Tielaitos Vuosikertomus 1993 Rovaniemi 1994 Lapin tiepliri
Ö TielaitOS Kirjasto Doknro: NidenrO: g L1 Tielaitos Lapin tiepiiri Hallituskatu 1-3 PL 194 96101 ROVANIEMI Puh. vaihde (960) 2941
1 LAPIN TIEPIIRIN VUOSIKERTOMUS 1993 SISÄLTÖ Sivu Tiejohtajan katsaus 3 Strategiat ja toimintalinjat 4 Toimintaympäristö 5 Tienkäyttajien kulkumandollisuuksia parannettiin 5 Tulostavoitteet saavutettiin tyydyttävästi 6 Liikenneturvallisuus parani 6 Tiestön kuntotaso säilyi 6 Ympäristön merkitystä korostettiin 7 Kokonaistaloudell isuuden kasvu taittui 8 Liiketalousajattelua viritettiin 8 Henkilöstön tuloskuntoon panostettu 9 Tuotannon laatuun huomiota 9 Yhteistyötä yli rajojen 10 Saamen silta valmistui 10 Yhteydet Venäjälle vilkastuivat 10 Viljandista ystävyyspiiri 10 Valmistautumista uuteen 11 Tilinpäätös 12 Tulostilinpäätös ja tunnuslukujen kehitys 13 Kustannuslaskelma ja rahoituslaskelman vertailu 14 Liitteet Merkittävät käynnissä olevat hankkeet 1993 15 Avaintietoja Lapin tiepiiristä 16
3 TIEJOHTAJAN KATSAUS Maamme taloutta on rasittanut tämän vuosikymmenen jatkunut nopea velkaantuminen ulkomaille sekä pankkikriisi. Työttömyys on noussut koko maassa noin 20 %:iin, eikä sen odoteta lähivuosina kovin nopeasti laskevan. Suomen bruttokansantuote (BKT) pieneni vuosina 1991-1993 peräti 13 %. Valtionvarainministeriön uusimpien talousennusteiden mukaan laman pohja olisi ohitettu jo viime vuoden lopulla. Tälle vuodelle ennustetaan noin 3 %:n BKT:n kasvua. Tiepilrin toiminnassa näkyvät myös laman vaikutukset. Valtiovalta ei ole pystynyt ohjaamaan tienpidon investointeihin liikenteen palvelun edellyttämää rahoitusta; olkoonkin, että liikennemäärät ovat laman myötä laskeneet. Piirin öljysoratiestön päällysteiden uusimistöitä on voitu tehdä liian vähän, jolloin olevan tiestön laatutaso on laskenut. Piirissä tehtiin vuonna 1993 perusteellinen selvitys läänin tiestön puutteista, niiden vaikutuksista puutavarakuljetuksiin ja muuhun raskaaseen liikenteeseen sekä puutteiden korjaamisen kustannuksista. Selvitys on yksi suunnannäyttö piirin tiepolitiikalle. Se antaa hyviä perusteita valittaessa kohteita tulevien vuosien ohjelmiin. Piirin tulostavoitteet vuodelle 1993 toteutuivat tyydyttävästi. Tavoitteet olivat kireät ja tulosmittareiden valinnassa on vielä paljon kehitettävää. Tielaitoksessa tapahtuneet muutokset ja piirin tuotannollisen toiminnan muuttuminen rakentamispainotteisesta kunnossapitopainotteisempaan suuntaan aiheuttivat sen, että piirin organisaatio suunniteltiin uudenlaiseksi yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Vuoden 