Haku kuntakokeiluihin 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: - Haun valmistelussa on tehty yhteistyötä kuntien kanssa, mutta yksityiskohtaisia neuvotteluja yhteisistä hakemuksista muiden kuntien kanssa ei ole ollut mahdollista tällä aikataululla. Espoon kaupunki on valmis yhteistyöhön muiden kuntien kanssa edellä mainituissa toimintamalleissa. Lisäksi kokeilun neuvotteluvaiheessa harkitaan yhteistyötä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Alustavasti kunnissa on ollut kiinnostusta kokeiluun. 2. Kokeilun vastuukunta: - Espoon kaupunki 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja jukka.makela@espoo.fi Espoon kaupunki 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin/ Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipaik ka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Mari Immonen 050 5252706 mari.e.immone n@espoo.fi PL 12 02770 ESPOON KAUPUNKI Espoon kaupunki Konserniesikun ta 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten: 1
6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun? 7. 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 8. 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) 9. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? 10. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 11. 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 12. 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 13. 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? 2
14. 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) - Espoossa on Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina laaja ja monipuolinen oppilaitosverkosto. 15. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? - Kaupunki säätelee lukiokoulutuksen opiskelijamäärää mitoittamalla vuosittain tarjonnan 62 %:lle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tämä tapahtuu siten, että kaupunki säätelee aloituspaikkamäärää kaupungin omissa lukioissa, koska yksityisten ja valtion lukioiden opiskelijamäärää kaupunki ei voi säädellä. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa säätelee opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämisluvassa asettama opiskelijapaikkakiintiö. Kaupungilla ei ole minkäänlaista toimivaltaa yksityisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärän säätelyyn. Kaupunki ei myöskään pysty säätelemään kuin omassa oppilaitoksessaan koulutuspaikkojen kohdentamista eri aloille. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee järjestämisluvassa, minkä koulutusalojen koulutusta koulutuksen järjestäjä saa järjestää. 16. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Jotta kaupunki kuntana pystyisi tehokkaammin turvaamaan jokaiselle perusopetuksen päättävälle mahdollisimman hyvin toisen asteen koulutuspaikan, kunnalla pitäisi olla mahdollisuus ja oikeus ohjata ja säädellä oman kuntansa alueella olevaa perus- ja toisen asteen koulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia toimenpiteitä: 1. perusopetuksen loppuvaiheessa tapahtuvan oppilaanohjauksen yhtenäistäminen ja erityisesti tukea tarvitsevien ohjaaminen toiselle asteelle (yksilöllisten koulutuspolkujen luominen) sekä kaupungin ja yksityisissä peruskouluissa, jotta oppilaat ohjautuisivat paremmin heille sopivaan opiskelupaikkaan 2. tietojen siirron mahdollistaminen eri perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien kesken, jolloin kunta voisi toimia tietojen kokoajana ja koordinoijana. Tämä koskee erityisesti yhteis- ja erillishakujen tietoja (hakeneet, ei-hakeneet, hyväksytyt, koulutuspaikan vastaanottaneet) 3. lukiokoulutuksen aloituspaikkojen sopiminen koulutuksen järjestäjien kesken siten, että kaikki koulutuksen järjestäjät osallistuvat koulutuspaikkojen säätelyyn 4. kaupunki yhdessä muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa laajentaa ammatillisen koulutuksen tarjontaa siten, että koulutustakuu saadaan lähivuosina toteutettua. Tämä edellyttää ammatillisen koulutuksen vapauttamista opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkojen säätelystä ja kunnalle riittäviä valtuuksia sopia koulutuksen järjestäjien kanssa koulutuspaikkojen määrästä ja kohdentamisesta. 17. 6.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä 3
tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Kaupungilla on käytössä - yhteishaun seurantatiedot koulutuksen ulkopuolelle jätetyistä peruskouluittain - yhteishaun ja erillishaun tiedot kaupungin omista oppilaitoksista - etsivälle nuorisotyölle ilmoitettujen nuorten määrä - väestötiedot, perusopetuksen päättävä ikäluokka - opiskelijamäärät kaupungin omissa oppilaitoksissa Kaupunki seuraa työvoiman tarvetta ja valmistuneiden työllistymistä eri toimialoilla, jotta koulutuksen tarjonta vastaisi myös työelämän tarpeita. Kaupunki tekee koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia yhdessä pääkaupunkiseudun muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Kustannuksista kaupungilla on käytettävissä omien seurantatietojen ohella vertailutietoja myös Opetushallituksen raporteista. 18. 6.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Omnia kuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen 19. 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? 20. 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: 4
21. 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Espoossa on useita vuosia käyty systemaattisesti vuoropuhelua kuntalaisten kanssa iäkkäiden palvelujen kehittämisestä. Seniorikuntalaiset ovat osallistuneet ja vaikuttaneet esimerkiksi Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman linjauksiin. Iäkkäiden asumispalvelujen osalta tavoitteena on kehittää mallia, jossa palvelut tulevat asukkaan luo eikä päinvastoin, kuten perinteisessä suomalaisessa hoivan porrastuksessa, joka luokittelee ihmisiä kategorisesti palvelutarpeen mukaan. Tämä on tuottanut eri asumispalvelumuotoihin erikoistuneita yksiköitä. Iäkäs asukas on joutunut muuttamaan asumisyksiköstä toiseen, mikäli hänen palvelutarpeensa on muuttunut ja edellyttänyt toisenlaista asumispalvelumuotoa. Espoossa on päätetty siirtyä asteittain mahdollisimman yksiportaiseen hoivaan, ns. elä ja asu -seniorikeskusmalliin, ja luopua moniportaisesta pitkäaikaishoidosta. Tavoitteena on kaupungin omassa palvelutuotannossa luopua pitkäaikaishoidosta sairaalassa, erillisistä vanhainkodeista, hoivakodeista ja tavallisista palvelutaloista. Nämä perinteisen pitkäaikaishoidon muodot korvataan uudentyyppisellä asumispalvelulla, jossa asukas voi asua elämänsä loppuun asti ja saada yksilöllisten tarpeidensa mukaan tukea ja palvelua. Tarvittaessa asukas käy saamassa hoitoa tai kuntoutusta sairaalassa tai kuntoutuslaitoksessa, mutta palaa takaisin asumaan elä ja asu -seniorikeskuksessa sijaitsevaan kotiinsa. Elä ja asu -seniorikeskuksen asumispalvelussa keskeisiä arvoja ovat tasa-arvo, yhteisöllisyys ja asiakaskeskeisyys. Näiden toteutumiseksi on sovittu useita toimintatapoja. Toiminta uudenlaisessa asumispalvelussa ei ole hoiva- tai hoitolähtöistä, kuten useimmissa perinteisissä iäkkäiden asumispalveluissa, vaan korostetusti asukaslähtöistä iäkkään ihmisen asumisen ja elämisen tukemista. Korostuksen muuttaminen ei vähennä asukkaan tarvitseman palvelun saatavuutta. Tavoitteena on, että iäkäs asukas voi viettää oman näköistä elämää elä ja asu -seniorkeskuksessa. Yksiportaisen asumispalvelun asunto on asukkaan todellinen koti, johon voi tuoda omia kalusteita, ja jonka yksityisyyttä kunnioitetaan. Tilojen tulee tukea uudenlaista hoiva-asumista. Lähtökohtaisesti asukkaalla on käytössään n. 20-25m2 asunto kylpyhuoneineen ja runsaasti yhteistä kodikasta tilaa, joka tukee yhteisöllisyyttä. Asumisyksikkö sijoittuu elä ja asu mallin mukaisesti samaan rakennukseen avopalvelukeskuksen kanssa. Tämä lisää asukkaiden osallistumis ja harrastamismahdollisuuksia. Espoon ensimmäinen elä ja asu -seniorikeskus otettiin käyttöön vuonna 2012 Kauklahdessa. Tavoitteena on rakentaa elä ja asu -seniorikeskusverkosto Espooseen. Seuraava seniorikeskus tulee Leppävaaraan. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa on 74 asumispaikkaa ja avopalvelukeskus. Kauklahden yksikkö on mallin protyyppi, josta saatujen kokemusten mukaan kehitetään edelleen seuraavia yksiköitä ja palvelukonseptia. Kauklahdesta saadut kokemukset ovat olleet erittäin rohkaisevia. Moni asukas on merkittävästi voimaantunut, useat heistä ovat mukana talon sisäisessä vapaaehtoistoiminnassa, osa on aktivoitunut asioimaan yksikön ulkopuolella ja neljä henkilöä on jopa kotiutunut. Joukko miesasukkaita on perustanut oman bändin. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus tarjoaa lisäksi haasteellisesti työllistyville espoolaisille mahdollisuuksia työskentelyyn, kun yksikön pesulapalvelut ja muita avustavia tehtäviä hoidetaan ns. työpajapalveluina. Useat nykyiset säädökset estävät todellisen yksiportaisen iäkkäiden asumispalvelun toteuttamisen, siksi Espoo hakee kuntakokeiluun. 22. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Espoon kokeilu todellisesta yksiportaisesta iäkkäiden asumispalvelusta toteutetaan Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa. Sen tilat sopivat tarkoitukseen ja henkilöstö on koulutettu uudenlaiseen asukaskeskeiseen ja voimaannuttavaan palvelu- ja toimintakulttuuriin. Kokemukset Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen asukkaiden voimaantumisesta ja henkilöstön innostuksesta ovat olleet rohkaisevia. Tällä hetkellä Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen asumispalvelu on luokiteltu tehostetuksi palveluasumiseksi. Kokeiluun varataan yhdestä kolmeen asuinkerrosta. Yhdessä asuinkerroksessa on noin 24 asukasta. Tavoitteena on kokeilla uusia tapoja toteuttaa iäkkäiden pitkäaikaista asumispalvelua joustavasti asukkaiden todellisiin ja muuttuviin tarpeisiin nähden ilman luokittelua tiettyyn asumispalvelumuotoon. Uusi asumispalvelu on 5
avohoitoa ja tarkoitettu etupäässä iäkkäille henkilöille, jotka eri syistä johtuen eivät selviydy esteettömässä asumisessa tehostettujenkaan kotihoidon palvelujen turvin. Yksiportaisen asumispalvelun tarve on usein pitkäaikainen ja lähtökohtaisesti asumispalvelussa asutaan elämän loppuun asti, mutta asumispalvelujakso voi olla lyhyehkökin, sillä kotona-asuvaksi kuntoutumisen mahdollisuutta ei suljeta pois. Tämä edellyttää kokeilussa mahdollisuutta olla tekemättä 3 kuukauden hoivan jälkeen pitkäaikaishoitopäätöstä. Nykykokemuksen mukaan pitkäaikaishoitopäätöksen jälkeen iäkkään omasta asunnosta luovutaan herkästi. Ikäihmiset ovat tunnetusti hyvin heterogeeninen joukko. Osalla heistä voi olla paljonkin kuntoutumisen potentiaalia. Yksinäisyys, sensorinen deprivaatio, huono ravitsemus, liikunnan puute, lääkitys ja monet muut erilaiset tekijät ovat voineet viedä iäkkään toimintakykyä alas ja johtaa asumispalvelusijoitukseen. Näiden tekijöiden korjaantuminen asumispalveluyksikössä viikkojen tai kuukausien aikana saattaa palauttaa asukkaan toimintakykyä ja vähentää palvelutarvetta. Saattaisi olla mahdollista jopa kokeilla asukkaan kotiutusta, mutta tässä vaiheessa on nykyään kuitenkin usein jo tehty pitkäaikaishoitopäätös ja kotiutusajatus voi olla mahdoton. Vaikkei asukkaan toimintakyvyn kohentuminen yltäisi kotiutukseen asti, saattaa tehostettuun palveluasumiseen luokitellun henkilön palvelutarve vähentyä sijoitustilanteeseen nähden huomattavasti. Tällöin hän voi olla epätarkoituksenmukaisesti liian raskaasti resurssoidussa palvelussa. Toisaalta kokeilussa voidaan sijoittaa yksiportaiseen asumispalveluun henkilö, joka ei vielä