahdeksan toimii jo yritysideaa kymmenestä liittyy taaustraliassa. varoiden tai palvelujen Yritysideat ovat aikamyyntiin. perinteimaahanmuuttajat perustavat siä, sanoo Helsingin Uusyrityspaljon tuontija vientifirmoja, keskuksen toimitusjohtaja Timo koska heillä on hyviä suhteita sekä Onnela. lähtömaahansa että Suomeen. Pitkään jatkunut toimintojen ulkoistaminen on kasvattanut myös liike-elämälle palveluja tarjoavien miniyritysten määrää. Työntekijöistä on tullut yrittäjiä, jotka myyvät entistä työtään entiselle mutta tänä talvena asiakkaiksi on tullut myös väkeä, joka haluaa lomautuksia odotellessaan testata yritysideaansa. Jos työnantaja lyö irtisanomispaperin käteen, voi alkaa yrittäjäksi edellyttäen, että keksii loistavan bisneksen. Suomalainen pienyrittäminen on aina perustunut omaan osaauutta ja on muiden se, että nykyisin itse miseen matkimiseen. itsensä työllistäviä yrittäjiä Maailman megatrendit eivätkutsujuuri taan mikroyrittäjiksi. rantaudu Suomeen, koska viiden Teollista asukkaan tuotantoamaassa suunnittelee miljoonan markvain Kahdeksan kinat joka ovat kymmenes. pienet. yritysideaa tatrendejä kymmenestä haistelevien liittyy ja ideoita varoiden palvelujen etsivien tai aarrearkku onmyyntiin. springwimaahanmuuttajat perustavat se.com-sivusto, jossa esitellään jo paljon ja puolilta vientifirmoja, toimiviatuontifirmoja eri maailkoska on hyviä meillä suhteitafirma, sekä maa. heillä Menestyisikö lähtömaahansa Uutta on kuivuuden se,että ettäsuomeen. nykyisin itse joka värjää kellastamat Pitkään jatkunut ulitsensä työllistäviä yrittäjiä nurmikot vihreiksi?toimintojen Tuskin. kutsukoistaminen kasvattanut myös taan mikroyrittäjiksi. Entä yritys,onjoka tekee tuunausliike-elämälle palveluja tarjoavien Teollista tuotantoa suunnittelee tarvikkeita Ikean huonekaluihin? miniyritysten määrää. Kahdeksan Työntekivain kymmenes. Ehkä,joka mutta sellainen toimii jo jöistä on kymmenestä tullut yrittäjiä, jotka yritysideaa liittyy taaustraliassa. myyvät entistä työtään entiselle varoiden tai palvelujen myyntiin. Yritysideat ovat aika perinteityönantajalleen. Maahanmuuttajat perustavat siä, sanoo Helsingin Uusyrityspaljon tuontija vientifirmoja, keskuksen toimitusjohtaja Timo Yrittämisen ympäristö on muutkoska heillä on hyviä suhteita sekä Onnela. tunut merkittävästi 1990-lulähtömaahansa Suomeen. Uutta on se, että ettäsitten nykyisin itse vun lamavuosien. netti ja matpitkään jatkunutnyt toimintojen ulitsensä työllistäviä yrittäjiä kutsukapuhelinteknologia tuovat mahkoistaminen on kasvattanut myös taan mikroyrittäjiksi. dollisuuksia, joita ei aikaisemmin liike-elämälle palveluja tarjoavien Teollista tuotantoa suunnittelee ollut. Toimistoa voi pitää kotona, miniyritysten määrää. Työntekivain joka kymmenes. Kahdeksan ja bisneksessä pääsee pienellä pääjöistä on kymmenestä tullut yrittäjiä, jotka yritysideaa liittyy taomalla myyvätalkuun. entistä työtään entiselle varoiden tai palvelujen myyntiin. Tällä kertaa lama ei ehkä muuta työnantajalleen. Maahanmuuttajat perustavat katunäkymää, kovin nopaljon tuonti-ainakaan ja vientifirmoja, peasti. Yrittämisen ympäristö on muutkoska heillä on hyviä suhteita sekä tunut merkittävästi sitten 1990-lulähtömaahansa että Suomeen. vun lamavuosien. netti ja matpitkään jatkunutnyt toimintojen ulkapuhelinteknologia tuovat myös mahkoistaminen on kasvattanut dollisuuksia, joita ei aikaisemmin liike-elämälle palveluja tarjoavien ollut. Toimistoamäärää. voi pitää kotona, miniyritysten Työntekija bisneksessä pääsee pienelläjotka pääjöistä on tullut yrittäjiä, omalla alkuun. myyvät entistä työtään entiselle Tällä kertaa lama ei ehkä muuta