1994 alusta käyttöön otettu organisaatio jakaantuu periaatteessa tilaaja- ja toteuttajasektoreihin sekä kumpaakin palveleviin yksiköihin. Vuonna 1993 otettiin tielaitoksessa käyttöön uusi tulosopimusjärjestelmä, jonka perustan muodostaa ns. tuotantosopimus. Keskushallinto ja piiri ovat tehneet sopimuksen, jossa piirin vuoden 1994 toiminta on jaettu 10 eri tuotteeseen. Kunkin tuotteen osalta on määritelty hinta, laajuus ja laatu. sen Tienkäyttäjän palvelijana piiri menestyi hyvin. Sitä osaltaan kuvaa Lapin yleisillä teillä tapahtuneiden henkilövahinko-onnettomuuksien määrä 166. Tämä on lähes kolmannes vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstämenoja piirissä säästettiin 9,1 % edellisvuodesta ja siinä päästiin tavoitteeseen. Määräaikaisessa työsuhteessa toimivien määrä väheni oleellisesti. Kaikkien vakinaisessa työsuhteessa toimivien työ- ja virkasuhteet säilyivät laitoksen henkilöstöstrategian mukaisesti. Piirin toiminnan tulosta tarkastellaan enenevässä määrin myös tuloslaskelman, taseen ja liiketaloudellisten tunnuslukujen pohjalta. Kiitän hyvin sujuneesta yhteistyöstä henkilökuntaa, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Rovaniemellä 1.3.1994 Tapani öyryth'7
-kevalinta -tienpidon STRATEGIAT JA TOIMINTALINJAT Lapin tiepiiri laati vuoden 1993 tulossopimuksen osana tienpidon ja toiminnan strategiat sekä toimintalinjat ohjelmakautta 1993-1996 varten. Tienpidon osalta on pyritty saamaan toteutukseen kehittämishankkeita enemmän kuin laitoksen suunnitelmissa on esitetty. Perus osalta toimintaa on suunnattu heikkokuntoisten siltojen uusimiseen, päivittäisen hoidon tason ja tiestön kunnon ylläpitoon, liikenneturvallisuuden ja ympänstöasioiden edistämiseen sekä päällysteiden uusimiskohteiden ja -toimenpiteiden valintaan. Piirin toiminnassa on siirrytty asteittain tuotepakettien myyntikäytäntöön. Muutoin strategiat ja toimintalinjat ja toimialojen tulostavoitteiden sekä erilaisten ohjelmien ovat ohjanneet erityisesti piirin laatimista. Piirissä on valmisteltu pitkän aikavälin tienpito-ohjelma vuosille 1995-2004, jota keskipitkän aikavälin suunnitelmat, kuten toiminta- ja taloussuunnitelmat, toteuttavat. Työohjelmien han noudattelee viimeksi mainittujen ohjelmien periaatteita niin, että piiri voi saavuttaa tienpidossa vaikutuksiltaan parhaan mandollisen tuloksen. Strategiat ja toimintalinjat tarkistetaan vuosittain. Kertomusvuonna laaditut uudet kaudelle - 1997 kohdistetut strategiat on yksiläity ja ne kohdistuvat tienpidon tuotteisiin ja rahoi- 1994 tukseen sekä toiminnan organisointiin ja kilpailukykyyn.