tarvitse runsaasti ulkopuolista apua, mutta ei silti pysty asumaan omassa asunnossaan. Perinteisessä mallissa hän sijoittuisi tavalliseen palveluasumiseen, jossa ei ole yöaikaan henkilöstöä läsnä. Todennäköisesti hän joutuisi muuttamaan tehostettuun palveluasumiseen tai vanhainkotiin siinä vaiheessa, kun hän alkaisi tarvita enemmän apua. Espoossa on tehty kyselyjä tavallisten palvelutalojen asukkaille ja heidän omaisilleen. Tulosten mukaan eniten toivotaan yöaikaan läsnä olevaa henkilökuntaa. Todellisessa yksiportaisessa asumispalvelussa, jota kokeilulla haetaan, esimerkkihenkilön ei tarvitsisi muuttaa toiseen yksikköön palvelutarpeen kasvaessa. Kokeilussa keskeistä on asukkaan yksilölliseen ja muuttuvaan palvelutarpeeseen perustuva asumispalvelu, joka voi sisältää elementtejä kotihoidosta, tavallisesta palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta tai jopa laitoshoidosta. Ollakseen joustava, tehokas ja kustannuksiltaan realistinen, kokeilussa tulee voida käyttää myös henkilöstöä joustavasti. Laskennallinen henkilöstömitoitus voi vaihdella eri asukkaiden kohdalla ja saman asukkaan kohdalla eri aikoina. Kokeilussa käytetään nykyistä vapaammin henkilöstöä ilman jäykkää mitoitusmääritystä. Henkilöstöä ei myöskään sidota tiettyyn yksikköön, vaan asukas voi saada palvelua kotihoidolta tai asumisyksiköstä. Henkilöstö siirtyy yksikössä asukkaiden tarpeen mukaan. Kotihoidon osallistumista kokeilussa edesauttaa se, että alueellisella kotihoidolla on toimipiste paikanpäällä Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa. Palvelun ja toiminnan tuottamiseen osallistuu lisäksi entistä laajempi toimijataho. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa on tästä jo kokemusta. Ammattiryhmiä on laajennettu, ja työpajatoiminta, koulutetut vapaaehtoistoimijat ja opiskelijat tuovat oman panoksensa asukkaiden palveluun ja toimintoihin. Kokeilussa tätä toimintaa kehitetään edelleen. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen rakentamiseen on saatu ARA -tukea ja -avustusta, joiden suuruus määräytyy yksikön hoitoisuustason ja sitä kuvaavan henkilöstön määrän mukaan. Kokeilua varten pyydetään, että tästä voidaan poiketa, koska kokeilussa tulee voida sijoittaa samaan yksikköön asukkaita kategorisoimatta heitä hoivan porrastuksen mukaan. Asukasvalinnoissa pyydetään mahdollisuutta huomioida ensisijaisesti asukkaan palvelutarve eikä hänen varallisuutensa tai tulonsa. Kokeilulla haetaan tietoa ja kehitetään mallia aluksi Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa, mutta tavoitteena on valmistella uutta toimintamallia ja tilaratkaisuja suunnitteilla olevaan, noin kaksi kertaa suurempaan, Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen, joka valmistuu vuonna 2016. Lisäksi kokeilussa voitaisiin arvioida yksiportaisessa asumispalvelussa asiakasmaksuna kotihoidon maksuperustetta ja mahdollisuuksia antaa asumisyksiköstä apua myös lähistön iäkkäille. Näin asumisyksikkö toimisi entistä laajemmin lähialueen iäkkäiden tuttuna tukipisteenä. 23. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Laatu ja tulokset: o RAI o Asukkaiden ja omaisten asiakastyytyväisyysselvitys o Asukkaiden ja omaisten spontaani palaute o Henkilöstön palautteet ja kysely 6
o Henkilöstön pysyvyys, sairauspoissaolot? o Muiden toimijoiden kysely o Arvioidaan kokeilussa asukkaiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn muutoksia yksilöllisesti (RAI): o kohentunut/ heikentynyt toimintakyky asukkaaksi tulotilanteeseen verrattuna esim. 3 kk, 6kk ja 12 kk (ADL, IADL ym.) o lisääntynyt/ vähentynyt palvelutarve, muuttuko sijoitusluokitus esim. jos henkilö on arvioitu sijoutustilanteessa tehostettua palveluasumista tarvitsevaksi, mikä on palvelutarve 6 kk ja 12 kk kohdalla o ehkä asiakastietojärjestelmästä laskettuna yksilöllinen palvelutarve. Arvioidaan, voidaanko se