OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 1

Tiivistelmä...4 1 Koulun työn perusta...8 1.1 Arvoperusta...8 1.2 Koulun toiminta-ajatus...8 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet...8 2 Opetuksen toteuttaminen...9 2.1 Oppimiskäsitys...9 2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri...9 2.3 Työtavat...11 2.4 Oppilaiden osallisuus...12 3 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt...13 3.1 Tuntijako...13 3.2 Kieliohjelma...16 3.3 Koulun painotukset...16 3.4 Oppilaaksiotto...17 3.5 Muut opetuksen järjestämistä koskevat päätökset...20 4 Ohjauksen järjestäminen...21 4.1 Ohjaustoiminta...21 4.2 Opinto-ohjaus...22 4.3 Oppimissuunnitelma...23 5 Opiskelun tuki...24 5.1 Tukiopetus...24 5.2 Erityisopetus...25 5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus...25 5.2.2 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus...26 5.3 Valmistava opetus...29 6 Hyvinvoinnin tukipalvelut...30 6.1 huolto...30 6.2 Muut tukipalvelut...32 6.2.1 Kerhotoiminta...32 6.2.2 Aamu- ja iltapäivätoiminta...32 6.2.3 Kouluruokailu...33 6.2.4 Koulumatkat...33 6.2.5 Koulunkäyntiavustajatoiminta...34 7 Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena...35 7.1 Kodin ja koulun yhteistyö...35 7.2 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö...37 7.3 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa...38 7.4 Työelämäyhteistyö...39 7.5 Kansainvälinen yhteistyö...40 8 Arviointi...41 8.1. Oppilaan arviointi...41 8.2 Koulun toiminnan arviointi...50 9 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt...51 9.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen...51 9.1.1. Opetuksen eheyttäminen...51 9.1.2. Aihekokonaisuudet...52 9.2 Oppiaineiden tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi...68 9.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus...68 9.2.2 Toinen kotimainen kieli...80 9.2.3 Vieraat kielet...84 2

9.2.4 Matematiikka...97 9.2.5 Ympäristö- ja luonnontieto...109 9.2.6 Biologia ja maantieto...118 9.2.7 Fysiikka ja kemia...123 9.2.8 Uskonto...128 9.2.9 Elämänkatsomustieto...139 9.2.10 Historia...144 9.2.11 Musiikki...150 9.2.12 Kuvataide...164 9.2.14 Liikunta...183 10 LIITTEET...199 10.1 Tietostrategia...199 10.2 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma...207 10.3 Todistusmallit...210 10.4 Vuosaaren ala-asteen järjestyssäännöt...216 3

Tiivistelmä Vuosaaren ala-asteen perustehtävänä on tarjota oppilailleen edellytystensä mukaiset oppimis- ja kasvamismahdollisuudet turvallisessa työympäristössä. Koulussamme on tavoitteena kasvattaa oppilaista vastuuntuntoisia, omaa työtään kunnioittavia, rehellisiä, oikeudenmukaisia ja hyvin käyttäytyviä yhteiskunnan jäseniä. Koulussamme korostetaan yhteisten sääntöjen tärkeyttä, suvaitsevaisuutta, toisten ihmisten ja elinympäristön kunnioittamista, oman kulttuurin arvostamista sekä avarakatseisuutta muita kulttuureita kohtaan. Oppilaita kannustetaan etsimään tietoa itsenäisesti ja ajattelemaan kriittisesti. Hyvä peruskoulutus antaa valmiudet jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Vuosaaren ala-asteella noudatetaan yleisiä Helsingin kaupungin oppilaaksiottokriteereitä. Koulumme tekee yhteistyötä alueella toimivien päiväkotien kanssa. huoltoryhmän edustajat tapaavat keväisin päiväkotien esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat. Keski-Vuosaaren päiväkodeilla ja koulullamme on yhteinen esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma. Toiminnan päätavoitteena on lapsen joustava siirtyminen päiväkodista kouluun. huoltoryhmä tekee lisäksi yhteistyötä Vuosaaren alueen yläasteiden kanssa, jotta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden siirtyminen yläasteelle sujuisi mahdollisimman joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. huoltoryhmän muodostavat rehtori, laaja-alaiset erityisopettajat, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja sekä tarvittaessa luokanopettaja ja oppilasta opettavat aineenopettajat. huoltoryhmä kokoontuu kerran viikossa. Oppiainepainotuksena on äidinkieli ja kirjallisuus, jossa vuosiluokilla 1-4 on yksi ylimääräinen vuosiviikkotunti. Viidennellä luokalla on yksi viikkotunti ilmaisu- ja viestintäkasvatusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden alueelta valitaan vuosittain tietty teema. Kolmannelta luokalta alkaen oppilailla on mahdollisuus opiskella musiikkiluokalla. Kaupungin yhteinen pääsykoe järjestetään toisen luokan keväällä. Musiikkiluokalla opiskellaan musiikkia neljä tuntia viikossa. Oppilaan kokonaistuntimäärä on sama kuin rinnakkaisluokilla. Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet on suunniteltu alueellisesti yhteistyössä lähialueiden koulujen kanssa ja ne toteutetaan kaupungin yleisten linjausten mukaisesti. Koulussamme on erityisluokkia (yksilöllisen opetuksen luokat ja erityisopetusta monimuotoluokassa) sekä valmistavan opetuksen luokkia maahanmuuttajataustaisia oppilaita varten. Maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa on myös esiopetuksen oppilaita. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään suomi toisena kielenä - opetusta (S2-opetus). 4

