Espoon kaupungin kuntakokeilut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen tueksi - muistio
|
|
- Heli Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (7) Espoon kaupungin kuntakokeilut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen tueksi - muistio Espoon kuntakokeiluhakemukseen sisältyvät toimintamallit (toimintamallien esittelytekstissä olevat kysymykset ovat valtiovarainministeriön hakulomakkeesta): Koulutuspalvelukokeilut Koulutuspalvelukokeilut 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) Espoossa on Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina laaja ja monipuolinen oppilaitosverkosto. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? Kaupunki säätelee lukiokoulutuksen opiskelijamäärää mitoittamalla vuosittain tarjonnan 62 %:lle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tämä tapahtuu siten, että kaupunki säätelee aloituspaikkamäärää kaupungin omissa lukioissa, koska yksityisten ja valtion lukioiden opiskelijamäärää kaupunki ei voi säädellä. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa säätelee opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämisluvassa asettama opiskelijapaikkakiintiö. Kaupungilla ei ole minkäänlaista toimivaltaa yksityisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärän säätelyyn. Kaupunki ei myöskään pysty säätelemään kuin omassa oppilaitoksessaan koulutuspaikkojen kohdentamista eri aloille. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee järjestämisluvassa, minkä koulutusalojen koulutusta koulutuksen järjestäjä saa järjestää. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Jotta kaupunki kuntana pystyisi tehokkaammin turvaamaan jokaiselle perusopetuksen päättävälle mahdollisimman hyvin toisen asteen koulutuspaikan, kunnalla pitäisi olla mahdollisuus ja oikeus ohjata ja säädellä oman kuntansa alueella olevaa perus- ja toisen asteen koulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia toimenpiteitä: 1. perusopetuksen loppuvaiheessa tapahtuvan oppilaanohjauksen yhtenäistäminen ja erityisesti tukea tarvitsevien ohjaaminen toiselle asteelle (yksilöllisten koulutuspolkujen luominen) sekä kaupungin ja yksityisissä peruskouluissa, jotta oppilaat ohjautuisivat paremmin heille sopivaan opiskelupaikkaan 2. tietojen siirron mahdollistaminen eri perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien kesken, jolloin kunta voisi toimia tietojen kokoajana ja koordinoijana. Tämä koskee erityisesti yhteis- ja erillishakujen tietoja (hakeneet, ei-hakeneet, hyväksytyt, koulutuspaikan vastaanottaneet) 3. lukiokoulutuksen aloituspaikkojen sopiminen koulutuksen järjestäjien kesken siten, että kaikki koulutuksen järjestäjät osallistuvat koulutuspaikkojen säätelyyn 4. kaupunki yhdessä muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa laajentaa ammatillisen koulutuksen tarjontaa siten, että koulutustakuu saadaan lähivuosina toteutettua. Tämä edellyttää ammatillisen koulutuksen vapauttamista opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkojen säätelystä ja kunnalle riittäviä valtuuksia sopia koulutuksen järjestäjien kanssa koulutuspaikkojen määrästä ja kohdentamisesta.