5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Jatkuneen laskusuhdanteen - laman - aikana työttömyys oli Lapissa kuten koko maassa ennätyssuurta. Monissa kunnissa työttämyysaste oli ajoittain yli 30 %. Polttoaineiden ja uusien autojen hinnat ovat nousseet sekä uusien autojen ensirekisteräinnit edelleen vähentyneet. Liikennesuonte on vuodesta 1991 alkaen ollut laskeva ja kohdistunut etenkin päätieverkolle. Matkailuun liittyvä vapaa-ajan liikenne laski sekä kevät- että syyskaudella. Lisääntynyt matkailun tilausbussiliikenne on kasvattanut raskaan liikenteen osuutta kesäkautena. Muutoinkin julkinen liikenne lisäsi matkustajamäärlään, koska yöpymisten määrä Lapissa kasvoi edellisvuodesta. Uiton loppumisen seurauksena raskaan liikenteen määrä nousi puutavarakuijetusten suontteen kasvaessa noin 13 % edellisvuosien tasosta. Lamasta huolimatta tienpidon kustannukset kääntyivät lievään nousuuun sekä rakentamisessa että kunnossapidossa. Kustannussäästöjä on saatu syntymään kilpailuttamalla kaikki rakentamisen työt sekä laajentamalla kunnossapidon alueurakointia. Näistä ja muista toimenpiteistä syntyneillä ns. saldoilla on voitu käynnistää uusia hankkeita ja päällysteen uusimiskohteita. Tienpidon volyymi tuotoilla mitattuna on laskenut edellisvuodesta samanaikaisesti, kun toimintakulut ovat nousseet. TIENKAYTTAJIEN KULKUMAHDOLLISUUKSIA PARANNETTIIN Kertomusvuonna valmistuivat kehittämishankkeista liikenteelle Saamen silta Utsjoella, maantie 971 välillä Jäniskoski - Norjan raja lnarissa ja Rovaniemen lentoaseman sisääntulotie. Merkittävimpiä valmistuneita perustienpito- ja työllisyysrahoitushankkeita ovat valtakunnallista huomiota käynnistysvaiheessa saanut maantie 9572 Rauhala - Kutuniva Kittilän- Muonion rajalla, maantie 965 välillä Sillankorvan silta - Sallan kunnanraja Savukoskella, valtatie 21 välillä Sieppijärvi - Pohjasenvaara Kolarissa ja Ojanperä - Vuopajantie Rovaniemen seudulla. Ketomellan sillan valmistuttua polkutiellä 50010 poistui yksi piirin viidestä lossista.
TULOSTAVOITTEET SAAVUTETTIIN TYYDYTTÄVÄSTI Piiri on laatinut tulostavoitteita jo kuuden vuoden ajan. Tavoitteet ovat kinstyneet. Tulosmittareiden valinta on osoittautunut vaikeaksi. Tienpidon vaikuttavuudessa ja toiminnan tabudellisuudessa tulos jäi tyydyttäväksi. Tukitavoitteiden osalta piiri saavutti hyvän tuloksen. Kokonaisuudessaan piiri saavutti tyydyttävän tuloksen, mikä ei riitä laukaisemaan koko henkilökunnalle maksettavaa tubospalkkiota. LiikenneturvaIlIsuuS parani Liikenneturvallisuus parani kertomusvuonna: henkilävahinkoihin johtavia onnettomuuksia sattui 166, mikä on kolmannesta vähemmän kuin vuonna 1992. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui kuitenkin jälleen 20. Piirin toimenpiteitä kohdistettiin laadittujen selvitysten perusteella sinne, minne onnettomuudet ovat keskittyneet ja missä voidaan saavuttaa henkilävahinko-onnettomuuksiefl vähenemää. Piinile asetettu tulostavoite osoittautui näiltä osin liian tiukaksi. Piirin alueen 15 tiesääasemaa antavat kelikeskukselle tietoja olevasta säästä kelistä ja sää joilla ohjataan hoito toimia lilkennetu,vallisuutta kohentavasti. -ennusteista, Tiestön kuntotaso säilyi Tiestön kuntotasotavoite saavutettiin tyydyttävästi ja kuntotaso säilyi liki ennallaan: - KestopäällysteiSille pääteille jäi yli 20 mm:n uria 0,5 km:n matkalle, kun edellisvuonna uria ei ollut. - Pinnaltaan huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä kasvoi 15 km ollen yhteensä 1.054 km. - Rakenteeltaan ja pinnaltaan huonokuntoisten teiden pituus kantavuudella mitattuna väheni kolmanneksella ollen 155 km.