Koulussamme toimii ryhmämuotoinen aamu- ja iltapäiväkerho. Valinta tapahtuu opetuslautakunnan valintaperusteiden mukaisesti. Oppilaat ovat kuitenkin pääasiassa ensimmäisen luokan oppilaita. Kaikille luokka-asteille järjestetään vanhempainiltoja, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus keskustella lapsensa koulunkäyntiin liittyvistä asioista lapsen opettajien kanssa. Tarvittaessa opettajat ja oppilashuolto voivat kutsua vanhemmat koululle keskustelutilaisuuteen. Opettaja voi halutessaan järjestää myös erikseen jokaisen oppilaan vanhemmille henkilökohtaisen ajan keskustelua varten. Vakky ry on koulumme kaikkien oppilaiden vanhempien yhteinen vanhempainyhdistys. Vakky tukee ja edistää koulun ja kotien välistä yhteistyötä ja sen keskeisenä tehtävänä on luokkatoimikuntien työn tukeminen. Kaikki koulumme oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaat valitsevat oppilaskunnan hallitukseen edustajat jokaiselta luokalta. kunnan toimintaa ohjaa koulun opettaja. kunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaan opintojen edistymisestä ja työskentelystä sekä käyttäytymisestä annetaan tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen kaksi kertaa lukuvuodessa. Marraskuun viimeisenä arkipäivänä annetaan väliarviointi, jossa arvioidaan oppiaineita, työskentelyä ja käyttäytymistä. Lukuvuoden lopussa annetaan lukuvuositodistus, jossa arvioidaan oppiaineita, työskentelyä ja käyttäytymistä. Arviointi on sanallista luokilla 1-2 sekä kolmannen luokan syksyllä. Numeroarviointi alkaa kolmannen luokan keväästä. Oppilaiden itsearvioinnin kukin opettaja toteuttaa haluamallaan tavalla. Sen tulee olla yhteydessä oppimisprosessiin. Itsearviointia suunnitellessaan opettajan tulee ottaa huomioon oppilaan ikä ja kyky arvioida omaa toimintaansa. Itsearviointi tapahtuu opettajan ohjauksessa, ja sitä seurataan koulun toimintasuunnitelmassa ja kehityskeskusteluissa. Ensimmäisellä luokalla väliarviointi suoritetaan arviointikeskusteluna. Halutessaan opettaja voi korvata myös 2. luokan väliarvioinnin arviointikeskustelulla. Toisen luokan keskustelussa myös oppilas on mukana. 2. luokan arviointikäytänteet kirjataan vuosittain työsuunnitelmaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa eri oppiaineiden opiskelusta vapaamuotoisilla tiedotteilla tai suullisesti. Äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka arvioidaan muita oppiaineita tarkemmin ja eritellymmin 1-2 luokilla. Muissa oppiaineissa keskitytään oppilaan vahvuuksien ja kehittämisalueiden kuvaukseen. Kolmannelta luokalta alkavaksi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen (A1) oppilas voi valita englannin tai saksan. Toisena vieraana kielenä (A2) koulumme tarjoaa neljänneltä luokalta alkavan englannin ja ruotsin. Vuosaaren ala-asteen A1-saksa opetusryhmä voidaan aloittaa, mikäli kielen valinneita oppilaita on vähintään 14 ja A2-ruotsin ryhmä, mikäli oppilaita on vähintään 12. Saksan kielen opiskelijat jatkavat pääsääntöisesti Tehtaanpuiston yläasteella. Kielten ryhmien aloituskoosta neuvotellaan vuosittain alueen koulujen kanssa. Oppilaan vuosiviikkotunneista päätetään vuosittain kaupungin antaman tuntikehyksen mukaan. 5