työnantajalleen. katunäkymää, ainakaan kovin nopeasti. Yrittämisen ympäristö on muut Nettikirppareista on jo kyseltunut merkittävästi sitten 1990-luty, lamavuosien. Onnela sanoo. vun Nyt Nettikauppanetti ja matajatuksia on myös paljon. kapuhelinteknologia tuovat mahlähivuosinajoita kasvaa myös eridollisuuksia, ei aikaisemmin laistentoimistoa välittäjienvoi ammattikunta. Jo ollut. pitää kotona, nyt netissä välitetään hotellihuoja bisneksessä pääsee pienellä pääneita jaalkuun. halpoja lentolippuja. omalla Siivousfirma onei ehkä perinteinen Tällä kertaa lama muuta mikroyritys, mutta uudet yrittäjät katunäkymää, ainakaan kovin noovat hoivatyön sekatyömiehiä, peasti. jotka tarjoavat myös seuraa ja sekalaisia pikkupalveluja. Järvenpäässä, Keravalla ja Nurmijärvellä kypsyneet yritysideat eivät ole sen omaperäisempiä. Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen Pia Backman käy Uutta on se, että nykyisin itse itsensä työllistäviä yrittäjiä kutsutaan mikroyrittäjiksi. Teollista tuotantoa suunnittelee vain joka kymmenes. Kahdeksan yritysideaa kymmenestä liittyy tavaroiden tai palvelujen myyntiin. Maahanmuuttajat perustavat paljon tuonti- ja vientifirmoja, koska heillä on hyviä suhteita sekä Nettikirppareista on jo kysellähtömaahansa että Suomeen. ty, Onnela sanoo. toimintojen NettikauppaPitkään jatkunut ulajatuksia on myös paljon. myös koistaminen on kasvattanut Lähivuosina palveluja kasvaa myös eriliike-elämälle tarjoavien laisten välittäjienmäärää. ammattikunta. Jo miniyritysten Työntekinyt välitetään hotellihuojöistänetissä on tullut yrittäjiä, jotka neita ja halpoja myyvät entistälentolippuja. työtään entiselle Siivousfirma on perinteinen työnantajalleen. mikroyritys, mutta uudet yrittäjät ovat hoivatyön sekatyömiehiä, Yrittämisen ympäristö on muutjotka tarjoavat myössitten seuraa ja se Nettikirppareista on jo kyseltunut merkittävästi 1990-lukalaisia pikkupalveluja. ty, Onnela sanoo. Nettikauppavun lamavuosien. Nyt netti ja matjärvenpäässä, Keravalla ja mahnurajatuksia on myös paljon. kapuhelinteknologia tuovat mijärvellä kypsyneet yritysideat Lähivuosina kasvaa myös eridollisuuksia, joita ei aikaisemmin eivät sen omaperäisempiä. laisten välittäjien ammattikunta. Jo ollut.ole Toimistoa voi pitää kotona, uusyritysnyt netissä välitetään hotellihuoja Keski-Uudenmaan bisneksessä pääsee pienellä pääkeskuksen Pialentolippuja. Backman käy neita ja alkuun. halpoja omalla omaa listaansa läpi: jamuuta käsisiivousfirma onhoivaa perinteinen Tällä kertaa lama ei ehkä töitä, parturi-kampaamoja, remikroyritys, mutta uudet yrittäjät katunäkymää, ainakaan kovin nomontteja ja viherrakentamista. Paiovat sekatyömiehiä, peasti. hoivatyön nonhallintapalvelu on jotka tarjoavat myös on seuraa ja se Nettikirppareista josentään kyseluutta. Naisten suosikki on nykyikalaisia pikkupalveluja. ty, Onnela sanoo. NettikauppasinJärvenpäässä, sisustusmyymälä. Keravalla ajatuksia on myös paljon. ja Nurmijärvellä kypsyneet yritysideat Lähivuosina kasvaa myös erikeskiolut ei enää kiehdo yrittäjiä. eivät ole sen omaperäisempiä. laisten välittäjien ammattikunta. Jo ei ole välitetään ihme. Viime vuoden Keski-Uudenmaan uusyritysnytse netissä hotellihuolopussa anniskeluluvan saaneissa keskuksen Pialentolippuja. Backman käy neita ja halpoja ravintoloissa olihoivaa yhteensä omaa listaansa läpi: ja käsisiivousfirma on perinteinen 2mikroyritys, 248 861parturi-kampaamoja, asiakaspaikkaa. Koko töitä, remutta uudet yrittäjät Suomi mahtuisi yhtä aikaa kaljalle. montteja ja viherrakentamista. Paiovat hoivatyön sekatyömiehiä, nonhallintapalvelu jotka tarjoavat myös on seuraasentään ja seuutta. Naisten suosikki