laskea kuten kotihoidossa eli palvelutunnit/kk. Tämä olisi uutta pitkäaikaishoidossa, nykyään se toteutuu tavallisessa palvelutalossa o kotiutusten määrä o mahdolliset siirrot/muutot asumisyksiköstä toiseen o loppuun asti asumisen osuus (riippuu kokeilun pituudesta) Tuottavuus ja kustannukset: o Asumisyksikön kokonaiskustannukset o Henkilöstökustannukset (verrattuna vastaavan kokoiseen kaupungin omaan tai ulkoistettuun tehostetun palveluasumisen yksikköön) o Henkilöstön sairauspoissaolot o Asumisaika (verrattuna vastaavan kokoiseen kaupungin omaan tai ulkoistettuun tehostetun palveluasumisen yksikköön) 24. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Vanhuspalvelujen johtaja Jukka Louhija Vanhuspalvelujen asiantuntija Maria Rysti 25. 8. Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? 26. 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 27. 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti 7
kohdistuvan? 28. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 29. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? 30. 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? 31. 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 32. 9. Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: 33. 9.1 Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 8
34. 9.2 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? - Kela on mukana Espoon työvoiman palvelukeskuksessa. Toimeentulotuen käsittelyssä kunnan effica tietojärjestelmässä on soky- kyselyn sivu, josta näkee Kelan etuudet ( asumistuki ja työvoimapoliittisten tukien päätökset). Asiakasyhteistyötä on kokeiltu sähköisesti Lync - pikaviestiohjelman avulla. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä on edustus mm. Kelasta ja sotetista. 35. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Hakisimme yhteistyön toimintamallia, jossa Kela pystyisi tekemään mahdollisimman laajasti asiakkaiden toimeentulotukipäätökset ja niihin liittyvät valmistelutyöt sekä toimeentulotuen maksatuksen. Kela voisi tehdä laskelmat, päätökset ja maksatuksen Espoon kunnan effica-asiakastietojärjestelmällä. Asiakkaat saisivat toimeentulotuen päätökset samaan aikaan ensisijaisten etuuksien kanssa ( esim. asumistuki,äitysrahat yms. ). Sosiaaliturvan osalta hakisimme yhden luukun mallia, jossa ainakin asuminen ja perusturva maksetaan samalta luukulta. Yhteistyön toimintamallin tulisi olla samansuuntainen PKS tasolla. Espoo, Vantaa ja Helsinki ovat sopineet aikuissosiaalityön johdon PKS kokouksissa siitä, että ko. kunnat hakevat ko. kokeiluun ja toimintamallit suunnitellaan mahdollisimman samankaltaisiksi. Kokeilua seurataan mm. aikuissosiaalityön PKS johdon kokouksissa. Kokeilussa tulee ottaa huomioon asiakkaiden sosiaalityön tarpeet harkinnanvarasille toimeentulotuen palveluille. Kunnan sosiaalialan ammattilaisten tehtäväksi jäisi esim. asumisen turvaaminen vaikeissa vuokravelkatilanteissa ja häädöissä tai aktivointiin kannustamisessa. 36. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Mikäli Kela saisi Espoon effica asiakastietojärjestelmän käyttöönsä niin Espoon kirjanpidon ohjelmasta sekä efficasta saa kaikki asiakasmääriin ja talousseurantoihin sekä lakisääteiseen palvelutakuuseen liittyvät seurannat. Espoolla on käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä. Asiakaspalautetta saisi myös aikuissosiaalityön puhelinneuvonnasta ja palveluneuvonnasta. Indikaattorit: 1. Toimeentulotuen kustannukset / asiakas ja kotitalous. 2. Asiakasmäärät. 3. Toimeentulotuen menot. 4. käsittelyajat ( palvelutakuun seuranta). 37. 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Marja Dahl 38. 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun? 9