Suomenkieliset peruskoulut Vuosaaren ala-asteen koulu tuntijako Kertymä Helsingissä Koulun tuntijako Ei opeteta ao. vuosiluokalla VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (Hki) 14 14 5 9 42 Äidinkieli ja kirjallisuus 8 8 6 6 4 5 37 A-kieli (Hki) 8 8 16 A-kieli 2 2 2 2 8 B-kieli (Hki) 6 6 B-kieli 0 Matematiikka (Hki) 6 12 4 10 32 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 22 Ympäristö- ja luonnontieto (HKI) 4 5 9 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 10 Biologia ja maantieto (HKI) 3 7 10 Biologia ja maantieto 2 1 3 Fysiikka ja kemia (HKI) 2 7 9 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Terveystieto (HKI) 3 3 Terveystieto 0 Uskonto/Elämänkatsomustieto (HKI) 2 4 2 3 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 8 Historia ja yhteiskuntaoppi (HKI) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 4 Musiikki (HKI) 2 2 2 1 7 Musiikki 1 1 2 1 2 2 9 Kuvataide (HKI) 2 2 2 2 8 Kuvataide 1 1 1 2 2 2 9 Käsityö (HKI) 2 2 4 3 11 Käsityö 2 2 2 2 2 2 12 Liikunta (HKI) 4 4 4 6 18 Liikunta 2 2 2 2 2 2 12 Taito-ja taideaineiden välys (HKI) 2 4 5 1 12 Taito-ja taideaineiden välys (5.lk ilm. ja viest. kasv) 1 1 Taito- ja taideain. yht. (HKI) 12 14 17 13 Taito- ja taideain. yht. 12 14 17 0 43 Kotitalous (HKI) 3 Kotitalous 0 Oppilaanohjaus (HKI) 2 Oppilaanohjaus 0 Valinnaiset aineet (HKI) 1 12 Valinnaiset aineet 1 1 Oppilaan vähimmäistuntimäärä(hki) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärät Vuosaaren aa 20-21 20-21 24-25 24-25 25-26 25-26 0 0 0 0 Vapaaehtoinen A-kieli 6 6 Vapaaehtoinen A-kieli (HKI) 2 2 2 6 Vapaasti kohdennettavissa 0-1 0-1 0-1 0-1 0-1 0-1 0-6 6

Suomenkieliset peruskoulut tuntijako Vuosaaren ala-asteen koulu, musiikkiluokat Kertymä Helsingissä Koulun tuntijako Ei opeteta ao. vuosiluokalla VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (Hki) 14 14 5 9 42 Äidinkieli ja kirjallisuus 8 8 4 5 4 4 33 A-kieli (Hki) 8 8 16 A-kieli 2 2 2 2 8 B-kieli (Hki) 6 6 B-kieli 0 Matematiikka (Hki) 6 12 4 10 32 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 22 Ympäristö- ja luonnontieto (HKI) 4 5 9 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 2 9 Biologia ja maantieto (HKI) 3 7 10 Biologia ja maantieto 2 1 3 Fysiikka ja kemia (HKI) 2 7 9 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Terveystieto (HKI) 3 3 Terveystieto 0 Uskonto/Elämänkatsomustieto (HKI) 2 4 2 3 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 8 Historia ja yhteiskuntaoppi (HKI) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 4 Musiikki (HKI) 2 2 2 1 7 Musiikki 1 1 4 4 4 4 18 Kuvataide (HKI) 2 2 2 2 8 Kuvataide 1 1 1 1 1 1 6 Käsityö (HKI) 2 2 4 3 11 Käsityö 2 2 2 2 2 2 12 Liikunta (HKI) 4 4 4 6 18 Liikunta 2 2 2 2 2 2 12 Taito-ja taideaineiden välys (HKI) 2 4 5 1 12 Taito-ja taideaineiden välys (5.lk ilm. ja viest. kasv) 0 Taito- ja taideain. yht. (HKI) 12 14 17 13 Taito- ja taideain. yht. 12 18 18 0 48 Kotitalous (HKI) 3 Kotitalous 0 Oppilaanohjaus (HKI) 2 Oppilaanohjaus 0 Valinnaiset aineet (HKI) 1 12 Valinnaiset aineet 1 1 Oppilaan vähimmäistuntimäärä(hki) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärät Vuosaaren aa 20-21 20-21 24-25 24-25 25-26 25-26 0 0 0 0 Vapaaehtoinen A-kieli 6 6 Vapaaehtoinen A-kieli (HKI) 2 2 2 6 Vapaasti kohdennettavissa 0-1 0-1 0-1 0-1 0-1 0-1 0-6 7

1 Koulun työn perusta 1.1 Arvoperusta Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Koulun kasvatus- ja opetustyön päämäärät toteutuvat parhaiten yhteistyössä vanhempien kanssa. Hyvä kotikasvatus on koulun opetus- ja kasvatustyön perustana. 1.2 Koulun toiminta-ajatus Vuosaaren ala-aste tarjoaa oppilailleen edellytystensä mukaiset oppimis- ja kasvamismahdollisuudet turvallisessa työympäristössä. 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Koulussamme on tavoitteena kasvattaa oppilaista vastuuntuntoisia, omaa työtään kunnioittavia, rehellisiä, oikeudenmukaisia ja hyvin käyttäytyviä yhteiskunnan jäseniä. Koulussamme korostetaan yhteisten sääntöjen tärkeyttä, suvaitsevaisuutta, toisten ihmisten ja elinympäristön kunnioittamista, oman kulttuurin arvostamista sekä avarakatseisuutta muita kulttuureita kohtaan. Oppilaita kannustetaan etsimään tietoa itsenäisesti ja ajattelemaan kriittisesti. Hyvä peruskoulutus antaa valmiudet jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. 8