on nykyikalaisia pikkupalveluja. sinjärvenpäässä, sisustusmyymälä. Keravalla ja Nurmijärvellä kypsyneet yritysideat Keskiolut ei omaperäisempiä. enää kiehdo yrittäjiä. eivät ole sen Se ei ole ihme. Viime vuoden Keski-Uudenmaan uusyrityslopussa anniskeluluvan saaneissa keskuksen Pia Backman käy ravintoloissa olihoivaayhteensä omaa listaansa läpi: ja käsi2 248 861 asiakaspaikkaa. Koko töitä, parturi-kampaamoja, resuomi mahtuisi yhtä aikaa kaljalle. montteja ja viherrakentamista. Painonhallintapalvelu on sentään uutta. Naisten suosikki on nykyisin sisustusmyymälä. uuttaa aina kaupunkikunnetään taas yrittäjiksi. 1990-luvulla perustettiin pikkupubeja luvusta muistetaan yhä, ekeskustat autioituivat. utoreja. Nytpar-pienen pääoman yritykset syntyvät nettiin. nkkikriisi tyhjensi ma-ajan bisnesideat paikoilla olevat konttomuutti uusia yrittäjiä, pasivat ikkunat keltaisikaareja tilalle oli tissibaarin, Suomessa yttivät immäisenä lamavuonna kirpputorin tai liikkeen, perustettiin tuhat. Sayytiin pahvilaatikoista JUKKA PYLVÄS seuraavina vuosina. ätkui ja konkurssipesien vasekä että paenkiä,puollettiin kempparitavaraa Puhuttiin uudesta kauuurista, joka saa suomakukaupat lopettivat väokoontumaan kodin tuli sitoimintansa, tilalle toloihin turisemaan ja ja pystybaareja. n tuttuja. Toisaalta siuuen kulutusta, joka tunaareja oli Suomessa ari oli monen miehen vän käsiin. immäisenä oka oli myöslamavuonna helppo pepystybaarit osoittautuiperustettiin tuhat. Saomaa ei paljon tarvittu, käisiksi. Nousukauden tkui seuraavina vuosina. uukauden takuuvuokra piloiden määrä alkoi sekä puollettiin että väpasisutukseen ei halunnut maa tahtia kuin niitäkauoli Puhuttiin uudesta Sadan tuopin perusasvuonnapaljon, 2007 pelkän uurista, joka saajasuomaaksanut kalusvarassa toimivia baareokoontumaan kodin silisointikeskuksesta. 2 500. ntoloihin turisemaan ja utyrittäminen näkyy seln tuttuja. siuoista. VieläToisaalta vuonna 1991 laman aikana työttöuen kulutusta, joka tunaareja oli Suomessa stettiin yrittäjiksi. vän käsiin. immäisenä lamavuonna hdään nytkin.osoittautuiirtisanotpystybaarit perustettiin tuhat. Sapakettiin voi valita yritikäisiksi. Nousukauden tkui seuraavina vuosina. usta japuollettiin -neuvontaa. piloiden määrä alkoi väsekä että pakoveneminen näkyy jo maa tahtia kuin niitä oli Puhuttiin uudesta kauvontaa jakavissa uusyrivuonna 2007 pelkän uurista, joka saa suomasissa. n varassa toimivia baareokoontumaan kodin siiksi Helsingissä asiak2 500. toloihin turisemaan ja a tuttuja. kolmas Toisaalta on työtön, n siulaman aikanajoka työttöuen kulutusta, tunstettiin yrittäjiksi. vän käsiin. hdään nytkin. Irtisanotpystybaarit osoittautuipakettiin valita yritkäisiksi. voi Nousukauden usta ja -neuvontaa. piloiden määrä alkoi väkoveneminen jo maa tahtia kuin näkyy niitä oli vontaa Vuonnajakavissa 2007 uusyripelkän sissa. varassa toimivia baareiksi 2 500.Helsingissä asiaka kolmas on työtön, älaman talvenaaikana asiakkaiksi on työttöös väkeä,yrittäjiksi. joka haluaa lostettiin odotellessaan testata hdään nytkin. Irtisanotansa. pakettiin voi valita yritnantaja lyö irtisanomisusta ja -neuvontaa. teen, voi alkaa näkyy yrittäjäkkoveneminen jo yttäen, keksiiuusyriloistavontaa että jakavissa ksen. sissa. ainen pienyrittäminen iksi Helsingissä asiakosaaaerustunut kolmas omaan on työtön, muiden matkimiseen. megatrendit eivät juuri Suomeen, koska viiden asukkaan maassa markpienet. ä haistelevien ja ideoita arrearkku on springwi- nnetään taas yrittäjiksi. 1990-luvulla perustettiin pikkupubeja utoreja. Nyt pienen pääoman yritykset syntyvät nettiin. ma-ajan bisnesideat nnetään taas yrittäjiksi. 