2 2 (7) Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kaupungilla on käytössä - yhteishaun seurantatiedot koulutuksen ulkopuolelle jätetyistä peruskouluittain - yhteishaun ja erillishaun tiedot kaupungin omista oppilaitoksista - etsivälle nuorisotyölle ilmoitettujen nuorten määrä - väestötiedot, perusopetuksen päättävä ikäluokka - opiskelijamäärät kaupungin omissa oppilaitoksissa Kaupunki seuraa työvoiman tarvetta ja valmistuneiden työllistymistä eri toimialoilla, jotta koulutuksen tarjonta vastaisi myös työelämän tarpeita. Kaupunki tekee koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia yhdessä pääkaupunkiseudun muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Kustannuksista kaupungilla on käytettävissä omien seurantatietojen ohella vertailutietoja myös Opetushallituksen raporteista. Asumispalvelujen toimintamalli 7.1 A. Asumispalvelun kehittämishanke 7.2 Mikä on asumispalvelun kehittämistilanne kunnassa? Onko kunnassa kartoitettu asumispalvelumuotojen tarvetta? Espoossa on useita vuosia käyty systemaattisesti vuoropuhelua kuntalaisten kanssa iäkkäiden palvelujen kehittämisestä. Seniorikuntalaiset ovat osallistuneet ja vaikuttaneet esimerkiksi Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman linjauksiin. Iäkkäiden asumispalvelujen osalta tavoitteena on kehittää mallia, jossa palvelut tulevat asukkaan luo eikä päinvastoin, kuten perinteisessä suomalaisessa hoivan porrastuksessa, joka luokittelee ihmisiä kategorisesti palvelutarpeen mukaan. Tämä on tuottanut eri asumispalvelumuotoihin erikoistuneita yksiköitä. Iäkäs asukas on joutunut muuttamaan asumisyksiköstä toiseen, mikäli hänen palvelutarpeensa on muuttunut ja edellyttänyt toisenlaista asumispalvelumuotoa. Espoossa on päätetty siirtyä asteittain mahdollisimman yksiportaiseen hoivaan, ns. elä ja asu - seniorikeskusmalliin, ja luopua moniportaisesta pitkäaikaishoidosta. Tavoitteena on kaupungin omassa palvelutuotannossa luopua pitkäaikaishoidosta sairaalassa, erillisistä vanhainkodeista, hoivakodeista ja tavallisista palvelutaloista. Nämä perinteisen pitkäaikaishoidon muodot korvataan uudentyyppisellä asumispalvelulla, jossa asukas voi asua elämänsä loppuun asti ja saada yksilöllisten tarpeidensa mukaan tukea ja palvelua. Tarvittaessa asukas käy saamassa hoitoa tai kuntoutusta sairaalassa tai kuntoutuslaitoksessa, mutta palaa takaisin asumaan elä ja asu -seniorikeskuksessa sijaitsevaan kotiinsa. Elä ja asu -seniorikeskuksen asumispalvelussa keskeisiä arvoja ovat tasa-arvo, yhteisöllisyys ja asiakaskeskeisyys. Näiden toteutumiseksi on sovittu useita toimintatapoja. Toiminta uudenlaisessa asumispalvelussa ei ole hoiva- tai hoitolähtöistä, kuten useimmissa perinteisissä iäkkäiden asumispalveluissa, vaan korostetusti asukaslähtöistä iäkkään ihmisen asumisen ja elämisen tukemista. Korostuksen muuttaminen ei vähennä asukkaan tarvitseman palvelun saatavuutta. Tavoitteena on, että iäkäs asukas voi viettää oman näköistä elämää elä ja asu -seniorkeskuksessa. Yksiportaisen asumispalvelun asunto on asukkaan todellinen koti, johon voi tuoda omia kalusteita, ja jonka yksityisyyttä kunnioitetaan. Tilojen tulee tukea uudenlaista hoiva-asumista. Lähtökohtaisesti asukkaalla on käytössään n m2 asunto kylpyhuoneineen ja runsaasti yhteistä kodikasta tilaa, joka tukee yhteisöllisyyttä. Asumisyksikkö sijoittuu elä ja asu -mallin mukaisesti samaan
3 3 (7) rakennukseen avopalvelukeskuksen kanssa. Tämä lisää asukkaiden osallistumis- ja harrastamismahdollisuuksia. Espoon ensimmäinen elä ja asu -seniorikeskus otettiin käyttöön vuonna 2012 Kauklahdessa. Tavoitteena on rakentaa elä ja asu -seniorikeskusverkosto Espooseen. Seuraava seniorikeskus tulee Leppävaaraan. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa on 74 asumispaikkaa ja avopalvelukeskus. Kauklahden yksikkö on mallin protyyppi, josta saatujen kokemusten mukaan kehitetään edelleen seuraavia yksiköitä ja palvelukonseptia. Kauklahdesta saadut kokemukset ovat olleet erittäin rohkaisevia. Moni asukas on merkittävästi voimaantunut, useat heistä ovat mukana talon sisäisessä vapaaehtoistoiminnassa, osa on aktivoitunut asioimaan yksikön ulkopuolella ja neljä henkilöä on jopa kotiutunut. Joukko miesasukkaita on perustanut oman bändin. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus tarjoaa lisäksi haasteellisesti työllistyville espoolaisille mahdollisuuksia työskentelyyn, kun yksikön pesulapalvelut ja muita avustavia tehtäviä hoidetaan ns. työpajapalveluina. Useat nykyiset säädökset estävät todellisen yksiportaisen iäkkäiden asumispalvelun toteuttamisen, siksi Espoo hakee kuntakokeiluun Miten kunta toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Pyydetään tiivistä ja konkreettista suunnitelmaa. Tarvittaessa jatkovalmistelun perusteella suunnitelmaan pyydetään tarkennuksia. Espoon kokeilu todellisesta yksiportaisesta iäkkäiden asumispalvelusta toteutetaan Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa. Sen tilat sopivat tarkoitukseen ja henkilöstö on koulutettu uudenlaiseen asukaskeskeiseen ja voimaannuttavaan palvelu- ja toimintakulttuuriin. Kokemukset Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen asukkaiden voimaantumisesta ja henkilöstön innostuksesta ovat olleet rohkaisevia. Tällä hetkellä Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen asumispalvelu on luokiteltu tehostetuksi palveluasumiseksi. Kokeiluun varataan yhdestä kolmeen asuinkerrosta. Yhdessä asuinkerroksessa on noin 24 asukasta. Tavoitteena on kokeilla uusia tapoja toteuttaa iäkkäiden pitkäaikaista asumispalvelua joustavasti asukkaiden todellisiin ja muuttuviin tarpeisiin nähden ilman luokittelua tiettyyn asumispalvelumuotoon. Uusi asumispalvelu on avohoitoa ja tarkoitettu etupäässä iäkkäille henkilöille, jotka eri syistä johtuen eivät selviydy esteettömässä asumisessa tehostettujenkaan kotihoidon palvelujen turvin. Yksiportaisen asumispalvelun tarve on usein pitkäaikainen ja lähtökohtaisesti asumispalvelussa asutaan elämän loppuun asti, mutta asumispalvelujakso voi olla lyhyehkökin, sillä kotona-asuvaksi kuntoutumisen mahdollisuutta ei suljeta pois. Tämä edellyttää kokeilussa mahdollisuutta olla tekemättä 3 kuukauden hoivan jälkeen pitkäaikaishoitopäätöstä. Nykykokemuksen mukaan pitkäaikaishoitopäätöksen jälkeen iäkkään omasta asunnosta luovutaan herkästi. Ikäihmiset ovat tunnetusti hyvin heterogeeninen joukko. Osalla heistä voi olla paljonkin kuntoutumisen potentiaalia. Yksinäisyys, sensorinen deprivaatio, huono ravitsemus, liikunnan puute, lääkitys ja monet muut erilaiset tekijät ovat voineet viedä iäkkään toimintakykyä alas ja johtaa asumispalvelusijoitukseen. Näiden tekijöiden korjaantuminen asumispalveluyksikössä viikkojen tai kuukausien aikana saattaa palauttaa asukkaan toimintakykyä ja vähentää palvelutarvetta. Saattaisi olla mahdollista jopa kokeilla asukkaan kotiutusta, mutta tässä vaiheessa on nykyään kuitenkin usein jo tehty pitkäaikaishoitopäätös ja kotiutusajatus voi olla mahdoton. Vaikkei asukkaan toimintakyvyn kohentuminen yltäisi kotiutukseen asti, saattaa tehostettuun palveluasumiseen luokitellun henkilön palvelutarve vähentyä sijoitustilanteeseen nähden huomattavasti. Tällöin hän voi olla epätarkoituksenmukaisesti liian raskaasti resurssoidussa palvelussa. Toisaalta kokeilussa voidaan sijoittaa yksiportaiseen asumispalveluun henkilö, joka ei vielä tarvitse runsaasti ulkopuolista apua, mutta ei silti pysty asumaan omassa asunnossaan. Perinteisessä mallissa hän sijoittuisi tavalliseen palveluasumiseen, jossa ei ole yöaikaan henkilöstöä läsnä. Todennäköisesti hän joutuisi muuttamaan tehostettuun palveluasumiseen tai vanhainkotiin siinä vaiheessa, kun hän alkaisi tarvita enemmän apua. Espoossa on tehty kyselyjä tavallisten palvelutalojen asukkaille ja heidän omaisilleen. Tulosten mukaan eniten toivotaan yöaikaan läsnä olevaa henkilökuntaa. Todellisessa yksiportaisessa asumispalvelussa, jota kokeilulla haetaan, esimerkkihenkilön ei tarvitsisi muuttaa toiseen yksikköön palvelutarpeen kasvaessa.