2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. 2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. 9

Vuonna 1972 valmistunut koulumme sijaitsee vanhan Vuosaaren sydämessä. Koulun välittömässä läheisyydessä ovat arvokkaat Uutelan, Kallvikin ja Mustavuoren luonnonsuojelualueet. Meren läheisyys tarjoaa alueelle oman leimansa. Koulumme sijainti puistoalueiden tuntumassa luo hyvät edellytykset luonnon havainnointiin ja liikuntaan. Piha-alueita on kunnostettu Hesan Nuorten Ääni-projektin avulla. Teemme yhteistyötä Vuotalon kanssa, joka tarjoaa mm. kirjastopalveluja, taideopetusta, teatteria ja musiikkiesityksiä. Yhteistyö Vuosaaren seurakunnan kanssa on aktiivista. Opetuksessa voidaan hyödyntää Vuosaaren uimahallin palveluja sekä korkeatasoista urheilukenttää. Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat opintokäynnit pääkaupunkiseudun kohteisiin. Opettaja tekee työtään oman persoonansa ja pedagogisen ajattelunsa kautta opetussuunnitelman ja yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa. Oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristöönsä mm. oppilaskunnan avulla. Oppilaita ohjataan hyväksymään erilaisia oppijoita siten, että erityisopetuksen ja valmistavien luokkien oppilaita integroidaan yleisopetuksen luokkiin vuosittain vahvistettavan integrointisuunnitelman mukaisesti. Oppilailla on mahdollisuus pyrkiä toisen luokan keväällä musiikkiluokalle. Oppilaita ohjataan ottamaan vastuu omasta käyttäytymisestään, oppimisestaan ja koulutyöskentelystään. Arkipäivän tilanteissa oppilaille korostetaan hyvien käytöstapojen noudattamista. Oppilaat ovat mukana laatimassa luokan ja koulun yhteisiä sääntöjä. Oppilaita arvioidaan säännöllisesti ja heitä ohjataan itsearviointiin ensimmäiseltä luokalta lähtien. Kaikille oppilaille pyritään antamaan turvallinen kasvu- ja työympäristö ennalta ehkäisemällä kiusaamis- ja väkivaltatilanteita. Oppilaiden välisiä ristiriitatilanteita voidaan selvittää myös vertaissovittelun avulla. Oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta edistetään esimerkiksi kummiluokka- ja oppilaskuntatoiminnalla. Oppilaat toimivat vuorollaan aulajärjestäjinä. Aulajärjestäjien tehtäviin kuuluu mm. keittiöhenkilökunnan ja välituntivalvojien avustaminen ja vieraiden vastaanottaminen. Opetuksessa käytetään atk-luokan koneita ja luokan tietokonetta. Oppilaita ohjataan käyttämään tietotekniikkaa opiskeluvälineenä. 10

2.3 Työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset erot ja oppilaiden erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Koulun tehtävänä on kannustaa oppilasta itsenäiseen työskentelyyn sekä tiedon hankkimiseen ja sen soveltamiseen. Opettaja toimii oppimistilanteiden suunnittelijana ja opiskelun ohjaajana sekä pyrkii ottamaan huomioon erilaiset oppilaat. Opetuksessa käytetään erilaisia työmuotoja, eriyttäviä opetusryhmiä, eri oppiaineita integroivaa opetusta sekä tietotekniikan sovelluksia. 11

2.4 Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille ja aikaansaa muutoksen heidän elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Kaikki koulumme oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaat valitsevat elokuun aikana oppilaskunnan hallitukseen edustajat jokaiselta luokalta, 2 oppilasta / luokka. kunnan toimintaa ohjaa vuosittain tehtävään nimetty opettaja. kunnan hallituksen ensimmäisessä kokouksessa syyskuussa laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma, joka sisältää teema- ja juhlapäivien suunnittelun ja toteuttamisen yhteistyössä opettajien kanssa sekä Hesan Nuorten Ääni -projektin. Toimintaa arvioidaan tämän suunnitelman pohjalta. kunta kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa ja oppilaskunnan hallitukselle varataan mahdollisuus tavata opettajakuntaa tarpeen mukaan joko opettajien kokouksissa tai tiimeissä. Vertaissovittelu on aloitettu syksyllä 2004. Koulussamme on n. 20 oppilasvertaissovittelijaa. Vuosittain koulutetaan vertaissovittelijoiksi n. 10 uutta 3-4 luokan oppilasta. Vertaissovittelijat sovittelevat oppilaiden väliset pienet erimielisyydet. 12