1990-luvulla perustettiin pikkupubeja utoreja. Nyt pienen pääoman yritykset syntyvät nettiin. n bisnesideat ksi. 1990-luvulla perustettiin pikkupubeja pääoman yritykset syntyvät nettiin. Nettik ty, Onne ajatuksia o Lähivuo laisten väl nyt netis neita ja ha Siivous mikroyrit ovat ho jotka tarjo kalaisia pi Järvenp mijärvellä eivät ole s Keski-U keskuksen omaa lista töitä, pa montteja nonhallin uutta. Na sin sisust Keskiolut Se ei o lopussa a ravintoloi 2 248 861 Suomi ma Keskiolut ei enää kiehdo yrittäjiä. Se ei ole ihme. Viime vuoden lopussa anniskeluluvan saaneissa ravintoloissa oli yhteensä 2 248 861 asiakaspaikkaa. Koko Suomi mahtuisi yhtä aikaa kaljalle. Yritys Hyvä 15

Palkittuja kirjoituksia 2009 Sarja 1 Charlotta Wendelin Rauman lyseon peruskoulu, Rauma Luonnon puolesta Olemme potentiaalinen tyttöviisikko, jolla on luovia ideoita ja taitoa, sekä halua oppia. Näin alkoi liiketoimintasuunnitelmamme Nuori Yrittäjyys projektia varten. Saimme ensimmäisen kerran kuulla tästä projektista yhteiskuntaopin opettajaltamme. Hän kertoi tästä ainutlaatuisesta tilaisuudesta luokallemme, ja kysyi, jos olisimme kiinnostuneita. Totta kai olimme. Aina kannattaa tarttua hyvään tilaisuuteen, kun sellainen tulee eteen. Luokasta alkoikin kohta kuulua innostunutta puheensorinaa ja mahtavia ideoita. Ryhmämme istui luokan edessä pohtimassa liikeideaamme. Tämä ilmastonmuutoshan on nyt sellainen juttu, joka liikuttaa kaikkia meitä ihmisiä. Pitäisi varmaan keksiä jokin tuote, joka omalta osaltaan vähentäisi ympäristön kuormitusta, totesi joku ryhmästämme. Tiedättekö kaikki sen valtavan muoviroskalautan, joka kelluu Tyynellämerellä? Hyvä. Siitä tulikin mieleeni, että kaatopaikat ovat aivan täynnä muovipusseja. Mitä jos yrityksemme valmistaisi kankaisia hedelmä- ja vihannespusseja!, huudahti joku. Mahtava idea! Niitä voisi käyttää aina uudelleen ja uudelleen. Lisäksi voisimme tehdä uniikkeja kangaskasseja, jotka voisimme valmistaa kierrätysmateriaaleista. Hienoa!, huudahdimme kaikki yhteen ääneen. Niin jatkoimme liikeideamme kehittelyä eteenpäin. Elokuun loppupuolella aloimme siis suunnitella yritystämme. Ensin piti keksiä jokin henkevä ja oikealta yritykseltä kuulostava nimi. Ajattelimme, että ekologisuus on tällä hetkellä in, joten päätimme hyödyntää sitä nimessämme. Ja kun kerran päätimme valmistaa kankaisia hedelmä- ja vihannespusseja sekä kangaskasseja, niin otimme nimeen mukaan myös sen. Yrityksemme nimeksi tuli siis Fabreko ( eli fabric ja eko = Fabreko). Kun toimimme Nuori Yrittäjyys projektin alaisena, niin nimen perään piti lisätä myös Ny. Yrityksemme on siis ihan oikea rahalla pyörivä yritys, joka toimii yhden lukuvuoden ajan. Jokaisella yrityksellä on oma mentorinsa, joka valvoo yrityksen toimintaa. Osakkaat ostavat yrityksestä vähintään yhden osakkeen, joiden summasta tulee pääoma. Sillä maksetaan kaikki materiaalikustannukset yms. Ryhmästä valitaan myös toimitusjohtaja, markkinointipäällikkö, talousjohtaja, sihteeri sekä tuotantopäällikkö. Jokaisella on omat työtehtävänsä ja vastuualueensa. Omalla yrityksellämme, Fabreko Ny:llä sujuu tällä hetkellä oikein hyvin. Materiaaleja ostamme erilaisilta kirpputoreilta, eli tuemme kierrätystä ja kestävää kehitystä. Kirpputoreilta mukaamme tarttuu paljon vöitä, lakanoita, tyynyliinoja, vanhoja vaatteita ja paljon erilaisia värikkäitä kankaita. Nämä materiaalit menevät pelkästään kangaskassien valmistamiseen. Olemme myös saaneet tuttaviltamme ja ystäviltämme lahjoituksena vanhoja kankaita ja vaatteita, jotta voisimme hyödyntää niitä myös kasseissamme. Hedelmäpussien materiaalit hankimme myös kaupoista, mutta emme kirpputoreilta vaan