7 Kesäkaudella 1993 päällystystöitä tehtiin 56,2 Mmk:lla yhteensä 487 tie-km:llä, 20 % enemmän kuin vuonna 1992. Ympäristön merkitystä korostettiin Laitoksen ympäristäpolitlikan valmistumisen jälkeen piiri on kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota tieympäristöän. Ympänstäpotitiikan perusteista on johdettu tavoitteet en toiminnoille ja konkreettiset toimenpiteet on toteutettu tavoitteiden mukaisesti 5 eri kohteella. Jo on tarkasteltu hankkeiden ympäristävaikutuksia. suunnitteluvaiheessa Kansallispuiston läpi rakennettu maantie 9572 Rauhala - Kutuniva sopeufettiin mandollisimman hyvin ympäröivään luontoon mm. verhoilemalla luiskat turpeella. Työn tulos on saanut myönteistä palautetta.
Kokonaistaloudellisuuden kasvu taittul Kokonaistaloudellisuudessa piiri tavoitteli 2 %:n parannusta vuoteen 1992 verrattuna. Koko parani vain 0,5 %: taloudellisuus heikkeni sekä rakentamisessa että kun- -naistaloudellisuus nossapidossa, organisaation taloudellisuus kuitenkin parani. Lilketalousajattelua viritettlin Kehitettäessä tielaitosta sisäiseksi liikelaitokseksi piiri on antanut henkilöstölle liiketalouskoulutusta. Tuottojen vähetessä on eräitä toimintakuluja jouduttu leikkaamaan tavoitteenomaisesti. Kehittämistoimien seurauksena yleiskustannukset piinkonttonn ja hallinnon kulujen muodossa, palkka- ja sosiaalikulut sekä matka- ja majoituskulut ovat laskeneet tavoitetta enemmän. Vaihto-omaisuuden - tarvike-, aine- ja maa-ainesvarastojen - arvo kasvoi vastoin tulostavoitetta lähes vuoden 1991 tasolle. Toisaalta piiri on tietoisesti hankkinut maa-ainesvarastoja ylläpitääkseen kilpailutilannetta ja hillitäkseen hintojen nousua. Murskevarastojen lisääntymiseen on osaltaan vaikuttanut ympänstöystävällinen päällystetekniikan kehitys, missä päällystemassan uudelleenkäyttö on vähentänyt kohteiden uuden kiviaineksen ta,vetta. Sisäistä yrittäjyyttä on kehitetty myös tulosyksikkötasolla niin, että ne kaikki ovat laatineet avaavat tulostilinpäätäksensä ja tulossuunnitelmansa vuodelle 1994.
Henkilöstön tuloskuntoon panostettu Piiri on harjoittanut tiukkaa henkilöstön rekrytointipolitiikkaa: vapautuvia virkoja ei ole täytetty ja luonnollinen poistuma on käytetty täysimääräisesti hyväksi. Henkilöstön hyvinvointi ja työkunto ovat tärkeitä työn tuottavuuden tekijöitä. Sairaspoissa sairaspoissaolotapausten määrä kasvoi edellis-olojevuodesta. Piirissä laadittua liikunta- ja kulttuunstrategiaa on toteutettu mm. piinpäivän ja en- määrä laski edellisvuodesta, mutta laisten liikuntatapahtumien muodossa. PIIrin palveluksessa työskentele ville järjestettiin joulukuussa ohjelmallinen piiripäivä Saarenkylän Nuorisoseuran talolla. Tilaisuuteen osallistui lähes 400 henkilöä, puolet piiriläisistä. Tuotannon laatuun huomiota Jo lähitulevaisuudessa otetaan käyttöön tilaaja-tuottaja-asetelma. Tällöin tilaaja ei valvo perinteisellä tavalla, vaan luottaa tuottajan työsuoritukseen ja työn tulokseen. Tuottajalta edellytetään laatujärjestelmiä. Piiri on tässä tarkoituksessa ryhtynyt luomaan laatujärjestelmiä ja kunnossapitoon. suunnitteluun, rakentamiseen - I. -- Laatujärjestelmä on itse kunkin halu toimia työssään siten, että asiakkaat ovat hänen työhönsä tyytyväisiä. Ohjeet ovat vain välttämätön paha.