3 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1 Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Liitteenä on Helsingissä noudatettava tuntijakotaulukko. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja kunnan linjauksen pohjalta. Helsingin suomenkielisessä perusopetuksessa oppilaiden vuosiviikkotunnit vuosiluokilla 1-6 ovat 1-2 vuosiluokat 20-21 tuntia 3-4 vuosiluokat 24-25 tuntia 5-6 vuosiluokat 25-26 tuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi Oppilaiden tuntijako vuosiviikkotuntimäärä otetaan käyttöön portaittain on riippuvainen uuden opetussuunnitelman kaupungin antamasta kanssa. tuntikehyksestä ja siitä päätetään vuosittain. Oppilaan vuosiviikkotunneista päätetään vuosittain kaupungin antaman tuntikehyksen mukaan. 13

Suomenkieliset peruskoulut Vuosaaren ala-asteen koulu tuntijako Kertymä Helsingissä Koulun tuntijako Ei opeteta ao. vuosiluokalla VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (Hki) 14 14 5 9 42 Äidinkieli ja kirjallisuus 8 8 6 6 4 5 37 A-kieli (Hki) 8 8 16 A-kieli 2 2 2 2 8 B-kieli (Hki) 6 6 B-kieli 0 Matematiikka (Hki) 6 12 4 10 32 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 22 Ympäristö- ja luonnontieto (HKI) 4 5 9 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 10 Biologia ja maantieto (HKI) 3 7 10 Biologia ja maantieto 2 1 3 Fysiikka ja kemia (HKI) 2 7 9 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Terveystieto (HKI) 3 3 Terveystieto 0 Uskonto/Elämänkatsomustieto (HKI) 2 4 2 3 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 8 Historia ja yhteiskuntaoppi (HKI) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 4 Musiikki (HKI) 2 2 2 1 7 Musiikki 1 1 2 1 2 2 9 Kuvataide (HKI) 2 2 2 2 8 Kuvataide 1 1 1 2 2 2 9 Käsityö (HKI) 2 2 4 3 11 Käsityö 2 2 2 2 2 2 12 Liikunta (HKI) 4 4 4 6 18 Liikunta 2 2 2 2 2 2 12 Taito-ja taideaineiden välys (HKI) 2 4 5 1 12 Taito-ja taideaineiden välys (5.lk ilm. ja viest. kasv) 1 1 Taito- ja taideain. yht. (HKI) 12 14 17 13 Taito- ja taideain. yht. 12 14 17 0 43 Kotitalous (HKI) 3 Kotitalous 0 Oppilaanohjaus (HKI) 2 Oppilaanohjaus 0 Valinnaiset aineet (HKI) 1 12 Valinnaiset aineet 1 1 Oppilaan vähimmäistuntimäärä(hki) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärät Vuosaaren aa 20-21 20-21 24-25 24-25 25-26 25-26 0 0 0 0 Vapaaehtoinen A-kieli 6 6 Vapaaehtoinen A-kieli (HKI) 2 2 2 6 Vapaasti kohdennettavissa 0-1 0-1 0-1 0-1 0-1 0-1 0-6 14

Suomenkieliset peruskoulut tuntijako Vuosaaren ala-asteen koulu, musiikkiluokat Kertymä Helsingissä Koulun tuntijako Ei opeteta ao. vuosiluokalla VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (Hki) 14 14 5 9 42 Äidinkieli ja kirjallisuus 8 8 4 5 4 4 33 A-kieli (Hki) 8 8 16 A-kieli 2 2 2 2 8 B-kieli (Hki) 6 6 B-kieli 0 Matematiikka (Hki) 6 12 4 10 32 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 22 Ympäristö- ja luonnontieto (HKI) 4 5 9 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 2 9 Biologia ja maantieto (HKI) 3 7 10 Biologia ja maantieto 2 1 3 Fysiikka ja kemia (HKI) 2 7 9 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Terveystieto (HKI) 3 3 Terveystieto 0 Uskonto/Elämänkatsomustieto (HKI) 2 4 2 3 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 8 Historia ja yhteiskuntaoppi (HKI) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 4 Musiikki (HKI) 2 2 2 1 7 Musiikki 1 1 4 4 4 4 18 Kuvataide (HKI) 2 2 2 2 8 Kuvataide 1 1 1 1 1 1 6 Käsityö (HKI) 2 2 4 3 11 Käsityö 2 2 2 2 2 2 12 Liikunta (HKI) 4 4 4 6 18 Liikunta 2 2 2 2 2 2 12 Taito-ja taideaineiden välys (HKI) 2 4 5 1 12 Taito-ja taideaineiden välys (5.lk ilm. ja viest. kasv) 0 Taito- ja taideain. yht. (HKI) 12 14 17 13 Taito- ja taideain. yht. 12 18 18 0 48 Kotitalous (HKI) 3 Kotitalous 0 Oppilaanohjaus (HKI) 2 Oppilaanohjaus 0 Valinnaiset aineet (HKI) 1 12 Valinnaiset aineet 1 1 Oppilaan vähimmäistuntimäärä(hki) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärät Vuosaaren aa 20-21 20-21 24-25 24-25 25-26 25-26 0 0 0 0 Vapaaehtoinen A-kieli 6 6 Vapaaehtoinen A-kieli (HKI) 2 2 2 6 Vapaasti kohdennettavissa 0-1 0-1 0-1 0-1 0-1 0-1 0-6 15