kangaskaupoista, sillä pussien pitää olla hygieenisiä. Pussit valmistamme tyllikankaasta ja sulkemiseen käytämme omaa patentoitua ideaamme eli helmikiinnitystä. Se on helppokäyttöinen ja soveltuu siksi myös vanhemmille ihmisille. Jos mietit mihin kiinnittäisit punnittaessa hintalapun, niin ongelma on ratkaistu. Tyllikankaan ansiosta hintalapun saa kiinnitettyä pussin kylkeen ja saa otettua vielä poiskin, toisin kuin muovisissa hedelmäpusseissa. Yrityksellämme ei ole liiketiloja, vaan kirjanpito ja tuotteiden valmistus hoituvat ihan kodeissamme. Koska kaikki tuotteemme ovat käsitöitä ja budjettimme on niin pieni, niin jos saamme jostain suuren tilauksen, ei meillä ole mahdollisuutta laajentaa toimintaamme suurempiin mittapuihin. Meillä ei siis toisin sanoen ole varaa palkata lisätyövoimaa tai vuokrata mitään liiketiloja. Yrityksemme pysyy siis pienimuotoisena (ellemme saa jostain sponsoreita). Tulevaisuudessa olisi kuitenkin mukavaa jos joku suurempi yritys sponsoroisi meitä ja voisimme jatkaa yritystoimintaa tämän Nuori Yrittäjyys projektin jälkeenkin. Tavoitteemme on markkinoida tuotteitamme kaiken ikäisille kuluttajille. Pääpaino markkinoinnillamme on kuitenkin lapsiperheillä, ainakin hedelmäpussien suhteen. Lapsiperheethän ostavat enemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin pariskunnat tai esimerkiksi opiskelijat, joten saamme myytyä hedelmäpusseja heille kerralla enemmän. Keskitymme markkinoinnissa myös suurempiin tapahtumiin ja työpaikkoihin. Esimerkiksi olemme myyneet kangaskasseja ja hedelmäpusseja lukion opettajahuoneessa, ja olemme saaneet jo melko paljon voittoa. Lisäksi olemme myyneet tuotteitamme koulumme yrittäjyyspäivillä ja silakkamarkkinoilla, jossa meillä oli oma koju. Päivä oli pitkä, mutta taas saimme lisää voittoa. Tavoitteemme on päästä lisäksi joulumarkkinoille ja jos mahdollista niin jonkin suuren kauppakeskuksen aulaan. Yhtenä päivänä päätimme mennä erääseen kauppakeskukseen tekemään markkinointitutkimusta. Kyselimme asiakkaiden mielipiteitä tuotteistamme ja kantaansa kestävään kehitykseen ja kierrätykseen. Tulokset olivat oikein positiivisia. Hyvin monella asiakkaalla oli mukanaan oma kangaskassi ja he olivat hyvin innostuneita hedelmä- ja vihannespusseistamme. Lähes kaikki kyselyymme osallistuneista ostaisivat uudelleen käytettävän hedelmäpussin. Saimme myös kyselyn perusteella tietää, millä hinnalla kuluttajat ostaisivat tuotteitamme. Markkinointikyselyn tekeminen oli oikein antoisaa ja auttaa meitä eteenpäin tuotekehittelyssä. Olen erittäin tyytyväinen, että osallistuin tähän yritysprojektiin. Se on avannut minulle uuden näkökulman yrittäjyyttä koskien, sekä auttanut minua ymmärtämään enemmän yrittäjyyttä. Olen myös saanut uusia kokemuksia ja lisäinnostusta tulevaisuutta ajatellen. Minua on yllättänyt se, kuinka kiinnostuneita ihmiset ovat tuotteitamme ja yritystämme kohtaan. En olisi ikinä voinut arvata, että pienestä ideasta voisi kehittyä näin hieno ja menestyksekäs yritys! 16 Yritys Hyvä

Sarja 2: Annimaria Mäkikyrö Pellon lukio, Pello Kuin savuna ilmaan Lappilaisilla on aina ollut erityinen suhde tuleen. Jo aikojen alusta lähtien lumisilla tuntureilla reellä kuljettaessa on saatu valaistusta revontulista. Iltasella keräännyttiin joukolla nuotion lämmittävän liekin ääreen laittamaan ruokaa, jota nälkäisenä huutava vatsa odotti. Myöhemmin koko Lappi tuhoutui jäätyään tulen alle. Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä, tavataan sanoa. Tulesta syntyy aina jotain uutta, hiiltä ja tuhkaa, mutta se voi olla myös uuden alku. Jälleenrakentamisen aikaan uusi elämä nousi tuhkan keskeltä. Monille meistä uusi alku nousee edelleen tuhkasta, läheisemme tuhkasta. Lapissa se ei ole aina ollut mahdollista, mutta viimeiset 25 vuotta ovat tuoneet muutoksen. Tämän asian johdosta saammekin kumartaa ensi viikonloppuna 50 vuotta täyttävälle Annimaria Mäkikyrölle. Hän perusti 25 vuotta sitten Lapin ensimmäisen krematorion, joka tuli enemmän kuin tarpeeseen. - Miehän asuin ensimmäiset 18 vuotta elämästäni Pellossa, pienessä lappilaiskunnassa, jossa on kaksi hautausmaata. Kauhulla mie seurasin niiden täyttymistä, kun kunnan väestä yksi kerrallaan siirtyi ajasta ikuisuuteen. Kuuntelin myös paljon, miten asukkaat kirosivat, että se ainoa kerta, kun he pääsevät matkustamaan pääkaupunkiin, on heidän kuoltuaan, kun viimeisenä toiveena on polttohautaus. Ne asiat jäivät minulle mieleen kaihertamaan, kertoo reilusti tornionlaaksolaista murretta puhuva Annimaria Mäkikyrö. - Kotipaikka on minulle hyvin tärkeä. Lapsuus oli parasta aikaani, kun mie sain nauttia Pellon kauniista luonnosta täysin rinnoin. Pello oli hyvä paikka kasvaa, ja saman paikan mie halusin tarjota omille lapsillenikin. Se auttoi, kun 25 vuotta sitten mietin, minne päin Lappia tämän krematorion laitan pystyyn, hän jatkaa. Hautausala on aina ollut jonkinlainen tabu ihmisten mielissä. Ihmiset ovat monta kertaa kavahtaneet ja säikähtäneet, kun Annimaria on kertonut työskentelevänsä kuolleiden parissa. Eikö näin erikoinen ammatti herättänyt pelkoa? - Mehän puhumme tässä kuolemasta. Mikä olisi sen luonnollisempaa? Yhtä varmasti kuin elämä alkaa, yhtä varmasti se joskus myös päättyy. Nykyajan laitostuminen on synnyttänyt tämän kuolemanpelon. Vielä alle sata vuotta sitten vanhukset kuolivat koteihinsa, kiikkustuoliin kissa sylissä tai peräkamariin omaisten huolehtiessa viimeisinä hetkinä. Se oli kaunis kulttuuri, mutta ei sitä enää näe, muistelee Mäkikyrö haikeana. - Ei tämä kuitenkaan aina ole helppoa. Meidän on joskus asioitava vainajan omaisten kanssa, mutta useimmiten hautaustoimistot toimittavat meille asiakkaan ja me toimitamme tuhkat heille. Ilman erikoislaatuista huumorintajua työ voisi tuntua raskaalta. Hirtehishuumori on työpaikalla yleistä, mutta itse työntekoon se ei vaikuta. Asiakas on meille aina asiakas ja häntä kohdellaan arvokkaasti loppuun saakka. Uutisoinnit ruumiiden käpälöinnistä ja tuhkien vaihtumisista järkyttävät ja suututtavat minua. Sellaiset roistot kuuluvat telkien taakse ilman toimilupaa, tuomitsee vakaumuksellinen alan ammattilainen Annimaria Mäkikyrö. Mäkikyrö on yksi niistä harvoista, jotka ovat saaneet asua Lapissa ilman huolta tulevaisuudesta ja toimeentulosta, ja siitä hän on varmasti kiitollinen. - On totta, että harvalla yrittäjällä on yhtä varmat tulevaisuusnäkymät kuin mitä minulla tällä alalla on, varsinkin alueellisen monopoliaseman ansiosta. Mutta kyllä tulevaisuus silti huolettaa. Muistan miten lapsuudessani lumihanget olivat minua päätä korkeampia ja talvinen hiihtoretki satumetsässä oli viikon kokokohta. Saman haluan olevan mahdollista myös lapsenlapsilleni. Ympäristöystävällisyys on otettu yhtiössäni huomioon, kehuu Mäkikyrö. - Työntekijöiden kesken palkitsemme vuoden ekologisemmin työmatkaajan, ja monet meistä kulkevatkin töihin polkupyörällä ympäri vuoden. Savupiippuihimme on asennettu tehokkaat suodattimet, joilla pyrimme rajoittamaan saastepäästöjä. Suosimme myös Reilun Kaupan teetä ja kahvia. Ympäristöystävällisyys on pieniä tekoja. Pidämme myös huolta siitä, että työpaikalla vallitsee hyvä ilmapiiri. Henkinen hyvinvointi on nykypäivänä tärkeämpää kuin milloinkaan, hän painottaa. Tuota henkistä hyvinvointia hoitamaan ja 50-vuotisjuhlia viettämään Annimaria Mäkikyrö