Mmk. myynyt 10 YHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN Saamen silta valmistui Syystalvella vihittiin liikenteelle Saamen silta Utsjoella. Nimi ratkaistiin kilpailuehdotusten on tyypiltään 2-pyloninen vi pohjalta tarkoitusta varten perustetun raadin toimesta. Silta jonka kokonaispituus on 316 m. Sillan ja tiejärjestelyiden hinnaksi tuli 44,7 -nokäysisilta, Sillan hinta on 37,0 Mmk, josta Norjan osuus on noin 17,8 Mmk. UTSJOKI OHCEJOHK IHE75 NORJ NORGP NO RD PP KcHPFP 192K KRICSNI EM I CREOSNJARCI Saa men sillan valmistuttua viitoitettiin 4-tie Kaamasesta Utsjoelle. Vanha 4-tieosuus muuttui kant atieksi 92 välillä Kaamanen - Kangasniemi. Yhteydet Venäjälle vilkastuivat Alakurtin sotilaskyläurakan seurauksena on tiepiiri kunnostanut huoltotien ja liikenneyhteys Kelloselän kautta Venäjälle on avautunut. Samalla yhteydestä on tulossa piirin alueen 14. rajanylityspaikka ja transitoväylä Kuolan alueelle. virallinen Tullitilastojen mukaan myös Raja-Joosepin liikennemäänssä saavutettiin ennätyslukemat. Erityisesti sitä lisäsivät venäläisten ostosmatkat Suomeen. Tilastojen mukaan palatessa ajettiin 6100 tapauksessa Suomesta ostetulla autolla. Viljandista ystävyyspiiri Viljandin tiepiin Virossa on harrastanut yhteistyötä Lapin piirin kanssa erilaisten vierailujen, ja kokemusten vaihtojen muodossa jo muutaman vuoden ajan. Lapin piiri on tutustumisten Viljandiin toimintakuntoista kunnossapitokalustoa, joka on lämpimästi otettu vastaan.
11 VALMISTAUTUMISTA UUTEEN Piirin toirnialajakoon perustuvan organisaation muuttaminen uutta ajattelua tukevaan muotoon aloitettiin vuoden 1993 aikana. Tarkoitusta varten perustettu työryhmä teki perustellun ehdotuksensa loppuvuonna 1993. Vuonna 1993 valmisteltu piirin uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden alusta. 1994 Tiejohtajaa avustavana yksikkänä jatkaa esikunta, joka edustaa piiristä keskushallintoon tarjoajaa ja piirin sisällä tilaajaa. Palveluyksikköinä toimivat tekniset-, hallinto- ja kehittämis ja ulko- -palvelut tarjoamalla kukin oman entyisosaamisensa alueelta asiantuntemusta piirin puolisten käyttöön. Suunnittelu-, tuotanto- ja Kemi-Tornio-projekti -yksiköt toimivat kukin oman alueensa tuottajayksikköinä. Tuotantoyksikkö sisältää vanhan kunnossapito- ja rakennustoimialan. Piiri on 3 tienpitoalueeseen. jaettu alueena Vuoden 1993 lopussa keskushallinnon ja piirin allekirjoittamassa tulossopimuksessa on ja toimintalinjat vuosille 1994-1997 sekä tulostavoitteet, tuotanto- määritelty piirin strategiat sopimus ja taloussuunnite vuodelle 1994. Piirin henkilästöjärjestäjen edustajat ovat VTT:n kautta vaikuttaneet aktiivisesti. VTT-toiminta tukee kehitystyötä. Pääteiden - valta- ja kantatiet - luokittelu vuodelle 2010 1993 aikana. Lapissa muutos tulee olemaan mittava: valtateiden yh- vahvistettiin vuoden teispituus kasvaa 27 km ja kantateiden 284 km. Muutoksessa on erityisesti otettu huomioon ulkomaille johtavat tieyhteydet.