39. 10.1Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Espoossa Nuorisotakuun toteuttaminen on vahvasti kytköksissä Espoo-tarinaan ja kaupunkitasoiseen ohjelmajohtamiseen. Espoossa on nimetty Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma, jonka ohjausryhmän omistajana toimii sivistystoimenjohtaja. Ohjausryhmä koostuu sekä luottamushenkilöistä että virkamiehistä, joiden tehtävänä on vahvistaa käytännön toiminnan tasolla näkyvinä tekoina nuorten elinvoimaisuutta. Syksyllä 2013 Uudenmaan työvoimatoimiston Espoon toimipiste nimesi ohjausryhmään myön oman jäsenensä. Kehitysohjelman hyötytavoitteet liittyvä nuorten hyvinvoinnin ja opiskelumahdollisuuksien vahvistamiseen, työllisyyden edistämiseen, harrastamisen mahdollisuuksien lisäämiseen sosiaoekonomisista tai muista lähtökohdista huolimatta (harrastustakuu) sekä nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Ohjelmatyön alaisuudessa Espooseen on saatu ulkopulista rahoitusta kahteen Nuorisotakuun kannalta olennaiseen projektiin: Euroopan sosiaalirahastosta (ESR)on saatu rahoitus viidelle kuukaudelle (hakijana koulutuskuntayhtymä Omnia) selvitysprojektiin, jossa kartoitetaan mitä palveluja nuorille on tarjolla koulutukseen hakeutumisen ja työllisyyden edistämiseksi, mikä on kunkin toimijan rooli ja miten nämä linkittyvät toisiinsa. Tulosten perusteella voidaan löytää aukkokohdat palvelujärjestelmässä, joiden vuoksi Espoon nuorisotyöttömyysluvut ovat kasvaneet lähes dramaattisesti vuodesta 2012. Esiselvityksen jälkeen Espoo hakee varsinaista rahoitusta nuorten työllisyyden edistämisen projektiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) ovat myöntäneet Viranomaisten yhteistyö nuoren tukena liputusmallin käyttöönotto -projektille rahoituksen ajalle 2.12.2013-30.6.2015. Projektin tavoitteena on viranomaisten yhteistyöllä Hollannissa kehitetyn liputus-järjestelmän avulla tunnistaa varhaisessa vaiheessa nuoria, joista eri toimijoilla on huoli. Huolen tunnistamisen tavoitteena on päästä tukemaan nuorta ja hänen vanhempiaan, jotta kiinnittyminen yhteiskuntaan opiskelun tai muiden työllisyyteen tähtäävien toimenpiteiden kautta mahdollistuu tai varmistuu. Espoossa kartoitetaan mahdollisuutta käynnistää nuorten vapaa-ajan- ja auttamispalvelut yhdistävän Nuorten Areenan toiminta. Nuorten Areenan innoittajana toimii Tukholmassa toimiva Fryshuset, jonka toiminta on tuottanut hyviä tuloksia. Toteutuessaan Nuorten Areena jalkauttaisi monet aiemmin etäällä tai erillisinä toimineet palvelut nuorten saataville helposti yhdestä paikasta. Yhteistyökeskusteluissa kiinnostustaan tämäntyyppiselle toiminnalle ovat esittäneet kaupungin sivistystoimen ja liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön lisäksi mm. koulutuskuntayhtymä Omnia (sis. Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajat), sosiaali- ja terveystoimi, seurakunta, TE-toimisto ja monet muut nuorten auttamispalveluja tuottavat toimijat. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman ohjausryhmä on ilmaissut tukensa Nuorten Areena hankkeelle. Parhaillaan Espoossa ollaan Uudenmaan TE-toimiston kutsumana käynnistämässä Nuorisotakuu - ohjausyhteistyöllä tuloksiin -koulutus, jonka tavoitteena on: Kehittää yhteistoiminnallisesti tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen perusosaamista sekä tuottaa uusia ideoita nuorten palvelujen ja ohjauksen saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on myös lisätä ohjauksen parissa ymmärrystä ohjauspalveluista eri toimintaympäristöissä yhteistyön edellytysten parantamiseksi. (Koulutusesite) Vuoden 2014 aikana Espoossa on tarkoitus vahvistaa nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa. 40. 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Espoo aloittaa helmikuussa 2014 projektin nimeltään Viranomaisten yhteistyö nuorten tukena -liputusmallin 10