4 4 (7) Kokeilussa keskeistä on asukkaan yksilölliseen ja muuttuvaan palvelutarpeeseen perustuva asumispalvelu, joka voi sisältää elementtejä kotihoidosta, tavallisesta palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta tai jopa laitoshoidosta. Ollakseen joustava, tehokas ja kustannuksiltaan realistinen, kokeilussa tulee voida käyttää myös henkilöstöä joustavasti. Laskennallinen henkilöstömitoitus voi vaihdella eri asukkaiden kohdalla ja saman asukkaan kohdalla eri aikoina. Kokeilussa käytetään nykyistä vapaammin henkilöstöä ilman jäykkää mitoitusmääritystä. Henkilöstöä ei myöskään sidota tiettyyn yksikköön, vaan asukas voi saada palvelua kotihoidolta tai asumisyksiköstä. Henkilöstö siirtyy yksikössä asukkaiden tarpeen mukaan. Kotihoidon osallistumista kokeilussa edesauttaa se, että alueellisella kotihoidolla on toimipiste paikanpäällä Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa. Palvelun ja toiminnan tuottamiseen osallistuu lisäksi entistä laajempi toimijataho. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa on tästä jo kokemusta. Ammattiryhmiä on laajennettu, ja työpajatoiminta, koulutetut vapaaehtoistoimijat ja opiskelijat tuovat oman panoksensa asukkaiden palveluun ja toimintoihin. Kokeilussa tätä toimintaa kehitetään edelleen. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen rakentamiseen on saatu ARA -tukea ja -avustusta, joiden suuruus määräytyy yksikön hoitoisuustason ja sitä kuvaavan henkilöstön määrän mukaan. Kokeilua varten pyydetään, että tästä voidaan poiketa, koska kokeilussa tulee voida sijoittaa samaan yksikköön asukkaita kategorisoimatta heitä hoivan porrastuksen mukaan. Asukasvalinnoissa pyydetään mahdollisuutta huomioida ensisijaisesti asukkaan palvelutarve eikä hänen varallisuutensa tai tulonsa. Kokeilulla haetaan tietoa ja kehitetään mallia aluksi Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa, mutta tavoitteena on valmistella uutta toimintamallia ja tilaratkaisuja suunnitteilla olevaan, noin kaksi kertaa suurempaan, Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen, joka valmistuu vuonna Lisäksi kokeilussa voitaisiin arvioida yksiportaisessa asumispalvelussa asiakasmaksuna kotihoidon maksuperustetta ja mahdollisuuksia antaa asumisyksiköstä apua myös lähistön iäkkäille. Näin asumisyksikkö toimisi entistä laajemmin lähialueen iäkkäiden tuttuna tukipisteenä. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla on käytössä? Laatu ja tulokset: o RAI o Asukkaiden ja omaisten asiakastyytyväisyysselvitys o Asukkaiden ja omaisten spontaani palaute o Henkilöstön palautteet ja kysely o Henkilöstön pysyvyys, sairauspoissaolot? o Muiden toimijoiden kysely o Arvioidaan kokeilussa asukkaiden palvelutarpeen ja toimintakyvyn muutoksia yksilöllisesti (RAI): o kohentunut/ heikentynyt toimintakyky asukkaaksi tulotilanteeseen verrattuna esim. 3 kk, 6kk ja 12 kk (ADL, IADL ym.) o lisääntynyt/ vähentynyt palvelutarve, muuttuko sijoitusluokitus esim. jos henkilö on arvioitu sijoutustilanteessa tehostettua palveluasumista tarvitsevaksi, mikä on palvelutarve 6 kk ja 12 kk kohdalla o ehkä asiakastietojärjestelmästä laskettuna yksilöllinen palvelutarve. Arvioidaan, voidaanko se laskea kuten kotihoidossa eli palvelutunnit/kk. Tämä olisi uutta pitkäaikaishoidossa, nykyään se toteutuu tavallisessa palvelutalossa o kotiutusten määrä o mahdolliset siirrot/muutot asumisyksiköstä toiseen o loppuun asti asumisen osuus (riippuu kokeilun pituudesta)