kutsuu luokseen kaikki tutut, ystävät ja läheiset 26. kesäkuuta. Onnea päivänsankarille! Sarja 3 Salla Hippeläinen Helsingin palvelualojen oppilaitos, Roihuvuoren koulutusyksikkö, Helsinki Ympäristön asialla laadusta tinkimättä Hämeentie seitsemässä näkyvällä paikalla, vilkkaan liikenteen keskellä sijaitsee mielenkiintoinen tuore yritys, jossa sisään saapuvaa syleilee harmoninen ja lämmin tunnelma. Liikkeessä on paljon esineitä, jotka kiinnittävät saapujan huomion: rekillinen mielikuvituksekkaita vaatteita, shamaanirumpuja, kierrätyskoruja ja työtilat, joiden ääreltä kaksi nuorta naista tervehtii hymyssäsuin vastaanottaen matkalaisen. Tämä kohtaaminen johtaa alkuun ujon keskustelun kautta vilkkaaseen ajatusten vaihtoon, innostukseen ja lopulta riemuisaan oivallukseen. Useampi tovi vierähtää ja viimein vierailija jatkaa matkaa vaikuttaen olevan Yritys Hyvä 17

nyt täynnä uutta, idearikasta energiaa. Tämä oli esimerkki tilanteista, jollaisia todistin jatkuvasti ollessani kaksi kuukautta työharjoittelussa Remake-eko-ompelimossa. Monitoiminen pienyritys Suomen kamaralla ainutlaatuisen konseptin omaava Remake Ay valmistaa kierrätysmateriaaleista mittatilausvaatteita ja asusteita. Ainutlaatuisuus onkin yrityksen vahvin kilpailuvaltti. Kaikki tuotteet kun valmistetaan käytetyistä materiaaleista ja Remakella onkin kattava sopimus materiaalien toimittamisesta Fida Internationalin kanssa. Jos joku kävelee tänne uutukainen Eurokankaan pussi kädessä niin me ei edes kurkisteta sinne, yrityksen toinen perustaja Pia Leikas toteaa leikkisästi. Loppuvuonna 2007 rekisteröityneen ja äskettäin yksivuotispäiviään viettäneen eko-ompelimon takaa löytyy kaksi harvinaisen pätevää nuorta naista, Mirjami Malleus ja Pia Leikas. Näiltä positiivisilta persoonilta ei ammattiosaamista ainakaan puutu; Mirjamilla on takanaan sekä pukuompelijan, suutarin ja elämäntaidon valmentajan tutkinto, Pia taas on valmistunut modistiksi sekä ravintoalan ammattilaiseksi. Kaiken kukkuraksi naisille on siunaantunut aimo annos luovaa hulluutta ja ekologisia arvoja. Näiden ainesten pohjalta ja ystävyyden summasta syntyi Remake ekodesign. Remaken toimiala on ompelimo, mutta yritys kattaa palveluita paljon laajemmalti. Asiakas voi liikkeessä toteuttaa vaikkapa mittatilaustyönä itsellensä verhoista kesämekon tai vanhasta nahkatakista kustomoidun olkalaukun. Pääasiassa kaikki materiaalit ovat uudelleen käytettyjä, mutta toisinaan pukuihin on pakko myös hankkia joitakin uusia tarvikkeita, kuten vuori- ja tukikankaita. Kaikkein hienointa on, että tähän ompelimoon kävelevän ei välttämättä tarvitse tietää, mitä haluaa. Mirjami ja Pia pitävät kyllä huolen lukuisista spontaaneista ideoista, joilla tarjotaan asiakkaalle vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa itse oman vaatteensa syntyprosessiin. Asiakas saa itse säädellä, kuinka paljon haluaa osallistua ja vaikuttaa, ja Remake huolehtii lopusta. Tuotteet valmistetaan kuten perinteisissäkin ateljee-ompelimoissa, ja töissä näkyy tekijän omistautuneisuus ja kunnianhimo. Tuotetta työstetään niin kauan kuin on tarve, se on minulle kunnia-asia etten anna asiakkaan lähteä tyytymättömänä, Mirjami kiteyttää asian pontevasti. Ompelupalveluiden lisäksi Remaken tiloissa sijaitsee Milja Malleuksen ekokampaamo Fa Milja, Remake järjestää erilaisia työpajoja, sekä Mirjami tarjoaa yrityksen kautta elämäntaidonvalmennusta. Remake valmistaa tilaustuotteiden lisäksi joitakin valmiita tuotteita myyntiin, kuten baskerikasseja ja kannettavien tietokoneiden second skin -päällisiä. Lisäksi liikkeessä on myynnissä Boneheadin shamaanirumpuja ja kierrätyskoruja sekä