käyttöönotto. Liputusmalli on kehitetty Hollannissa ja sitä on ensimmäisenä Suomessa kokeiltu Mikkelissä v. 2013. Espoo toimii mallin käyttöönotossa suurten kaupunkien pilottikuntana. Nuorten kanssa työskentelee paljon tahoja, mutta arjessa varhainen huoli nuoren pahoinvoinnista jää yksittäisten työntekijöiden murheeksi. Tieto syrjäytymisvaarassa olevista nuorista on hajallaan ja eri organisaatioissa työskentelevien ammattilaisten takana erityisesti tietosuojasyistä. Sosiaalityöntekijällä saattaa olla huoli nuoresta ja samaan aikaan nuoren opettaja voi pohtia yhtäkkistä muutosta nuoren koulumenestyksessä. Nämä tiedot eivät kohtaa ja kukin joutuu päättämään tukitoimista ilman tietoa toisen ammattilaisen huolesta. Mikäli opettaja saisi tiedon sosiaalityöntekijän huolesta, voitaisiin asia ottaa puheeksi nuoren ja tämän huoltajien kanssa laajemmalla tietopohjalla. Tarpeelliset tukitoimet voitaisiin käynnistää nykyistä huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa nuoren auttamiseksi. Projektissa pilotoidaan uutta varhaisen puuttumisen mallia ns. liputusta parantamalla sekä viranomaisten että viranomaisten ja muiden ammattilaisten välistä yhteistyötä. Toimintamallin ensimmäinen vaihe on ns. liputtamisprosessi, jonka avulla nuorten kanssa toimivat ammattilaiset saavat yhteyden toisiinsa nykyistä varhaisemmin. Tätä varten on olemassa tietojärjestelmä, jonka soveltuvuutta suuren kaupungin monimutkaiseen toimintaympäristöön projektissa myös testataan. Toisessa vaiheessa ammattilaiset, kuten viranomaiset ja kolmas sektori, toimivat yhdessä nuoren auttamiseksi tämän olleessa kaiken keskiössä. Toimintamalli kokonaisuudessaan helpottaa ammattilaisten yhteydenpitoa ja tukee varhaisen puuttumisen käytäntöjä. Hankkeessa keskitytään 13-29 -vuotiaisiin nuoriin, mutta sen aikana on tarkoitus tutkia mallin soveltuvuutta myös lasten kanssa työskentelevien parissa. Kuntakokeiluun osallistuminen mahdollistaisi tietojenvaihtoon liittyvien ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen tutkimista nykyistä laajemmin. Nuorisolain 7 :ssä säädetään monialaisesta yhteistyöstä ja joidenkin viranomaisten velvollisuudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten. Muiden viranomaisten osalta tietojen luovutus jää heidän oman harkintansa varaan. Lisäksi monialaiseen yhteistyöhön liittyvä tietojen vaihto on rajattu viranomaisten väliseksi. Käytännössä monet keskeiset nuorten kanssa toimivat tahot ovat muita kuin viranomaisia. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (20 ) antaa sosiaalihuollon viranomaiselle nuorisolakia laajemmat tiedonsaantioikeudet, mutta edelleen vain viranomaisyhteistyössä. Kuntakokeilussa haluaisimme keskittyä sellaisen toimintamallin luomiseen, joka mahdollistaisi kaikkien nuorten (ja myöhemmin myös lasten) kanssa työskentelevien keskeisten ammattilaisten välisen yhteydenpidon. Uskomme, että syrjäytymistä ehkäistään parhaiten parantamalla paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. 41. 10.3 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Nuorisopalvelujen päällikkö Merja Nordling Sosiaalipalvelujen päällikkö Tuija Norlamo 78. 11. Lisätiedot/Ytterligare information - Haun valmistelussa on tehty yhteistyötä kuntien kanssa, mutta yksityiskohtaisia neuvotteluja yhteisistä hakemuksista muiden kuntien kanssa ei ole ollut mahdollista tällä aikataululla. Espoon kaupunki on valmis yhteistyöhön muiden kuntien kanssa edellä mainituissa toimintamalleissa. Lisäksi kokeilun neuvotteluvaiheessa harkitaan yhteistyötä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Alustavasti kunnissa on ollut kiinnostusta kokeiluun. Valtion ja metropolialueen Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaan on valittu kolme keskeistä metropolialueen sosiaalista eheyttä uhkaavaa kokonaisuutta. Näistä yksi on Nuorten ylisukupolvisen syrjäytymisen ilmiöihin tarttuminen. Esitetty kuntakokeilu mahdollistaisi myös ohjelmaan hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamista Espoossa. 11