5 5 (7) Tuottavuus ja kustannukset: o Asumisyksikön kokonaiskustannukset o Henkilöstökustannukset (verrattuna vastaavan kokoiseen kaupungin omaan tai ulkoistettuun tehostetun palveluasumisen yksikköön) o Henkilöstön sairauspoissaolot o Asumisaika (verrattuna vastaavan kokoiseen kaupungin omaan tai ulkoistettuun tehostetun palveluasumisen yksikköön) Kuntien ja Kelan yhteistyö 9. Hakeeko kunta kunnan ja kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun? Kyllä 9.1. Kunnan ja kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta haluaa osallistua Toimeentulotukiyhteistyö 9.2.Mikä on kuntien ja Kelan yhteistyön tilanne tämän hetkinen tilanne kunnassa / alueella Kela on mukana Espoon työvoiman palvelukeskuksessa. Toimeentulotuen käsittelyssä kunnan effica tietojärjestelmässä on soky- kyselyn sivu, josta näkee Kelan etuudet ( asumistuki ja työvoimapoliittisten tukien päätökset). Asiakasyhteistyötä on kokeiltu sähköisesti Lync - pikaviestiohjelman avulla. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä on edustus mm. Kelasta ja sotetista Miten kunta toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Hakisimme yhteistyön toimintamallia, jossa Kela pystyisi tekemään mahdollisimman laajasti asiakkaiden toimeentulotukipäätökset ja niihin liittyvät valmistelutyöt sekä toimeentulotuen maksatuksen. Kela voisi tehdä laskelmat, päätökset ja maksatuksen Espoon kunnan efficaasiakastietojärjestelmällä. Asiakkaat saisivat toimeentulotuen päätökset samaan aikaan ensisijaisten etuuksien kanssa ( esim. asumistuki,äitysrahat yms. ). Sosiaaliturvan osalta hakisimme yhden luukun mallia, jossa ainakin asuminen ja perusturva maksetaan samalta luukulta. Yhteistyön toimintamallin tulisi olla samansuuntainen PKS tasolla. Espoo, Vantaa ja Helsinki ovat sopineet aikuissosiaalityön johdon PKS kokouksissa siitä, että ko. kunnat hakevat ko. kokeiluun ja toimintamallit suunnitellaan mahdollisimman samankaltaisiksi. Kokeilua seurataan mm. aikuissosiaalityön PKS johdon kokouksissa. Kokeilussa tulee ottaa huomioon asiakkaiden sosiaalityön tarpeet harkinnanvarasille toimeentulotuen palveluille. Kunnan sosiaalialan ammattilaisten tehtäväksi jäisi esim. asumisen turvaaminen vaikeissa vuokravelkatilanteissa ja häädöissä tai aktivointiin kannustamisessa Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla on käytössä? Mikäli Kela saisi Espoon effica asiakastietojärjestelmän käyttöönsä niin Espoon kirjanpidon ohjelmasta sekä efficasta saa kaikki asiakasmääriin ja talousseurantoihin sekä lakisääteiseen palvelutakuuseen liittyvät seurannat. Espoolla on käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä. Asiakaspalautetta saisi myös aikuissosiaalityön puhelinneuvonnasta ja palveluneuvonnasta. Indikaattorit: 1. Toimeentulotuen kustannukset / asiakas ja kotitalous. 2. Asiakasmäärät. 3. Toimeentulotuen menot. 4. käsittelyajat ( palvelutakuun seuranta).