3.2 Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A- kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2004. voi valita kolmannelta luokalta alkavaksi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen (A1) englannin tai saksan. Toisena vieraana kielenä (A2) koulumme tarjoaa neljänneltä luokalta lähtien joko englannin tai ruotsin. Perustettavan kieliryhmän koko on 10-15 oppilasta opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 17.12.2002 päätöksen mukaan. Vuosaaren ala-asteen saksan opetusryhmä voidaan käynnistää, mikäli kielen valinneita oppilaita on vähintään 14 ja ruotsin ryhmä, mikäli oppilaita on vähintään 12. Saksan kielen opiskelijat jatkavat Tehtaanpuiston yläasteen koulussa. Mikäli kolmannelta alkavalle musiikkiluokalle muodostuu A1-saksan ryhmä, järjestää Vuosaaren yläaste saksan jatko-opinnot. Kielten ryhmien aloituskoosta neuvotellaan vuosittain alueen koulujen kanssa. 3.3 Koulun painotukset Oppiainepainotuksena on äidinkieli ja kirjallisuus, jossa vuosiluokilla 1-4 on yksi ylimääräinen vuosiviikkotunti. Neljännellä luokalla on yksi viikkotunti ilmaisu- ja viestintäkasvatusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden alueelta valitaan vuosittain vaihtuva teema. Kolmannelta luokalta alkaen oppilailla on mahdollisuus opiskella musiikkiluokalla. Kaupungin yhteinen pääsykoe järjestetään toisen luokan keväällä. Musiikkiluokalla opiskellaan musiikkia neljä tuntia viikossa. Oppilaan kokonaistuntimäärä on sama kuin rinnakkaisluokilla. 16

3.4 Oppilaaksiotto OPPILAAKSIOTON PERIAATTEET: HELSINGISSÄ ASUVAT OPPILAAT Ensisijaiset oppilaaksioton periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös vuotta säädettyä aikaisemmin koulunsa aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun: - jos oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua - Kolmannelle luokalle otettaessa harvinaisen A kielen perusteella: lähin tarkoituksenmukaisin koulu, jossa oppilas voi aloittaa kolmannelta luokalta alkavan ruotsin, saksa, ranskan tai venäjän A-kielen opiskelun. - kielikylpyopetuksen perusteella lähin tarkoituksenmukainen koulu - B1- englannin opetuksen perusteella - jos koulu ei ole oppilaan terveydentilan tai muuhun erityisen syyn takia hänelle sovelias; tarvittaessa syy osoitetaan asiantuntijalausunnolla Erityisopetukseen, valmistavaan opetukseen ja starttiluokalle osoitetaan Helsingissä asuvalle oppilaille ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta (PoL 6 mom 2) Toissijaiset oppilaaksioton periaatteet Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita. Oppilaaksiotto valintakokeen perusteella Soveltuvuuskoeluokille sekä kaksi- ja vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jolla arvioidaan oppilaan taipumusta ko. painotetun aineen opiskeluun. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä. 17

Muu toissijainen oppilaaksiotto Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Vuosiluokkien 1 6 osalta edellytetään, että toissijaisessa oppilaaksiotossa kouluun ei synny uutta opetusryhmää. Toissijaisen oppilaakisoton kriteereitä noudatetaan seuraavassa järjestyksessä. Jokaisen kriteerinkohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa. 1) Jatkuvuus a) Esi ja alkuopetus: alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat b) Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiotoalueen vuosiluokkien 1 6 kouluissa olevat oppilaat 2) Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 3) Koulumatka: pituus ja tarkoituksenmukaisuus 4) Tarvittaessa käytetään arvontaa OPPILAAKSIOTON PERIAATTEET: ULKOKUNTALAISET OPPILAAT Ulkokuntalaisia Suomen Kansallisoopperan balettikoulun oppilaita sekä Cantores Minores kuorolaisia otetaan oppilaaksi Kaisaniemen ala-asteen ja Kruununhaan yläasteen kouluihin, jos ao. oppilaan asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. Albertin kouluun otetaan ulkokuntalaisia oppilaita, joille vastaavaa opetusta ei ole asuinkunnassa järjestettävissä ja jos ao. oppilaan asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. Ulkokuntalaisille oppilailla ei ole oikeutta koulumatka tai - kuljetusetuuteen. Oppilaan oma kunta päättää mahdollisista koulukuljetusetuuksista. Ulkokuntalaisia koskevat toissijaiset oppilaaksioton periaatteet Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita. Toissijaisessa oppilaaksiotossa voidaan ottaa ulkokuntalaisia oppilaita, mikäli koulussa on tilaa ensi ja toissijaisessa oppilaaksiotossa otettujen Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Vuosiluokkien 1 6 osalta edellytetään myös, että ulkokuntalaisten oppilaiden ottamisesta kouluun ei synny uutta opetusryhmää. Oppilaaksiotto valintakokeen perusteella Soveltuvuuskoeluokille sekä kaksi- ja vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jossa arvioidaan oppilaan taipumusta ko. painotukseen ja mikäli ko. luokissa on tilaa Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä. 18