-sun -doilia 12 TILINPÄÄTÖS Tielaitoksessa on kehitetty talous- ja tulosohjausta sekä näihin perustuvia laskelmia, joita ovat tuloslaskelma ja tase sekä liiketaloudelliset tunnusluvut. Tulosiaskelma Ja tase Yleisesti ottaen vuoden 1993 luvut tuloslaskelmassa ja taseessa ovat heikommat kuin vuonna 1992. Tulostavoitteena olleet palkka- ja sosiaalikulujen sekä matka- ja majoituskulujen kasvaneet. toimintakulut ovat urakoiden muodossa vähentäminen ovat toteutuneet hyvin, joskin Tunnuslukujen kehitys Tuloslaskelmaan ja taseeseen perustuvissa tunnusluvuissa näkyy aleneva trendi edellisvuo nähden. Kustannuslaskelma Ja raholtusiaskelman vertailu Käytettävissä oleva rahoitus, vuoden 1993 tulossopimus, toteutui 95 %:sti. Syntyneillä sai ja muilla lisätilauksilla voidaan käynnistää vuoden 1994 aikana eräitä pienehköjä hankkeita. 140 120 100.. 114...... **1w I I I I I I I 1983 1985 1987 1989 1991 1993 Tieverkon pituus Liikennesuorite Henkilövahinkoon johtaneet onn. uiiuu.u.ulu. liiuiiu,iimhuiii Henkilöstö Rohoitus/Köyttö il, Eräitä kehitystietoja Lapin tiepiiuisfä vuosilta 1983-1993.
SPOT-5 13 TULOSTILINPAATÖS JA TUNNUSLUKUJEN KEHITYS TULOSLASKELMA 1.1. -31.12. 1992 1993 Mmk Mmk Tuotot 507,9 500,1 lilkenteelle valmistuvat tiet 204,9 200,8 liikennepalvelutja muu tienpito 295,1 289,6 muut tuotot 7,9 9,7 Varsinaiset toim intakulut 457,0 465,1 palkatja matkat 167,3 152,4 aineet ja tarvikkeet 48,7 42,5 urakatja konsulttipalvelut 142,8 171,3 kone-, kuljetus-ja muut up.palvelu 50,1 43,2 muut toimintakulut 7,4 7,9 varastojen muutos 40,7 47,8 Käyttökate 50,9 35,0 Poistot 15,9 15,9 Toiminnan tulos 35,0 19,0 Muuttuotot ja kulut 54,3 0,4 Tilikauden tulos 35,0 18,9 Henkilöstä keskimäärin 879 830 TASE 31121992 31.121993 Mmk Mmk Vastaavaa 450,5 414,5 Rahoitusomaisuus 60,6 64,8 Vaihto-omaisuus 239,0 201,6 suunnitelmavarasto 78,5 74,2 keskeneräiset tiehankkeet 118,4 83,3 muu vaihto-omaisuus 42,1 44,1 Käyttäomaisuus 150,9 148,1 rakennukset 88,8 85,1 kalustoja koneet 55,8 54,8 muu käyttäomaisuus 6,3 8,2 Vastattavaa 450,5 414,5 Lyhytaikainen vieras pääoma 17,3 21,5 Pitkäaikainen vieras pääoma 134,3 104,3 Oma pääoma 298,9 288,7 PAATUNNUSLUVUT 1991 1992 1993 Sidotun pääoman tuotto-% (SPOT-%) 1,4 8,08 4,84 Toiminnan tulos-% 1,3 6,89 3,81 Sidotun pääoman kiertonopeus 1,0 1,17 1,27 Jalostusarvo/henkilö (1.000 mk) 198 238 218 Sidottu pääoma = taseen loppusumma - lyhytaikainen vieras pääoma = toiminnan tulos I sidottu pääoma Toiminnan tulos-% = toiminnan tulos / tuotot Sidotun pääoman (SPO) kiertonopeus = tuotot / SPO Jalostusarvo = käyttökate + palkat sosiaatikuluineen + vuokrat