6 6 (7) 9.5. Kunnan yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta? Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Marja Dahl Nuorisotakuu 10.1 Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/ alueella? Espoossa Nuorisotakuun toteuttaminen on vahvasti kytköksissä Espoo-tarinaan ja kaupunkitasoiseen ohjelmajohtamiseen. Espoossa on nimetty Nuorten elinvoimaisuus-ohjelma, jonka ohjausryhmän omistajana toimii sivistystoimenjohtaja. Ohjausryhmä koostuu sekä luottamushenkilöistä että virkamiehistä, joiden tehtävänä on vahvistaa käytännön toiminnan tasolla näkyvinä tekoina nuorten elinvoimaisuutta. Syksyllä 2013 Uudenmaan työvoimatoimiston Espoon toimipiste nimesi ohjausryhmään myön oman jäsenensä. Kehitysohjelman hyötytavoitteet liittyvä nuorten hyvinvoinnin ja opiskelumahdollisuuksien vahvistamiseen, työllisyyden edistämiseen, harrastamisen mahdollisuuksien lisäämiseen sosiaoekonomisista tai muista lähtökohdista huolimatta (harrastustakuu) sekä nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Ohjelmatyön alaisuudessa Espooseen on saatu ulkopulista rahoitusta kahteen Nuorisotakuun kannalta olennaiseen projektiin: Euroopan sosiaalirahastosta (ESR)on saatu rahoitus viidelle kuukaudelle (hakijana koulutuskuntayhtymä Omnia) selvitysprojektiin, jossa kartoitetaan mitä palveluja nuorille on tarjolla koulutukseen hakeutumisen ja työllisyyden edistämiseksi, mikä on kunkin toimijan rooli ja miten nämä linkittyvät toisiinsa. Tulosten perusteella voidaan löytää aukkokohdat palvelujärjestelmässä, joiden vuoksi Espoon nuorisotyöttömyysluvut ovat kasvaneet lähes dramaattisesti vuodesta Esiselvityksen jälkeen Espoo hakee varsinaista rahoitusta nuorten työllisyyden edistämisen projektiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) ovat myöntäneet Viranomaisten yhteistyö nuoren tukena liputusmallin käyttöönotto -projektille rahoituksen ajalle Projektin tavoitteena on viranomaisten yhteistyöllä Hollannissa kehitetyn liputus-järjestelmän avulla tunnistaa varhaisessa vaiheessa nuoria, joista eri toimijoilla on huoli. Huolen tunnistamisen tavoitteena on päästä tukemaan nuorta ja hänen vanhempiaan, jotta kiinnittyminen yhteiskuntaan opiskelun tai muiden työllisyyteen tähtäävien toimenpiteiden kautta mahdollistuu tai varmistuu. Espoossa kartoitetaan mahdollisuutta käynnistää nuorten vapaa-ajan- ja auttamispalvelut yhdistävän Nuorten Areenan toiminta. Nuorten Areenan innoittajana toimii Tukholmassa toimiva Fryshuset, jonka toiminta on tuottanut hyviä tuloksia. Toteutuessaan Nuorten Areena jalkauttaisi monet aiemmin etäällä tai erillisinä toimineet palvelut nuorten saataville helposti yhdestä paikasta. Yhteistyökeskusteluissa kiinnostustaan tämäntyyppiselle toiminnalle ovat esittäneet kaupungin sivistystoimen ja liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön lisäksi mm. koulutuskuntayhtymä Omnia (sis. Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajat), sosiaali- ja terveystoimi, seurakunta, TE-toimisto ja monet muut nuorten auttamispalveluja tuottavat toimijat. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman ohjausryhmä on ilmaissut tukensa Nuorten Areena hankkeelle. Parhaillaan Espoossa ollaan Uudenmaan TE-toimiston kutsumana käynnistämässä Nuorisotakuu - ohjausyhteistyöllä tuloksiin -koulutus, jonka tavoitteena on: Kehittää yhteistoiminnallisesti tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen perusosaamista sekä tuottaa uusia ideoita nuorten palvelujen ja ohjauksen saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on myös lisätä ohjauksen parissa ymmärrystä ohjauspalveluista eri toimintaympäristöissä yhteistyön edellytysten parantamiseksi. (Koulutusesite) Vuoden 2014 aikana Espoossa on tarkoitus vahvistaa nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa.