Muu toissijainen oppilaaksiotto Oppilaat otetaan seuraavin toissijaisin oppilaaksioton kriteerein. Jokaisen kriteerinkohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa. Kriteereitä noudatetaan seuraavassa järjestyksessä. 1. Jatkuvuus a. Esi ja alkuopetus: alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat. b. Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiotoalueen vuosiluokkien 1 6 kouluissa olevat oppilaat 2. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 3. Koulumatka: pituus ja tarkoituksenmukaisuus 4. Tarvittaessa käytetään arvontaa OPPILAAN KOULUNKÄYNTIÄ KOSKEVA OIKEUS Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin sisällä, oppilaalla on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, jossa hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kävi koulua tai jos ko. koulu lakkautetaan kyseisen alueen uudessa koulussa Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaalla on oikeus käydä kuluva lukuvuosi loppuun kyseisessä koulussa. voidaan tämän jälkeen ottaa ulkokuntalaisena helsinkiläiseen kouluun. Tällöin noudatetaan ulkokuntaisia oppilaita koskevia toissijaisia oppilaaksioton periaatteita. 19

3.5 Muut opetuksen järjestämistä koskevat päätökset Koulussamme on erityisluokkia ja valmistavia luokkia maahanmuuttajataustaisia oppilaita varten. Valmistavien luokkien opetuksessa noudatetaan Helsingin kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa on myös esiopetuksen oppilaita. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta (S2-opetus), jossa noudatetaan Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa. Yleisopetukseen integroinnin periaatteet Vuosaaren ala-asteella: Lukuvuoden alussa yksi tiimeistä laatii yhdessä erityis- ja valmistavien luokkien opettajien kanssa integroinnin periaatteet kyseiselle lukuvuodelle. Tämä suunnitelma liitetään toimintasuunnitelmaan. Koulussamme on luokkamuotoista erityisopetusta sekä yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskeleville että yleisopetuksen opetussuunnitelmaa noudattaville monimuotoluokan oppilaille. Yksilöllistetty opetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia. Opiskelun perustana ovat koulumme opetussuunnitelma ja yleiset kasvatustavoitteet. Eri oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja opetusmenetelmät perustuvat oppilaiden yksilöllisiin oppimisedellytyksiin. Tavoitetason tulee vastata oppilaiden ajattelun ja toiminnan tasoa. Kaikille erityisoppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 20

4 Ohjauksen järjestäminen 4.1 Ohjaustoiminta Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. Huoltajan ja oppilaan kanssa käydään yhteisiä oppimis- ja kasvatuskeskusteluja sekä järjestetään muita oppilas- tai ryhmäkohtaisia tapaamisia. Valintatilanteiden lähestyessä (esim. musiikki- ja kielivalinnat) järjestetään tiedotustilaisuus oppilaiden huoltajille. Opettajat keskustelevat tarpeen mukaan oppilaan ohjaukseen liittyvistä kysymyksistä. Tulkkauspalvelujen käyttö Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on oikeus tulkin käyttöön tilanteen vaatiessa. Vanhempaintapaamisissa ja HOPS:ia laadittaessa huoltajat yleensä tarvitsevat tulkkia. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempainillan erikielisten tulkkien tarpeen selvittävät valmistavien luokkien opettajat yhdessä S2-opettajan kanssa, ja he tilaavat tulkit. 21

Tulkki tilataan ajoissa Helsingin seudun tulkkikeskuksesta. Jos kysymyksessä on tavanomainen tulkkaus, tulkin tilaa kyseessä olevan luokan opettaja. Vaativat oppilashuollolliset tulkkaukset tilaa psykologi tai kuraattori. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat oikeutettuja samoihin tukimuotoihin kuin kaikki koulun oppilaat. Oman luokan opettaja voi antaa mahdollisuuksien mukaan tukiopetusta. Erityisopettajan antama tuki sovitaan erityisopettajan kanssa, tai sen tarve arvioidaan oppilashuoltoryhmässä. 4.2 Opinto-ohjaus Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. Opinto-ohjauksesta vastaavat oppilasta opettavat opettajat. Opinto-ohjaukseen voivat osallistua myös oppilashuoltotyöryhmän jäsenet. Tarvittaessa opinto-ohjausta tehdään yhdessä vanhempien ja alueen yhteistyötahojen kanssa. Koulun työtavoista ja valintamahdollisuuksista tiedotetaan huoltajille vanhempainilloissa ja kotiin lähetettävissä tiedotteissa hyvissä ajoin. Oppilaiden siirtyessä yläasteelle tehdään yhteistyötä erityisesti lähikoulujen opinto-ohjaajien kanssa. 22