31.24.87 14 KUSTANNUSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMAN VERTAILU Tienpidon kustannukset Mmk tr-ind 130 Yleishallinnon kustannukset Perustienpidon toimenpidekustannukset hoito kunnostus peruskorjaukset liikenneympänstön parantaminen hankekohtainen suunnittelu Toteuma Tulos- Toteuma 1992 sopimus 1993 1993 36,9 35,9 32,3 291,4 303,7 284,6 118,0 127,0 117,2 111,6 106,7 110,0 36,5 38,6 30,5 2,0 9,5 11,3 23,3 21,9 15,6 Tieverkon kehittämisen toimenpidekustannukset pääteiden kehittäminen 51,5 muiden teiden kehittäminen 11,0 hankekohtainen suunnittelu 8,1 Työllisyyshankkeiden kustannukset 54,0 52,3 9,9 10,5 10,5 8,3 44,6 41,0 Maa-ainesvarastojen muutos Maa-alueet ja korvaukset Muut kustannukset Kustannukset yhteensä Laskennalliset vähennykset poistot (-) korot (-) RakH:n vuokrat (-) -6,2 7,0 0,0 442,3 27,4 15,2 10,6 1,6-1,4 1,3 10,0 10,0 2,0 0,7 469,2 441,0 27,0 22,5 14,8 14,5 10,6 8,0 1,6 1,6 Tienpidon menot yhteensä Käyttöomaisuusinvestoinnit rakennukset kalusto Käytetty rahoitus Myönnetty rahoitus 31.24.21 perustienpito 31.24.74 talonrakennukset 31.24.77 tieverkon kehittäminen ulkopuolisille teht. työt 31.24.78 maa-alueiden hankinta ja tielain muk. korvaukset työllisyyden 34.06.77 sijoitusmenot turvaamiseksi Myönnetty rahoitus yhteensä Saldot yhteensä Tulot yhteensä Käytettävissä oleva rahoitus 414,9 442,2 418,5 10,5 12,5 14,3 0,0 2,4 1,4 10,5 10,1 12,9 425,4 454,7 432,8 307,0 306,3 305,4 0,0 2,4 2,4 65,1 56,1 56,1 12,9 11,4 8,8 7,0 10,0 10,0 48,0 39,3 43,6 440,0 425,5 426,3-14,6 26,7 1,2 0,0 2,5 5,3 425,4 454,7 432,8
15 LIITTEET Merkittävät kåyflñissä olevat hankkeet vuonna 1993 Kehittämishankkeet Kust.arvio Pituus Valmis Vt. 4 Rovaniemi - Saarenkylä 125,2 Mmk 2 km 1994 Mt. 9422 Suutannkorvan silta 29,0 Mmk 1 km 1994 Perustienpitohankkeet Kust, arvio Pituus Valmis Vt. 21 Olosjoki - Sieppijärvi 26,6 Mmk 18 km 1994 Mt. 939 Ruottama - Kittilä 11,2 Mmk 8 km 1994 Työllisyyshankkeet Kust.arvio Pituus Valmis Mt. 924 Hosio - Ruonakoski 13,6 Mmk 11 km 1994 Mt. 945 Kaisansalmi - Rytilanden th. 10,0 Mmk 11 km 1994 Suunnitteluhankkeet Rak.kust. Pituus Laji arvio Vt. 4 Alakorkalo - Rovaniemi 150 Mmk 5 km Ys Vt. 4 Saarenkylä - Lentoaseman th. 55 Mmk 3 km Ys Vt. 21 Tornio - Karunki 54 Mmk 18 km Ys Vt. 4 Sodankylän taajama 20 Mmk 2 km Ys Vt. 4/21 Kemi - Tornio mo 377 Mmk 19 km Ts Mt. 9621 Onkamon th. - Niemelä 22 Mmk 16 km Ts Vt. 21 Sammalvaara - Sieppijärvi 15 Mmk 7 km Ts Vt. 21 Sieppijärven kylän kohta 12 Mmk 6 km Ts Vs = yleissuunnitelma, Ts = tiesuunnitelma km 5.000 4.000 3.000 Rob.ntommsn Kunnoatu. Hoito Suunnittalu D YI.ishotinto D Uoo ousidsn honmint Moo oine,uy. muutos 1 147 Mmk 110 Mmk 117 Mmk 24 Mmk 32 Mmk 10 Mmk Mmk YH'ItZNSÅ 441 Mmk 2.000 1,000 VALTATIET SEIJTIJflET YHOYST1ET KANTAT1ET K0K0O,11ET KESTOPkALLYSTE SOR.APkALLYSTE Tienpidon kustannukset 1993 päällystepituudet toixninnallisen luokituksen mukaan 31.12.1993.
