Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Transkriptio

1 Hirvikolariseuranta Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

2 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 216 Tieliikenteessä kuoli 15 henkilöä (215 / 11 hlöä, 214 / 13 hlöä). Vuosien ka. oli 14 hlöä/v. Tieliikenteessä loukkaantui 211 henkilöä (215 / 326 hlöä, 214 / 319 hlöä). Vuosien ka. oli 269 hlöä/v. Hirvikolareita tapahtui 156 kpl (215 / 158 kpl, 214/ 125 kpl). Vuosien ka. oli 118 hirvikolaria/v. Hirvikolareissa kuoli 1 hlö ja loukkaantui

3 HENKILÖVAHINKOJEN LASKENNALLISET YKSIKKÖARVOT TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA Lähde: Liikenneviraston ohjeita 1/215 Kuolema Pysyvä vamma Vaikea tilapäinen vamma Lievä tilapäinen vamma 62 8 Tilapäinen vamma keskimäärin Vähäinen ajoneuvovaurio Ramboll Creative Commons

4 HIRVIONNETTOMUUKSIEN LASKENNALLISET KUSTANNUKSET ELY-KESKUSTEN ALUEILLA Lähde: Liikenneviraston tilastoja 8/216, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 215 4

5 HIRVIKOLARIT KARTALLA

6 KOHTUULLINEN KOLARIMÄÄRÄ? VN:n periaatepäätös ja liikenneturvallisuusvisio: Liikennejärjestelmä tulee suunnitella siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenneonnettomuudessa. Joka 2. hirvikolari johtaa autoilijan kuolemaan. Joka 1. hirvikolari johtaa autoilijan loukkaantumiseen, joskus vakavaan vammautumiseen. Jokaista hirvikolaria kohden sattuu 3 vähältä piti -tapausta. Pohjoismaisessa vertailussa eniten ihmisiä suhteessa asukasmäärään kuolee tieliikenteessä Suomessa. Vuosien tieliikenteessä kuolleiden määrä on kuitenkin laskenut Suomessa noin 27 % ja Lapissa 38 %.* * Lähde: Lapin liikenneturvallisuusssuunnitelma. Toimenpiteet vuosina

7 Hirvionnettomuudet v Lapin ELY-keskuksen alueella hirvionnettomuus Yhteensä tarkasteluaikana tapahtunut 1998 poliisin tietoon tullutta hirvionnettomuutta. 7

8 HIRVIKOLARITILASTOT Hirvikolareiden määrä laski koko Lapin alueella vuoteen 211 asti. Vuosien välillä kolareiden määrä on noussut. Vuosien 215 ja 216 välillä ei tapahtunut juuri muutosta. On huomattava, että elokuusta 212 alkaen poliisin tietojärjestelmästä on alettu poimia mukaan myös puutteellisesti kirjatut eläinonnettomuudet, mikä saattaa aiheuttaa hirvikolarimäärän näennäistä kasvua. Tilastointimuutos lisäsi tilastoitujen eläinonnettomuuksien määriä kuitenkin varsinkin peuraonnettomuuksien osalta, joihin ei tässä selvityksessä otetta kantaa. Henkilövahinkojen määrä oli alhaisimmillaan vuonna 212 (3 loukkaantunutta), mutta on ollut jälleen nousussa vuosina Hirvikolarit painottuvat syksyyn ja alkutalveen eniten niitä tapahtuu syyskuussa. Tiedottaminen vaaroista on etenkin tuona aikana avainasemassa. Tavoitteena Lapissa enintään 4 hirvikolaria/ vuosi. Hirvikolareiden määrä on kuitenkin ollut nousussa viime vuosina 21-luvun taitteen laskun jälkeen. Hirvikolaritavoitteeseen 4 ei myöskään vuosia tarkastelemalla ole missään vaiheessa päästy. Sen vuoksi hirvikolaritavoitetta on päätetty nostaa 6 onnettomuuteen/v, vastaamaan paremmin reaalitilannetta. 8

9 3 Enontekiö 2,5 2 1,5 1,

10 14 Inari Vuosi 1

11 12 Kemi Vuosi 11

12 2 Kemi ja Keminmaa

13 Keminmaa kaud. liuk. keskiarvo () 13

14 14 Kittilä Vuosi 14

15 18 Kemijärvi Vuosi 15

16 16 Kolari Vuosi 27/3/217 16

17 Muonio 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,

18 Pelkosenniemi

19 12 Pello Vuosi 19

20 Posio

21 14 Ranua Vuosi

22 45 Rovaniemi Vuosi

23 12 Salla Vuosi 23

24 Savukoski

25 18 Simo Vuosi 25

26 12 Sodankylä Vuosi 26

27 Tervola

28 2 Tornio Vuosi 28

29 8 Utsjoki

30 3 Ylitornio Vuosi 3

31 HENKILÖVAHINGOT Hirvikolareissa kuolleet ja loukkaantuneet Lapissa Kuolleet, yhteensä Loukkaantuneet, yhteensä 31

32 4 Hirvikolarit kuukausittain Lapissa Hirvionnettomuudet/ kk Tiedottaminen ja varoittaminen 32