Kookygemsin kierrätyskoruja. Yrityksellä on jo lyhyessä ajassa muodostunut vahva tiimi ja hyvä yhteistyöverkosto. Kun kysyn Mirjamilta yrityksen mahdollisuuksista laajentua tulevaisuudessa, hän vastaa empimättä, että mahdollisuudet ovat rajattomat. Hyvillä mielin kohti tulevaa Kierrättäminen ja ekologiset arvot ovat vahvistamassa asemaansa joka puolella. Siitä on syntynyt jo vakiintunut muoti-ilmiö. Ajat näyttäisivät olevan otolliset Remaken kaltaiselle yritykselle. Tämä vireillä oleva lamakin saattaa saada ihmiset tarkastelemaan miten vanhaa voisi vielä uudistaa sen sijaan, että ostaa aina uutta, Mirjami pohtii asian tiimoilta. Remaken asiakaskunta on enimmäkseen varakkaampia aikuisia sekä ihmisiä jotka ovat tietoisia omista arvoistaan. Vanhemmat ihmiset tuovat ihan perinteisiä korjausompelutöitä liikkeeseen. Nuoretkin ovat heränneet pikkuhiljaa kierrätyksen hyviin puoliin, vaikka Remaken työharjoittelijana pääsin katsomaan tilanteita, joissa nuori tyttö kummasteli toppinsa mahdollisen korjauksen hintaa ja tokaisi jokseenkin pöyristyneenä, että samalla rahalla hän saa kolme uutta toppia Hennes&Mauritz-vaateketjusta. Pia kertoo kysyvänsä hintaa kammoksuvilta asiakkailta, onko heillä tietoa, mitä siitä halpaketjun viiden euron vaatteesta on jäänyt ompelijan käteen. Kysyn Pialta, mistä heidän palveluidensa hinta koostuu. Velka, vaiva, verot, vuokra, Pia luettelee ja hymyilee. Remakella on suunnitteilla myös ottaa käyttöön toteutettujen töiden kohdalla MIPS-lukujen laskenta. MIPS on materiaalitehokkuuden mittari ja lyhenne tulee sanoista Material Input per Unit of Service. MIPS-luvuilla ei pelkästään tarkastella käytettyjä materiaaleja, sillä tarkastellaan myös kuluneiden materiaalien valmistuksen vaatimat luonnonvarat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Remaken on mahdollista laatia asiakkaalle kirjallinen selonteko siitä, miten paljon hän on säästänyt luontoa, ilmaa ja raaka-aineita valitsemalla Remaken ja uusiokäytön. Vanhan uudistaminen näkyy ja tuntuu kaikkialla Remaken vaikutuspiirissä. Materiaalien remakoinnin lisäksi Remake pyrkii jättämään uudistavan vaikutuksen ympärillään olevien ihmisten asenteisiin. Remake korostaa ihmisen omaa voimaa ja haluaa antaa oivalluksen siitä, että jokainen meistä voi omilla pienillä valinnoillaan vaikuttaa sekä itseemme että ympäristöömme. Lopuksi vielä kysyn naisilta, mikä on heidän mielestään yrittäjyydessä parasta ja mikä ikävintä. Yrittäjyyden hienous on se, että voi itse kantaa vastuun siitä, mitä tekee ja mitä käsistään päästää, ja mahdollisuuksien rajana on vain oma mielikuvitus. Ikävintä on se, että ihmiset ovat tottuneet halpatuotantoon. Ei tässä hirveästi huonoja puolia ole, Mirjami vastaa. Huono puoli tässä on verot, kun ei niillä saa sitä turvaa. 18 Yritys Hyvä

Palkitut 2009 Sarja 1 Ylhäältä vasemmalta: Laura Havumäki, Mäntysalon koulu, Nurmijärvi Pekka Karppanen, Tainionmäen koulu, Kivijärvi Tomi Kiviluoma, Sammonlahden koulu, Lappeenranta Severi Mäkelä, Jokivarren koulu, Orimattila, Riikka Pasanen, Kajaanin keskuskoulu Alhaalta vasemmalta: Johanna Ranta-Nilkku, Kuusiston koulu, Toholampi Lotta Saarenmaa, Linikkalan koulu, Forssa, Anna Savolainen, Trappulan koulu, Taivassalo, Charlotta Wendelin, Rauman lyseon peruskoulu Kuvasta puuttuu Juuli Huusko, Tenetin koulu, Vuokatti Sarja 2 Vasemmalta: Nea-Veera Koikkalainen, Mäntän lukio Mats Kyyrö, Vieremän lukio Annimaria Mäkikyrö, Pellon lukio Sarja 3 Vasemmalta: Salla Hippeläinen, Helsingin palvelualojen oppilaitos Christa Kantonen, Salon seudun ammattiopisto Saana Pitkänen, Vantaan ammattiopisto Varia Yritys Hyvä 19

Muistiinpanoja 20 Yritys Hyvä