16 Avalntletoja 31.12. Lapin tiepuristä 1983 1985 1987 1989 1991 1993 Lapin läänin autokanta kaikki autot 64 471 69 684 76 308 87 152 87 998 84 182 henkiläautot 56 564 61 366 67 192 75 676 75 620 72 234 Tiestä/toiminnallinen luokitus (km) 8 707 8 778 8 881 8 901 8 936 8 976 valtatiet 1 237 1 237 1 238 1 238 1 238 1 273 kantatiet 682 682 682 684 684 750 seututiet 781 781 780 780 780 697 kokoojatiet 1 938 1 990 1 988 1 988 1 988 1 993 yhdystiet 4 069 4 088 4 193 4 212 4 148 4 263 Yleisten teiden / hallinnollinen luokitus liikennemäärät KVL (ajon/vtt) koko tiestö 413 425 472 529 537 521 valtatiet 1 233 1 343 1 582 1 744 1 725 1 650 kantatiet 699 777 908 1 022 1 098 1 024 muut maantiet 335 319 341 400 409 393 paikallistiet 162 155 146 165 164 156 polkutiet 54 55 60 67 67 73 Kevyen liikenteen väylät (km) 167 205 233 262 281 311 Sillat 993 1 010 1 034 1 085 1141 1187 painorajoitetut 117 103 96 86 75 66 Valaistut tieosat (km) 500 587 649 824 888 946 Yleiset tiet päällysteittäin (km) 8 707 8 778 8 881 8 900 8 936 8 976 kestopäällyste 691 727 785 889 927 978 kevytpäällyste 4 182 4 392 4 485 4 560 4 630 4 750 sorapäällyste 3 834 3 659 3 611 3 451 3 379 3 249 Yleisten teiden liikennesuonte 1 312 1 363 1 524 1 719 1 747 1 705 milj. auto-km Onnettomuudet yleisillä teillä kuolemaan johtaneet 21 19 19 29 12 20 vammautumiseen johtaneet 204 210 194 224 220 146 ajoneuvovaurioon johtaneet 427 370 375 334 391 259 Lossit (kpl) 11 9 7 6 5 4 Oma kunnossapitokalusto tiehäylät 47 45 43 39 36 33 kuorma-autot 87 86 85 83 81 73 pyörätraktorit 30 28 26 21 20 19 pyäräkuormaajat 11 12 12 12 12 12 Tiepilrin henkilöstä 1 385 1 212 1143 1 054 929 830 piirikonttori 155 168 170 166 157 148 muu oma henkilöstä 1 230 1 044 973 888 772 682 urakoitsijat + konsultit 367 232 315 289 209 221 Tienpidon rahoitus / Käyttö Mmk tierak. md 130 476 404 465 442 456 433