4.3 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kesken. Laadinnasta vastaavat luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja, tarvittaessa voidaan konsultoida oppilashuoltohenkilöstöä. Valmis oppimissuunnitelma käydään läpi oppilaan huoltajan kanssa. 23

5 Opiskelun tuki Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. 5.1 Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetuksen tarpeen arvioi luokanopettaja. Tarpeen kartoituksessa apuna voi olla laaja-alainen erityisopettaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Tukiopetusta antaa pääasiassa oma luokan- tai aineenopettaja tai erityisopettaja koulun resurssien puitteissa. 24

5.2 Erityisopetus Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle. 5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan luokan oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarkoituksena on tukea yleisopetusta, jolloin yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samoja. Tavoitteena on ongelmien ennaltaehkäisy. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan käyttää myös muunlaiseen opetuksen eriyttämiseen. Luokanopettaja määrittelee osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen yhteistyössä erityisopettajan ja mahdollisesti aineenopettajan kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan oppilashuoltoryhmää. Oppilaan edistymistä seurataan yhteistyössä luokanopettajan laaja-alaisen erityisopettajan ja huoltajien kesken. Oppilaan arvioinnissa luokanopettaja voi konsultoida erityisopettajaa. Oppilaan edistymistä seurataan jatkuvasti. Luokanopettaja ja erityisopettaja neuvottelevat oppilaan tilanteesta ja osa-aikaisen erityisopetuksen jatkamisen tarpeesta. huoltoryhmä käsittelee tarvittaessa osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta oppilaan kohdalla. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta ja oppilaan edistymisestä tiedotetaan op- 25

pilaan vanhemmille. Tarvittaessa erityisopettaja osallistuu arviointikeskusteluun vanhempien kanssa. 5.2.2 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Integroidun ja erityisluokassa opiskelevan oppilaan tuoma lisäresurssi kohdennetaan rehtorin ja luokanopettajan sopimuksen mukaan oppilaan hyödyksi pedagogisesti sopiviin materiaaleihin ja tarvittavaan yksilölliseen tukeen (esim. opettajan lisätunteina ja/tai avustajaresurssina). Myös osa-aikaisen erityisopetuksen resurssia pyritään kohdentamaan luokkiin, joissa on integroituja erityisopetuspäätöksellä olevia oppilaita. Koulussamme on yksilöllistetyn opetuksen luokkia ja monimuotoluokka. Erityisoppilaita voidaan integroida yleisopetuksen luokkiin mahdollisuuksien mukaan (esim. yksittäisissä oppiaineissa). Ennen integrointia luokanopettaja ja erityisluokanopettaja sopivat yhdessä kokeilun pituudesta ja tavoitteista. Mikäli erityisoppilas on siirtymässä yleisopetukseen, hänelle järjestetään määräaikainen (kokopäiväinen) kokeilujakso yleisopetuksen luokassa. Erityisluokanopettaja laatii erityisopetukseen erityisluokalle siirretylle oppilaalle henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mahdollisuuksien mukaan yhdessä vanhempien ja oppilaan kanssa. Oppilaalle laaditaan vuosittain tavoitteet kaikissa oppiaineissa ja oppilaan arviointi perustuu näihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Luokilla 1-2 oppimissuunnitelma täydentää lukuvuosiarviointia. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKS:n laatimiseen osallistuvat tarvittaessa oppilaan aineopettajat. Yleisopetukseen integroitujen erityisopetuspäätöksellä olevien oppilaiden osalta HOJKS laaditaan yhteistyössä luokanopettajan, osa-aikaisen erityisopettajan ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä vanhempien ja oppilaan kanssa. 26

Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai yleisopetuksen pidetään siirtoneuvottelu, johon osallistuvat lähettävän ja vastaanottavan koulun opettajat, oppilashuollon edustajat ja vanhemmat. 27

Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä, ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen. 28

5.3 Valmistava opetus Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 3.9.2002 tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/valmistava opetus). Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavan luokan oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan luokan opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat, joiden kielitaito ei ole riittävä yleisopetukseen, aloittavat koulunkäynnin valmistavan opetuksen ryhmissä. Heidät pyritään integroimaan yleisopetukseen aluksi taito- ja taideaineiden tunneille ja vähitellen kielitaidosta riippuen muiden aineiden tunneille. Oppilaat integroidaan mahdollisuuksien mukaan oman ikäistensä joukkoon. Valmistavan luokan oppilaat saavat tarpeen mukaan osa-aikaista erityisopetusta. Kodin ja koulun yhteistyössä käytetään tarvittaessa apuna tulkkipalveluja. Valmistavan luokan oppilaat noudattavat Helsingin kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Oman äidinkielen opetuksessa noudatetaan kunnan opetusjärjestelyjä, ja opetus perustuu kunnallisiin opetussuunnitelmiin. 29