7 7 (7) 10.2 Miten kunta toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Espoo aloittaa helmikuussa 2014 projektin nimeltään Viranomaisten yhteistyö nuorten tukena - liputusmallin käyttöönotto. Liputusmalli on kehitetty Hollannissa ja sitä on ensimmäisenä Suomessa kokeiltu Mikkelissä v Espoo toimii mallin käyttöönotossa suurten kaupunkien pilottikuntana. Nuorten kanssa työskentelee paljon tahoja, mutta arjessa varhainen huoli nuoren pahoinvoinnista jää yksittäisten työntekijöiden murheeksi. Tieto syrjäytymisvaarassa olevista nuorista on hajallaan ja eri organisaatioissa työskentelevien ammattilaisten takana erityisesti tietosuojasyistä. Sosiaalityöntekijällä saattaa olla huoli nuoresta ja samaan aikaan nuoren opettaja voi pohtia yhtäkkistä muutosta nuoren koulumenestyksessä. Nämä tiedot eivät kohtaa ja kukin joutuu päättämään tukitoimista ilman tietoa toisen ammattilaisen huolesta. Mikäli opettaja saisi tiedon sosiaalityöntekijän huolesta, voitaisiin asia ottaa puheeksi nuoren ja tämän huoltajien kanssa laajemmalla tietopohjalla. Tarpeelliset tukitoimet voitaisiin käynnistää nykyistä huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa nuoren auttamiseksi. Projektissa pilotoidaan uutta varhaisen puuttumisen mallia ns. liputusta parantamalla sekä viranomaisten että viranomaisten ja muiden ammattilaisten välistä yhteistyötä. Toimintamallin ensimmäinen vaihe on ns. liputtamisprosessi, jonka avulla nuorten kanssa toimivat ammattilaiset saavat yhteyden toisiinsa nykyistä varhaisemmin. Tätä varten on olemassa tietojärjestelmä, jonka soveltuvuutta suuren kaupungin monimutkaiseen toimintaympäristöön projektissa myös testataan. Toisessa vaiheessa ammattilaiset, kuten viranomaiset ja kolmas sektori, toimivat yhdessä nuoren auttamiseksi tämän olleessa kaiken keskiössä. Toimintamalli kokonaisuudessaan helpottaa ammattilaisten yhteydenpitoa ja tukee varhaisen puuttumisen käytäntöjä. Hankkeessa keskitytään vuotiaisiin nuoriin, mutta sen aikana on tarkoitus tutkia mallin soveltuvuutta myös lasten kanssa työskentelevien parissa. Kuntakokeiluun osallistuminen mahdollistaisi tietojenvaihtoon liittyvien ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen tutkimista nykyistä laajemmin. Nuorisolain 7 :ssä säädetään monialaisesta yhteistyöstä ja joidenkin viranomaisten velvollisuudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten. Muiden viranomaisten osalta tietojen luovutus jää heidän oman harkintansa varaan. Lisäksi monialaiseen yhteistyöhön liittyvä tietojen vaihto on rajattu viranomaisten väliseksi. Käytännössä monet keskeiset nuorten kanssa toimivat tahot ovat muita kuin viranomaisia. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (20 ) antaa sosiaalihuollon viranomaiselle nuorisolakia laajemmat tiedonsaantioikeudet, mutta edelleen vain viranomaisyhteistyössä. Kuntakokeilussa haluaisimme keskittyä sellaisen toimintamallin luomiseen, joka mahdollistaisi kaikkien nuorten (ja myöhemmin myös lasten) kanssa työskentelevien keskeisten ammattilaisten välisen yhteydenpidon. Uskomme, että syrjäytymistä ehkäistään parhaiten parantamalla paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. 11. Lisätiedot Valtion ja metropolialueen Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaan on valittu kolme keskeistä metropolialueen sosiaalista eheyttä uhkaavaa kokonaisuutta. Näistä yksi on Nuorten ylisukupolvisen syrjäytymisen ilmiöihin tarttuminen. Esitetty kuntakokeilu mahdollistaisi myös ohjelmaan hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamista Espoossa.