33 HIRVIKOLARITILASTOJA HIRVITALOUSALUETTAIN Hirvitalousalueet muuttuivat vuonna 215 helpottamaan hirvikannan kehityksen ohjaamista. Jokaisella alueella on omat hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteensa. Vuonna 216 onnettomuuksien määrä laski hirvitalousalueella 1 (Utsjoki) huippuvuoden 215 jälkeen. Hirvitalousalueella 2 (Inari) onnettomuuksien määrä osoittaa laskutrendiä vuodesta 214 alkaen. Hirvitalousalueella 3 (Enontekiö) vuonna 216 kolareita on tapahtunut yhtä paljon kuin 22 ja 212 huippuvuosina. Määrät ovat kuitenkin pieniä. Hirvitalousalueella 4 (Sodankylä) ja 5 (Kittilä, Muonio, Kolari, Pello),6 (Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, 7 (Rovaniemi), 8 (Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi) sekä 9 (Ranua, Posio) kolarimäärät ovat olleet viime vuodet nousussa muutaman paremman 21-luvun alkuun osuneen vuoden jälkeen. Osassa alueista kolarimäärät näyttävät tosin tasaantumisen merkkejä. 33

34 Hirvionnettomuudet hirvitalousaluettain Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Alue 8 Alue 9 Alue1: Utsjoki, Alue2: Inari, Alue3: Enontekiö, Alue 4: Sodankylä, Alue 5: Kittilä, Muonio, Kolari, Pello, Alue 6: Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Alue 7: Rovaniemi, Alue 8: Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi, Alue 9: Ranua, Posio 34

35 HIRVIONNETTOMUUDET USEAMMAN KUNNAN MUODOSTAMALLA HIRVITALOUSALUEELLA Hirvionnettomuudet Hirvitalousalue 5: Kittilä, Muonio, Kolari, Pello

36 3 Hirvionnettomuudet Hirvitalousalue 6: Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi

37 Hirvionnettomuudet Hirvitalousalue 8: Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi

38 16 Hirvionnettomuudet Hirvitalousalue 9: Ranua, Posio

39 TAVOITEKOLARIMÄÄRÄÄN 6 SUHTEUTETUT KUNTAKOHTAISET LUVUT Kunta Osuus kolareista (2-216) Keskiarvo (2-216) "Tavoite Enontekiö,5 % 1,5,3 Inari 3,2 % 3,8 1,9 Kemi 3,5 % 4,1 2,1 Kemijärvi 5,7 % 6,6 3,4 Keminmaa 5,3 % 6,6 3,2 Kittilä 5,6 % 6,5 3,3 Kolari 4,9 % 5,7 2,9 Muonio,8 % 1,7,5 Pelkosenniemi 1,6 % 1,,9 Pello 4,8 % 1,9 2,9 Posio 2,7 % 5,6 1,6 Ranua 4,9 % 3,3 2,9 Rovaniemi 13,4 % 5,7 8, Salla 5,2 % 15,7 3,1 Savukoski 1, % 6,5,6 Simo 9,2 % 2,1 5,5 Sodankylä 4, % 1,8 2,4 Tervola 5,8 % 4,6 3,5 Tornio 7,4 % 7,3 4,4 Utsjoki 1,5 % 8,7,9 Ylitornio 9,5 % 2,5 5,7 Yhteensä 1, % 5,3 6 Kemi ja Keminmaa 8,7 % 5,3 5,2 39

40 TAVOITEKOLARIMÄÄRÄÄN 6 SUHTEUTETUT HIRVITALOUSALUETTAISET LUVUT Hirvitalousalue Osuus kolareista (2-216) Keskiarvo (2-216) "Tavoite" Alue 1 1,5 % 1,8,9 Alue 2 3,2 % 3,8 1,9 Alue 3,5 %,5,3 Alue 4 4, % 4,6 2,4 Alue 5 16, % 18,8 9,6 Alue 6 13,4 % 15,7 8, Alue 7 13,4 % 15,7 8, Alue 8 4,6 % 47,8 24,4 Alue 9 7,5 % 8,8 4,5 Yhteensä 1, % 13,1 6 Alue1: Utsjoki, Alue2: Inari, Alue3: Enontekiö, Alue 4: Sodankylä, Alue 5: Kittilä, Muonio, Kolari, Pello, Alue 6: Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Alue 7: Rovaniemi, Alue 8: Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi, Alue 9: Ranua, Posio 4

41 *Aineistojen lähteet: Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus LIIKENNESUORITE, HIRVIKANTA JA KOLARIT Lapin hirvitalousalueilla hirvikannan ja hirvionnettomuuksien suhdetta vertaamalla aikakaudella viime vuosina hirvionnettomuuksien määrä on ollut nousussa verrattuna hirvikannan kokoon. Liikennesuorite on pysynyt samalla tasolla vuosien välillä.* Hirvikannan koko jahdin jälkeen & liikennesuorite Hirvikanta, liikennesuorite ja hirvionnettomuudet Lapissa Hirvikannan koko jahdin jälkeen Liikennesuorite (kokonaissuorite) Hirvionnettomuudet Hirvionnettomuudet 41

42 HIRVIKOLARIT: LAP-ELY VS MUUT 42

43 KESKIMÄÄRÄINEN HIRVIKOLAREIDEN MÄÄRÄ/ 1 ASUKASTA Hirvikolarit/ 1 asukasta,7,6,5,4,3,2,1, Hirvikolareiden ka. määrä (välillä )/ 1 asukasta Hirvionnettomuuksien ka. määrä ( )/ 1 asukasta Hirvikolareita tapahtui koko maassa,34 kpl/ 1 asukasta vuonna