Haku kuntakokeiluihin
Haku kuntakokeiluihin 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: - Haun valmistelussa on tehty yhteistyötä kuntien kanssa, mutta yksityiskohtaisia neuvotteluja yhteisistä hakemuksista muiden kuntien kanssa ei ole
LisätiedotHaku kuntakokeiluihin
VALTIOVARAINMINISTERIÖ FINANSMINISTERIET Haku kuntakokeiluihin Hallituksen 29.11.2013 tekemän rakennepoliittisen toimintaohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen mukaan kuntien velvoitteiden vähentämisen
LisätiedotHaku kuntakokeiluihin
Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Porvoon kaupunki 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Porvoon kaupunki 3.
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotVANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN
VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotKodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet
Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos
17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,
LisätiedotLeppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen
Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotHaku kuntakokeiluihin
Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Raision kaupunki 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: 3. 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö:
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotSenioreiden toimintatilat ja asuminen
Senioreiden toimintatilat ja asuminen Suuralue Ikääntyneen väestön kehitys Espoon suuralueilla 2013-2023 ja muutoksen suuruus Yli 65 vuotias väestö 2014 Yli 65 vuotias väestö 2024 Muutos (%) Koko Espoo
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotMonialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck
Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen
LisätiedotNuorisotakuu Kauniaisissa
Nuorisotakuu Kauniaisissa KV hyväksynyt..2016 KV godkänt..2016 Sisällysluettelo Tausta... 2 Määritelmä... 2 Strateginen ohjaus ja prosessi... 2 Tilannekatsaus... 3 Koordinointi... 4 Toimijoiden työnjako...
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotHaku kuntakokeiluihin
Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - ÄHTÄRIN KAUPUNKI 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - ÄHTÄRIN KAUPUNKI 3.
LisätiedotHämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotHaku kuntakokeiluihin
Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Forssa sekä alustavan tiedon mukaan myös seudun muut kunnat Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä.
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotNUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä
NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotTEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat
TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto
Lisätiedot4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI
4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotKuntakokeiluista opittua 25.11.2015. Sonja Manssila, VM
Kuntakokeiluista opittua 25.11.2015 Sonja Manssila, VM Kuntakokeilulain mukaiset kokeilut 2015-2016 Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotAsumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto
Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotValmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Riikka Nikulainen, puh
20.04.2016 Sivu 1 / 1 1862/2016 05.17.00 54 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen vaikutukset palveluverkkoon Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Riikka Nikulainen, puh. 050 325
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotOppisopimuksella osaavaa työvoimaa
Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotToisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
LisätiedotJukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-
LisätiedotLAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ
LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ 20.11.2017 LAPE TYÖRYHMIEN YDINTEHTÄVÄT (stm) Ohjaa, koordinoi, tukee ja arvioi alueen LAPE-muutostyötä Toimii vuoropuhelussa maakunnan SOTE-valmistelun,
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotNuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013
Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,
LisätiedotSuomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi
Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino
LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotMiten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa
LisätiedotSosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja
Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotOppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli osa Vantaan koulutustakuuta
Eteenpäin opintiellä perusopetus päätökseen menolippu-hanke 2010-2014 Oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli osa Vantaan koulutustakuuta Valtakunnallisen nuorisotakuutyöryhmän
LisätiedotOpetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla
Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen
26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotAjankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013
Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotEtsivä työ osana organisaatiota
ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri
LisätiedotYhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa
Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
LisätiedotMahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros
LisätiedotHaku kuntakokeiluihin
Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: - Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Ulvila, Merikarvia) Hämeenlinnan kaupunki 2. 2. Kokeilun vastuukunta: - Pori 3. 3. Kunnan/alueen
LisätiedotYhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto
Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotIkäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut
Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon
LisätiedotToimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus
Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset
LisätiedotVanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen
Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava
LisätiedotElinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta
Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Mari, 15, yhdeksäsluokkalainen Marin tavoitteet 1. Mennä kosmetologikouluun.
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotAlle 30-vuotiaat nuoret Suomessa
Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun
LisätiedotLaitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli
Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,
LisätiedotKainuun ELY-keskus 2013
Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+
LisätiedotVASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI
Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
Lisätiedot